Museonjohtajan päiväkirja

Olen jo pitkään miettinyt, miten mukavaa olisi lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi vuosien varrella. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä, kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä ja nykyään yhä useammin erilaisten sähköisten palvelujen kautta. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.

Sunnuntai 9.8.2020

Tänään vietettiin varsinaista radioamatööripäivää. Arvo oli ensimmäisenä paikalla radioautonsa kanssa. Auditorioon laitettiin esille Arvon tuomat vanhat radiot, auto sai hyvän paikan toimintapihan reunalta. Siinä se houkuttelikin mukavasti katsojia ja Arvo sai päivän aikana monet kerrat kertoa autostaan. Matti piti yhteyksiä sähköttämällä, Jouko puheella. Erkki oli yleismiehenä ja seremoniamestarina, Kauko kuskina ja valokuvaajana. Juhani tuli auttamaan radioaseman purkamisessa. Päivän puheenvuorossa Marjatta ja Jyrki kertoivat isänsä radioamatööriharrastuksesta, joka alkoi jo 16-vuotiaana ja myöhemmin kosketti koko perhettä. Puheenvuoron jälkeen jaettiin huomionosoituksia. Jouko, Matti ja Leo saivat Viestikillan kunniakirjat sotilasradiotoiminnasta, museota muistettiin Varsinais-Suomen Viestikillan ja Viestikiltojen liiton kunnialaatalla radioamatööripäivätapahtuman järjestämisestä sekä viestiristillä osallisuudesta viestialan maapuolustustyöhön. 

Päivä meni mukavasti ja väkeä kävi runsaasti. Onneksi Lea pääsi tänään auttamaan, sillä kaikki käsiparit olivat tarpeen. Alun perin Lean piti hoitaa vain radiomiesten ruokailu, mutta koska museovieraita kävi tasaiseen tahtiin, hän jäi koko päiväksi. Markus ja Anni saivat tehdä töitä ripeään tahtiin, mutta hyvin he selvisivät. Markus oli välillä opastamassa pitkään myllyssä, samalla Lea opasti tuvassa. Jossain käsittämättömässä välissä Anni leipoi raparperipiirakan ja suklaakakun. Museon sulkeuduttua minä jäin vielä kuorruttamaan kakkua ja tekemään hieman toimistotöitä. Ja museon hiljennettyä rentouduin järjestämällä teevalikoiman. Ensi viikko menee minun osaltani sitten pitkälti hautausmailla.

1/1

Lauantai 8.8.2020

Aamulla oli nähtävissä jälleen lämpimän sään lieveilmiöt: pienet ulkoroskikset olivat täynnä pizza- ja salaattilaatikoita sekä juomatölkkejä. Pihalta löytyi myös kesken jäänyt pizza. Ei auttanut muu ryhtyä jälleen siivoamaan. Pian paikalle saapuikin radioamatööripäivien iskujoukko: Matti, Jouko, Erkki, Kauko, Juhani ja Rauno. He ryhtyivät hommiin eli virittämään antenneja ja rakentamaan radioasemaa huomista radioamatööripäivää varten. Välillä oli soppa- ja kahvitauko, sitten työ taas jatkui. Yhteyskokeilut onnistuivat hyvin, ja kahdelta oli kaikki valmista. Karita ja Anni hoitivat asiakaspalvelun. Väkeä riitti sekä museon näyttelyissä että kahviossa. Välillä molemmat olivat opastamassa ja minä auttelin kahviossa. Loppuiltapäivästä pääsin sitten jatkamaan tiedotusta ja päivittämään ensi viikon Keisvuoren hautausmaan kierroksen tekstiä. Kaukon kanssa saatiin vihdoin lahjakirja tehtyä ja lainassa olleet asiakirjat palautettua, joten sekin asia on nyt kunnossa. 

1/1

Perjantai 7.8.2020

Perjantaiaamu oli Nautelankoskella sumuinen, mutta selkeni nopeasti aurinkoiseksi ja kuumaksi päiväksi. Aamu aloitettiin NMKY:n päiväleiriläisten kanssa, parikymmentä lasta ohjaajineen tuli viettämään päivää Nautelankoskella. Aluksi Jean ja Mari kävivät heidän kanssaan myllyssä ja tuvassa. Jean opasti ja Mari oli mukana valvojana ja valokuvaajana. Sitten jatkettiin kivikauden näyttelyssä, jossa minä liityin mukaan. Lauri Nautelan museon jälkeen oli aika kokeilla muinaistekniikkaa eli tulen sytyttämistä kivikauden keinoin. Emme saaneet nuotiota aikaan. 

Ruokailun jälkeen leiriläiset vielä retkeilivät luonnonsuojelualueella ja onkivat.

Annin päivä kului tiiviisti keittiössä, mutta loppupäivästä hän ehti opastamaankin. Anni keitti lisää makkarasoppaa ja leipoi kinkkupiirakan sekä kaurakeksejä. Mikko leipoi suklaakakun, hoiti pelargoniat ja palveli museon asiakkaita. Iltapäivän Mari ja Jean pääsivät taas kokoelmien pariin. Mari jatkoi Lauri Nautelan esineiden luettelointia ja Jean sai visiittikorttien luetteloinnin valmiiksi. Marin poikaystävä tuli museovierailulle, joten Mari pääsi harjoittelemaan museokierroksen pitämistä. Katsoimme Jeanin kanssa hänelle uuden tehtävän eli kesken jääneen lahjoituksen valokuvien selvittämisen (valokuvia on lahjoitettu ja skannattu kahdessa erässä, joten ensin pitää tarkistaa onko päällekkäisyyksiä) ja luetteloinnin. Hieman sekava tehtävänantoni oli, mutta sellaisenaan ei suinkaan ensimmäistä laatuaan, joten Jean totesi: "Eiköhän se siitä." Itse hoidin muun muassa tiedotustehtäviä harrastetraktoripäivään ja Varsinais-Suomen museopäivään liittyen.

1/1

Torstai 6.8.2020

Irroitimme generaattorin verkosta ja kiersimme turbiinin vedenmenoaukot kiinni. Sitten nostimme ohivirtaussulut ylös ja laskimme kanavan sulut alas. Ensi viikolla alkaa turbiinisäiliön puhdistus ja turbiinin vuosihuolto.

Terhi oli Tarvasjoella aamupäivän, mutta tuli iltatoriksi museolle. Satu, Lea ja Leena tulivat myös auttamaan. Iltatoria varten leivottiin kaksi piirakkaa, tehtiin myös perunasoppaa valmiiksi lauantaita ja sunnuntaita varten. Minä pidän nyt muutaman päivän vapaata, Terhi jatkaa.

1/1

Keskiviikko 5.8.2020

Lieto-viikko alkoikin nyt poikkeuksellisen aikaisin ja kestääkin kaksi viikkoa. Terhi oli jo eilen illalla pitämässä Liedon kirkkomaalla hautausmaakierroksen ja tänään aamupäivällä toisen. Huomenna on Tarvasjoen vuoro, sitten ensi viikolla vielä Tarvasjoki, Viinamäki ja Keisvuori. Mari sai suutarin esineet luetteloitua ja ne vietiin omalle paikalleen pienesineiden säilytystilaan. Huomenna hän aloittaa uuden pienen kokonaisuuden luetteloinnin. Jeanilla menee vielä hetki ison valokuvakokonaisuuden kanssa. Kirjanpitoa en saanut vieläkään valmiiksi, mutta jatkuu huomenna...

1/1

Tiistai 4.8.2020

Pelargonianäyttely tuo museolle vieraita kauempaakin. Tänään saimme hyviä hoito-ohjeita yläneläisiltä museovierailta. Yläneen kotiseutumuseossa on myös näitä samoja Luonnonvarakeskuksen perinnepelakuita esillä.

 

Marilla on vielä kaikenlaista suutarin pikkutavaraa selvitettävänä ennen kuin voimme siirtyä muihin kokoelmiin. Loppujen pientarvikkeiden kohdalla tehtiin nyt sellainen ratkaisu, että suutarin käyttämä säilytysrasia saa numeron. Saatetietoihin kirjoitetaan, kuinka monta ja mitä tavaraa laatikossa on. Kuva otetaan kokonaisuudesta, niin että siitä näkee, minkälaista esineistöä missäkin rasiassa on.

Aino myi viimeisen paperinukkekassin, niinpä hän ryhtyi askartelemaan uusia. Niitä tehdään paperisista jauhosäkeistä ompelemalla.

1/1

Maanantai 3.8.2020

Johanna, Juha ja Taina palasivat kesälomalta töihin. Johanna imuroi ja moppasi näyttelytilan lattian ennen kuin avattiin museo yleisölle. Kun Taina tuli, lähti Johanna hänen kanssaan hiukan täyttämään Nautelankoskentien kuoppia. Huomenna Johanna saa taas ryhtyä valokuvaajan hommiin. Juha mittasi myllyn eteläseinustan tulevia tellinkejä varten, aikamoiset tarvitaan, noin 15 metrissä pitää olla työskentelykorkeus.

 

Museologian harjoittelija Mari aloitti kuukauden mittaisen harjoittelunsa. Hän sai työpisteen kokoelmienhoitohuoneesta, Evelinan paikalta. Aloitimme heti esineiden luetteloinnista. Suutari Laineen esineistöstä on vielä pari muuttolaatikollista tavaraa luetteloimatta. Se on oikein hyvä kokonaisuus harjoitella esineiden käsittelyä.

 

Kiireinen päivä venahti hieman, kun piti tehdä muutama raportti ja lähettää oppaiden heinäkuun tunnit palkanlaskentaan. Kirjanpitoa ehdin vain aloittaa, mutta jatkuu huomenna...

1/1

Perjantai 31.7.2020

Mustikat ovat metsässä parhaimmillaan, niinpä menin ja poimin kaksi mehumaijallista mustikoita. Ja keitin ne mehuksi. Se on mahdottoman hyvää ja erinomainen vaihtoehto pillimehulle. Punaviinimarjamehua meillä on ollutkin tarjolla koko kesän, mutta nyt on sitten kotimehua tarjolla niillekin, jotka eivät voi viinimarjamehua juoda.

Torstai 30.7.2020

Oli sen verran aikaa, että vihdoin ehdin tehdä sen, mikä minun piti tehdä jo ennen kesää. Kun kaikkea tavaraa on ankarasti joka puolella ja kaikki mahdollinen tila on otettu käyttöön, niin myös Terhin huoneen ikkunan taakse seinustalle on laitettu pieni hyllykkö, johon lasketaan luetteloimattomia tai keskeneräisiä kokonaisuuksia. No, siihenhän oli keväällä kerääntynyt jos jonkinmoista pahvilaatikkoa epämääräisine sisältöineen. Kun yläkerran näyttelytilasta kurkkaa alas, niin nytpä näkeekin omituisten pinojen sijaan Laurin arkeologisen kokoelman artefakteja. Ne ovat aika hauskoja.

1/1

Keskiviikko 29.7.2020

Kylläpäs meitä nyt sähkökatkoilla piinataan. Onneksi nykyinen word tallentaa tiedostoja automaattisesti. Juuri kun olin saanut ulkotauluun kiinnitettävän tapahtumakalenterin omasta mielestäni siihen hanttiin, että sen voisi printata ja teipata infotauluun, niin eikös vaan sähkökatko sammuttanut kaikki koneet. No, sain palautettua tiedoston ja nyt se on paikoillaan, niin että tieto kaikista elokuun tapahtumista on kulkijoiden luettavissa.

1/1

Tiistai 28.7.2020

Martti on taas huolehtinut pihan siisteydestä esimerkillisesti. Tänään hän ehti jopa siistiä viemärikaivon ympäristön. Joskus uimurit saattavat mennä jumiin, ja silloin meidän pitää avata viemärin kansi ja heilutella uimureita niin että vesi ymmärtää mennä eteen päin. Martti poisti myös kirsikkapuun kuivia oksia, että on sitten helpompi ja turvallisempi poimia, kun sato kypsyy.

 

Evelina sai vielä ottaa vastaan lahjoituksen viimeisenä virallisena harjoittelupäivänään (kolme säästettiin syksymmälle, niin hän pääsee traktoripäivänä tutustumaan tapahtumapäivään, yhtenä koululaispäivänä muinaistekniikkaan ja sitten vielä yksi päivä säästettiin tekstiilien käsittelyyn ja säilytykseen Opintiellä). Pikku-Matti pääsi heti omalle paikalleen muiden radioiden joukkoon kolmoskaappiin.

1/1

Maanantai 27.7.2020

Pikkuapulainen tuli tekemään pelakuille vähän hauskemmat nimikyltit. Samalla kun sijoitimme nimikyltit paikoilleen, veimme myös aiemmin piirrettyjä  ÄLÄ KOSKE -tauluja tupaan ja myllyyn. Myllyssä näimme myös lepakkoemon, hiivittiin hiljaa pois, ettei häiritty hänen päiväuniaan. Huomenna annan kukille lannoitetta, että jaksavat kukkia syksyyn saakka.

1/1

Sunnuntai 26.7.2020

Turun Sanomissa oli iso artikkeli pelakuista, odotettavissa oli siis paljon museovieraita. Tulin hyvissä ajoin tekemään pelakuille nimikyltit ja printtaamaan esittelytekstin pelargonioista tuvan pöydälle. Onneksi olin ennakoinut tilanteen ja pyytänyt kolme kesäopasta töihin.

