Museonjohtajan päiväkirja

Olen jo pitkään miettinyt, miten mukavaa olisi lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi vuosien varrella. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä, kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä ja nykyään yhä useammin erilaisten sähköisten palvelujen kautta. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.

Maanantai 1.6.2020

Ikävä yllätys odotti museon pihalla, pihakalusteita oli poltettu ja karjakeittiö hakattu muhkuroille. Muuten oli taas oikein mukava työntäyteinen päivä. Johanna kävi kuvaamassa luontopolun, joka alkaa hiukan osoittaa elpymisen merkkejä. Työmiehet korjasivat tuhottuja rakenteita, lintutornin kaiteen ja postilaatikon telineen. Jean aloitti kesätyöt museologian harjoittelijana. Jean oli jo viime kesänä luetteloimassa Lauri Nautelan rahakokoelman kiinalaisia kolikoita. Nyt hän aloitti luetteloimalla yhden kivan lahjoituskokonaisuuden ja sitten ryhtyi näyttelyssä olevien esineiden kuvaamiseen. Vapaaehtoiset Pirkko ja Leena pyöräilivät paikalle ja puhdistivat Horristen koulusta talteen otetut kirjat.

Pidin pienen opastuksen esihistoriasta pienoismallin äärellä kaikille. Taas ensi maanantaina kun kaikki ovat paikalla, jatketaan. Terhi kertoo silloin myllärintuvassa entisaikojen elämästä. Loppupäivä menikin kesäoppaiden työlistojen laatimisessa.

1/1

Perjantai 29.5.2020

Lepakkotutkijat kävivät katsomassa myllyn lepakkotilanteen, Nestoria ei näkynyt mutta rouvalepakko oli paikalla. Nautelankosken myllyssä elää lepakkoyhteisö, jota on tutkittu toistakymmentä vuotta. Nestori oli silloin jo aikuinen lepakko, eli sillä on ikää nyt jo melkein kaksikymmentä vuotta!

1/1

Torstai 28.5.2020

Haettiin loput esineet Tarvasjoelta. Esineet ovat sekä museon kokoelmiin liitettäviä että käyttöesineitä, esimerkiksi vanhanaikaiselle kastelukannulle on aina käyttöä. Irmeli tuli luetteloimaan arkistoaineistoa. Yhdessä lehdessä oli tähän aikaan sopiva kahvimainos, Osuuskaupasta sai vuonna 1965 ostaa koronakahvia!

Koululaisia on paljon liikkeellä polkupyöräretkillä ja lähikoulusta kävellen. Eilen jo yhdelle luokalle toimitettiin jäätelöt ulos ja tänään toiselle, huomennakin vielä tulevat syömään jäätelöä museon pihalle koulun lopettajaisiksi.

Terhi järjestelee kesän tapahtumia järjestykseen ja minä aloitin kesäoppaiden työlistan tekemisen. Taina siivosi sekä ulkona että sisällä, ulkoroskikset pursuilivat taas roskia. Juha leikkasi nurmikoita ja toinen Juha laittoi kesäkalusteita kuntoon. Sitten on kiva ihmisten istuskella ulkona turvallisesti. Kyläkeinu päätettiin purkaa, se on ensi viikon homma.

1/1

Keskiviikko 27.5.2020

​​​

Haettiin osa esineistä Tarvasjoen lääkäritalon alakerrasta ja vietiin Opintielle. Aivan kaikki ei mahtunut yhteen kyytiin, huomenna loput. Samalla kun Tarvasjoella oltiin, vietiin kivikausinäyttelyn muinaislöydöt kesäksi vitriiniin ja tehtiin inventaario kahvion tilanteesta.

Opintien kaaos vaan pahenee, nyt oli pakko laittaa nämä Tarvasjoelta tuodut esineet juuri tyhjennettyyn käsityövälineille ajateltuun huoneeseen, ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa. Lisäksi kuulin, että Opintiellä pitää kuitenkin olla jonkinlainen säilytystila myös suojavälineille, en tiedä, miten se asia saadaan järjestymään.

Terhi selvitteli kesän tapahtumia ja niiden vaatimia erityisjärjestelyjä ja sopi seurakunnan kanssa Tarvasjoen avajaispäivän organisoinnista. Tarvasjoella on aina kesäkuun toisena sunnuntaina järjestetty kansanlaulukirkko museon pihalla ja samalla avattu museon kesäkausi. Tänä vuonna pitää toimia hiukan toisin, ja se vaatii paljon pohdintaa ja eri tahojen kanssa keskustelua ja asioista sopimista. Minun loppupäiväni kuluikin taas papereiden parissa.

Tiistai 26.5.2020

Jatkettiin myllärintuvan siivousta, Johanna pesi kamjon lattian niin että voidaan ruveta rakentamaan evakoista kertovaa näyttelyä. Terhi osallistui Museoliiton järjestämään webinaariin, jossa kerrottiin niistä turvallisuuteen liittyvistä asioista, joita museossa pitää ottaa huomioon ennen avaamista.

Koululaisryhmiä liikkui paljon alueella. Kaksi luokkaa meni luontopolkuretkelle, yksi luokka istuskeli museon pihalla ja söi eväitä (veivät kiltisti roskat mennessään), ja yksi luokka osti jäätelöt museosta. Muitakin ihmisiä liikkui alueella. Kaikki kyselivät innokkaasti, milloin museo avataan. Lea ja Leena poikkesivat pyöräretkellä ja kävelivät länsipuolen luontopolun. Kyllä siellä taas oli roskia, oluttölkkejä ja jotain muoviroskaa, vaikka polku on suljettu kesäkuun loppuun. Puutarhurit olivat reippaina kasvimaalla.

 

Juha lähti tutkimaan myllyn eteläpuolen puustoa, josko siellä olisi sopivankokoisia runkoja hirvennahan kehyksiksi. Meillä oli aikoinaan museon pihalla hirvennahka pingotettuna puukehikkoon. Se oli hieno, ja sen vuoksi se varmaan varastettiin eräänä kauniina kesäyönä. Viime talvena saatiin Liedon metsämiehiltä hirvennahka lahjoituksena. Se on ollut suolassa kevään, ja nyt olisi jossain vaiheessa tarkoitus pingottaa se puiden väliin työstettäväksi. Edellistä hirvennahkaa kaavittiin koululaisten kanssa, ja siitä oli Pallo hallussa -ohjelmassa pätkä.

