top of page

Annantuvan alue Hyvättylän kylässä, kirkon kupeessa

Mattilan, Kyöstilän, Mikolan, Jokilan ja Junnilan historiaa
Annantuvan alueeseen kuuluu Mattilan, Kyöstilän ja Mikolan talojen rakennuksia ja rakennusten perustuksia. Mattilan rakennuksia ovat Annantupa ja piharakennus. Kyöstilän talon rakennuksista jäljellä on vain kellarivaja, mutta päärakennuksen ja talousrakennusten perustuksia on vielä maastossa jäljellä. Mikolan talon pellolle on rakennettu Liedon ensimmäinen kansakoulu, jossa nykyään toimii Jokilaakson päiväkoti. Koulun saunan peruskivet ovat alhaalla jokirannassa jäljellä.
Kartoista voi seurata alueen kehittymistä. Isojakokartassa 1770-luvulta Kyöstilän, Mikolan, Junnilan ja Jokilan talot sijaitsevat lähellä toisiaan jokirannassa. Ennen sarkaviljelyssä yhteisesti viljellyt pellot on jaettu talojen kesken isompiin lohkoihin. Senaatinkartassa 1880-luvulta Jokilan talo on siirtynyt pois jokirannasta idemmäs Hämeentien varteen. Ilmakuvassa 1940-luvulta Mattila on lohkottu omaksi tontikseen. Jäljellä jokirannassa ovat Annantuvan lisäksi enää Kyöstilän päärakennus, navetta ja sauna. Säästöpankin talo on rakennettu, samoin kansakoulu ja Kirkkotien itäpuolelle kunnantupa sekä paloasema. Ortokuvassa 2020-luvulta näkyy tielinjauksen muutos lähemmäs kunnantupaa. Paloasema on purettu. Annantupa ja piharakennus sekä Kyöstilän kellarivaja erottuvat kuvassa, muista rakennuksista on enää raunioita maastossa.

Annantupa

Kirkkotie 8, 21420 Lieto

puh. 050 593 1692

info(a)liedonmuseo.fi

www.liedonmuseo.fi

 

Avataan kunnostettuna yleisölle vuonna 2025.

Ulkoalueilla voi vierailla vapaasti.

Opastettuja kierroksia voi tiedustella museolta.

Perimätiedon mukaan Otto Mattila rakensi Mattilan torpan Junnilan tilalta vuokratulle maalle Hyvättylän kylään vuonna 1874. Hyvättylän kylä muodostaa periaatteessa yhdessä Pappilan kylän kanssa Liedon keskustan. Kylä levittäytyy Hämeentien molemmille puolille ja jatkuu kapeana kaistaleena pitkälle koilliseen. Alue oli vielä 1900-luvun alussa harvaan rakennettu, vain kirkon ympärillä oli muutama rakennus. Suurin osa vanhoista rakennuksista on aikojen saatossa purettu. Jäljellä ovat Mattilan eli Annantuvan lisäksi nykyisin Jokilaakson päiväkotina toimiva Liedon ensimmäinen kansakoulu 1880-luvulta sekä 1920-luvulla rakennettu kunnantupa.

Mattila on lohkottu omaksi kiinteistökseen Junnilan tilasta vuonna 1923, joten enää emme puhu Mattilan torpasta vaan Annantuvasta. Laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin vuodelta 1922 tunnetaan Suomessa nimellä Lex Kallio. Lain mukaan vuokraviljelijät eli torpparit saivat lunastaa viljelemänsä maat omakseen. Tällöin Liedossakin syntyi paljon uusia elinkelpoisia tiloja, joista Mattila on yksi.

Otto Mattila (1850 – 1925) rakensi taloja Lietoon, Marttilaan ja Tarvasjoelle. Hän toimi puuseppänä ja salvumiehenä, erikoisalanaan salvosten tekeminen hirsirakennuksiin. Otto avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1880, mutta jäi leskeksi jo kolme vuotta avioliiton solmimisen jälkeen. Uuden vaimonsa Josefiinan kanssa hän otti kasvatikseen Josefiinan sisaren orvoksi jääneen tyttären Anna Heinosen.

Anna Heinonen oli syntynyt vuonna 1891 Turussa. Äidin kuoltua hän tuli kesällä 1892 Lietoon. Anna sai perusopit Kirkonkulman kansakoulussa, pitokokin opit Mynämäen talouskoulussa ja vielä Turun hieromaopiston päästötodistuksenkin vuonna 1918. Anna oli monessa mukana, Liedon naisvoimistelijoissa, kirjaston hoitajana, pitokokkina, hierojana, sotavuosina suntiona. Hän kirjoitti paljon, omaa päiväkirjaa joka kuukauden toisena päivänä sekä kirjoituksia 1950-luvulla perustettuun paikallislehteen. Anna Heinonen kuoli vuonna 1966. Hänen viimeisen tahtonsa mukaan Mattila siirtyi hänen serkkunsa tyttärelle ja tämän aviopuolisolle, jotka pitivät Mattilasta huolta 2000-luvulle saakka. Liedon museon hallintaan Annantupa tuli vuonna 2017.

Annantuvan kunnostaminen on iso prosessi, ja siinä on monta mietittävää asiaa. Muun muassa rakennuksen perustus on painunut keskeltä niin, että kuisti valuu kohti rakennusta. Myös ulkorakennukset vaativat jonkin verran rakennuskonservaattorin työtä, ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön. Lue lisää Annatuvan ja Kyöstilän rakennusperinnön säilyttämishankkeesta.

Rauniot ja luonto

Kun kulkee Annantuvan pihasta kohti jokea ja ohi polun varressa olevan piharakennuksen, vasemmalle lähelle Katkonojaa jää Kyöstilän talon kellarivaja. Kellarivajasta kohti Jokipolkua on Kyöstilän vanhaa puutarha-aluetta ja päärakennuksen kivijalka sekä tuvan leivinuunin pohjarakenteet. Kun polun risteyskohdassa katsotaan vasemmalle ohi vanhojen omenapuiden, näkyy joen töyräällä lammasaitauksen sisäpuolella Kyöstilän saunan perustukset. Oikealla puolella polku kulkee läheltä navetan raunioita. Kun jatkaa polkua eteen päin, navetan raunioiden jälkeen oikealla puolella näkyvät tallin perustukset. Keväällä tallin ja navetan raunioiden välisessä metsikössä voi ihailla sinivuokkojen kukintaa.

 

Annantuvan eteläpuolella notkelmassa virtaa Katkonoja, joka laskee Aurajokeen. Ojaan on tehty patoja hulevesien virtaamisen hillitsemiseksi. Ojan rannalla Kyöstilän päärakennuksen raunioiden kohdalla ja osin raunioiden päällä paikka on saanut pitkään olla hyvinkin luonnontilainen. Se muodostaakin nykyään pienen biodiversiteettialueen, jossa luonnon monimuotoisuutta pystytään edistämään paikallisesti. Kun malttaa hetkeksi hiljentyä, voi kuulla linnunlaulua - esimerkiksi satakieli, mustapääkerttu ja kuusitiainen viihtyvät alueen lehtomaisemassa.

 

Annantuvan pihalla kasvaa vanhoja perennoja ja jaloja lehtipuita. Iäkäs vaahtera puutarhan reunustalla on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017.

Valokuvia

bottom of page