Annantuvan alue Hyvättylän kylässä, kirkon kupeessa

Mattilan, Kyöstilän, Mikolan, Jokilan ja Junnilan historiaa
Annantuvan alueeseen kuuluu Mattilan, Kyöstilän ja Mikolan talojen rakennuksia ja rakennusten perustuksia. Mattilan rakennuksia ovat Annantupa ja piharakennus. Kyöstilän talon rakennuksista jäljellä on vain kellarivaja, mutta päärakennuksen ja talousrakennusten perustuksia on vielä maastossa jäljellä. Mikolan talon pellolle on rakennettu Liedon ensimmäinen kansakoulu, jossa nykyään toimii Jokilaakson päiväkoti. Koulun saunan peruskivet ovat alhaalla jokirannassa jäljellä.
Kartoista voi seurata alueen kehittymistä. Isojakokartassa 1770-luvulta Kyöstilän, Mikolan, Junnilan ja Jokilan talot sijaitsevat lähellä toisiaan jokirannassa. Ennen sarkaviljelyssä yhteisesti viljellyt pellot on jaettu talojen kesken isompiin lohkoihin. Senaatinkartassa 1880-luvulta Jokilan talo on siirtynyt pois jokirannasta idemmäs Hämeentien varteen. Ilmakuvassa 1940-luvulta Mattila on lohkottu omaksi tontikseen. Jäljellä jokirannassa ovat Annantuvan lisäksi enää Kyöstilän päärakennus, navetta ja sauna. Säästöpankin talo on rakennettu, samoin kansakoulu ja Kirkkotien itäpuolelle kunnantupa sekä paloasema. Ortokuvassa 2020-luvulta näkyy tielinjauksen muutos lähemmäs kunnantupaa. Paloasema on purettu. Annantupa ja piharakennus sekä Kyöstilän kellarivaja erottuvat kuvassa, muista rakennuksista on enää raunioita maastossa.
Isojakokartta 1770-luvulta
Isojakokartta 1770-luvulta

1=Kyöstilä, 2=Mikola, 3=Junnila, 4=Jokila

Senaatinkartta 1880-luvulta.
Senaatinkartta 1880-luvulta.
Ilmakuva 1940-luvulta
Ilmakuva 1940-luvulta
Ortokuva 2020-luvulta
Ortokuva 2020-luvulta

Annantupa

Kirkkotie 8, 21420 Lieto

puh. 050 593 1692

info(a)liedonmuseo.fi

www.liedonmuseo.fi

 

Avataan kunnostettuna yleisölle vuonna 2023.

Ulkoalueilla voi vierailla vapaasti.

Opastettuja kierroksia voi tiedustella museolta.

Perimätiedon mukaan Otto Mattila rakensi Mattilan torpan Junnilan tilalta vuokratulle maalle Hyvättylän kylään vuonna 1874. Hyvättylän kylä muodostaa periaatteessa yhdessä Pappilan kylän kanssa Liedon keskustan. Kylä levittäytyy Hämeentien molemmille puolille ja jatkuu kapeana kaistaleena pitkälle koilliseen. Alue oli vielä 1900-luvun alussa harvaan rakennettu, vain kirkon ympärillä oli muutama rakennus. Suurin osa vanhoista rakennuksista on aikojen saatossa purettu. Jäljellä ovat Mattilan eli Annantuvan lisäksi nykyisin Jokilaakson päiväkotina toimiva Liedon ensimmäinen kansakoulu 1880-luvulta sekä 1920-luvulla rakennettu kunnantupa.

Mattila on lohkottu omaksi kiinteistökseen Junnilan tilasta vuonna 1923, joten enää emme puhu Mattilan torpasta vaan Annantuvasta. Laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin vuodelta 1922 tunnetaan Suomessa nimellä Lex Kallio. Lain mukaan vuokraviljelijät eli torpparit saivat lunastaa viljelemänsä maat omakseen. Tällöin Liedossakin syntyi paljon uusia elinkelpoisia tiloja, joista Mattila on yksi.