1/1

Maanantai 25.5.2020

Reippaat vapaaehtoiset tulivat taas auttamaan, tänään he siivosivat myllärintupaa kesäkuntoon. Pestyt tuplat vietiin vintille kesäsäilöön, kaikki matot vietiin ulos ja ravisteltiin talven pölyt pois, pöydät ja ikkunalaudat pyyhittiin ja lattiat lakaistiin. Ensi viikolla jatketaan, silloin jo varmaan ryhdytään rakentamaan kesänäyttelyä kamjon puolelle.

Opimme myös, että kakkosnelonen on pattinkia (Terhi tiesi sen jo ennestään) ja että pattingin toinen nimi on soiro. Pattinkia on ehkä sen verran puutavaravarastossa, että se riittää myllyn katon korjaukseen. Lautaa ei ole, sitä pitää hankkia. Ja sitten miettiä, maalataanko valmiilla maalilla vai keitetäänkö perinnepunamultamaalia itse.

Auringosta ekoenergiaa -hankesuunnitelma ja kustannusarvio syötettiin Hyrrään, Varsin Hyvän sähköiseen hakuun. Johanna kulki luontopolun ja otti keväisiä kuvia, pääosin referenssikuvia mutta muitakin. Lampaat olivat jo päässeet hoitamaan perinnebiotooppialuetta Nautelan kartanon maille.

1/1

Perjantai 22.5.2020

Kevät on kukkien aikaa! Istutimme joriinin juuret eli daaliat - jotka olivat jo kasvattaneet aika pitkät varret - ruukkuihin museon terassille ilahduttamaan retkeilijöitä. Kevät on myös rakennusten kunnostamisen aikaa. Myllyn räystäslaudat ovat vuosien saatossa lahonneet paikoitellen pahasti. Nyt on aika uusia ne. Taina otti referenssikuvia, joista näkyvät korjausta vaativat kohdat.

Terhi selvitteli kesän tapahtumia ja museon avoinnaoloon liittyviä erityistoimenpiteitä. Talousasiat vaativat myös hieman molempien huomiota.

1/1

Keskiviikko 20.5.2020

Tarvasjoen lääkäritalon alakerrassa on ollut säilytyksessä museolle tulevia vanhoja esineitä. Nyt kun lääkäritalo aiotaan myydä, täytyy alakerta tyhjentää. Vapaaehtoistyöntekijä Teuvolla on niin iso pakettiauto, että siihen mahtuvat suuret taulut. Ne haettiin nyt ensin ja vietiin suoraan kotiseutumuseoon. Satu, Esa ja Teuvo saivat kuin saivatkin taulut kyytiin ja kauniisti sisälle lainamakasiiniin. Loput esineet mahtuvat vähän pienempään autoon, ne haetaan ensi viikolla. Ilman vapaaehtoisia emme pystyisi ollenkaan tekemään kaikkea sitä mitä tehdä täytyy. Teuvo sanoi niin kauniisti omasta osallistumisestaan: "Teen sen mielelläni, ihmisen suurin ilo on olla avuksi."

Toimittajat kyselevät kesän toiminnasta. Se on hyvä asia. Sovittiin ensi viikolle tavaroiden hakupäivälle myös toimittajan kanssa treffit, niin pääsee ottamaan kuvia Tarvasjoen kotiseutumuseon sisältä jutun oheen.

1/1

Tiistai 19.5.2020

Puuhakas päivä alkoi tilannekatsauksella. Työmiehet inventoivat museon lautavaraston. Todettiin, että kuivaa ja käyttökelpoista lautaa on esimerkiksi mahdollisesti luontopolun pitkospuihin tms. pikkukorjailuihin. Puutavara ei kuitenkaan ollut sellaista, mitä voi käyttää myllyn räystäslautojen korjaamiseen.

Martti oppi nopeasti luettelointiohjelman käytön ja Valittujen Palojen luettelointi lähti hyvin käyntiin. Minä otin kansista kuvat ihanalla heiluriskannerilla ja liitin ne Martin luetteloimien lehtien saatekaavioiden yhteyteen. Siinä on Martille puuhaa aika pitkäksi aikaa, mutta hän tuntui olevan tyytyväinen sekä työpisteeseensä että työtehtäväänsä. Irmeli tuli myös arkistoaineistoa luetteloimaan, onneksi on monta työpistettä!

Viilattiin vielä hiukan luontopolun alkuun tulevien taulujen tekstiä, ettei tule väärinymmärryksiä lukijalle. Aiemmin luki: Mustapääkerttu voi pesiä matalalla pensaikossa. Osa linnuista pesii myös maassa. Muutettiin muotoon, että Osa lintulajeista pesii myös maassa, ettei tule sellaista käsitystä, että osa mustapääkertuista pesii maassa...

1/1

Maanantai 18.5.2020

Vapaaehtoistyöntekijä Ilmarisista tuli auttamaan kevättöissä. Yhdessä Tainan ja Johannan kanssa hän aloitti siivoamista myllärintuvassa. Vanhassa talossa on tuplaikkunat, joiden sisäpuolet otetaan aina kesäksi pois ja pannaan taas syksyllä talveksi paikoilleen. Kun tuplat otetaan pois, ne myös pestään ennen kuin ne siirretään kesäsäilytykseen vintille. Samalla reippaat työntekijät pyyhkivät pinnoilta pölyt ja pesivät ikkunanpuitteet ja ikkunalaudat. Harmi, ettei kukaan ehtinyt ottaa kuvia.

Johannan lisäksi Martti aloitti työt kolmena päivänä viikossa. Martti saa ruveta luetteloimaan Lauri Nautelan kokoelmia, lähinnä kirjastoa. Esimerkiksi kahdeksan pahvilaatikollista Valittuja Paloja odottaa luetteloimista. Laitettiin työpiste kuntoon hänelle sopivaksi, sitten huomenna hän pääsee jo aloittamaan.

Jatkoimme liikkumisesta - silloista ja teistä - kertovaa artikkelia. Jonkun verran pääsimmekin eteen päin, mutta sitten kiilana tunki väliin hankehakemuksen täydennys. Lisäsimme hankesuunnitelmaan polkupyöräreitistöt ja VisitLieto -hankkeen. Illalla oli säätiön hallituksen kokous, jossa hankesuunnitelma käsiteltiin ja tehtiin päätös avustuksen hakemisesta.

1/1

Perjantai 15.5.2020

Aina silloin tällöin muut museot ja arkistot lähettävät meille kyselyjä sellaisista aineistoista, jotka käsittelevät Lietoa. Turun seudulla 1980-luvulla kuvattu elokuva aiheutti hiukan päänvaivaa Elokuva-arkistolle. He lähettivät muutamia kuvia paikkojen tunnistamista varten, ja niitä yritimme tunnistaa parhaamme mukaan. Yksi paikka jäi sen verran epävarmaksi, että täytyy lähteä kuvan kanssa paikan päälle katsomaan.

