Liedon museo
Lauri Nautela - tilanomistaja, keräilijä ja mesenaatti
Kuva: TMM/Itkonen
Lauri William (Viljami) Nautela (ent. Lagerström) syntyi 13.10.1914 Helsingissä. Nautelan kartanoon hän muutti 4-vuotiaana, kun Nautelan kartanon omistaja John Lagerström ja vaimonsa Saida (s. Malmström) adoptoivat hänet pojakseen. John Lagerström kuoli Laurin ollessa 14-vuotias. Saida Lagerström meni naimisiin Kaarlo Einari (Eino) Marienbergin kanssa vuonna 1930. Laurille syntyi vuonna 1935 veli, joka sai nimekseen Jaakko. Samana vuonna otti koko perhe sukunimekseen Nautela.
​
Lauri Nautelalla oli aluksi kotiopettaja, jonka johdolla hän opiskeli kansakoulun oppimäärän. Oppikoulun ja lukion Lauri suoritti Turun Suomalaisessa Lyseossa, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1935. Saman vuoden syksynä Lauri Nautela muutti Helsinkiin, aloitti opiskelun Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ja liittyi Varsinais-Suomalaisen Osakunnan jäseneksi. Sota katkaisi Nautelan opinnot. Vaikka hän palasi sotien välissä ja jälkeen joksikin aikaa opiskelemaan Helsinkiin, hän ei vienyt opintojaan päätökseen. Sotaväkeen Lauri Nautela astui vuonna 1938, sen jälkeen hän palveli talvisodassa ja jatkosodassa. Hänelle myönnettiin vuonna 1940 talvisodan muistomitali miekan ja Karjalan kannas ‑soljen kera sekä 2. luokan vapaudenmitali. Nautela oli myös oikeutettu jatkosodan muistomitaliin, joka hänelle myönnettiin vuonna 1960.​
Sodan päätyttyä Lauri Nautela palasi takaisin kotiin Nautelan kartanoon ja aloitti työskentelyn Nautelan kartanon omistamassa Kukkarkosken myllyssä punnitsijana ja maksujen vastaanottajana. Saida Nautelan kuoleman jälkeen vuonna 1953 Nautelan kartano tiluksineen oli jakamattomana Eino, Jaakko ja Lauri Nautelan yhteisomistuksessa. Yhteisomistus purettiin vuonna 1963, jolloin Knaapin tila ja sillä sijaitseva kartanorakennus jäivät Eino ja Jaakko Nautelan omistukseen, kuten myös Kukkarkosken saha ja mylly sekä itse koski ja koskiosuudet. Lauri Nautelan omistukseen tulivat Nautelan kartano ‑niminen tila sekä Marttila-, Heikkilä-, Kukkarkoski- ja Häntelä‑nimiset tilat.
Nautela osti Mäkkylän kylästä Taimelan kiinteistön, jonne hän muutti asumaan vuonna 1964. Hänen elämässään oli myös vaikeita aikoja. Homoseksuaalisuus oli vielä 1960-luvulla määritelty rikokseksi ja 1970-luvulla sairaudeksi. Lauri Nautela tuomittiin vanhan seksuaalirikoslain nojalla vankeuteen ja hän suoritti rangaistuksensa vuosina 1965–66. Nautela liittyi Sukupuolivähemmistöjen järjestö Psyke ry:n jäseneksi 1960-luvun lopulla. Kun toiminta Kukkarkosken myllyssä loppui vuonna 1966, Nautela ei enää työskennellyt kodin ulkopuolella, vaan sai elantonsa vuokraamalla peltoja sekä myymällä tiloja ja tontteja omistamistaan maista. Keräilystä tuli tärkeä harrastus, johon hän saattoi keskittyä erityisesti jäätyään pois päivätyöstä. Vuosien mittaan Nautela keräsi laajat arkeologiset ja kulttuurihistorialliset kokoelmat, joita hän säilytti ja tutki kotonaan Taimelassa.
Lauri Nautelalle myönnettiin 13.10.1993 Aurora-mitali tunnustuksena hänen ansioistaan varsinaissuomalaisen kulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Liedon päivänä 1996 kotiseutuyhdistys Lieto-Seura luovutti omana kunnianosoituksenaan Pietarin avaimen Nautelalle hänen elämäntyöstään lietolaisen kulttuuriperinnön tallentajana ja vaalijana. Lauri Nautela kuoli 5.9.1998, noin kuukautta ennen kuin olisi täyttänyt 84 vuotta.