 

Aluksi Aino päivysti tuvassa ja Daniel leipoi korvapuusteja, Selma ja minä palvelimme kahvioasiakkaita ja kerroimme näyttelyistä. Jonkin ajan kuluttua Selma meni vapauttamaan Ainon. Kun Daniel sai korvapuustit uunista, meni hän puolestaan päivystämään tupaan ja Selma pääsi syömään.

1/1

Tapahtumapäivinä meitä on yleensä Terhin, Sadun ja minun lisäksi vähintään kaksi vapaaehtoista, harjoittelija ja kolme kesäopasta. Nyt meitä oli siis kolme kesäopasta ja minä. Jotenkin selvisimme kuitenkin kunnialla, kahvi ei loppunut missään vaiheessa kesken, tarjottavaa oli kahvin kanssa riittävästi: sekä suolaista kinkkupiirakkaa että makeita raparperipiirakkaa ja suklaakakkua sekä tietysti Danielin korvapuusteja. Aino kehitti uuden menetelmän museovieraiden laskemiseen, joka  toivottavasti avautuu Terhille, niin saamme kävijät tältäkin päivältä oikein tilastoitua. Kun museossa ei ole pääsymaksua, niin tukkimiehen kirjanpito on oikeastaan ainoa menetelmä laskea kävijät sekä opastukset ja opastuksiin osallistuneet. Ne ovat asioita, joita vuosittain valtakunnallisessa museoiden tilastossa muun muassa kysytään.

Kymmentä vaille viisi museolla hiljeni ja oppaat pääsivät ajoissa lähtemään kotiin. Ennen kuin astuivat ovesta ulos, kiitin heitä hyvin tehdystä työpäivästä.

Perjantai 24.7.2020

Kylläpäs meitä nyt mainitaan lehtien palstoilla. Suomen Kuvalehdessä oli iso artikkeli Nautelankosken lepakoista ja paikallislehdessä pelargonioista. Sitten meillä olikin hiukan surua, kun Markus löysi kuolleen lepakon myllyn lattialta. Terhi soitti heti Thomasille ja kysyi, mitä tehdään. Thomas sanoi, että laittakaa lepakko muovipussiin niin toinen tutkija käy hakemassa sen. Ainakin päällisin puolin näytti pieneltä lepakolta. Voi voi.

1/1

Torstai 23.7.2020

Ammatillisten museoiden valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKOssa toteutetaan silloin tällöin yhteisiä nykydokumentointihankkeita eri teemoin. Arki-poolin (johon Liedon museo kuuluu) teemana oli onnellisuus vuonna 2018, jolloin YK:n teettämän onnellisuusraportin mukaan Suomi oli maailman onnellisin maa. Nythän tänä vuonna Suomi sai onnellisimman maan tittelin jo kolmatta kertaa peräkkäin. The World Happiness Report -tutkimus perustuu muun muassa elinajanodotteeseen, sosiaaliseen tukeen ja korruptioon. Varsinaisen onnellisuuden mittaamiseen on käytetty kuitenkin yksilöiden omia arvioita hyvinvoinnista.

Teimme silloin vuonna 2018 yhteistyötä Pahkamäen koulun 5. luokan kanssa. Kutsuimme oppilaat museoon, ja jokaista oppilasta haastateltiin erikseen rauhallisessa ympäristössä onnellisuudesta. Kysyimme oppilailta, mitä onnellisuus heidän mielestään on, mitä se heille merkitsee ja milloin he kokevat olevansa onnellisia. Vastaukset äänitettiin ja talletettiin museon arkistoon. Haastattelun jälkeen oppilaat saivat vielä koulussa piirtää kuvan siitä tilanteesta, jolloin he ovat kokeneet olevansa onnellisia.

No niin, tänään vihdoin sain A3-kokoiset piirrokset skannattua. Eve sai kolmoskaapin valmiiksi ja ryhtyi luetteloimaan sekä äänitteitä että piirustuksia arkistoon. Koska teimme sekä haastattelut että piirustukset anonyymisti, on niiden yhdistäminen toisiinsa hieman haastavaa - ainakin niissä tilanteissa, jolloin kahdella oppilaalla on sama onnellisuuden lähde - jalkapallo! Mutta jos emme aivan onnistu, niin opettaja tulee sitten auttamaan epäselvissä tilanteissa.

Toin raparpereja aamulla tullessani, ja Anni ja Markus tekivät myös raparperihilloa piirakan lisäksi. Terhi selvitteli sähkökatkon keskeyttämän varmuuskopioinnin tilanteen ja teki elokuun tapahtumakalenteria, joka onkin aikamoinen. Pertti ryhtyi valokuvien luettelointiin ja Jean jatkoi Suistamoon liittyvien valokuvien kanssa.

1/1

Keskiviikko 22.7.2020

Sähkökatkokset aiheuttivat pieniä katkoksia myös työskentelyssä. Pertti opetteli kaikki generaattorin verkkoon liittämiseen tarvittavat toimenpiteet, että osaa sitten toimia, jos Terhi ja minä olemme molemmat sattumalta pois. Oppaat leipoivat gluteenitonta kinkkupiirakkaa ja hoitivat muutenkin tehtävänsä mallikkaasti.

 

Eve sai pienesineiden säilytyshuoneen kaapin numero kolme lähes valmiiksi. Säilytystilojen kolme kaappia varattiin uudelleen järjestämisen yhteydessä kouluun, lapsuuteen, kirjoittamiseen, valokuvaamiseen ja musiikkiin liittyvälle esineistölle. Esineet järjestettiin alustavasti kaappeihin keväällä. Eve lisäsi luetteloitujen ja digitoitujen esineiden saatekaavioon sijoituspaikan sekä luetteloi ja digitoi ne esineet, joihin kiinnitetyissä lapuissa luki EINO. Muun muassa Laurin kelanauhurit ja muut äänentoistovälineet saivat vihdoin numeron.

1/1

Tiistai 21.7.2020

Aamupäivällä sähkökatko sotki hieman suunnitelmia. Minun oli tarkoitus lähteä hyvissä ajoin Jeanin ja Even kanssa käymään Tarvasjoella, mutta ensin piti generaattori käynnistää uudelleen ja tehdä kaikki siihen liittyvät toimet. Kun koneet jälleen pelasivat, opetteli Pertti skannaamaan valokuvia. Vanhoja kirjoja oli enää pari luetteloimatta, ja niiden jälkeen hän pääseekin juuri digitoitavaksi tulleen vanhan valokuva-albumin kimppuun. 

Tarvasjoella katsoimme kotiseutumuseon näyttelyt läpi. Museolle lahjoitettiin kesäkuussa pomminsirpaleita, jotka ovat löytyneet Tarvasjoen Mesilästä. Tarvasjokea pommitettiin talvisodan aikana neljä kertaa. Tammikuun 9. päivänä vuonna 1940 Tarvasjoelle pudotettiin yhteensä 119 pommia. Näyttelyssä olevat pomminsirpaleet ovat tämän pommituksen jäänteitä. Osa lahjoitetuista sirpaleista on viety Nautelankosken museoon säilytettäväksi, ne on luetteloitu ja valokuvattu. Nyt kuvattiin näyttelyssä olevat sirpaleet, mikä osoittautuikin aika haasteelliseksi. Museokierroksen jälkeen esittelin vielä hautausmaan, kerroin sen historiasta sekä hautausmaiden kulttuurihistoriasta ja niiden sisältämästä symboliikasta.  

Nautelankoskelle palattuamme soitin Marja-Riitalle. Hän saapui paikalle ja täytimme häntä varten SKS:n arkiston aineistonkäyttölupalomakkeen lähetettäväksi arkiston johtajalle. Kun arkistosta saadaan virallinen lupa, voi Marja-Riitta käyttää museossa olevia SKS:n arkistoaineistosta tehtyjä muistiinpanoja. Päivän lopuksi laitoin varmuuskopioinnin päälle, sitä kun ei sähkökatkojen vuoksi uskaltanut aimmin käynnistää. Leenakin palaili pikkuloman virkistämänä töihin.

1/1

Maanantai 20.7.2020

Eve sai radioamatööritoimintaan liittyvien valokuvien luetteloinnin valmiiksi. Lahjoitustilanteessa oli tehty haastattelu, jossa kuvia katsottiin yhdessä lahjoittajan kanssa ja keskusteltiin niistä. Haastattelusta Eve sai hyvin tietoja kuvien luettelointiin. Pertti jatkoi vanhojen kirjojen luettelointia, joka olikin jo loppusuoralla. Jean aloitti Suistamoon liittyvän lahjoituksen valokuvien ja visiittikorttien luetteloinnin.

Minä tein tiedotetta perinnepelargoneista, päivitin tapahtumatietoja museon nettisivuille ja aloitin elokuun tapahtumakalenterin kokoamisen. Martti leikkasi nurmikot ja huolehti muutenkin siitä, että ulkona oli siistiä.

Museon kahviossa ovat kesän aikana nousseet suosikkituotteiksi kinkkupiirakka, suklaakakku ja mustikka-vadelmapiirakka. Viime aikoina ovat puodin puolella myös kirjat ja korut kiinnostaneet asiakkaita.

1/1

Sunnuntai 19.7.2020

Anni oli vuorostaan tänään siivonnut pihaa. Lauri Nautelan museon edustalla oli jälleen roskia. Päädyimme siihen tulokseen, että tähän tihutyöhön olivat linnut todennäköisimpiä syyllisiä, koska pienet ulkoroskikset olivat tyhjempiä kuin lauantaina pois lähtiessämme. Päivä oli aurinkoinen ja sujui mukavasti. Asiakkaita kävi tasaiseen tahtiin, ja välillä olivat sekä Anni että Mikko kumpikin opastamassa tuvassa ja myllyssä, joten minä hoitelin sillä aikaa kahviota. 

Teimme Mikon kanssa inventaarion Markuksen tuomille puutuotteille. Hunajalusikoita, puikkopiikoja ja veitsiä on myyty jonkin verran, ehdoton suosikki on ollut taikinalasta. Kuvan ottamisen jälkeen vielä kaikki isommat taikinalastat myytiin, joten laitoin Markukselle lisätilausta lastoihin. Museon auditoriossa talvehtineet pelargoniat ovat saaneet ryhtiä päästyään ulos aurinkoon. Viikonlopun aikana aika moni pysähtyikin ottamaan niistä kuvan. 

1/1

Lauantai 18.7.2020

Lauantaipäivä alkoi siivoamisella, sillä museon toimintapiha oli illan ja yön aikana muuttunut hampurilaisbaarin roskikseksi. Hampurilaiskääreitä, papereita ja juomamukeja pilleineen oli ympäri pihaa. Joukkoon mahtui vielä einespitsojen kääreitä ja mehupurkkeja. Kerrasta toiseen jaksaa ihmetyttää, että täydet ruokapakkaukset jaksetaan museolle tuoda vähän kauempaakin, mutta tyhjät ovat liian painavia poiskuljetettavaksi.

Myös Lauri Nautelan museon edustalla oli roskia. Sama meno oli jatkunut luontopolullakin, sillä avulias museokävijä toi luontopolulta tullessaan pussillisen sieltä poimimiaan roskia. Kun roskat oli kaikkialta kerätty pois, oli piha taas oikein edukseen. Martti on pitänyt pihan kauniina ja vapaaehtoispuutarhurimme hoitaneet arhkerasti kasvi- ja perennamaata. Museon ympäristön siisteydestä tulikin viikonlopun aikana kiitosta. 

Museossa kävi mukavasti asiakkaita, ja monet viipyivät erityisesti puhdetyönäyttelyssä pitkään esineitä katsellen ja tekstejä lukien. Yhdellä kävijällä oli syntymäpäivä, ja hänen tyttärensä kertoi, että isä sai nyt syntymäpäivän kunniaksi syödä jäätelöpuikon. Me tarjosimme syntymäpäiväsankarille opastetun museokierroksen merkkipäivän kunniaksi. 

Viikko sitten museolla vietettiin vanhojen moottoripyöriä. Tänään loppupäivästä saimmekin sitten ihailla museon pihalla hieman uudempia menopelejä.

1/1

Perjantai 17.7.2020

Daniel oli jälleen töissä ja leipoi suosittuja korvapuustejaan. Niitä myytiin tuoreeltaan asiakkaille, jotkut jäivät varta vasten odottamaan, että pullat tulivat uunista. Pakkaseenkin saatiin onneksi jonkin verran. Korvapuustit ovat maidottomia ja munattomia, joten sopivat siis laktoosi-intolerantikoille, maito- tai kananmuna-allergikoille sekä vegaaneille. 

Pertin perhettä tuli museovierailulle, ja Jean piti heille museokierroksen. Kansainvälisiäkin vieraita nähtiin museossa: Jean opasti englanniksi saksalaista kävijää ja Evelina näytti taitonsa opastamalla venäjäksi. Venäläiset museovieraat olivat ihastuksissan, kun saivat opastuksen omalla äidinkielellään. Aamupäivällä Eve leipoi suklaakakun, jonka Daniel kuorrutti. Sitten Eve pääsi palaamaan luettelointityön pariin, meneillään olivat radioamatööriharrastukseen liittyvät valokuvat. Eve teki myös kartan myllärintuvassa olevista pelargoneista.  Danielin leipoessa Jean hoiti museon kahviota sekä opastuksia. Iltapäivällä ehdittiin Danielin kanssa tehdä karkkitötteröitä. Nyt kaikki karkkipurkit ovat jälleen täynnä.

