Annantupa

Kirkkotie 8, 21420 Lieto

puh. 050 593 1692

info(a)liedonmuseo.fi

www.liedonmuseo.fi

 

Avataan kunnostettuna yleisölle vuonna 2023.

Ulkoalueilla voi vierailla vapaasti.

Opastettuja kierroksia voi tiedustella museolta.

Perimätiedon mukaan Otto Mattila rakensi Mattilan torpan Junnilan tilalta vuokratulle maalle Hyvättylän kylään vuonna 1874. Hyvättylän kylä muodostaa periaatteessa yhdessä Pappilan kylän kanssa Liedon keskustan. Kylä levittäytyy Hämeentien molemmille puolille ja jatkuu kapeana kaistaleena pitkälle koilliseen. Alue oli vielä 1900-luvun alussa harvaan rakennettu, vain kirkon ympärillä oli muutama rakennus. Suurin osa vanhoista rakennuksista on aikojen saatossa purettu. Jäljellä ovat Mattilan eli Annantuvan lisäksi nykyisin Jokilaakson päiväkotina toimiva Liedon ensimmäinen kansakoulu 1880-luvulta sekä 1920-luvulla rakennettu kunnantupa.

Mattila on lohkottu omaksi kiinteistökseen Junnilan tilasta vuonna 1923, joten enää emme puhu Mattilan torpasta vaan Annantuvasta. Laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin vuodelta 1922 tunnetaan Suomessa nimellä Lex Kallio. Lain mukaan vuokraviljelijät eli torpparit saivat lunastaa viljelemänsä maat omakseen. Tällöin Liedossakin syntyi paljon uusia elinkelpoisia tiloja, joista Mattila on yksi.

Annantupa 1900-luvun alkupuolella...
Annantupa 1900-luvun alkupuolella...
... ja 1970-luvulla.
... ja 1970-luvulla.

Otto Mattila (1850 – 1925) rakensi taloja Lietoon, Marttilaan ja Tarvasjoelle. Hän toimi puuseppänä ja salvumiehenä, erikoisalanaan salvosten tekeminen hirsirakennuksiin. Otto avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1880, mutta jäi leskeksi jo kolme vuotta avioliiton solmimisen jälkeen. Uuden vaimonsa Josefiinan kanssa hän otti kasvatikseen Josefiinan sisaren orvoksi jääneen tyttären Anna Heinosen.

Anna Heinonen oli syntynyt vuonna 1891 Turussa. Äidin kuoltua hän tuli kesällä 1892 Lietoon. Anna sai perusopit Kirkonkulman kansakoulussa, pitokokin opit Mynämäen talouskoulussa ja vielä Turun hieromaopiston päästötodistuksenkin vuonna 1918. Anna oli monessa mukana, Liedon naisvoimistelijoissa, kirjaston hoitajana, pitokokkina, hierojana, sotavuosina suntiona. Hän kirjoitti paljon, omaa päiväkirjaa joka kuukauden toisena päivänä sekä kirjoituksia 1950-luvulla perustettuun paikallislehteen. Anna Heinonen kuoli vuonna 1966. Hänen viimeisen tahtonsa mukaan Mattila siirtyi hänen serkkunsa tyttärelle ja tämän aviopuolisolle, jotka pitivät Mattilasta huolta 2000-luvulle saakka. Liedon museon hallintaan Annantupa tuli vuonna 2017.

Annantuvan kunnostaminen on iso prosessi ja siinä on monta ongelmakohtaa. Muun muassa perustus on painunut keskeltä niin, että kuisti valuu kohti rakennusta. Myös ulkorakennukset vaativat jonkin verran rakennuskonservaattorin työtä, ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön. Tulevaisuudessa tupa on säännöllisesti avoinna yleisölle, ulkorakennuksen monitoimitilassa on kesäkahvila ja askastelutyöpaja. Puutarhan perinnekasvit saavat nimikyltit ja jokirannan raunioilla voidaan toteuttaa vaikka pienimuotoisia konsertteja.

Kirkonkylää 1900-luvun alkupuolella.

Anna kahvinkeittopuuhissa.

Oikealta: opettaja Hilja Koski, Anna, kunnan terveydenhoitaja Siro Hämeenkoski sekä tunnistamattomaksi jäänyt nainen.

Kirkonkoskella, keskellä Anna.

Tupa 1960-luvun lopulla.

Kirkonkylää 1970-luvun alussa.

Sisäänkäynti 1970-luvun alussa.

Sisäkuva 1970-luvun alussa.

Tunnelmakuva 1970-luvulta.

Annantupa 2000-luvulla.

Pihapiiriä 2000-luvulla.

Puutarha 2000-luvulla.