Annantupa 1900-luvun alkupuolella...
Annantupa 1900-luvun alkupuolella...
... ja 1970-luvulla.
... ja 1970-luvulla.

Otto Mattila (1850 – 1925) rakensi taloja Lietoon, Marttilaan ja Tarvasjoelle. Hän toimi puuseppänä ja salvumiehenä, erikoisalanaan salvosten tekeminen hirsirakennuksiin. Otto avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1880, mutta jäi leskeksi jo kolme vuotta avioliiton solmimisen jälkeen. Uuden vaimonsa Josefiinan kanssa hän otti kasvatikseen Josefiinan sisaren orvoksi jääneen tyttären Anna Heinosen.

Anna Heinonen oli syntynyt vuonna 1891 Turussa. Äidin kuoltua hän tuli kesällä 1892 Lietoon. Anna sai perusopit Kirkonkulman kansakoulussa, pitokokin opit Mynämäen talouskoulussa ja vielä Turun hieromaopiston päästötodistuksenkin vuonna 1918. Anna oli monessa mukana, Liedon naisvoimistelijoissa, kirjaston hoitajana, pitokokkina, hierojana, sotavuosina suntiona. Hän kirjoitti paljon, omaa päiväkirjaa joka kuukauden toisena päivänä sekä kirjoituksia 1950-luvulla perustettuun paikallislehteen. Anna Heinonen kuoli vuonna 1966. Hänen viimeisen tahtonsa mukaan Mattila siirtyi hänen serkkunsa tyttärelle ja tämän aviopuolisolle, jotka pitivät Mattilasta huolta 2000-luvulle saakka. Liedon museon hallintaan Annantupa tuli vuonna 2017.

Annantuvan kunnostaminen on iso prosessi ja siinä on monta ongelmakohtaa. Muun muassa perustus on painunut keskeltä niin, että kuisti valuu kohti rakennusta. Myös ulkorakennukset vaativat jonkin verran rakennuskonservaattorin työtä, ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön. Tulevaisuudessa tupa on säännöllisesti avoinna yleisölle, ulkorakennuksen monitoimitilassa on kesäkahvila ja askastelutyöpaja. Puutarhan perinnekasvit saavat nimikyltit ja jokirannan raunioilla voidaan toteuttaa vaikka pienimuotoisia konsertteja.

Biodiversiteettialue ja navetankrunti

Kyöstilän päärakennus ja kellarivajaa lukuunottamatta kaikki talousrakennukset on purettu 1960-luvulla, ja paikka on saanut "pöheköityä" sen jälkeen rauhassa. Annantuvan eteläpuolella notkelmassa virtaa oja, joka laskee Aurajokeen. Ojaan tehdään patoja hulevesien virtaamisen hillitsemiseksi. Polun ja ojan välinen alue rauhoitetaan biodiversiteettialueeksi, joka säilytetään luonnonmukaisena.

Vastapäätä biodiversiteettialuetta, polun toisella puolella ovat Kyöstilän navetan peruskivet säilyneet kasvillisuuden joukossa. Rauniot siistitään ja tehdään turvallisiksi. Navetan peruskivet kertovat, minkälainen ennenaikainen karjasuoja oli, vaikka seinät ja katto puuttuvatkin.

Valokuvia

Kirkonkylää 1900-luvun alkupuolella.

Kyöstilä vuonna 1924.

Mattila ja Kyöstilä vuonna 1928.

Anna Heinonen kahvinkeittopuuhissa.

Annan seurassa opettaja Hilja Koski ja kunnan terveydenhoitaja Siro Hämeenkoski.

Kirkonkoskella, keskellä Anna.

Tupa 1960-luvun lopulla.

Kirkonkylää 1970-luvun alussa.

Sisäkuva 1970-luvun alussa.

Annantupa 2000-luvulla.

Annantuvan pihapiiriä 2000-luvulla.

Puutarha 2000-luvulla.

Kyöstilän navetan kivijalkaa.

Tässä kulmauksessa on ollut kivimankeli.

Kyöstilän saunan kivijalkaa.