1/1

Torstai 16.7.2020

Museonjohtajan päiväkirja muuttui hetkelliseksi museoamanuenssin päiväkirjaksi museonjohtajan pitäessä hieman vapaata. Työt museossa kuitenkin jatkuivat. Jean sai valmiiksi karttojen sekä samaan lahjoitukseen kuuluvan arkistoaineiston luetteloinnin. Kartat hän ehtikin jo viedä paikalleen arkistoon. Eve ja Jean olivat kumpikin osan päivää museon kahviossa. Eve ehti leipoa mustikka-vadelmapiirakan sekä kinkkupiirakan. Jean opetteli museon kassan käytön ja pääsi verestämään vanhoja asiakaspalvelutaitojaan. Karitan kanssa Jean ja Eve hoitivatkin museon opastukset ja kahvion hyvin. Jean ehti myös opetella myllyn turbiinin säätämisen ja rasvauksen.

 

Itse selvittelin SKS:n arkiston kanssa arkiston aineiston käyttöoikeuksia. Olimme Leenan kanssa vuonna 2007 arkistossa lukemassa Liedosta kerättyjä lietolaisia uskomustarinoita ja tekemässä niistä muistiinpanoja. Aineistolle saatiin silloin käyttöoikeus museon opastuksiin ja tapahtumiin. Muutamana vuonna osallistuimmekin kansainväliseen museoiden yöhön kertomalla uskomustarinoita illalla myllärintuvassa. Nyt Marja-Riitta otti museoon yhteyttä ja kysyi, voiko hän käyttää museossa olevia muistiinpanoja kirjoittaessaan Turun Tienooseen artikkelia, joka liittyy lietolaiseen nimistöön ja lietolaisiin uskomustarinoihin. Koska aineiston käyttöoikeus oli myönnetty museolle, täytyi selvitellä miten kuuluu toimia, jotta Marja-Riitta voisi aineistoa käyttää. Päivän lopuksi vielä kävin kaupassa. Asiakkaita on sen verran mukavasti käynyt, että leipomistarvikkeet, kahvimaidot ja -kermat ja vaniljakastike olivat käyneet vähiin. 

1/1

Keskiviikko 15.7.2020

Sillä aikaa kun me huvittelimme Veräjänkorvalla, Jean ja Eve digitoivat karttoja. Eve myös harjoitteli kahvilatyöskentelyä, kassan ja maksupäätteen käyttöä sekä näyttelyissä opastamista. Pertti luetteloi Laurin vanhoja kirjoja, joista löytyykin aikamoisia aarteita ja yllätyksiä välillä. Tänään yksi paksu kirja osoitteutui kymmeneksi ohuemmaksi, ne oli vaan sidottu yksiin kansiin. Pertti teki sen ratkaisun, että hän luetteloi ne kaikki omalle numerolleen, niin haku tietokannasta on helpompaa.

Vanhoilla kirjoilla on hienoja (ja pitkiä) nimiä, esimerkiksi: "Tarpellisimbain Historiain Lyhykäinen Ulosweto Pyhästä Raamatusta, Nuorelle Kansalle, Eläwän Uskon Ylösherättämisexi Ja Wilpittömän Jumalan Pelwon kehoituxexi; kokoonpandu D. Joh. Pet. Millerildä, Theolog. Professor Göttingis, ..." (vuodelta 1774) tai: "Jumalan Lasten Jokapäiwäinen edeskäyminen armo=istuimen tygö, eli walitut Aamu- ja Ehto=Rukouxet, jokapäiwäxi wiikosa; Niille höydytyxexi, kuin Jumalata Hengesä ja Totudesa rukoilla tahtowat. Jotka ensin Juutin kielesä kokoonpannut on P. Hersleb ..." (vuodelta 1825)  ja vielä: "Waiwaishoidon=asetus. Julistus muuttamisesta toisesta seurakunnasta toiseen. Palkkaussääntö. Asetus ja Julistus Irtolaisista, Asetus Henkikirjoituksesta, ynnä kaavoja" (vuodelta 1879).

1/1

1/1

Turun sanomissa oli eilen uutinen Nautelankosken museon deffasta ja tänään Puhdetyö- ja Evakon tie -näyttelyistä. Olikin oikein vilkas päivä, oli hyvä, että Eve oli Karitan ja Selman apuna yleisötyössä.

Tiistai 14.7.2020

Pääsimme (Terhi ja minä) ex tempore -retkelle Veräjänkorvan museoon Auraan. Ari on jo monta vuotta sitten kutsunut meitä käymään (ja uudistanut kutsunsa monta kertaa), mutta jotenkin ei koskaan ole ollut aikaa. Aamupäivällä pieni ryhmä tuttujamme tuli ensin tutustumaan Nautelankoskelle ja sitten he jatkoivat matkaa Veräjänkorvalle. Yllättäen meillä oli juuri sellainen hetki, että pystyimme lähtemään heidän mukaansa. Ari esitteli meille museota ja laittoi vielä grammarinkin soimaan kauniin kesäpäivän kunniaksi. Kylläpäs meillä oli mukavaa!

1/1

Maanantai 13.7.2020

Jean ja Eve pyyhkivät kokoelmienhoitohuoneen kaikki pinnat ennen kuin aloittivat karttojen parissa työskentelyn. Ja onkos vähän ihanaa, kun on tilaa laittaa kartta pöydälle tutkimusta ja valokuvaamista varten. Eve ehti myös tarkistaa kolmen venäläisen kirjan luettelointitiedot. Leena Kelan tanssiryhmä oli harjoittelemassa sillan alla killumista, otin muutaman kuvan, aika hurjapäitä!

Luonnonvarakeskuksen perinnepelargoniat istutettiin saviruukkuihin. Ne pääsivät kaikki myllärintuvan ikkunoille. Pikkuapulainen saa tehdä niille vielä nimikyltit, niillä on sellaisia ihania nimiä kuin "Almatädin pelargonia" ja "Hopplaxin Fanny". Kirjoitimme mustalla tussilla jokaisen ruukun kylkeen tutkimusnumeron ja pelakuun nimen, etteivät mene sekaisin. Vanhat pelakuut vietiin kottikärrykyydillä Lauri Nautelan museon edustalle, istutettiin isompiin ruukkuihin ja laitettiin rappusille Joriinin juurten seuraksi.

1/1

Sunnuntai 12.7.2020

Onneksi säätiedotus ei pitänyt paikkaansa, aurinko paistoi puolipilviseltä taivaalta ja houkutteli museoon sata ihmistä. Selma ja Mikko ehtivät kuitenkin leipoa mustikkapiirakkaa ja kuorruttaa suklaakakun. Kahvin kanssa maistuu myös suolainen kinkkupiirakka!

Aloitimme Terhin kanssa pelargonioiden siirtämistä muoviruukuista saviruukkuihin, mutta siitä lisää huomenna.

1/1

Lauantai 11.7.2020

Reijo toi vanhoja moottoripyöriä näytille, vaikka sateli hiukan koko päivän. Oli sen verran kolea, että laitettiin myllärintuvan uuniin prasu. Lea opasti tuvassa ja samalla paistoi makkaraa uunissa, jotkut vieraat ostivat niitä ja tykkäsivät kovasti. Jean opasti kamjossa, Terhi myllyssä, Leena laski tulijoita, Eve valokuvasi ja minä poukkoilin eri pisteiden välillä. Mikko ja Karita tarvitsivat aina välillä hiukan keittiöapua, mutta suurimmaksi osaksi pärjäsivät hyvin, vaikka Leenan laskujen mukaan tapahtumassa vieraili 263 ihmistä.

Näytillä oli hienoja moottoripyöriä. Vanhin oli saksalainen NSU-merkkinen pyörä vuodelta 1937, harvinaisin oli Pyrkijän 1960-luvun alkupuolen mopo, joita on tiettävästi Suomessa vain kaksi kappaletta.

1/1

Perjantai 10.7.2020

Jean ja Evelina urakoivat kokoelmienhoitohuoneessa olan takaa. He saivat kaikki pöydillä olevat esineröykkiöt luetteloitua ja digitoitua. Evelinan kanssa vein esineet säilytystiloihin ja hän merkitsi saatetietoihin paikat. Veimme myös pöydät ja tuolit pois huoneesta, että lattian saa imuroitua ja pestyä kunnolla. Maanantaina he pääsevät sisustamaan huoneen mieluisekseen. Siinä pitää miettiä, miten järkevästi sijoittaa pöydät työskentelyä varten. Tilaa pitää olla kokoelmien puhdistamiseen, valokuvaamiseen, mittaamiseen, tutkimiseen ja pakkaamiseen. Jean myös luetteloi eilisen lahjoituksen puhdetyöt ja lisäsi tupakkarasian näyttelyyn. Se aiheutti tietysti sen, että hänen piti myös ajantasaistaa näyttelyluettelo.

Mikko ja Karita selvisivät hyvin museovieraiden opastamisesta ja kahvilan pyörittämisestä. Mikko ehti imuroidakin kahvilassa ja Karita leipoa kaksi piirakkaa ja pestä vessat, vaikka vierailijoita kävi alun kuudettakymmenettä. Terhi teki tiedotteen deffasta, hoiteli huomista tapahtumapäivää varten kaiken valmiiksi sekä selvitteli Kalervon kanssa Tarvasjoen museon asioita. Tehtiin myös Sinikan tekemästä Nautelankosken myllystä ja myllärintuvasta kertovasta vihkosesta myyntiin muutama kappale. Eli skannattiin heiluriskannerilla sivut, tehtiin siitä pdf, joka tulostettiin vihoksi. Kansilehteen laitoimme 1800-luvun valokuvan sekä takakanteen tietysti alkuperäisen tekijän tiedot. Pitäisi olla isompi niittaja, että ei tarvitsisi taiteilla niittaamisen kanssa. Sellaisen voisi ehkä hankkia.

1/1

Torstai 9.7.2020

Saimme arvokkaita vieraita, emeritusprofessori Taavitsainen toi ystävänsä dosentti Viholan tutustumaan Nautelankosken museoon. Aina kun esittelee vieraille myös työtiloja, huomaa itse kaikki puutteet vielä tarkemmin kuin normaaliarjessa. Vieraat olivat kyllä tyytyväisiä, Evelina kertoi muinaisslaavilaisen kirjan luetteloimisesta ja Jean kiinalaisten kolikoiden. Pertti esitteli Laurin vanhojen kirjojen kokoelmaa. Kiersimme myös tuvassa ja myllyssä, ja luonnollisesti kastuimme litimäriksi sadekuurossa.

 

Kävin tililtoimistossa hoitamassa paperiasioita kuntoon, täytyy tehdä ajoissa kun lomakausi alkaa heilläkin. Samalla poikkesin kaupassa, kun piti täydentää kahvilan tarvikkeita, kahvimaitoa ja vaniljakastiketta ynnä muuta kuluvaa tavaraa.

 

Jo aiemmin puhdetöitä lahjoittanut lietolainen toi isänsä rintamalla tekemät esineet, tupakkarasian ja puukon, täydentämään aiempaa lahjoitusta. Ne saadaan luetteloiduksi heti huomenissa ja ensi vuonna esille näyttelyyn.

1/1

Keskiviikko 8.7.2020

Toin hakettimen museolle, ja ryhdyimme tekemään haketta luontopolkua varten. Pertti ja minä leikkasimme koivukujan varrelta jo näkemäesteeksi kasvaneita paju- ym. puskia matalaksi ja Jean ja Evelina raahasivat oksia Martille, joka käytti haketinta. Totesimme, että täytyy antaa tuoreiden oksien hiukan kuivahtaa enne haketusta - nyt tuli kovasti vihermassaa mukaan tuoreista lehdistä, ja kone meinasi mennä tukkoonkin välillä. No, sitten rupesi satamaan, että homma piti joka tapauksessa keskeyttää tältä päivältä.

Jean ja Evelina ovat edenneet hyvin lillutavaroiden kanssa, varmaan loppuviikosta päästään huone tyhjentämään ja sitten voimme tehdä siellä suursiivouksen - pyyhkiä ja pestä kaikki pinnat, pöydät ja lattiat. Tänään siivosin häkkivarastoa. Hakkasin nauloja seinustoille, että sain kaikki haravat ja hangot ja vasarat ynnä muut kauniisti  paikoilleen. Jospa sitten pysyisi vähän aikaa järjestyksessä. Vakiovieraita (ja ekologisten Mayn tuotteiden, varsinkin saippuan, vakio-ostajia) tuli museolle käymään, oli mukava jutella ja vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa.

Tiistai 7.7.2020

Vapaaehtoistyöntekijä tuli akkuporakoneensa kanssa museolle ja kiinnitti uuden ensiapuaseman tuulikaapin seinälle ja deffakaapin kahvion seinälle. Rekisteröin samantien meidät defi.fi -sivustolle. Aina vähän väliä käyn ihailemassa uusia hienoja ajanmukaisia ja turvallisuutta lisääviä kaappejamme. Monen vuoden odottelun jälkeen se asia on nyt kunnossa. Harjoittelijoille opetin räsymattojen rullaamista silkkipaperin kanssa sekä esineiden säilytystilojen järjestysperiaatteita. Kesäoppailla on ollut aika kiire välillä, kun paikalle tuli jopa isohko ryhmä etukäteen ilmoittamatta. Hyvin he selvisivät tilanteesta ja nyt yläkerrasta kuuluukin jo wc-tilojen siivousääniä.

1/1

Maanantai 6.7.2020

Taloushallinto vaatii aina yhden työpäivän alkukuusta. Se päivä oli tänään. Terhi teki moottoripyöräpäivän tiedotetta sekä radioamatööripäivän järjestelyjä. Hän piti myös pienen kertauskurssin opastamisesta uusille kesätyöntekijöille. Pertti on jo melkein luetteloinut näyttelyssä olevat Laurin vanhat kirjat ja harjoittelijat ovat hyvässä vauhdissa kokoelmienhoitohuoneen lillutavaroiden kanssa. Martti leikkasi ruohot ja muutenkin siisti piha-aluetta. Että ankarassa työn touhussa kaikki.