Paikallislehden artikkelisarjan neljännessä osassa avaamme Liedon tiestön historiaa. Museon kokoelmissa on ihania valokuvia muun muassa jo kokonaan maisemasta kadonneista rapuista, joita pitkin pääsi jalan ylittämään joen. Aurajoessa tällainen rappu on ollut ainakin Nautelankoskella ja Paimionjoessa ainakin Kaljukosken kohdalla, josta laitan alle kuvan. Hurjan näköisiä - vielä kun kuvittelee kosken pauhun taustalle ja sillan huojumisen, niin vaati varmasti kylmäpäisyyttä lähteä rappua pitkin kävelemään. Artikkelia ei saatu valmiiksi, kirjoittaminen vaatii ainakin yhden työpäivänpuolikkaan vielä.

1/1

Torstai 14.5.2020

Terhi palasi etätöistä lähitöihin. Vauhdikas päivä alkoi paikallislehden toimittajan vierailulla. Hän on aivan uusi paikkakunnalla, joten esittelimme hänelle museota ja kerroimme taustoja näyttelyyn tutustumisen lisäksi. Paikallinen historianharrastaja kyseli tietoja Hiidenmäestä. Hän aikoo kirjoittaa paikallislehteen artikkelin. Se olisikin hauskaa, jos hänen kirjoittamansa artikkeli ilmestyisi samassa lehdessä kuin museon kirjoittama artikkeli uskomuspaikoista keskiajalla, jossa mainitaan Hiisi ja Hiidenmäki.

Meitä rupesi sitten ankarasti kiinnostamaan, missä kohtaa Pyhäoja laskee Aurajokeen. Se on jossakin Hiisin tienoilla. Kokoelmissa on yksi 1970-luvulla otettu valokuva, jossa näkyy kaksi purouomaa Vääntelänkosken paikkeilla. Laitoin kuvaan väriympyrät ja lähetin sen paikalliselle maanomistajalle nimien tunnistusta varten.
 

1/1

Maanomistaja vastasikin nopeasti. Keskellä (punainen ympyrä) olevassa notkelmassa on kesäisin kuiva pelloilta tuleva laskuoja. Sillä ei ole nimeä. Pyhäoja vasemmalla (turkoosi ympyrä) on sekin pelloilta tuleva laskuoja ja kuiva kesäisin.

 

Hankesuunnitelma aurinkopaneeleista saatiin täydennettynä lähetettyä kommentoitavaksi. Irmeli tuli luetteloimaan arkistoaineistoa, tänään pohdinnan kohteina ovat ensisijaisesti valtion ostokortit. Nekin ovat aika hienoja, vaikka eivät ihan yhtä värikkäitä kuin paperinuket.

1/1

Keskiviikko 13.5.2020

Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen kanssa mietittiin virtuaalisen luontopolkukokemuksen mahdollisuutta nyt kun polku on osittain suljettu vierailijoilta. Kävelimme aamupäivällä länsipuolen polun, minä otin kuvia ja Tuomo nauhoitti selostusta. Polun puoliväliin päästyämme alkoi sataa. Ensin vettä, sitten räntää ja lopuksi rakeita. Jotakin saimme nauhalle, mutta linnut olisivat virkeämpiä kauniilla säällä. Kuvistakin tuli hiukan sumppuisia, niinpä jatkamme ensi viikolla, jos on kauniita aamuja.

Iltapäivällä menin Annantuvan maisemiin kunnan puutarhapuolen ihmisten kanssa tekemään hiukan katselmusta, mitä kannattaa tehdä nyt polun varrella. Sovimme polun ympäriltä ruohojen leikkuusta sekä vaarallisten törröttävien tappien poistamisesta navetan raunioilta. Virtsakaivon he lupasivat myös täyttää, niin sinnekään ei sitten ole enää vaaraa pudota.

1/1

Tiistai 12.5.2020

Olipas kiva päivä kokoelmien parissa, Irmeli luetteloi arkistoaineistoa ja minä otin kuvia. Laitan muutamia taas tähän piristämään muuten niin harmaata taustaa. Yksi vakioasiakas tuli käymään ja istuimme hetken ulkona vaihtamassa kuulumisia. Hän matkustelee paljon, varsinkin Aasiassa ja hänellä on aina jännittäviä tarinoita kerrottavanaan. Nyt hän oli ollut Sri Lankassa ja juuri ja juuri päässyt takaisin Suomeen ennen kuin rajat menivät kiinni. Suomalaisia oli päässyt pois, mutta muun maalaisia oli joutunut jäämään. Hänkin mietti, olisiko sittenkin ollut parempi jäädä, Suomessa hän joutui pitkäksi aikaa eristyksiin ja muutenkin olo oli yksinäinen.

1/1

Maanantai 11.5.2020

Taina sai palata töihin. Se helpotti taas elämää, hän heti reippaana otti vessat käsittelyynsä. Lähetin hallitukselle kokouskutsun. Vapaaehtoistyöntekijä tuli luetteloimaan yhtä arkistokokonaisuutta. Otin hänelle kuvat ihanalla heiluriskannerilla aineistosta, laitan muutaman paperinuken tähän ihailtavaksi. Ainakin Lenitan tunnistaa heti...

1/1

Sunnuntai 10.5.2020

Kävelin itärannan luontopolun ja keräsin roskat. Totesin, että polku on leventynyt ja kulunut, uusia polkuja on tehty aika paljon varsinkin polun alkupäähän. Toivottavasti luonto korjaa, kun poikkeustilanne loppuu ja ihmismäärät hiukan vähenevät. Koiria ei näkynyt. Rentukka kukkii.

1/1

Lauantai 9.5.2020

Terhi pääsi tulemaan iltapäivällä, sitten meillä menikin iltaan asti, kun laadimme hankesuunnitelman. Varsin Hyvän kautta voi anoa erilaisiin hankkeisiin avustusta. Nyt kyseessä on investointihanke aurinkoenergian hyödyntämisestä Nautelankoskella.

Tuomo ja Liisa kertoivat, että luontopolulla oli käyttäydytty oikein kauniisti. Emme Terhinkään kanssa havainneet (sen verran mitä istuimme kahvilatilassa syömässä välillä) mitään ylimääräistä ongelmakäyttäytymistä. Koiria oli hämmästyttävän vähän pihalla.

