Liedon museo
Tarvasjoen kotiseutumuseo
Kahvio ja museopuoti
Kyröntie 30b, 21450 Tarvasjoki
puh. 050 593 1692
info(a)liedonmuseo.fi
Avoinna 9.6. – 31.8.2024 su klo 11 - 15
Museo-opas esittelee mielellään myös kirkkoa.
Vapaa pääsy.
Kotiseutuyhdistys Tarvaiset ry.
050 084 8554 / Raija
044 484 7412 / Kalervo
​
Lieto-Oppaat
044 484 8147 / Ensi
Museo toimii entisessä lainamakasiinissa, joka sijaitsee Tarvasjoen kirkonkylässä, vuonna 1779 valmistuneen barokkitornisen puukirkon vieressä. Makasiinin yläkerran perusnäyttelyssä on esillä kansatieteellistä esineistöä. Näyttelyssä kävijä kohtaa Härkäen vaeltajia - muun muassa hyväjalkaisen Miinan, joka käveli Suurilasta Turun torille myymään kirnuamaansa voita. Kriiskryynäri ja Lumivalo tulevat myös tutuiksi, kuten myös kivikautisia löytöjä ojankaivuun yhteydessä talteen ottanut Saarinen. Alakerrassa Ihmisten Tarvasjoki kertoo Tarvasjoen elämänmenon historiaa esihistoriasta kohti nykypäivää. Esille on nostettu maaseudun asutuksen monimuotoisuus ja elinkeinojen kehittyminen. Lisäksi esitellään yksittäisten ihmisten arkea ja toimeentuloa.
​
Kotiseutumuseon historiaa
​
Tarvasjoella suunniteltiin museon perustamista vuonna 1954, jolloin museoksi ajateltiin Kallelan Ali-Knaapin umpipiharakennuksia. Hanke kaatui kuitenkin rahoituskysymykseen. Vuotta myöhemmin ostettiin kunnalle Haaviston rakennukset, jotka edustivat häviämässä olevaa mäkitupalaisten ja käsityöläisten asuinympäristöä 1800-luvulla.
Kallelan Knaapin umpipiha on rakennettu 1830-luvulla.
Vaunuseppä Bonnet rakensi kesällä 1828 Haaviston mökin. Hänen jälkeensä mökissä asui muun muassa satulaseppä Holmsten perheineen ja leskirouva Lindfelt tyttärineen. Museoksi rakennus hankittiin 1950-luvulla.
Rakennus rappeutui vuosikymmenten saatossa. Lopullisesti Haaviston tarina museona päättyi 1980-luvulla, kun Kyröntietä kunnostettiin. Tielinjaus kulki aivan Haaviston editse, jolloin katsottiin parhaimmaksi siirtää rakennus paikaltaan ja luopua sen museokäytöstä kokonaan.
Museo muuttaa lainamakasiiniin
Kun Haavisto todettiin huonokuntoiseksi, siirrettiin aluksi esineistöä Tarvasjoen kirkon viereiseen lainamakasiiniin turvaan, ja kun Haavistosta päätettiin luopua kokonaan, tuli lainamakasiinista Tarvasjoen kotiseutumuseo.
Päätös lainamakasiinin rakentamisesta oli tehty Euran pitäjänkokouksessa 28.3.1852. Rakennuksen tontti oli lunastettu vuonna 1857 Kirkonkylän ratsutilalliselta Juha Uusitalolta viidellä hopearuplalla. Rakennustöihin päästiin kesällä 1859. Makasiinin ensimmäiseksi kirjanpitäjäksi valittiin lukkari Heikki Widgren. Mittareina toimivat rusthollarit Juha Seppä ja Matti Nokka. Hätäapujyvästöön kerättiin kappa rukiita hengeltä ja siemenviljajyvästöön tynnyri rukiita ja tynnyri ohria manttaalilta. Hirsinen viljavarasto laudoitettiin päältä vuonna 1866. Varkauksien estämiseksi rakennus on tehty umpinaisen kivijalan päälle, ja hirsisten ulkoseinien ja laarien välissä on käytävä. Makasiinin ulko-ovi on suljettu neljällä lukolla. Toiminta lainamakasiinina päättyi vuonna 1968.
​
Lainamakasiini kirkon kupeessa koki suurimmat muutokset vuonna 2002, jolloin näyttelytiloja uudistettiin perusteellisesti. Alakerran siiloihin puhkaistiin ovet, ja yläkerran tyhjä tila otettiin näyttelykäyttöön. Pysyvä näyttely Härkätien kaupankäynnistä ja kulkijoista valmistui osana Härkätien paikallismuseot -hanketta.
​