Sunnuntai 5.7.2020

Liitettiin vesivoimala taas verkkoon, kun vettä riittää sateiden jälkeen koskessa. Oppailla oli aika paljon opastettavia, mutta he ehtivät silti leipoa suklaakakkua ja raparperipiirakkaa sekä pestä keittiön lattian.

Perjantai 3.7.2020

Välillä on hyvä miettiä luetteloinnin perusteita. Yhdessä harjoittelijoiden kanssa pohdimme, miten eri aineistoja luetteloidaan nykyään ja miten luettelointi on muuttunut. Keruun alussa 1950-luvulla on museon kokoelmia luetteloitu esinetyypeittäin kortistoon, nykyään päänumero annetaan lahjoituserälle. Silti esineet säilytetään materiaalinsa mukaan eri tiloissa. Yksi lahjoituserä saattaa sisältää esineitä, tekstiilejä, arkistomateriaalia, valokuvia, joitakin kirjoja, pienpainatteita tai lehtiä. Kaiken pitää pysyä koossa luetteloitaessa, niin että vaikka kokonaisuus hajasijoitetaan, sitä ei kuitenkaan hajoiteta. Joskus vastaan tulee aika haastavia luetteloitavia, kuten Evelinalle venäjänkielen taitoisena ihmisenä tehtäväksi annettu muinaisvenäjäksi kirjoitettu hartauskirja. Yllätyksiäkin saattaa piillä viattoman näköisissä teoksissa - onneksi kolo oli avattaessa tyhjä.

Kesäoppaat suursiivosivat keittiön, tyhjensivät ja pesivät jääkaapin sekä järjestivät pakastimen. Siinä ohessa he myös leipoivat ja palvelivat asiakkaita, joita ihan mukavasti taas poikkesi museoon.

1/1

Torstai 2.7.2020

Avattiin länsipuolen luontopolku. Pikkuapulaisen kanssa purettiin yhdessä rakentamamme sulku. Vähän isompi apulainen tuli moottorisahan kanssa sahaamaan polulle kaatuneet rungot, niin että saimme kulkureitin auki. Kovasti oli märkää ja mutaista siinä kohdalla. Hiukan laitettiin sahanpurua kuivattamaan, mutta se ei kyllä riitä. Ensi viikolla täytyy hakettaa ja viedä vähän muuallekin kuluneimpiin kohtiin haketta.

1/1

Keskiviikko 1.7.2020

Uudet työntekijät aloittivat reippaina. Evelina pääsi heti luetteloimaan Lauri Nautelan kirjoitusvälineitä ja Pertti vanhoja kirjoja. Terhi etsiskeli kuvia vielä artikkeleja varten, muu aika meillä menikin sitten niittotalkoiden järjestelyyn. Niittoväkeä tuli mukavasti, yli kaksikymmentä. Monilla oli omat välineet - viikatteet, hangot ja haravat - mukana, mutta osalle piti hakea työväline museon varastosta. Veimme talkooväelle kahvia, teetä, mehua ja vettä sekä raparperipiirakkaa niitylle. Urakan jälkeen talkooväelle oli sauna Liedon Sotaveteraanien lammella. Joku aivan meille vieras ihminen oli lukenut aamun Turun Sanomasta, että Nautelankoskella järjestetään niittotalkoot. Hänellä oli ollut eilen juhlat, joista oli jäänyt voileipäkakku ja juustokakku ylimääräisiksi. Hän toikin sitten talkooväkeä varten kakut, jotka syötiin saunomisen ja uimisen jälkeen.

1/1

Tiistai 30.6.2020

Juha sai sillan kuopat täytettyä, sitten hänellä alkaakin kuukauden mittainen kesäloma. Elokuussa jatketaan myllyn eteläpäädyn kunnostusta. Järjestin työtiloja huomiseksi. Evelina tulee suorittamaan kuukauden mittaisen museologian harjoittelun, ja hän tarvitsee oman työpisteen kokoelmienhoitohuoneesta. Jeanin ei tarvitse sitten olla enää yksin. Välillä on myös hyvä, että on kahdet aivot, kun vastaan tulee vaikeita luetteloitavia esineitä. Pertille tein työpisteen yläkertaan. Hän saa aloittaa vanhojen kirjojen luetteloinnista.

Terhi lähetti aineistoja Evakon tie -näyttelystä Karjala-lehden toimittajalle sekä Johannekselaiseen tulevaa artikkelia varten. Sitten opetimme kesäoppaita moppaamaan lattioita. Sateli melkein koko päivän, niin oli vähän hiljaisempaa.

1/1

Maanantai 29.6.2020

Säätiön hallitus kokoontui ja päätti hankkia aurinkopaneelit ja sähköautojen ja -pyörien ym. latauspisteet museolle, koska Varsin Hyvän hallitus oli perjantain kokouksessaan puoltanut hankettamme. Terhi kutsui yhden lietolaisen Karjalassa syntyneen rouvan paikalle, kun Karjala-lehden toimittaja tuli tekemään juttua Evakon tie -näyttelystä. Yksi lahjoittajakin tupsahti paikalle, lahjoituserässä oli mukana muun muassa ihmeellisen matkan Liedosta Pariisin maailmankonferenssiin vuonna 1951 tehnyt matkalaukku. Ensiaputarvikkeissa meillä on ollut hiukan parantamisen varaa, olemme pitkään haaveilleet kunnollisesta ensiaputarvikekaapista ja defibrillaattorista (tuttavallisemmin deffa). Edustaja tuli paikalle iltapäivällä ja hänen kanssaan kartoitimme museon tarpeet. Sovimme henkilökunnan koulutuksista ja ehkä jopa ensiapukoulutustapahtumasta Nautelankoskella.

1/1

Sunnuntai 28.6.2020

Kävin Ikeasta ostamassa uuden saippuapumppuastian, koska kahvilan naisten wc:n astia oli lähtenyt karkuteille perjantaina. Se olikin hyvin tyylikäs ja toimiva pumppu. Teline on ruuvattu seinään, mutta astian saa nostettua ilman työkaluja pois telineestä. Aivan samanlaisia ei Ikeassa enää ollut tarjolla, mutta ostin sitten lähes yhtä kauniin tilalle. Se on vaan valitettavasti hiukan isompi kuin vanha, että täytyy ostaa uusi teline myös kun seuraavan kerran menee Ikeaan asioille. Terhi tuli myös töihin, koska hänen oli saatava Lieto-viikon tiedotus valmiiksi. Huomenna ei ole aikaa, koko päivä on varattu kokouksille ja toimittajille.

1/1

Torstai 25.6.2020

Pelargoniat saapuivat, Jean otti heidät vastaan ja kirjoitti tarkkaan muistiin hoito-ohjeet. Ja otti tunnelmallisia kuvia myllärintuvan kuistilta. Kukat pitää vielä istuttaa saviruukkuihin, ja silloin pitääkin olla tarkkana, etteivät tunnisteet sekoa keskenään. Tarkoitus on säilyttää vanhoja lajikkeita, antaa niistä tietoa ja myös lisätä niiden kasvattamista. Niitä kerätään vanhoista taloista ja myös tutkitaan esimerkiksi dna-analyysein.

1/1

Keskiviikko 24.6.2020

Luonnonvarakeskus otti meihin yhteyttä vanhojen pelargonioiden säilytys- ja esittelytarkoituksessa. Lupasin, että otamme ainakin kymmenen. Vanhat pelkuulajit kestävät paremmin talven yli kuin uudet lajikkeet. Meidän pelakuut myllärintuvan ikkunoilla rupeavat olemaan jo hiukan kräpiä - tai taiteellisia, niin kuin joku asiakas ystävällisesti lohdutti. Myös vainajan tuhkan sirottelusta jokivarren tuomilehtoon tuli kysymys. Kaunis ajatus, noudatamme Metsähallituksen linjauksia myös Nautelankosken luonnonsuojelualueella.

Tiistai 23.6.2020

Jean luetteloi loppuja Railin lahjoituserästä, siinä menee kyllä tämä loppuviikko mukavasti. Jäljellä on vielä ainakin luetteloimatta kirjoja, lehtiä, karttoja, esineitä ja tekstiilejä. Tekstiilit ovat ehkä vaativimpia, kun niihin pitää ommella tunnistenumero. Esineisiin voi - materiaalista riippuen - maalata numeron tai sitten kirjoittaa tussilla. Kirjoihin ja lehtiin diaarinumero kirjataan pehmeällä lyijykynällä. Kaikki luetteloitavat aineistot pitää myös kuvata, orgaaniset pakastaa, sitten kaikista pitää kirjoittaa tietokantaan tiedot ja lopuksi viedä ne paikoilleen säilytystiloihin. Että kyllä siinä Jeanilla työtä riittää.

Mestarilepuri Daniel leipoi korvapuusteja, joita kahvilan asiakkaat ostivatkin heti. En ihmettele. Juha sai myllyn länsipuolen räystäslaudat paikoilleen, kuten myös oven päälle räystäskourun. Yritin siistiä työpöytääni ennen lomalle lähtöä, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Yhden pinon sain selvitettyä, mutta ei se paljon auttanut. Laitan siis vain lähtiessäni valot pois ja oven hiljaa kiinni perässäni enkä sure sitä asiaa yhtään. Jasmike museon sisäänkäynnin tuntumassa kukkii ja tuoksuu ihanasti.

1/1

Maanantai 22.6.2020

Talous- ja henkilöstöhallinto vei minun tämän päivän työajastani leijonaosan. Terhi vastaili toimittajille ja teki mediatiedotteen niittotalkoista, ohjasi harjoittelijaa ja tilasi myyntituotteita. Tarvasjoen kassakone reistaili, Terhi otti yhteyttä kassakoneasiantuntijaan. Toivottavasti hänen neuvoillaan saadaan kone kuntoon.

Jean päivitti nettisivuille tapahtumia, sekä museon omille sivuille että erilaisiin ilmaisiin tapahtumakalentereihin. Näyttelyihin hän teki sivut Evakon tie -näyttelylle. Sitten hän täydensi ja päivitti jo syksyllä tehdyn puhdetyönäyttelysivun.

 

ProAgrian maa- ja kotitalousnaisten vieraslajien poistamisprojektin hankevetäjä kävi tutustumassa Nautelankosken alueeseen - tosin vain sillalta käsin nyt tällä kertaa. He tulevat keskiviikkona testaamaan, pystyykö dronekuvauksien avulla paikallistamaan esimerkiksi jättipalsamikasvustoja. Hän lupasi myös tulla niittotalkoisiin kertomaan, minkälaisia tuloksia hankkeessa on saatu jättipalsamin poistamisesta eri tavoin. Sain luvan laittaa tähän yhteyteen hänen ottamansa kuvat jättipalsamista sen eri kasvuvaiheissa. Eli kuvat on ottanut Katri Salminen, maisema- ja luonnonhoidon asiantuntija ProAgriasta.

1/1

Jättipalsami taimivaiheessa, melkein kukassa ja kukassa. jos näet tällaisia kasveja jossakin, niin ota ne pois!

Sunnuntai 21.6.2020

Olikin aika hiljaista, Turun Sanomien menovinkeissä oli tämän päivän kohdalla vain Tarvasjoen kotiseutumuseon avoinnaolo. Aino ja Markus pärjäävät hyvin kahviossa ja opastuksissa, minulla oli siis mahdollisuus päivittää nettisivuja. Muutin Nautelankosken museon esittelysivuilta kyläkeinun paikan toimintapihaksi, koska kyläkeinua ei enää ole. Alue on sen näköinen, että siinä ei ole koskaan ollutkaan yhtään mitään. No, kartta on tehty niin, että siitä ei saanut kyläkeinun paikkaan viittaavaa numeroa pois. Mutta suurin piirtein samalla kohtaa on puupöllejä, niin muutos onnistui ilman suurempia toimenpiteitä.

1/1

Lauantai 20.6.2020

Perinteisesti juhannuksen aika on museossa aina ollut vilkasta. Nyt kun on niin helteistä, ei asiakkaita ole ruuhkaksi asti, ja se on hyvä asia turvavälien kannalta. Terhi tuli aamulla aikaisin leipomaan kinkkupiirakkaa. Tänä vuonna asiakkaat ottavat usein suolaista piirakkaa kahvin kanssa. Minä olin valmistautunut käymään kaupassa. Vein tyhjiä tölkkejä ja pulloja mennessäni ja toin täysiä tilalle sekä täydennystä leipomistarvikkeisiin. Markus ja Selma pärjäävät hyvin sekä kahvilassa että opastuskierroksilla. Huomenna Selma meneekin Terhin kanssa Tarvasjoelle opettelemaan ja minä tulen Ainon ja Markuksen tueksi Nautelankoskelle.

1/1

Torstai 18.6.2020

Myllärintuvan nurkalla oleva infotaulu päivitettiin ajantasaiseksi. se kesti aika kauan, koska tietokone - tai oikeastaan tulostin - rupesi temppuilemaan. Vaihdoin värikasetit ja muutin infotaulun tekstit wordistä pdf:ksi, niin saatiin lopulta tulostettua. Joskus, kun tekee vanhalle pohjalle uudet tiedot, niin saattaa olla vanha tallennusmuoto sellainen, jota koneet eivät enää ymmärrä. Selman ensimmäinen työpäivä oli mukavan täysi, hän opetteli kassan käytön ja leipomisen ja keittiön siistimisen ja WC-tilojen pesun ja opastamisen. Markus on jo vanha tekijä, hän ei tarvitse edes muistilappuja opastuskierroksella myllärintuvassa ja myllyssä. Jean sai puhdetyönäyttelyn esinelistan valmiiksi, se tulostettiin ja laminoitiin näyttelykävijöille lainattavaksi.