1/1

Perjantai 8.5.2020

Tyhjensin ulkoroskikset ja keräsin muovikassillisen roskia museon pihalta. Ryhdyin sitten perkaamaan sähköhuonekaapin sisältä tyhjentämiäni tavaroita. Sinne on 20 vuoden aikana kertynyt jos jonkinmoista atk-piuhaa ynnä muuta. Osan sain järjestettyä poisheitettäviin ja säilytettäviin, mutta muutama pahvilaatikollinen jäi Terhin kanssa yhdessä katsottavaksi. Järjestettävän tavaran määrä ympäriinsä - täällä Nautelankoskella, Opintiellä ja Annatuvalla - lähes tulkoon musersi minut hetkellisesti, mutta lohdutin itseäni, että se vaan näyttää toivottomalta, kyllä se siitä pikku hiljaa järjestyy...

 

Koululaisia oli jo innokkaasti oven takana kyselemässä, joko pääsisi museoon. Jouduin valitetttavasti käännyttämään heidät ovelta, mutta toivotin tervetulleeksi kesäkuussa. Jonkin verran pienryhmiä oli liikkeellä, mutta kauniisti kulkivat luontopolulla ilman lemmikkejä ja söivät eväitä museon pihalla. Tuomo ja Liisa lupasivat tulla huomenna valvomaan, minulle jää sitten sunnuntai.

 

Naapurimuseo kyseli liipasinsormellisia lapasia lainaksi näyttelyyn. Tarvasjoen kotiseutumuseon kokoelmissa on yksi pari. Toinen lapasista on Tarvasjoen näyttelyssä, mutta toisen voimme lainata. Tuli hyvä mieli, kun pystyi olemaan avuksi. Tallukkaitakin he kyselivät ja sellaisia löytyy meiltä peräti kaksi paria. No niin, nyt menen vielä rasvaamaan turbiinin nipat ja luon pienen yleissilmäyksen ulkoalueisiin.

1/1

Torstai 7.5.2020

Ihana tulla töihin, kun reippaat työmiehet ovat heti aloittameet pihahommat! Haravoinnin jälkeen he purkivat yhden osin lahonneen ja kaatuneen kaiteen luontopolulta. Ehjistä laudoista saatiin tehtyä vähän tukevapi sulku luontopolulle ihan pihalta asti. Ollaan tässä pidemmän aikaa katseltu, että kyläkeinu on vissiin tullut tiensä päähän, harmi. Nyt mietitään, että korjataanko se vai puretaanko pois. Terhi päivitti nettisivuille luontopolun sulkemisesta tiedotteen ja minä vaihdoin avoinnaolotoiveen heinäkuulta kesäkuulle. Tyhjennettiin Opintiellä käsityövälineille tuleva huone lähes kokonaan, enää jäi karttoja tuumailtavaksi. Nyt kun on toiveita, että hiukan yhteiskunta avautuu, niin aika paljon alkoi heti tulla kyselyitä museon avoinnaolosta. Myös tutkimusta vaativia kysymyksiä on tullut jonkin verran, täytyy paneutua niihin ensi viikolla.

1/1

Keskiviikko 6.5.2020

Aamupäivän selvittelin taas aurinkopaneeli- ja sähköauton latausasioita ja hankemahdollisuutta. Iltapäivällä osallistuin webinaariin, jonka aiheena oli eurooppalaisen kulttuuriperintötunnuksen saaminen jollekin Suomen kohteelle, ajatuksena tietysti Aurajokilaakso. Webinaari on kiva, voi samalla kirjoittaa vaikka päiväkirjaa silloin kun ei ole ihan huipputärkeä hetki menossa...

1/1

Tiistai 5.5.2020

Aamupäivällä tehtiin jännittävä koe. Hankin näin aluksi yhden ämpärillisen kylmäasfalttia Nautelankoskentien paikkaamiseen. Nyt kun liikenne on noin kymmenkertaistunut normaaliin verrattuna, kuopat tiessä ovat aika hirveät. Työmiehille myös oli aivan uusi asia tällainen ihmeaine. Hyvin sujui, menin illalla ostamaan lisää ainetta niin loppuviikosta päästään jatkamaan.

Luontopolku on aivan liiallisessa käytössä, se ei kestä enää näin runsasta liikkumista. Laululintujen pesintä alkaa juuri nyt. Koska ihmiset eivät kaikki ollenkaan noudata luonnonsuojelualueen sääntöjä, päädyttiin länsirannan sulkemiseen siihen asti, kunnes lintujen pesintä on ohi heinäkuun alussa. Se ei ollut helppo päätös, yhdessä Aurajokisäätiön ja Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen kanssa todettiin sulkeminen kuitenkin nyt välttämättömäksi.

 

Tein sulkemisesta kertovat infotaulut. Vapaaehtoistyöntekijän, aviomiehen ja lapsenlapsen kanssa tehtiin heinäseipäistä ja risuista aita sulkemaan polku, ja aidan eteen juntattiin sulkemisesta kertova taulu.

1/1

Tähän sitten päädyttiin. Terhi teki tiedotteet medialle ja Facebookiin ja Instagramiin.

Päätös oli oikeastaan suorastaan helpotus.

1/1

Maanantai 4.5.2020

Aamupäivä meni uusien pihatyöntekijöiden perehdytyksessä. Tutustumiskierroksen jälkeen he reippaasti tarttuivat haravanvarteen ja työt lähtivät hyvin käyntiin. Vapaaehtoistyöntekijä tuli pitkästä aikaa luettelointityötä tekemään. Siirrettiin myös vitriinit paikoilleen - näyttely rupeaa taas näyttämään näyttelyltä. 

Satu oli viikonlopun aikana taittanut hienon lintujen pesintätaulun, saadaan luontopolun alkuun kunnon selostus, miksi koiria ei saa viedä luontopolulle. Tuomo soitti ja oli huolissaan, koska ihmiset ovat ruvenneet tekemään omia polkujaan  luonnonsuojelualueelle. Asiaan pitää puuttua heti.

Selvittelin myös hiukan aurinkopaneeleihin saatavia avustuksia, ja sekin asia nytkähti hiukan eteenpäin. Nyt täytyy vaan laatia hankerahoitushakemus.

1/1

Lauantai 2.5.2020

Tein huhtikuun kirjanpidon valmiiksi, voin maanantaina nopsakkaan vain viedä mapin tilitoimistoon. Maanantaina aloittaa kaksi uutta pihatyöntekijää. Heidät pitää perehdyttää työhön, silloin ei ole aikaa kirjanpidolle. Samalla sitten kun tulin töihin, laitoin hiukan esineitä taas paikalleen. Tarkistin, että luettelointitiedot ovat oikein ja että esineistä on otettu kuvat. Sateli sen verran, että ihmisiä ei ollut paljon liikkeellä. Tuomo ja Liisa lupasivat huomenna tulla hiukan katsomaan luontopolulle, että voin pitää vapaata.

