Liedon museon historiaa

Kotiseutumuseo perustettiin Lietoon 1950-luvun alussa. Jo vuonna 1947 Varsinais-Suomen maakuntaliitto oli ehdottanut Hakulan kylän Jonkarin umpipihakokonaisuuden lunastamista museoksi, mutta hanke ei toteutunut. Paavo ja Paula Jonkari lahjoittivat vuonna 1951 Jonkarin umpipihan väentuvan Liedon kotiseutumuseoksi ja esineistöä museoon.

​

Jonkarista Vilkkimäelle

Väentupa siirrettiin Jonkarista Hakulan Vilkkimäen meijerin viereiselle Museomäki -tontille, jonne siirrettiin myös Pahkamäen koulun kautta kiertänyt Teijulan tilan vilja-aitta. Museo avattiin yleisölle vuonna 1955. Nämä kaksi rakennusta toimivat Liedon museona 1980-luvun puoliväliin saakka, jolloin kotiseutumuseorakennus todettiin huonokuntoiseksi ja se suljettiin yleisöltä. Samaan aikaan Liedon kunta osti Kukkarkosken muinaismuistoalueen läheisyydestä aikoinaan Nautelan kartanolle kuuluneen myllyrakennuksen ja jokivarsialueita, jotka olivat olleet Turun kaupungin omistuksessa parikymmentä vuotta. Liedon kunta päätti kunnostaa myllyn museoksi ja perustaa luonnonsuojelualueelle hoidetun luontopolun.

Museo perustetaan Nautelankoskelle

Kotiseutumuseo siirrettiin paikalta puretun myllärintuvan peruskiville vuonna 1992, jolloin myös kunnostettu mylly avattiin yleisölle. Myllärintuvaksi sisustettu kotiseutumuseo avattiin yleisölle neljä vuotta myöhemmin. Liedon kunta ja paikallinen keräilijä Lauri Nautela perustivat vuonna 1996 Nautelankoski-säätiön huolehtimaan Liedon kunnan museotoimesta. Lauri Nautelan lahjoituksen myötä Nautelankoskelle rakennettiin lahjoittajansa nimeä kantava uusi museorakennus, joka valmistui vuonna 2000.

​

Museo laajenee

Tarvasjoen kunta liitettiin Lietoon vuonna 2015, jolloin myös Tarvasjoen kotiseutumuseo kokoelmineen

yhdistyi Liedon museoon. Tarvasjoen museon vaiheista kerrotaan Tarvasjoen kotiseutumuseo -sivulla.