ProAgrian maa- ja kotitalousnaisilla on menossa Haitalliset vieraskasvit hallintaan -hanke. He haluavat osallistua Nautelankosken luonnonsuojelualueella jättipalsamin poistamiseen. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä meillä on perinteiset niitto- ja vieraslajien poistamistalkoot, ehkä siihen yhteyteen sopisi pieni esitelmä aiheesta. He ovat kovin innoissaan tulossa, pitää vielä ehtiä vastata heille.

Jouko tuli käymään ja sopimaan tämän vuoden Radioamatööripäivän ohjelmasta. Nyt on hiukan uutta ohjelmaa, kun paikalle tulee radioauto. Jouko ottaa yhteyksiä autossa, Erkki kahviossa ja Matti sähköttää. Kovin on kuivaa, vaikka eilen satoi. Onneksi ulkokasveja voi kastella runsaasti, ei ole väliä vaikka vesi tulvii yli äyräiden.

1/1

Keskiviikko 17.6.2020

Onneksi en ehtinyt lähteä minnekään kauemmas lomailemaan, sillä olikin pakko vielä tulla hoitamaan pari asiaa. Annantupa on taas noussut ihmisten mielenkiinnon kohteeksi, ja sinne toivotaan kaikkea toimintaa. Kävin Sadun kanssa katsastamassa pihan ja ympäristön. Totesimme, että siellä on kaikki kunnossa. Ympäristö on siisti, kunnan puutarhapuoli on huolehtinut polunvarren ruohojen leikkaamisesta ja täyttänyt navetan virtsakaivon, ettei sinne ole enää vaaraa pudota. Hiukan poistimme vuohenputkea puutarhasta, mutta muut kunnostustyöt odottavat kehittämishanketta. Ainoastaan kellarivaja huolestuttaa, se on pakko tukea ennen ensi talvea. Lampaat hoitavat jokirannan niittyä, satakieli lauloi. Annantupa on pieni pala paratiisia keskellä kirkonkylää.

Eilisen ukkosen aikana satoi sen verran, että generaattori kannatti taas yhdistää sähköverkkoon tuottamaan museolle sähköä. Se on aina aikamoinen operaatio: kaikki herkät sähkölaitteet pitää sulkea ennen liittämistä, koska sähköpiikki saattaa rikkoa ne. Ja ennen kuin painaa liittämisnappia, pitää turbiinin vedenvirtausluukut sulkea ja sitten liittämisen jälkeen taas avata. Meillä on puumela apuna, ratin pyörittäminen ilman on mahdotonta.

Uusi kesätyöntekijä Markus aloitti tänään, Terhi opasti hänet työhön ja talon tavoille - reippaasti ja hyvin Markus aloitti työrupeamansa museolla. Hän sai oikean tulikasteen, kun pääsi ensimmäisenä työpäivänä opastamaan pienryhmää myllärintuvassa ja myllyssä. On tullut aika paljon kyselyitä tapahtumista ja pyyntöjä osallistua erilaisiin projekteihin ja yhteistapahtumiin ynnä muihin, Terhi vastasi sähköposteihin niin paljon kuin ehti sekä päivitti tapahtumakalentereita. Työmiehet siivosivat myllyn päädystä remontin jättämät roskat ja aloittivat julkisivun räystäslautojen maalaamista. Huomenna täytyy vielä päivittää ulkoinfotaulu, sitten varmaan onnistuu ainakin yhden päivän lomailu, kun museo on juhannusaattona suljettu.

1/1

1/1

Tiistai 16.6.2020

Myllyn remontti jatkui. Juhat tekivät hommaa urakalla ja saivat myllyn päädyn räystäyslaudat paikoilleen. Päädystä tulikin oikein hyvän näköinen. 

Jäätelöallas saatiin taas täyteen, kun täydennyslasti saapui. Se on hyvä, sillä lämmintä ilmaa on luvattu edelleen. Kaupasta haettiin myös leipomistarvikkeita, kahvimaitoa ja kermaa. Aino ja Mikko ehtivät leipoa kinkkupiirakan juuri parahiksi ennen kuin ukkonen katkaisi sähköt. Auranmaan viikkolehden toimittaja kävi tekemässä juttua puhdetyönäyttelystä näkökulmana tarvasjokelaisen sotaveteraanin tekemät puhdetyöt.

Ja ruusupensaat kukkivat.

1/1

Maanantai 15.6.2020

Ismo toi nosturin aamulla aikaisin ja Juha pääsi heti perehtymään nosturin käyttöön. Jean ja Martti maalasivat loppuja lautoja toiseen kertaan, kun Juha purki vanhoja räystäslautoja pois. Sain lähetettyä kaikki sääntömääräiset vuosi-ilmoitukset, niin voin pitää muutaman päivän vapaata nyt. Terhi sijaistaa minua ja kirjoittaa päiväkirjaa.

1/1

Sunnuntai 14.6.2020

Ismo toi nosturin myllyn viereen sillalle ja kokeili, miten ulottuvuus riittää räystäslaitojen korjaamiseen. Hän vei minut ajelulle yläilmoihin, se oli jännittävää. Ei uskallettu kuitenkaan jättää nosturia yöksi, ettei satu mitään. Huomenna aamulla ryhdytään töihin. Toivottavasti saadaan yhden päivän aikana tehdyksi, ettei tarvitse monta kertaa kuljettaa isoa laitetta edestakaisin.

 

Kuten kuvastakin näkyy, vesi on hyvin matalalla. Irroitin verkkomagnetoituvan epätahtigeneraattorin sähköverkosta, koska näin matalan veden aikaan ei sähköntuotantoa ole.

1/1

1/1

Lauantai 13.6.2020

Aloitettiin päivä hyvissä ajoin yhdeksän hujakoissa. Terhi leipoi raparperipiirakkaa, minä laitoin prasun uuniin ja rupesin järjestämään pöytiä ja grillejä ja muurinpohjalettujen paistosysteemien paikkaa yhdessä Ilmaristen naisten ja Leon kanssa. Leo tuli lettumestariksi, Leena ja Pirkko hoitivat makkarat ja juomat sekä rahastamisen.

Lea laittoi kukkaset WC-tiloihin ja tupaankin, Jean valokuvasi tapahtumaa ja laittoi tunnelmia Facebookiin. Terhi päivysti myllyssä, Lea tuvassa, Satu Evakkonäyttelyssä ja minä seilasin edestakaisin paikasta toiseen. Ehdin kylläkin siinä jossain välissä tyhjentää pöydältäni pinon Valittuja Paloja, digitoida ne ja viedä arkistoon. Koska arkiston rappuset oli viety jonnekin näyttelyn tekemisen tiimellyksessä, jouduin jättämään lehtilaatikot arkiston lattialle. Tilaa oli pakko tehdä työpöydälle, että sain Markuksen tuomat myyntituotteet järjestettyä niin, etteivät mene sekaisin.

Iloksemme museossa vieraili kaksi entistä kesätyöntekijää. Eero oli kolmena kesänä, viimeksi kaksi vuotta sitten, Ville-Mikko oli yhden kesän kahdeksantoista vuotta sitten. Daniel toi perheensä tutustumaan kesätyöpaikkaansa ja harjoitteli samalla opastamista. Ismo tuli katsomaan, mihin paikkaan hän maanantaiaamuna tuo nosturin, että Juha pääsee korjaamaan myllyn räystäslautoja.

1/1

Perjantai 12.6.2020

Keitettiin pikkuapulaisen kanssa raparperihilloa huomista tapahtumaa varten. Terhi kirjasi kunnan kulttuurikalenteriin kaikki museon ja yhteistyökumppaneiden Lieto-viikon tapahtumat. Niitä oli 24. Kesäoppaat leipoivat mustikkapiirakkaa ja kinkkupiirakkaa. Siivottiin ja järjestettiin myllyssä. Markus toi uusia myyntituotteita meille, voiveitsiä, puikkopiikoja, taikinalastoja ja hunajalusikoita. Hän oli mennyt Hämeenlinnaan papan luokse pikkuveljensä kanssa ja tehnyt niitä kaksitoista tuntia. Hiukan ehdin tehdä myös taloushallintoa, laskujen maksamista ynnä muuta.

Puutarhurit kävivät hoitamassa kasvi- ja perennamaata, Ilmaristen naiset toivat tarvikkeita huomista varten. Leena Kelan performanssiryhmä kulki luontopolulla suunnittelemassa tapahtumaa syksyksi. Lämmitin hiukan leivinuunia, kun huomenna lämmitetään myös uunissa makkaroita.

1/1

Torstai 11.6.2020

Yritin selvittää, mistä saisi näyttelytilan isojen valaisimien polttimoita. Ei onnistunut netin kautta, koska sekä polttimosta että valaisimesta puuttuu juuri ratkaiseva tieto kannan muodosta. Lähetin kuvia polttimoihin erikoistuneille firmoille, mutta eivät pystyneet pelkkien kuvien perusteella auttamaan meitä. Täytyy siis ensi viikolla mennä fyysisesti joko Turkuun tai Raisioon.

Kävin hakemassa viimeisetkin näyttelyjulisteet Evakon tarinaan ja ripustimme ne paikoilleen. Satu oli lisännyt julisteisiin vielä pieniä tarinanpätkiä haastatteluista ja Terhi teki pikkutarinoita haastattelujen pohjalta. Valokuvat, tarinat ja esineet tekevät Evakon tarinasta hyvin koskettavan näyttelyn. Mikko aloitti uutena oppaana, hänet perehdytettiin työhön. Terhi vei Tarvasjoelle karkkia ja limsaa ja kävi ostamassa jäätelöitä myös sinne myyntiin.

1/1

Keskiviikko 10.6.2020

Kyläkeinu purettiin heti aamulla ennen kuin museo avattiin. Timo tuli traktorin ja metsäperäkärryn kanssa moottorisahoineen paikalle ja niin saatiin yksi vaaran paikka pois museon pihapiiristä.

Vielä pientä hienosäätöä - kieputettiin siimoja koukkujen ympärille, niin että näyttelyjulisteet ovat samalla tasolla ja suorassa. Kieputtelu on kätevää, ei tarvitse niin millin tarkkaan mitata siimaa ja tehdä solmuja juurjämptiin samalle kohtaa. Kello varttia vaille 11 tulivat kesäoppaat paikalle. Anni oli jo viime kesänä, hän muisti hyvin tehtävät. Daniel osoittautui aivan mestarilliseksi leipuriksi.

1/1

Tiistai 9.6.2020

Saimme viedä sen liitutaulun pois, jossa luki: "Rakennamme tähän näyttelyä sota-ajan puhdetöistä." Näyttelystä tuli itse asiassa aika hieno. Viimeiset esineet näyttelyyn haettiin ja julisteetkin saatiin jo nyt, vaikka luulimme niiden olevan valmiit vasta torstaina. Julisteet saatiin kaikki hyvin rytmitettyä seinille ja esineet loogisesti vitriineihin. Jean sai numerolaput esineille, mutta näyttelyluetteloa ei ihan saatu valmiiksi. Se pitää tänä vuonna pohtia hiukan tarkemmin, koska mitään paperista selattavaa ei näyttelyssä saa olla. Eli käytännössä tiedot pitää mahtua kahdelle A4-paperille, jotta voidaan tulostaa kaksipuolisena ja laminoida. Aina kun asiakas on koskenut luetteloon, se pitää pyyhkiä desinfioivalla aineella. Myöskään kosketeltavia esineitä ei saa olla näyttelyissä, niinpä veimme "Koskettava kivikausi" -näyttelyn esineet säilytystiloihin odottamaan parempia aikoja. Myös niiden esittelytaso siirrettiin pois näyttelytilasta. Kun vaihdoin palaneiden kohdevalojen polttimoita, havaitsin, että yksi lampun pohja oli jotenkin kummallinen. Soitin sähkömies Veikolle, joka tulikin heti auttamaan ja saimme valot toimimaan.

Kamjon puolella "Evakon tarina" sai myös muotonsa. Laitoimme esineet kaikki paikoilleen ja printtasimme pikkutekstit telineisiin. Separaattori aiheutti meille päänvaivaa. Soitimme sitten Pertille, joka tulikin heti auttamaan meitä separaattorin kokoamisessa. Kello läheni jo puolta yötä, ennen kuin maltoimme lähteä kotiin, mutta eihän sitä kesällä edes huomaa.

1/1

Maanantai 8.6.2020

Kyllä meille vähän turhan kiire tulee, jos kaikki näyttelyt koitetaan saada valmiiksi ennen kuin museo taas avataan yleisölle keskiviikkona. Aamupäivällä oikoluettiin lietolaisista puhdetöistä kertovaa julistetta, jotta Satu saa printtauttaa sen. Satu lähti haastattelemaan evakkoesineiden lahjoittajaa niistä esineistä, jotka on tuotu Karjalasta ja laitetaan esille. Johanna pesi ikkunoita, Ilmaristen naiset puhdistivat näyttelyyn tulevia esineitä, Juha leikkasi nurmikoita ja toinen Juha maalasi myllyn korjauslautoja valmiiksi. Taina siivosi ulkoa roskat ja pesi vessat, Martti jatkoi Valittujen Palojen luettelointia ja Jean teki näyttelyluetteloa. Puoliltapäivin tulivat kesäoppaat perehdytykseen ja heidän opettamiseensa meni aikaa pitkälle iltapäivään. Siinä jossain välissä vastattiin Turun Sanomien toimittajalle Hiisin röykkiöstä ja lehdosta hiukan ja lähetettiin valokuva Nautelankoskesta Haloo maaseutu -sivustolle. Terhi tiedotti ensi lauantain tapahtumasta (muurinpohjalettuja ja makkaraa museon pihalla). Auditorio pitää vielä tyhjentää loppuun ja muutenkin siistiä kaikki ylimääräinen röhnä pois. Menen tekemään sitä nyt niin pitkäksi aikaa kuin tänään jaksan.