1/1

Perjantai 1.5.2020

Työn päivää voi juhlistaa tekemällä töitä. Kävelin länsipuolen rannan ja keräilin roskat pois. Niitä ei ollut kovin paljon, se oli ilahduttavaa. Koiria käännyttelin pois muutamia, ei niitäkään ollut kovin paljon ja sekin oli ilahduttavaa.

Terhi tuli iltapäivällä ja sitten aloitimme ison urakan Liedon keskiajasta kertovan artikkelin parissa. Meillä oli ensin paljon vaihtoehtoja, mutta loppujen lopuksi uhripaikat halusivat ehdottomasti tulla pääosaan. Hiisi Harviaisissa ja Hiidenmäki Tarvasjoella, kuppikivet ja uskomuspaikat rautakautisten kalmistojen lähistöllä, siitä tuli oikein mielenkiintoinen artikkeli.

1/1

Torstai 30.4.2020

Selvittelin hiukan aurinkosähköasioita ja lähetin hallitukselle erilaisia vertailtuja systeemejä tutustuttavaksi. Kesäaikaan vesivoimala ei tuota sähköä, silloin aurinkovoimala olisi hyvä olla olemassa. Vaikka Lauri Nautelan museon katon suunta ei olekaan optimaalinen, niin silti voisimme ilmeisesti vuoden ympäri saada sähköt Nautelankoskella ekologisesti omasta takaa. Rahoitus on luonnollisesti aina kynnyskysymys: onko mahdollista saada avustusta, vai ovatko kaikki julkiset avustukset jo menneet erilaisten koronan takia vaikeuksiin joutuneiden yritysten tukemiseen. Välillä tuntuu, että kuljemme aina jälkijunassa ja kärryiltähän olemme pudonneet jo ajat sitten, jos koskaan edes kyydissä oltiinkaan. Kun samanaikaisesti on monta hoidettavaa akuuttia asiaa, niin hankkeet väkisinkin viivästyvät.

1/1

Keskiviikko 29.4.2020

Olin Opintiellä hiukan järjestämässä tiloja. Laitoin pelastuslaitoksen tavaroita sillä lailla hyllyille ja laatikoihin, että on helppo viedä pois. Kuvista näkyy, että aika paljon enemmän pitäisi olla aikaa säilytystiloista huolehtimiseen.

 

Aineistopyyntöjä tulee aina säännöllisin väliajoin, esim. kuvituskuvia lähetämme aika usein tutkijoille artikkeleita varten. Tänään lähetin Onni Touru -artikkelia varten Akseli Hietarinnan kokoelmasta Saukonojan koulun kuvan. Paloilmoittimen kuukausikokeilun jälkeen kello olikin jo aika paljon, turbiinin nipatkin odottavat vielä rasvausta...

1/1

Tiistai 28.4.2020

Kahden vapaapäivän jälkeen olikin hyvä tarttua toimeen Opintien säilytystiloissa. Ryhdyin Sadun kanssa tyhjentämään vielä pelastuslaitoksen tavaroilla täytettyä huonetta. Kunnan tilapalvelupäällikkö ja koulun kiinteistönhoitaja tulivat ensin katsastamaan tilanteen ja sovittiin, mitkä tavarat jäävät ja mitkä viedään pois. Aika urakka, mutta kyllä se siitä.

Lauantai 25.4.2020

Terhi pääsi iltapäivällä tulemaan museolle, sitten ryhdyttiin kirjoittamaan englanniksi lietolaisten puhdetöistä kertovaa näyttelyjulistetta. Saatiin valmiiksi niin pitkälle kuin meidän taidoilla voi, ensi viikolla lähetän tarkastettavaksi vielä. Graafinen suunnittelu ja taitto ovat Sadun käsialaa.

Näyttelyteksteissä pitää ottaa huomioon monta asiaa. Ensinnäkin tekstiä ei saa olla liikaa, mutta sitä pitää olla riittävästi. Jos julisteita on monta, niin samaa asiaa ei pidä toistaa useassa julisteessa. Kuvia pitää olla joukossa mukavasti sekä keventämässä että herättämässä kiinnostusta. Värimaailman pitää soveltua kulloinkin käsiteltävissä olevaan asiaan. Fontti pitää olla riittävän suuri ja selkeä, teksti mieluummin selkokieltä kuin monimutkaista, lauseet lyhyitä peruslauseita.

Sitten kun museovieras sanoo: "No juuri näinhän se asia on, mikäs homma tällaisia on kirjoitella!", niin tiedämme, että työ on tehty loppuun asti. Jos taas kuulemme lauseen: "No jopas on, kylläpäs tämän eteen on tehty hommia!", niin tiedämme, että työ on vielä kesken.

1/1

Perjantai 24.4.2020

Annantuvan ympäristön siivous jatkui koko päivän. Saatiin kaikki ulkona olevat roskat lavalle ja hiukan haravoitukin. Kaksi vapaaehtoista, Satu ja minä - ja kaikkia tarvittiin!

1/1

Torstai 23.4.2020

Olin vapaaehtoistyöntekijän kanssa siivoamassa Annan tuvan ympäristöä. Siinä meni tunti poikineen, ja huomenna jatkuu. Raunioilla paistatteli päivää myös eläinystävä, että hiukan saa tarkkana olla. Illalla Terhikin pääsi paikalle, kannettiin rikkinäinen keinu ja muuta painavampaa tavaraa lavalle.

1/1

Keskiviikko 22.4.2020

Myllyssä turbiinin nippoja pitää rasvata päivittäin. Sen tehtyäni jäinkin ulkotöihin. Hiukan on valoa tunnelin päässä, pihatyöntekijät saavat ehkä pikkuhiljaa palailla töihin. Kyllä heitä täällä tarvitaankin! Haravoin koivukujan tienvarsia ja ojia, se on kovin hidasta puuhaa. Mutta kyllä on mieltä lämmittävää katsoa siistiä koivukujaa. Lehtiä oli paljon, onneksi on puutarhavapaaehtoisten viime vuonna tekemä lehtikomposti, sitä on hyvä täyttää. Tuvan päädyssä kasvaa tuomi hassusti, leikkasin sen alas. Rungoista sain seinämiä korotettua kätevästi. Jospa vaikka siili löytäisi tiensä tänne.