​
Nautelankoski-säätiö ja Lauri Nautelan museo
Lauri Nautela lahjoitti kokoelmansa ja muuta omaisuutta Liedon kunnalle 8.8.1990 päivätyllä lahjakirjalla. Lahjoitus sisälsi kiinteää omaisuutta Kukkarkosken yksinäistilan sekä Taimelan kiinteistön. Irtaimeksi omaisuudeksi lahjakirjassa määriteltiin kirjakokoelma, rahakokoelma, postimerkkikokoelma, arkistokokoelma, luonnontieteellinen kokoelma, lasi- ja posliiniesinekokoelma sekä kansatieteellinen kokoelma. Lahjakirjassa mainitut velvoitteet Liedon kunnalle olivat alueen ja kokoelmien säilyttäminen. Alueen säilyttäminen tarkoitti Kukkarkosken yksinäistilan maiden säilyttämistä luonnonsuojelualueena, peltoviljelyalueena ja virkistyskäytössä. Kokoelmia varten oli perustettava Lauri Nautelan nimeä kantava museo, jossa on turvalliset ja riittävät tilat kokoelma- ja näyttelytyölle. Lisäksi lahjakirjaan on kirjattu ehto, jonka mukaan lahjakirja raukeaa ja kokoelmat ja omaisuus säätiöidään yksityiseksi museoksi, mikäli Liedon kunta ei ole halukas täyttämään lahjakirjassa mainittuja ehtoja.
Liedon kunta osti Turun kaupungilta Nautelankosken (= Kukkarkosken) länsipuoleiset ranta-alueet vuonna 1986, jolloin aloitettiin myös museo- ja luontoalueen suunnitteleminen alueelle. Lauri Nautelan lahjoituksen myötä olemassa olevaan museosuunnitelmaan lisättiin uudisrakennus, Lauri Nautelan museo, joka täydentäisi Nautelankosken museo-, luonto- ja muinaismuistoaluetta. Suomen nopeasti syvenevä 1990-luvun alun talouslama viivästytti kuitenkin museon rakentamista, ja lopulta Liedossa päädyttiin museon säätiöimiseen.
Liedon kunnan ja Lauri Nautelan yhdessä perustama Nautelankoski-säätiö sai perustamisluvan vuonna 1996 ja se rekisteröitiin vuonna 1997. Liedon kunta siirsi kunnalliset museotoimen tehtävät Nautelankoski-säätiölle ja lahjoitti samassa yhteydessä sille Nautelankosken alueen rakennukset, Liedon kunnan kotiseutumuseon kokoelmat sekä Lauri Nautelan lahjakirjassa mainitun irtaimen omaisuuden ja kiinteästä omaisuudesta Taimelan kiinteistön. Liedon kunta sitoutui myös vuosittain avustamaan Nautelankoski-säätiön toimintaa sekä osoittamaan kokoelmien säilyttämiselle riittävät tilat. Lauri Nautela lahjoitti varoja uutta museorakennusta varten sekä laati testamentin, jonka ainoaksi edunsaajaksi hän nimesi Nautelankoski-säätiön. Sääntöjen mukaan Nautelankoski-säätiön viisijäseninen hallitus muodostuu kahdesta Liedon kunnan nimeämästä henkilöstä, kahdesta lietolaisten kulttuurityötä tekevien yhdistysten nimeämästä henkilöstä sekä Lauri Nautelan tahtoa valvovasta edustajasta.
Lauri Nautela ei ehtinyt nähdä nimeään kantavan museon valmistumista Liedon asemanseudulle Nautelankoskelle vuonna 2000, mutta hän ehti tutustua museon suunnitelmiin ja nähdä uudisrakennuksesta tehdyn pienoismallin. Asia oli hänelle tärkeä: hänelle merkitykselliset kokoelmat saadaan asianmukaisesti säilytykseen ja esille. Lauri Nautelan museossa on kahdessa kerroksessa tilaa noin 700 m². Alakerrassa on tilat esineiden huoltoa ja säilytystä varten sekä kaksi tutkijanhuonetta. Yläkerrassa on pysyvä näyttely Kivikauden pyyntimiehen jäljillä, joka pohjaa Kukkarkosken muinaisjäännösalueen kaivauslöytöihin ja arkeologisiin tutkimuksiin. Näyttelyn yhteydessä on myös Lauri Nautelan arkeologisesta harrastuksesta kertova vitriini, jossa on esillä Nautelan löytämiä muinaisesineitä. Osa Lauri Nautelan työhuoneesta hänen kotoaan Taimelasta tuotiin sellaisenaan pysyvien näyttelyiden tilaan. Vaihtuvien näyttelyiden tilassa on esitelty Nautelan kulttuurihistoriallisia kokoelmia eri teemakokonaisuuksina sekä yhdistettynä kotiseutumuseon kokoelmaan kuten lasi-, posliini- ja rahanäyttelyt.