1/1

Sunnuntai 7.6.2020

Terhi, seurakunnan Riitta ja vapaaehtoityöntekijät Marita ja Helga (entinen museo-opas) menivät jo ajoissa järjestämään Tarvasjoelle Kansanlaulukirkon ja museon avajaispäivän kahvitusta. Karita tuli oppaaksi paikalle, ja osasi vanhasta muistista toimia oikein hyvin museossa. Heikki ja Kalervo olivat paikalla, ja kertoivat esineiden taustoja sekä museovieraille että meille. Myös Sysy-moottorilla varustetun polkupyörän lahjoittaja oli paikalla. Satu opasti museossa ja minäkin hetken aikaa. Kirkossa oli melkein sata ihmistä, piirakanpalat riittivät hyvin. Museoon ei poikennut kuin vajaa parikymmentä. Sen ymmärtää, koska meillä ei tänä vuonna ollut uutta näyttelyä, hiukan täydennettiin edellisvuotisia.

1/1

Lauantai 6.6.2020

Leivoin rapaprperipiirakoita huomista Tarvasjoen kotiseutumuseon avajaispäivää ja kansanlaulukirkkoa varten. Saimme raparperit Terhin vanhemmilta, ja Terhi pilkkoi niitä valmiiksi. Se nopeutti leipomista. Laitoin aika paljon raparperia, tulikin vähän väkeviä tarjottavia. Mutta ei se mitään, laitetaan tomusokeria päälle niin sitten on ihana makuyhdistelmä ja kauniit piirakanpalat. Neljästä pellillisestä tuli yhteensä 120 palaa, eiköhän se riitä. Vapaaehtoistyöntekijä Marita lupasi leipoa gluteenittomat vaihtoehdot.

Vaikka satoi, niin pihalla oli hääkuvaus. Aika usein näemme morsiuspareja sillalla, myllyn edessä tai niin kuin tänään aitan laiturilla. Hääjuhliakin olemme muutamat järjestäneet, vaikka se ei varsinaisesti museon tehtäviin kuulu. Sitten kun sade loppui, niin rupesi tuulemaan niin kovin, että sähköt rupesivat reistailemaan. Onneksi olin saanut kaikki piirakat pois uunista. Vettäkin virtaa sen verran vähän, että turbiini saa jäädä liittämättä verkkoon ainakin toistaiseksi.

1/1

Perjantai 5.6.2020

Vielä viimeisiä näyttelytekstien viilaamisia, ennen kuin voidaan lähettää julisteet printattavaksi. Terhi ja Satu lähtivät Rauhakylän makasiiniin hakemaan Evakon tarina -näyttelyyn tulevia esineitä. Minä lupasin keittää kahvit kun tulevat takaisin, mutta unohdin, kun oli niin paljon syvällistä keskittymistä vaativaa tehtävää hallinnossa.

Jean teki puhdetyönäyttelystä pohjapiirroksen ja esineluettelon sekä otti referenssikuvia. Hän myös luetteloi eilen lahjoituksena saadun puhdetyöpuukon, että voimme laittaa sen heti esille näyttelyyn. Kuvatessaan esineitä Jean huomasi, että kaksi erillisiksi luulemaamme esinettä kuuluivatkin yhteen! Peili löysi paikkansa rasian päältä.

1/1

Torstai 4.6.2020

Terhi oli sopinut Sadun ja kahden lahjoittajan kanssa treffit Tarvasjoelle samalla kun hän meni laittamaan kaikkea kuntoon sunnuntaita varten. On paljon asioita tehtävänä, ennen kuin Tarvasjoen kotiseutumuseo voidaan taas avata. Näyttely pitää viimeistellä, jää- ja pakastinkaapit puhdistaa ja laittaa päälle, myyntituotteet laittaa kauniisti esille, huolehtia riittävästä vaihtorahasta kassaan ynnä muuta.

 

Poliisit lupasivat aina välillä käydä Nautelankoskella. Jo poliisiauton näkyminen hillitsee pahantekoa alueella - toivottavasti. Turvallisuudesta huolehditaan aina monin tavoin: keräsin kaikki museon jauhesammuttimet kyytiin ja ajoin Paimioon tarkastuttamaan ne. Normaalivuonna vakuutusyhtiö tarjoaa Liedossa yhden päivän aikana sammuttimien tarkastuksen, tänä vuonna asia järjestettiin toisin. Vaihtoehtoiset paikat olivat Turussa Länsikeskuksen lähellä, Paimiossa ja Loimaalla. Turun tarkastuspiste on niin ruuhkautunut, että sinne saa viedä sammuttimia vasta juhannuksen jälkeen, niinpä valitsin Paimion. Eikä siitä enempää tullut kilometrejä, kun joka tapauksessa piti ajaa Tarvasjoelle myös.

Keskiviikko 3.6.2020

Keitettiin punamultamaalia. Se oli oikein virkistävää. Satu oli mestarina, mutta muutkin saivat osallistua. Maalia tarvitaan myllyn räystäslautoihin. Myös myllärintuvan eteläseinä kaipaa uutta maalikerrosta.

 

Opintiellä katsottiin kunnan tilapuolen ihmisten kanssa paikat, minne mitäkin sijoitetaan. Nyt oli kysymys lähinnä lakisääteisten suojavarusteiden sijoittamisesta. Samalla sitten kun olin liikenteessä, kävin hakemassa Ergo-opasteesta lintujen pesimiskyltit. Niitä ei ehditty vielä kuitenkaan laittaa paikoilleen, menee ensi viikkoon.

Illalla oli kesäoppaiden ensimmäinen perehdytys. Muutimme hiukan käytäntöjä edellisistä vuosista, ja pyysimme vanhemmat mukaan tilaisuuteen. Monelle nuorelle tämä on ensimmäinen työpaikka, ja silloin on hyvä vanhempien olla kuulemassa, minkälaista työ on ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Mielellämme myös tutustumme oppaiden perheisiin.

Emme ilkivallan pelossa uskaltaneet jättää punamultamaalia karjakeittiön pataan, vaan laitoimme maalin ämpäreihin ja kanistereihin. Pata on myös hyvä pestä heti, ettei maali jää ruostuttamaan sitä. Siivosimme kaikki jäljet keittämisestä. Tämän kaiken jälkeen kello oli jo aika paljon. Minä lähdin kotiin, mutta Terhi jäi vielä aika myöhään museolle, hän halusi tehdä valmiiksi asiapaperit huomista päivää varten.

1/1

Tiistai 2.6.2020

Vilma tuli käymään. Hän oli hyvin pettynyt ihmisten käytökseen. Hän teki kyltin, joka voidaan laittaa pienoismallin eteen, niin että ihmiset eivät hajottaisi pienoismallin hauraita nukkeja tai muita osia.

Terhi ja Jean viimeistelivät puhdetyönäyttleyä ja etsivät kuvia Sadulle julistetta varten. Minun aikani meni taloushallinnon parissa, mutta hiukan ehdittiin työmiesten kanssa päivittää myllyn katon korjaustilannetta. Tällä viikolla saadaan kaikki siihen malliin, että ensi viikolla voidaan tilata nosturi, jonka kanssa sitten pystyy korkealla työskentelemään. Yritin myös tavoitella poliisia, joka kertoisi meille, miten toimimme tässä vandalismiaallossa. Toivottavasti saan huomenna vastauksen.

1/1

Maanantai 1.6.2020

Ikävä yllätys odotti museon pihalla, pihakalusteita oli poltettu ja karjakeittiö hakattu muhkuroille. Muuten oli taas oikein mukava työntäyteinen päivä. Johanna kävi kuvaamassa luontopolun, joka alkaa hiukan osoittaa elpymisen merkkejä. Työmiehet korjasivat tuhottuja rakenteita, lintutornin kaiteen ja postilaatikon telineen. Jean aloitti kesätyöt museologian harjoittelijana. Jean oli jo viime kesänä luetteloimassa Lauri Nautelan rahakokoelman kiinalaisia kolikoita. Nyt hän aloitti luetteloimalla yhden kivan lahjoituskokonaisuuden ja sitten ryhtyi näyttelyssä olevien esineiden kuvaamiseen. Vapaaehtoiset Pirkko ja Leena pyöräilivät paikalle ja puhdistivat Horristen koulusta talteen otetut kirjat.

Pidin pienen opastuksen esihistoriasta pienoismallin äärellä kaikille. Taas ensi maanantaina kun kaikki ovat paikalla, jatketaan. Terhi kertoo silloin myllärintuvassa entisaikojen elämästä. Loppupäivä menikin kesäoppaiden työlistojen laatimisessa.

1/1

Perjantai 29.5.2020

Lepakkotutkijat kävivät katsomassa myllyn lepakkotilanteen, Nestoria ei näkynyt mutta rouvalepakko oli paikalla. Nautelankosken myllyssä elää lepakkoyhteisö, jota on tutkittu toistakymmentä vuotta. Nestori oli silloin jo aikuinen lepakko, eli sillä on ikää nyt jo melkein kaksikymmentä vuotta!

1/1

Torstai 28.5.2020

Haettiin loput esineet Tarvasjoelta. Esineet ovat sekä museon kokoelmiin liitettäviä että käyttöesineitä, esimerkiksi vanhanaikaiselle kastelukannulle on aina käyttöä. Irmeli tuli luetteloimaan arkistoaineistoa. Yhdessä lehdessä oli tähän aikaan sopiva kahvimainos, Osuuskaupasta sai vuonna 1965 ostaa koronakahvia!

Koululaisia on paljon liikkeellä polkupyöräretkillä ja lähikoulusta kävellen. Eilen jo yhdelle luokalle toimitettiin jäätelöt ulos ja tänään toiselle, huomennakin vielä tulevat syömään jäätelöä museon pihalle koulun lopettajaisiksi.

Terhi järjestelee kesän tapahtumia järjestykseen ja minä aloitin kesäoppaiden työlistan tekemisen. Taina siivosi sekä ulkona että sisällä, ulkoroskikset pursuilivat taas roskia. Juha leikkasi nurmikoita ja toinen Juha laittoi kesäkalusteita kuntoon. Sitten on kiva ihmisten istuskella ulkona turvallisesti. Kyläkeinu päätettiin purkaa, se on ensi viikon homma.

1/1

Keskiviikko 27.5.2020

​​​

Haettiin osa esineistä Tarvasjoen lääkäritalon alakerrasta ja vietiin Opintielle. Aivan kaikki ei mahtunut yhteen kyytiin, huomenna loput. Samalla kun Tarvasjoella oltiin, vietiin kivikausinäyttelyn muinaislöydöt kesäksi vitriiniin ja tehtiin inventaario kahvion tilanteesta.

Opintien kaaos vaan pahenee, nyt oli pakko laittaa nämä Tarvasjoelta tuodut esineet juuri tyhjennettyyn käsityövälineille ajateltuun huoneeseen, ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa. Lisäksi kuulin, että Opintiellä pitää kuitenkin olla jonkinlainen säilytystila myös suojavälineille, en tiedä, miten se asia saadaan järjestymään.

Terhi selvitteli kesän tapahtumia ja niiden vaatimia erityisjärjestelyjä ja sopi seurakunnan kanssa Tarvasjoen avajaispäivän organisoinnista. Tarvasjoella on aina kesäkuun toisena sunnuntaina järjestetty kansanlaulukirkko museon pihalla ja samalla avattu museon kesäkausi. Tänä vuonna pitää toimia hiukan toisin, ja se vaatii paljon pohdintaa ja eri tahojen kanssa keskustelua ja asioista sopimista. Minun loppupäiväni kuluikin taas papereiden parissa.

Tiistai 26.5.2020

Jatkettiin myllärintuvan siivousta, Johanna pesi kamjon lattian niin että voidaan ruveta rakentamaan evakoista kertovaa näyttelyä. Terhi osallistui Museoliiton järjestämään webinaariin, jossa kerrottiin niistä turvallisuuteen liittyvistä asioista, joita museossa pitää ottaa huomioon ennen avaamista.

Koululaisryhmiä liikkui paljon alueella. Kaksi luokkaa meni luontopolkuretkelle, yksi luokka istuskeli museon pihalla ja söi eväitä (veivät kiltisti roskat mennessään), ja yksi luokka osti jäätelöt museosta. Muitakin ihmisiä liikkui alueella. Kaikki kyselivät innokkaasti, milloin museo avataan. Lea ja Leena poikkesivat pyöräretkellä ja kävelivät länsipuolen luontopolun. Kyllä siellä taas oli roskia, oluttölkkejä ja jotain muoviroskaa, vaikka polku on suljettu kesäkuun loppuun. Puutarhurit olivat reippaina kasvimaalla.