1/1

Tiistai 21.4.2020

Päivitin ulkoinfotaulun tekstejä. Ikävää laittaa kaikenlaisia kieltoja, mutta ei auta. Ihmiset käyttäytyvät muuten niin kuin jossain, en tiedä missä... Eivät nämäkään paljon auta, mutta jos edes jotain. Rupesin sitten tekemään vähän informatiivisempia selostuksia. Sadun tekemän pohjan avulla sainkin ihan hauskan museoalueen kartan aikaiseksi. Kun joskus saadaan taas museon toiminnat rullaamaan, eikä roska- tai koiraongelmaa ole, niin saadaan kivammat jutut esille. Tosin Tammireittien kyltit ovat aivan liian hallitsevat alueelle. Niille pitää tehdä jotain, kun eivät kuitenkaan ole pääasia tällä alueella. Kun joskus Terhi palailee fyysisesti töihin, niin sitten oikein mietimme niille kunnollisen paikan jossakin ei niin keskeisellä paikalla kuin nyt. Vaatii aika paljon pohdintaa.

1/1

Maanantai 20.4.2020

Päivä alkoi ulkoalueiden siivoamisella. Viikonloppuna oli hieno ilma, ja ihmisiä paljon liikkeellä - ainakin roskamäärästä päätellen. Ihanat vapaaehtoistyöntekijät tulivat auttamaan, he kunnostivat kasvi- ja perennamaita. Toivat uutta multaa ja luumupuun taimia!

 

Järjestelin aikatauluja Annan tuvan pihapiirin siivoamiselle sekä pelastuslaitoksen loppujen tavaroiden siirtämiselle Opintieltä. Perjantaina lähetin lahjakirjaluonnoksen Annan tuvan lähellä olevista Kyöstilännotkon raunioista, nyt odotellaan allekirjoitusta siihen. Mutta vaikka raunioille ei vielä voida mennä hääräilemään, niin Annan tuvan ympäristöä voidaan raivata. Siellä on paljon poisheitettävää roskaa, rikkinäisiä muoviämpäreitä ym. kaatopaikkajätettä. Risut jätetään alueelle. Joskus kun karanteeni yli 70-vuotiailta loppuu, niin Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen aktiivit ovat luvanneet tulla tekemään lahoaitaa ja muutenkin auttamaan puutarhan hoidossa.

 

Tilintarkastajan kanssa sovimme aineistojen palauttamisesta suoraan tilitoimistoon. Tänä vuonna piti hiukan erityisjärjestelyin suorittaa tilien tarkastus, sitä ei voitu tehdä museossa paikan päällä. Kyllä siitä hyvin selvittiin etänäkin. Edustajistolle lähetin tiedotteen kokouksen siirtämisestä syksyyn ja kesäoppaille kyselyn ensi kesän toimintamalleista. Terhille lähetin muutaman kuvan sekä täpötäydestä roskiksesta että vapaaehtoistyöntekijöistä ja kukkivasta jalokiurunkannuksesta, jos hän vaikka haluaa laittaa facebookiin jotakin.

1/1

Lauantai 18.4.2020

Artikkeli rautakauden ajan Liedosta osoittautui melko kimurantiksi, mutta saimme kuin saimmekin sen valmiiksi ja rutistettua taas siihen 3000 merkkiin. Keskityimme asutukseen jokilaaksoissa sekä erilaisiin tulkintoihin linnavuorten merkityksestä. Kulttuurimaisemassa saattaa yhä vielä nähdä rautakauden ajan asutuksista merkkejä - kunhan osaa katsoa. Hyvää tekee myös aina välillä pohtia asioita eri näkökulmista, lukea uudelleen ja uudelleen lähdekirjallisuutta ja haastaa aivonsa. Hulkkunanmäki (kuvassa keskellä) on yksi rautakautinen asuinpaikka, se erottuu yhä peltomaisemassa.

1/1

Perjantai 17.4.2020

Kirjanpito vaatii aina osansa, aamupäivä sujui paperitöissä. Vaikka museopuoti ei nyt fyysisesti palvele, niin onneksi ihmiset ovat löytäneet meidän nettikauppamme. Pakkasin tilauksia ja vein ne mennessäni postiin kun hurautin taas Opintielle. Palotarkastaja tuli iltapäivällä inventoimaan tarvikkeet. Hän veikin sitten mennessään kaikki sellaiset suoja- ym. varusteet, joilla pelastuslaitoksella on vielä käyttöä. Loput ovat joko vanhentuneita ja niin ollen pois heitettäviä tai sitten sellaisia, joita voidaan joko luetteloida museon kokoelmiin tai sitten aivan käyttää. Pelastustiloissa myös pitää lain mukaan olla tietty perusvarustus.

Artikkeli pitää vielä kirjoittaa siihen malliin, että voimme huomenna yhdessä Terhin kanssa oikolukea ja muotoilla sen painokelpoiseksi. Ajatus on rakentaa rautakaudesta kertova tarina linnavuorien ympärille. Se voisi olla tuore näkövinkkeli.

1/1

Torstai 16.4.2020

Aamupäivällä luetteloin yhden pienen lahjoituserän esineet ja vein ne säilytystiloihin paikoilleen. Esineet ovat viime syksystä saakka odotelleet huoneessani. Ne olivat alunperin lainassa Muistojen koulumaailma -näyttelyssä. Kun näyttely syksyllä purettiin ja lainassa olleet esineet palautettiin omistajilleen, muutama lainaaja halusikin lahjoittaa esineet museon kokoelmiin. Niinpä kokoelmamme karttui näilläkin koulussa tehdyllä puutyöllä, hieno juttu!

Iltapäivä menikin taas lukujen parissa. Vuosittain aina huhtikuussa ilmoitetaan edellisen vuoden toiminnan kulut Opetusministeriölle, joka päättää museoiden valtionosuuksista. Minimivaatimus valtionosuuden piiriin pääsemiseksi on, että museossa työskentelee vakituisesti kaksi museoammatillisen koulutuksen saanutta henkilöä täysaikaisesti ympäri vuoden. Avustuksen nimi "valtionosuus" tulee siitä, että valtio osallistuu kustannuksiin omalla osuudellaan, se ei ole koskaan kokonaisrahoitus.

1/1

Keskiviikko 15.4.2020

Aamulla pakkasin pakettiautoon yhden kaapin (sen, jonka purin sähköhuoneesta loistehokondensaattorin tieltä), tyhjiä pahvilaatikoita ja viime vuoden kirjanpitomapit. Mapit kävin viemässä tilintarkastajalle kunnantalolle ja sitten jatkoin matkaa Opintien säilytystiloihin. Opintie on Sadun valtakuntaa, ja siellä hän jo odottelikin minua.