 

Juha lähti tutkimaan myllyn eteläpuolen puustoa, josko siellä olisi sopivankokoisia runkoja hirvennahan kehyksiksi. Meillä oli aikoinaan museon pihalla hirvennahka pingotettuna puukehikkoon. Se oli hieno, ja sen vuoksi se varmaan varastettiin eräänä kauniina kesäyönä. Viime talvena saatiin Liedon metsämiehiltä hirvennahka lahjoituksena. Se on ollut suolassa kevään, ja nyt olisi jossain vaiheessa tarkoitus pingottaa se puiden väliin työstettäväksi. Edellistä hirvennahkaa kaavittiin koululaisten kanssa, ja siitä oli Pallo hallussa -ohjelmassa pätkä.

1/1

Maanantai 25.5.2020

Reippaat vapaaehtoiset tulivat taas auttamaan, tänään he siivosivat myllärintupaa kesäkuntoon. Pestyt tuplat vietiin vintille kesäsäilöön, kaikki matot vietiin ulos ja ravisteltiin talven pölyt pois, pöydät ja ikkunalaudat pyyhittiin ja lattiat lakaistiin. Ensi viikolla jatketaan, silloin jo varmaan ryhdytään rakentamaan kesänäyttelyä kamjon puolelle.

Opimme myös, että kakkosnelonen on pattinkia (Terhi tiesi sen jo ennestään) ja että pattingin toinen nimi on soiro. Pattinkia on ehkä sen verran puutavaravarastossa, että se riittää myllyn katon korjaukseen. Lautaa ei ole, sitä pitää hankkia. Ja sitten miettiä, maalataanko valmiilla maalilla vai keitetäänkö perinnepunamultamaalia itse.

Auringosta ekoenergiaa -hankesuunnitelma ja kustannusarvio syötettiin Hyrrään, Varsin Hyvän sähköiseen hakuun. Johanna kulki luontopolun ja otti keväisiä kuvia, pääosin referenssikuvia mutta muitakin. Lampaat olivat jo päässeet hoitamaan perinnebiotooppialuetta Nautelan kartanon maille.

1/1

Perjantai 22.5.2020

Kevät on kukkien aikaa! Istutimme joriinin juuret eli daaliat - jotka olivat jo kasvattaneet aika pitkät varret - ruukkuihin museon terassille ilahduttamaan retkeilijöitä. Kevät on myös rakennusten kunnostamisen aikaa. Myllyn räystäslaudat ovat vuosien saatossa lahonneet paikoitellen pahasti. Nyt on aika uusia ne. Taina otti referenssikuvia, joista näkyvät korjausta vaativat kohdat.

Terhi selvitteli kesän tapahtumia ja museon avoinnaoloon liittyviä erityistoimenpiteitä. Talousasiat vaativat myös hieman molempien huomiota.

1/1

Keskiviikko 20.5.2020

Tarvasjoen lääkäritalon alakerrassa on ollut säilytyksessä museolle tulevia vanhoja esineitä. Nyt kun lääkäritalo aiotaan myydä, täytyy alakerta tyhjentää. Vapaaehtoistyöntekijä Teuvolla on niin iso pakettiauto, että siihen mahtuvat suuret taulut. Ne haettiin nyt ensin ja vietiin suoraan kotiseutumuseoon. Satu, Esa ja Teuvo saivat kuin saivatkin taulut kyytiin ja kauniisti sisälle lainamakasiiniin. Loput esineet mahtuvat vähän pienempään autoon, ne haetaan ensi viikolla. Ilman vapaaehtoisia emme pystyisi ollenkaan tekemään kaikkea sitä mitä tehdä täytyy. Teuvo sanoi niin kauniisti omasta osallistumisestaan: "Teen sen mielelläni, ihmisen suurin ilo on olla avuksi."

Toimittajat kyselevät kesän toiminnasta. Se on hyvä asia. Sovittiin ensi viikolle tavaroiden hakupäivälle myös toimittajan kanssa treffit, niin pääsee ottamaan kuvia Tarvasjoen kotiseutumuseon sisältä jutun oheen.

1/1

Tiistai 19.5.2020

Puuhakas päivä alkoi tilannekatsauksella. Työmiehet inventoivat museon lautavaraston. Todettiin, että kuivaa ja käyttökelpoista lautaa on esimerkiksi mahdollisesti luontopolun pitkospuihin tms. pikkukorjailuihin. Puutavara ei kuitenkaan ollut sellaista, mitä voi käyttää myllyn räystäslautojen korjaamiseen.

Martti oppi nopeasti luettelointiohjelman käytön ja Valittujen Palojen luettelointi lähti hyvin käyntiin. Minä otin kansista kuvat ihanalla heiluriskannerilla ja liitin ne Martin luetteloimien lehtien saatekaavioiden yhteyteen. Siinä on Martille puuhaa aika pitkäksi aikaa, mutta hän tuntui olevan tyytyväinen sekä työpisteeseensä että työtehtäväänsä. Irmeli tuli myös arkistoaineistoa luetteloimaan, onneksi on monta työpistettä!

Viilattiin vielä hiukan luontopolun alkuun tulevien taulujen tekstiä, ettei tule väärinymmärryksiä lukijalle. Aiemmin luki: Mustapääkerttu voi pesiä matalalla pensaikossa. Osa linnuista pesii myös maassa. Muutettiin muotoon, että Osa lintulajeista pesii myös maassa, ettei tule sellaista käsitystä, että osa mustapääkertuista pesii maassa...

1/1

Maanantai 18.5.2020

Vapaaehtoistyöntekijä Ilmarisista tuli auttamaan kevättöissä. Yhdessä Tainan ja Johannan kanssa hän aloitti siivoamista myllärintuvassa. Vanhassa talossa on tuplaikkunat, joiden sisäpuolet otetaan aina kesäksi pois ja pannaan taas syksyllä talveksi paikoilleen. Kun tuplat otetaan pois, ne myös pestään ennen kuin ne siirretään kesäsäilytykseen vintille. Samalla reippaat työntekijät pyyhkivät pinnoilta pölyt ja pesivät ikkunanpuitteet ja ikkunalaudat. Harmi, ettei kukaan ehtinyt ottaa kuvia.

Johannan lisäksi Martti aloitti työt kolmena päivänä viikossa. Martti saa ruveta luetteloimaan Lauri Nautelan kokoelmia, lähinnä kirjastoa. Esimerkiksi kahdeksan pahvilaatikollista Valittuja Paloja odottaa luetteloimista. Laitettiin työpiste kuntoon hänelle sopivaksi, sitten huomenna hän pääsee jo aloittamaan.

Jatkoimme liikkumisesta - silloista ja teistä - kertovaa artikkelia. Jonkun verran pääsimmekin eteen päin, mutta sitten kiilana tunki väliin hankehakemuksen täydennys. Lisäsimme hankesuunnitelmaan polkupyöräreitistöt ja VisitLieto -hankkeen. Illalla oli säätiön hallituksen kokous, jossa hankesuunnitelma käsiteltiin ja tehtiin päätös avustuksen hakemisesta.

1/1

Perjantai 15.5.2020

Aina silloin tällöin muut museot ja arkistot lähettävät meille kyselyjä sellaisista aineistoista, jotka käsittelevät Lietoa. Turun seudulla 1980-luvulla kuvattu elokuva aiheutti hiukan päänvaivaa Elokuva-arkistolle. He lähettivät muutamia kuvia paikkojen tunnistamista varten, ja niitä yritimme tunnistaa parhaamme mukaan. Yksi paikka jäi sen verran epävarmaksi, että täytyy lähteä kuvan kanssa paikan päälle katsomaan.

Paikallislehden artikkelisarjan neljännessä osassa avaamme Liedon tiestön historiaa. Museon kokoelmissa on ihania valokuvia muun muassa jo kokonaan maisemasta kadonneista rapuista, joita pitkin pääsi jalan ylittämään joen. Aurajoessa tällainen rappu on ollut ainakin Nautelankoskella ja Paimionjoessa ainakin Kaljukosken kohdalla, josta laitan alle kuvan. Hurjan näköisiä - vielä kun kuvittelee kosken pauhun taustalle ja sillan huojumisen, niin vaati varmasti kylmäpäisyyttä lähteä rappua pitkin kävelemään. Artikkelia ei saatu valmiiksi, kirjoittaminen vaatii ainakin yhden työpäivänpuolikkaan vielä.

1/1

Torstai 14.5.2020

Terhi palasi etätöistä lähitöihin. Vauhdikas päivä alkoi paikallislehden toimittajan vierailulla. Hän on aivan uusi paikkakunnalla, joten esittelimme hänelle museota ja kerroimme taustoja näyttelyyn tutustumisen lisäksi. Paikallinen historianharrastaja kyseli tietoja Hiidenmäestä. Hän aikoo kirjoittaa paikallislehteen artikkelin. Se olisikin hauskaa, jos hänen kirjoittamansa artikkeli ilmestyisi samassa lehdessä kuin museon kirjoittama artikkeli uskomuspaikoista keskiajalla, jossa mainitaan Hiisi ja Hiidenmäki.

Meitä rupesi sitten ankarasti kiinnostamaan, missä kohtaa Pyhäoja laskee Aurajokeen. Se on jossakin Hiisin tienoilla. Kokoelmissa on yksi 1970-luvulla otettu valokuva, jossa näkyy kaksi purouomaa Vääntelänkosken paikkeilla. Laitoin kuvaan väriympyrät ja lähetin sen paikalliselle maanomistajalle nimien tunnistusta varten.
 

1/1

Maanomistaja vastasikin nopeasti. Keskellä (punainen ympyrä) olevassa notkelmassa on kesäisin kuiva pelloilta tuleva laskuoja. Sillä ei ole nimeä. Pyhäoja vasemmalla (turkoosi ympyrä) on sekin pelloilta tuleva laskuoja ja kuiva kesäisin.

 

Hankesuunnitelma aurinkopaneeleista saatiin täydennettynä lähetettyä kommentoitavaksi. Irmeli tuli luetteloimaan arkistoaineistoa, tänään pohdinnan kohteina ovat ensisijaisesti valtion ostokortit. Nekin ovat aika hienoja, vaikka eivät ihan yhtä värikkäitä kuin paperinuket.

1/1

Keskiviikko 13.5.2020

Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen kanssa mietittiin virtuaalisen luontopolkukokemuksen mahdollisuutta nyt kun polku on osittain suljettu vierailijoilta. Kävelimme aamupäivällä länsipuolen polun, minä otin kuvia ja Tuomo nauhoitti selostusta. Polun puoliväliin päästyämme alkoi sataa. Ensin vettä, sitten räntää ja lopuksi rakeita. Jotakin saimme nauhalle, mutta linnut olisivat virkeämpiä kauniilla säällä. Kuvistakin tuli hiukan sumppuisia, niinpä jatkamme ensi viikolla, jos on kauniita aamuja.

Iltapäivällä menin Annantuvan maisemiin kunnan puutarhapuolen ihmisten kanssa tekemään hiukan katselmusta, mitä kannattaa tehdä nyt polun varrella. Sovimme polun ympäriltä ruohojen leikkuusta sekä vaarallisten törröttävien tappien poistamisesta navetan raunioilta. Virtsakaivon he lupasivat myös täyttää, niin sinnekään ei sitten ole enää vaaraa pudota.

1/1

Tiistai 12.5.2020

Olipas kiva päivä kokoelmien parissa, Irmeli luetteloi arkistoaineistoa ja minä otin kuvia. Laitan muutamia taas tähän piristämään muuten niin harmaata taustaa. Yksi vakioasiakas tuli käymään ja istuimme hetken ulkona vaihtamassa kuulumisia. Hän matkustelee paljon, varsinkin Aasiassa ja hänellä on aina jännittäviä tarinoita kerrottavanaan. Nyt hän oli ollut Sri Lankassa ja juuri ja juuri päässyt takaisin Suomeen ennen kuin rajat menivät kiinni. Suomalaisia oli päässyt pois, mutta muun maalaisia oli joutunut jäämään. Hänkin mietti, olisiko sittenkin ollut parempi jäädä, Suomessa hän joutui pitkäksi aikaa eristyksiin ja muutenkin olo oli yksinäinen.

1/1

Maanantai 11.5.2020

Taina sai palata töihin. Se helpotti taas elämää, hän heti reippaana otti vessat käsittelyynsä. Lähetin hallitukselle kokouskutsun. Vapaaehtoistyöntekijä tuli luetteloimaan yhtä arkistokokonaisuutta. Otin hänelle kuvat ihanalla heiluriskannerilla aineistosta, laitan muutaman paperinuken tähän ihailtavaksi. Ainakin Lenitan tunnistaa heti...

1/1

Sunnuntai 10.5.2020

Kävelin itärannan luontopolun ja keräsin roskat. Totesin, että polku on leventynyt ja kulunut, uusia polkuja on tehty aika paljon varsinkin polun alkupäähän. Toivottavasti luonto korjaa, kun poikkeustilanne loppuu ja ihmismäärät hiukan vähenevät. Koiria ei näkynyt. Rentukka kukkii.

1/1

Lauantai 9.5.2020

Terhi pääsi tulemaan iltapäivällä, sitten meillä menikin iltaan asti, kun laadimme hankesuunnitelman. Varsin Hyvän kautta voi anoa erilaisiin hankkeisiin avustusta. Nyt kyseessä on investointihanke aurinkoenergian hyödyntämisestä Nautelankoskella.

Tuomo ja Liisa kertoivat, että luontopolulla oli käyttäydytty oikein kauniisti. Emme Terhinkään kanssa havainneet (sen verran mitä istuimme kahvilatilassa syömässä välillä) mitään ylimääräistä ongelmakäyttäytymistä. Koiria oli hämmästyttävän vähän pihalla.