 

Kun Tarvasjoki liitettiin Lietoon vuonna 2015, jouduimme luopumaan arkistotiloistamme vanhan kunnantalon alakerrassa. Saimme tilalle oikein hyviä säilytystiloja Opintieltä lukion alakerrasta, kun johtokeskus siirtyi Turkuun ja tilat kävivät pelastuslaitokselle tarpeettomiksi. Siirsimme arkistossa säilytyksessä olleen taidekokoelman Opintielle, kun ensin olimme tehneet yhdestä huoneesta taideteosten säilytykselle kelvollisen. Opintiellä ei ole arkistokelpoista tilaa, niinpä siirsimme Lauri Nautelan museon alakerrasta tekstiilivaraston Opintielle ja teimme entisestä tekstiilivarastosta arkiston. Tarvasjoen kotiseutumuseon kokoelmat saivat oman huoneen Opintieltä, kuten myös Lauri Nautelan arkeologinen kokoelma - siis se osa kokoelmaa, jota ei säilytetä Museoviraston tai Turun museokeskuksen tiloissa.

 

Tämä myllerrys jatkuu yhä ja kestää vielä monta vuotta, ennen kuin kaikki esineet ja arkistomateriaali saadaan kauniisti paikoilleen. Otin muutaman valokuvan vielä tiloissa olevista pelastuslaitoksen materiaaleista ja lähetin ne palotarkastajalle, jotta hän pystyy päättämään varusteiden kohtalosta. Sitten aikanaan pystymme siirtämään käsityövälineet myös Opintielle omaan tilaansa.

1/1

Tiistai 14.4.2020

Palasin karttojen pariin. Osa kartoista oli jo aikaisemmin digitoitu ja kymmenkunta luetteloitukin tietokantaan. Sitä mukaa, kun sain luetteloinnin valmiiksi eli annettua numeron, kirjoitettua sen kartan taustapuolelle (käytämme pehmeää 6B lyijykynää paperisen aineiston merkitsemiseen), kirjattua tiedot saatetietokaavakkeeseen ja liitettyä kuvan sen yhteyteen, sijoitin kartat väliaikaisesti arkistoon vetolaatikkoon, lopullinen sijoituspaikka tulee varmaankiin Opintien etäsäilytystiloihin. Digitoinnin etu on, että alkuperäisaineistoon ei tutkimusta tai näyttelysuunnitelmaa tehdessä tarvitse koskea, vaan kaikki tarvittava tieto on sekä kuvasta nähtävissä että sitten luettelointitiedoissa.

1/1

Sunnuntai 12.4.2020

Koska Terhi pitää nyt arkisin kotikoulua lapsille, päätimme tulla näin pyhäpäivänä oikolukemaan viimeisiä näyttelytekstejä. Satu on kirjoittanut lähes valmiiksi tekstit ja taittanut julisteen. Meidän tehtävämme on tarkistaa kirjoitusasu ja hiukan tiivistää tekstiä. Auditoriossa on kätevä työskennellä, heijastamme screenille ja sitten yhdessä pohdimme oikeita sanavalintoja.

 

Tekstit myös käännetään englanniksi. Nykyään käytämme ensin Googlen kääntäjää, jonka pohjalta kirjoitamme tekstit niin hyvin kuin pystymme. Sitten lähetämme ne tarkistettavaksi sekä sotahistoriaan erikoistuneelle tutkijalle että äidinkielenään englantia puhuvalle Lieto-Opiston opettajalle. Hyvin toimiva yhteistyöketju!

1/1

Lauantai 11.4.2020

Tulin katsomaan, että kaikki paikat ovat kunnossa eikä ympäristössä kaueasti roskia. Ihmisiä on pilvin pimein, parkkipaikka aivan tupaten täynnä. Ihan mukavaa, että ihmiset ovat löytäneet myös Nautelankosken luonnon näin sisäkieltoaikana. Lieveilmiöinä ovat roskat ja ilkivalta sekä luontopolun kuluminen. Toivottavasti kaikki nämä ihmiset tulevat sitten uudelleen, kun museo on avoinna ja voidaan palvella myös kahvilassa.

1/1

Torstai 9.4.2020

Keinun kohtalo sinetöitiin: ei pysty korjaamaan. Myöskään vesikanavan välppää ei pysty näin korkean veden aikaan siirtämään paikoilleen, työ siirtyy ensi viikkoon. Tosin isommat tulvat on jo ohitettu, eikä veden mukana enää kulkeudu isokokoisia puunkappaleita, että sikäli ei ole ihan akuuttia.

Olisin mielelläni jatkanut karttojen parissa, mutta ensi viikon lehtiartikkeli vaati huomiota. Rautakausi on aika selkeä, mutta taaskin asian esittäminen tiiviisti vaatii aika paljon pohdintaa. Sain nyt kuitenkin rungon aikaiseksi. Kun edellinen artikkeli rakentui elinkeinojen ja esineiden ympärille, ajattelin nyt keskittyä kylien muodostumiseen ja asumisen vakiintumiseen viljelykulttuurin myötä. Minun piti vähän pitää lomaa nyt pääsiäisen aikaan, mutta kyllä täytyy sittenkin tulla kirjoittamaan pyhinäkin, tiistaina viimeistään täytyy artikkeli palauttaa.

1/1

Lauri Nautela merkitsi karttoihin esineiden löytöpaikkoja. Tässä esimerkiksi primitiivisen kirveen löytöpaikka. Nautela itse päätteli, että kyseinen kirves olisi voinut olla veteen pudotettu uhrilahja, eikä Jukka Luoto ollenkaan tyrmää tätä ajatusta - päinvastoin.

Keskiviikko 8.4.2020

Näyttää siltä, että puutarhakeinu on tullut tiensä päähän. Prosessia oli ilmeisesti hiukan autettu viikonlopun aikana, ja homma viimeistelty maanantaina. Eilen en ehtinyt tähän asiaan puuttua, katsotaan olisiko tänään aikaa.

Puutarhan hoidossa meillä on mukana vapaaehtoisia. Tänään Into kävi leikkaamassa omenapuun. Into on sen itse aikoinaan jalostanut, oksastanut villiin omenapuun taimeen eri omenalajikkeita. Otin pienen videopätkän Intosta, sen voi katsoa tarinoita ja muistoja -sivulta.

Kartat eivät näköjään itsekseen osaa luetteloitua ja mennä arkistoon. Ryhdyin siis siihen työhön, siinä menee tämä päivä ja vielä huominenkin.

1/1

Tiistai 7.4.2020

Hanko ja harava ovat oivat työkalut vesikanavan välpän puhdistamiseen. Vesi virtaa jääpadon ali myllylampeen, josta se johdetaan sulkujen avulla kanavaa pitkin turbiinisäiliöön. Kanavan ja säiliön välissä on välppä, joka estää isompien joen kuljettamien esineiden pääsemisen turbiinisäiliöön. Kauhukseni havaitsin, että välpän toinen osa on irronnut ja vesi pääsee vapaasti virtaamaan, jolloin myös kaikenlaiset pienemmät laudanpätkät ym. pääsevät turbiinisäiliöön. Tällöin on se mahdollisuus, että ne rikkovat turbiinin. Totesin, että nyt en pärjää yksin, soitin siis apua.

Samalla huomasin, että generaattorin tuotanto -mittari oli jymähtänyt paikoilleen. Soitin siis myös sähkömiehelle, joka tulikin heti tutkimaan asian. Mittari oli mennyt rikki, nyt sitten harkitaan uuden hankintaa.

Koska en pystynyt enempää näiden asioiden eteen tekemään, niin luetteloin loppupäivän esineitä ja järjestin paikoilleen. Pyykkilaudat jotenkin sopivat tämän päivän teemaan...

1/1

Maanantai 6.4.2020

Ulkoalueiden huoltoa. Museon pihapiiristä sekä luontopolulta tuli kaiken kaikkiaan neljä muovikassilista roskia, suurin osa sentään oli kauniisti laitettu roskiksiin. Kävelin jokivarren molemmat puolet, ja aina välillä unohdin, mitä minun piti tehdä - luonto on niin kertakaikkisen hieno. Vaikka nyt paljon liikkuu väkeä varsinkin lauantaisin ja sunnuntaisin, niin polut olivat ihan kohtuullisessa kunnossa. Myrsky on hiukan kaatanut puita. Länsipuolella suuria kuusia on kaatunut polun viereen, jokunen polun päällekin, mutta runkojen yli pääsee loikkamaan. Itäpuolella tuomia oli kaatunut pahasti polun päälle. Soitin viljelijälle ja hän pystyikin tulemaan heti sahaamaan ja siirtämään rungot syrjään.

 

Nautelankosken luonnonsuojelualue kuuluu eurooppalaiseen Natura-ohjelmaan. Yksi Naturaa koskeva sääntö on, että luonnonsuojelualueelle ei saa viedä mitään eikä sieltä saa myöskään ottaa mitään pois. Polun hoidossa poikkeusluvalla saa poistaa esteet, mutta kaikki puuaines pitää jättää alueelle.

Artikkelikin saatiin oikoluettua ja kirjoitettua loppuun, kun Terhi tuli illalla museolle. Meille on vuosien mittaan muodostunut hyvä yhteistoimintamalli minkä tahansa tekstin kirjoittamisessa. Ensin joku - Terhi, Satu tai minä - kirjoittaa rungon, joka sitten yhdessä oikoluetaan ja tiivistetään.

1/1

Perjantai 3.4.2020

Palasin kirveiden pariin, vaikka siinä meni kyllä sitten koko päivä. Ne ovat kuitenkin niin tärkeä esineryhmä. Ja vähemmän olen nähnyt artikkeleita, joissa kerrotaan kirveistä. Tänään on tuullut kovaa, välillä tuntuu kuin museon peltikatto lähtisi lentoon, rämisee siihen malliin. Nyt ehdin vielä tiskata ja vastata muutamiin sähköposteihin ennen kuin lähden kotia kohti.

1/1

Ilman kirveitä eivät kivikauden ihmiset olisi pystyneet rakentamaan itselleen kunnollista kotia.

Torstai 2.4.2020

Ajattelimme, että ehkä paikallislehdellä saattaa olla tarvetta juttusarjalle nyt, kun koronavirusepidemian vuoksi kaikki tapahtumat on peruutettu toistaiseksi. Ehdotimmekin, että voisimme kirjoittaa Liedon historiasta eri kanteilta pieniä artikkeleita loppukevään mittaan. Aloitin esihistoriasta. Vaikka esimerkiksi museon verkkosivuilla ollaan mukavasti avattu muinaista aikaa, niin aina kuitenkin täytyy kirjoittaminen suunnitella julkaisumuotoa ajatellen. Hervottoman kakun esittäminen 3000 merkillä osoittautuikin aika haastavaksi, ei riittänyt ihan tämä päivä. Ensin suunnittelin kunnianhimoisesti, että rakennan kertomuksen kirveiden ympärille, mutta se osoittautui kyllä niin aikaa vieväksi ajatukseksi, että palasin siihen perinteiseen, yleisluontoiseen esitystapaan. Otan kyllä kirveet esimerkinomaisesti aikakausien kehityksestä kertovana ilmiönä esille. Ehkä. Katsotaan sitten huomenna, mikä on ajatusmaailma silloin.

1/1

Pyhällöstä talteen otettu reikäkirves antoi ajatuksen rakentaa artikkeli kirveiden ympärille. Reikäkirveet ajoitetaan yleensä pronssikaudelle, kivikauden kirveet olivat reiättömiä. Ne kiinnitettiin puuvarteen joko siihen tehdyn reiän läpi tai sitomalla yläosaan tehdyn uurroksen tai siihen jätetyn oksantyngän varaan.

Keskiviikko 1.4.2020

Tämä päivä menikin sitten vallan taloushallinnon parissa.

Tiistai 30.3.2020

 

Tänään oli hieno aamu, vajaat 10 astetta pakkasta ja aurinko paistoi, niinpä siis sauvakävelin töihin. Aamulla heti kahdeksalta saapuivat loistehokondensaattorin asentajat museolle. Olin jo valmiiksi raivannut kondensaattorille tilan sähköhuoneesta - tyhjentänyt, purkanut ja siirtänyt kaapin pois tieltä. Niinpä ei sitten tarvinnut tehdä muuta kuin mennä sulkemaan sähköntuotantoturbiinin vedenvirtausluukut ja irrottaa verkkomagnetoituva epätahtigeneraattori sähköverkosta. Ja muutenkin varautua sähkökatkoon, laittaa tietokoneet, ilmalämpöpumput, ilmastointikone ynnä muut sähköä käyttävät herkät laitteet pois päältä. Saman tien sitten kun soitin hätäkeskukseen ja vartiointifirmaan sähkökatkosta, tein paloilmoittimen kuukausikokeilun.

Koska ei sitten ollut sähköä, niin kannoin kaikki alakertaan johtavan luiskan seinustoille kertyneet tavarat auditorioon odottamaan jatkokäsittelyä. Suurimmaksi osaksi siinä oli tyhjiä pahvilaatikoita ja sen semmoista poistuvaa tavaraa. Sitten leikkasin alkuvuoden paikallislehdistä kaikki museota koskevat artikkelit ja ilmoitukset lehtileikekansioon. Kun sähköt taas laitettiin päälle ja pääsin tietokoneen äärelle ja nettiin, täytin tilastotiedot viime vuodelta museotilastoon.

1/1
Liedon museo

Nautelankoskentie 40, 21360 Lieto As.

Puh. 050 593 1692, info(a)liedonmuseo.fi

© 2016 by Lieto museum. Proudly created with Wix.com