1/1

Perjantai 8.5.2020

Tyhjensin ulkoroskikset ja keräsin muovikassillisen roskia museon pihalta. Ryhdyin sitten perkaamaan sähköhuonekaapin sisältä tyhjentämiäni tavaroita. Sinne on 20 vuoden aikana kertynyt jos jonkinmoista atk-piuhaa ynnä muuta. Osan sain järjestettyä poisheitettäviin ja säilytettäviin, mutta muutama pahvilaatikollinen jäi Terhin kanssa yhdessä katsottavaksi. Järjestettävän tavaran määrä ympäriinsä - täällä Nautelankoskella, Opintiellä ja Annatuvalla - lähes tulkoon musersi minut hetkellisesti, mutta lohdutin itseäni, että se vaan näyttää toivottomalta, kyllä se siitä pikku hiljaa järjestyy...

 

Koululaisia oli jo innokkaasti oven takana kyselemässä, joko pääsisi museoon. Jouduin valitetttavasti käännyttämään heidät ovelta, mutta toivotin tervetulleeksi kesäkuussa. Jonkin verran pienryhmiä oli liikkeellä, mutta kauniisti kulkivat luontopolulla ilman lemmikkejä ja söivät eväitä museon pihalla. Tuomo ja Liisa lupasivat tulla huomenna valvomaan, minulle jää sitten sunnuntai.

 

Naapurimuseo kyseli liipasinsormellisia lapasia lainaksi näyttelyyn. Tarvasjoen kotiseutumuseon kokoelmissa on yksi pari. Toinen lapasista on Tarvasjoen näyttelyssä, mutta toisen voimme lainata. Tuli hyvä mieli, kun pystyi olemaan avuksi. Tallukkaitakin he kyselivät ja sellaisia löytyy meiltä peräti kaksi paria. No niin, nyt menen vielä rasvaamaan turbiinin nipat ja luon pienen yleissilmäyksen ulkoalueisiin.

1/1

Torstai 7.5.2020

Ihana tulla töihin, kun reippaat työmiehet ovat heti aloittameet pihahommat! Haravoinnin jälkeen he purkivat yhden osin lahonneen ja kaatuneen kaiteen luontopolulta. Ehjistä laudoista saatiin tehtyä vähän tukevapi sulku luontopolulle ihan pihalta asti. Ollaan tässä pidemmän aikaa katseltu, että kyläkeinu on vissiin tullut tiensä päähän, harmi. Nyt mietitään, että korjataanko se vai puretaanko pois. Terhi päivitti nettisivuille luontopolun sulkemisesta tiedotteen ja minä vaihdoin avoinnaolotoiveen heinäkuulta kesäkuulle. Tyhjennettiin Opintiellä käsityövälineille tuleva huone lähes kokonaan, enää jäi karttoja tuumailtavaksi. Nyt kun on toiveita, että hiukan yhteiskunta avautuu, niin aika paljon alkoi heti tulla kyselyitä museon avoinnaolosta. Myös tutkimusta vaativia kysymyksiä on tullut jonkin verran, täytyy paneutua niihin ensi viikolla.

1/1

Keskiviikko 6.5.2020

Aamupäivän selvittelin taas aurinkopaneeli- ja sähköauton latausasioita ja hankemahdollisuutta. Iltapäivällä osallistuin webinaariin, jonka aiheena oli eurooppalaisen kulttuuriperintötunnuksen saaminen jollekin Suomen kohteelle, ajatuksena tietysti Aurajokilaakso. Webinaari on kiva, voi samalla kirjoittaa vaikka päiväkirjaa silloin kun ei ole ihan huipputärkeä hetki menossa...

1/1

Tiistai 5.5.2020

Aamupäivällä tehtiin jännittävä koe. Hankin näin aluksi yhden ämpärillisen kylmäasfalttia Nautelankoskentien paikkaamiseen. Nyt kun liikenne on noin kymmenkertaistunut normaaliin verrattuna, kuopat tiessä ovat aika hirveät. Työmiehille myös oli aivan uusi asia tällainen ihmeaine. Hyvin sujui, menin illalla ostamaan lisää ainetta niin loppuviikosta päästään jatkamaan.

Luontopolku on aivan liiallisessa käytössä, se ei kestä enää näin runsasta liikkumista. Laululintujen pesintä alkaa juuri nyt. Koska ihmiset eivät kaikki ollenkaan noudata luonnonsuojelualueen sääntöjä, päädyttiin länsirannan sulkemiseen siihen asti, kunnes lintujen pesintä on ohi heinäkuun alussa. Se ei ollut helppo päätös, yhdessä Aurajokisäätiön ja Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen kanssa todettiin sulkeminen kuitenkin nyt välttämättömäksi.

 

Tein sulkemisesta kertovat infotaulut. Vapaaehtoistyöntekijän, aviomiehen ja lapsenlapsen kanssa tehtiin heinäseipäistä ja risuista aita sulkemaan polku, ja aidan eteen juntattiin sulkemisesta kertova taulu.

1/1

Tähän sitten päädyttiin. Terhi teki tiedotteet medialle ja Facebookiin ja Instagramiin.

Päätös oli oikeastaan suorastaan helpotus.

1/1

Maanantai 4.5.2020

Aamupäivä meni uusien pihatyöntekijöiden perehdytyksessä. Tutustumiskierroksen jälkeen he reippaasti tarttuivat haravanvarteen ja työt lähtivät hyvin käyntiin. Vapaaehtoistyöntekijä tuli pitkästä aikaa luettelointityötä tekemään. Siirrettiin myös vitriinit paikoilleen - näyttely rupeaa taas näyttämään näyttelyltä. 

Satu oli viikonlopun aikana taittanut hienon lintujen pesintätaulun, saadaan luontopolun alkuun kunnon selostus, miksi koiria ei saa viedä luontopolulle. Tuomo soitti ja oli huolissaan, koska ihmiset ovat ruvenneet tekemään omia polkujaan  luonnonsuojelualueelle. Asiaan pitää puuttua heti.

Selvittelin myös hiukan aurinkopaneeleihin saatavia avustuksia, ja sekin asia nytkähti hiukan eteenpäin. Nyt täytyy vaan laatia hankerahoitushakemus.

1/1

Lauantai 2.5.2020

Tein huhtikuun kirjanpidon valmiiksi, voin maanantaina nopsakkaan vain viedä mapin tilitoimistoon. Maanantaina aloittaa kaksi uutta pihatyöntekijää. Heidät pitää perehdyttää työhön, silloin ei ole aikaa kirjanpidolle. Samalla sitten kun tulin töihin, laitoin hiukan esineitä taas paikalleen. Tarkistin, että luettelointitiedot ovat oikein ja että esineistä on otettu kuvat. Sateli sen verran, että ihmisiä ei ollut paljon liikkeellä. Tuomo ja Liisa lupasivat huomenna tulla hiukan katsomaan luontopolulle, että voin pitää vapaata.

1/1

Perjantai 1.5.2020

Työn päivää voi juhlistaa tekemällä töitä. Kävelin länsipuolen rannan ja keräilin roskat pois. Niitä ei ollut kovin paljon, se oli ilahduttavaa. Koiria käännyttelin pois muutamia, ei niitäkään ollut kovin paljon ja sekin oli ilahduttavaa.

Terhi tuli iltapäivällä ja sitten aloitimme ison urakan Liedon keskiajasta kertovan artikkelin parissa. Meillä oli ensin paljon vaihtoehtoja, mutta loppujen lopuksi uhripaikat halusivat ehdottomasti tulla pääosaan. Hiisi Harviaisissa ja Hiidenmäki Tarvasjoella, kuppikivet ja uskomuspaikat rautakautisten kalmistojen lähistöllä, siitä tuli oikein mielenkiintoinen artikkeli.

1/1

Torstai 30.4.2020

Selvittelin hiukan aurinkosähköasioita ja lähetin hallitukselle erilaisia vertailtuja systeemejä tutustuttavaksi. Kesäaikaan vesivoimala ei tuota sähköä, silloin aurinkovoimala olisi hyvä olla olemassa. Vaikka Lauri Nautelan museon katon suunta ei olekaan optimaalinen, niin silti voisimme ilmeisesti vuoden ympäri saada sähköt Nautelankoskella ekologisesti omasta takaa. Rahoitus on luonnollisesti aina kynnyskysymys: onko mahdollista saada avustusta, vai ovatko kaikki julkiset avustukset jo menneet erilaisten koronan takia vaikeuksiin joutuneiden yritysten tukemiseen. Välillä tuntuu, että kuljemme aina jälkijunassa ja kärryiltähän olemme pudonneet jo ajat sitten, jos koskaan edes kyydissä oltiinkaan. Kun samanaikaisesti on monta hoidettavaa akuuttia asiaa, niin hankkeet väkisinkin viivästyvät.

1/1

Keskiviikko 29.4.2020

Olin Opintiellä hiukan järjestämässä tiloja. Laitoin pelastuslaitoksen tavaroita sillä lailla hyllyille ja laatikoihin, että on helppo viedä pois. Kuvista näkyy, että aika paljon enemmän pitäisi olla aikaa säilytystiloista huolehtimiseen.

 

Aineistopyyntöjä tulee aina säännöllisin väliajoin, esim. kuvituskuvia lähetämme aika usein tutkijoille artikkeleita varten. Tänään lähetin Onni Touru -artikkelia varten Akseli Hietarinnan kokoelmasta Saukonojan koulun kuvan. Paloilmoittimen kuukausikokeilun jälkeen kello olikin jo aika paljon, turbiinin nipatkin odottavat vielä rasvausta...

1/1

Tiistai 28.4.2020

Kahden vapaapäivän jälkeen olikin hyvä tarttua toimeen Opintien säilytystiloissa. Ryhdyin Sadun kanssa tyhjentämään vielä pelastuslaitoksen tavaroilla täytettyä huonetta. Kunnan tilapalvelupäällikkö ja koulun kiinteistönhoitaja tulivat ensin katsastamaan tilanteen ja sovittiin, mitkä tavarat jäävät ja mitkä viedään pois. Aika urakka, mutta kyllä se siitä.

Lauantai 25.4.2020

Terhi pääsi iltapäivällä tulemaan museolle, sitten ryhdyttiin kirjoittamaan englanniksi lietolaisten puhdetöistä kertovaa näyttelyjulistetta. Saatiin valmiiksi niin pitkälle kuin meidän taidoilla voi, ensi viikolla lähetän tarkastettavaksi vielä. Graafinen suunnittelu ja taitto ovat Sadun käsialaa.

Näyttelyteksteissä pitää ottaa huomioon monta asiaa. Ensinnäkin tekstiä ei saa olla liikaa, mutta sitä pitää olla riittävästi. Jos julisteita on monta, niin samaa asiaa ei pidä toistaa useassa julisteessa. Kuvia pitää olla joukossa mukavasti sekä keventämässä että herättämässä kiinnostusta. Värimaailman pitää soveltua kulloinkin käsiteltävissä olevaan asiaan. Fontti pitää olla riittävän suuri ja selkeä, teksti mieluummin selkokieltä kuin monimutkaista, lauseet lyhyitä peruslauseita.

Sitten kun museovieras sanoo: "No juuri näinhän se asia on, mikäs homma tällaisia on kirjoitella!", niin tiedämme, että työ on tehty loppuun asti. Jos taas kuulemme lauseen: "No jopas on, kylläpäs tämän eteen on tehty hommia!", niin tiedämme, että työ on vielä kesken.

1/1

Perjantai 24.4.2020

Annantuvan ympäristön siivous jatkui koko päivän. Saatiin kaikki ulkona olevat roskat lavalle ja hiukan haravoitukin. Kaksi vapaaehtoista, Satu ja minä - ja kaikkia tarvittiin!

1/1

Torstai 23.4.2020

Olin vapaaehtoistyöntekijän kanssa siivoamassa Annan tuvan ympäristöä. Siinä meni tunti poikineen, ja huomenna jatkuu. Raunioilla paistatteli päivää myös eläinystävä, että hiukan saa tarkkana olla. Illalla Terhikin pääsi paikalle, kannettiin rikkinäinen keinu ja muuta painavampaa tavaraa lavalle.

1/1

Keskiviikko 22.4.2020

Myllyssä turbiinin nippoja pitää rasvata päivittäin. Sen tehtyäni jäinkin ulkotöihin. Hiukan on valoa tunnelin päässä, pihatyöntekijät saavat ehkä pikkuhiljaa palailla töihin. Kyllä heitä täällä tarvitaankin! Haravoin koivukujan tienvarsia ja ojia, se on kovin hidasta puuhaa. Mutta kyllä on mieltä lämmittävää katsoa siistiä koivukujaa. Lehtiä oli paljon, onneksi on puutarhavapaaehtoisten viime vuonna tekemä lehtikomposti, sitä on hyvä täyttää. Tuvan päädyssä kasvaa tuomi hassusti, leikkasin sen alas. Rungoista sain seinämiä korotettua kätevästi. Jospa vaikka siili löytäisi tiensä tänne.

1/1

Tiistai 21.4.2020

Päivitin ulkoinfotaulun tekstejä. Ikävää laittaa kaikenlaisia kieltoja, mutta ei auta. Ihmiset käyttäytyvät muuten niin kuin jossain, en tiedä missä... Eivät nämäkään paljon auta, mutta jos edes jotain. Rupesin sitten tekemään vähän informatiivisempia selostuksia. Sadun tekemän pohjan avulla sainkin ihan hauskan museoalueen kartan aikaiseksi. Kun joskus saadaan taas museon toiminnat rullaamaan, eikä roska- tai koiraongelmaa ol