Olemme koonneet alle vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. Mikäli et löydä vastausta itseäsi askarruttavaan asiaan, lähetä meille kysymys. Palaute-lomakkeen kautta se onnistuu kätevimmin. 

 

Mitä maksaa näyttelyihin tutustuminen?

• Nautelankosken museossa ja Tarvasjoen kotiseutumuseossa ei ole pääsymaksua. Kävijät kirjataan ylös tilastoja varten.

 

Milloin mylly ja tupa ovat avoinna?

• Mylly on kesän 2025 suljettu kunnostuksen vuoksi. Tavallisesti mylly ja tupa ovat kesäkaudella avoinna silloin kun Nautelankosken museo on avoinna, mutta hieman lyhyemmän ajan eli klo 12–16. Ovet rakennuksiin ovat kiinni, jottei kukaan menisi sisään omin päin. Kesällä 2025 tupa on avoinna normaalisti, ja kahviosta lähtee opas tupaa esittelemään. Opas voi kertoa myös myllystä sen ulkopuolella, vaikka sisälle ei nyt voikaan mennä. Opastus on maksuton.

 

Miksi kulku myllyn edestä luontopolulle on suljettu?

• Marraskuussa 2024 oli suuri tulva, jolloin vesi joessa nousi muutamassa tunnissa niin paljon, että vesi ryöppysi tielle ja sillan alkuosaan. Vesimassat valuivat myllyn molemmin puolin kovalla voimallaan ja veivät myllyn edestä soraa ja hiekkaa. Sortuman myötä paljastui vanha mukulakivinen tienpohja. Suunnitelmat tien ja myllyn korjaukselle tehdään kesän 2025 aikana, ja työt tehdään niin, että mylly voidaan avata uudelleen yleisölle viimeistään vuonna 2027. Luontopolku on käytössä normaalisti ja sinne pääsee myllärintuvan ja sahan raunioiden välistä kulkevaa tietä.

 

Saako museossa valokuvata?

• Kotiseutumuseossa ja myllyssä saa kuvata ilman salamaa omaan käyttöön. Kaupalliseen tarkoitukseen ei saa kuvata ilman museonjohtajan lupaa.

• Lauri Nautelan museossa saa kuvata ilman salamaa omaan käyttöön auditorion taidenäyttelyä ja näyttelytilan vaalean lattian näyttelyä LUKUUNOTTAMATTA VITRIINEITÄ, joissa on arkeologisia löytöjä. Kuvata saa Lauri Nautelan työhuonetta, kivikauden pienoismallia, vitriiniä, jossa on ruukkukopiot, karttoja ja koskettavia esineitä. MUITA KIVIKAUDEN NÄYTTELYN VITRIINEITÄ EI SAA kuvata ilman Museoviraston lupaa. Yleiskuvia, joissa arkeologiset löydöt eivät näy, saa ottaa.

• Museon ulkoalueella tapahtuvista hää-, juhla- yms. kuvauksista pyydetään ilmoittamaan museon henkilökunnalle.

 

Milloin Lauri Nautelan museo on rakennettu ja kuka sen on suunnitellut?

• Lauri Nautelan museo on valmistunut vuonna 2000. Rakennuksen on suunnitellut Schauman Arkkitehdit Oy. Sisustusarkkitehtina oli Ulla Reunanen.

 

Miksi Lauri Nautelan museo on moderni rakennus? Eikö vanhanmallinen olisi sopinut museoalueelle paremmin?

• Lauri Nautelan museo on alusta pitäen suunniteltu ja rakennettu museoksi. Tällaisen rakennuksen on edustettava aikansa arkkitehtuuria. Myös muut alueen rakennukset kuvaavat oman aikansa rakentamistapoja ja -tyylejä. Jos Lauri Nautelan museosta olisi tehty esimerkiksi kotiseutumuseota muistuttava hirsitalo, loisi se vääriä mielikuvia rakennusajastaan. Lauri Nautelan museo edustaa vuosituhannen vaihteen modernismia.

 

Kuka oli Lauri Nautela?

• Lauri Nautela oli Nautelan kartanon poika, joka lahjoitti keräämänsä mittavat kulttuurihistorialliset kokoelmat Liedon kunnalle sekä varat nimeään kantavan museon rakentamiseen. Lauri Nautela ja Liedon kunta perustivat Nautelankoski-säätiön hoitamaan lahjoitusta ja rakentamaan museon. Nautelankoski-säätiö ylläpitää Liedon museota, johon kuuluvat Nautelankosken museon, Tarvasjoen kotiseutumuseo sekä Annan tupa (kirkonkylässä, ei vielä avoinna, kunnostetaan parhaillaan). Nautelankoski-säätiö hoitaa Liedon kaupungin museotoimen tehtävät.

 

Voiko museon tiloja vuokrata omaan käyttöön?

• Lauri Nautelan museon kahviota ja auditoriota voi vuokrata yksityistilaisuuksiin. Museossa voidaan järjestää esimerkiksi kokouksia, koulutuspäiviä, syntymäpäiviä, ristiäisiä, rippi- ja ylioppilasjuhlia.

 

Voiko museon alueella grillata?

• Museon alueella ei ole (eikä ole koskaan ollut) grillauspaikkaa. Omien grillien (myös kertakäyttöisten) tuominen museon alueelle ei ole luvallista. Museon alueeseen kuuluu vanhoja museorakennuksia, luonnonsuojelualuetta sekä muinaismuistoaluetta. Kaikkia näitä suojellakseen museo on kieltänyt grillauksen ja avotulen teon alueellaan.

 

Saako museoesineisiin koskea tai kotiseutumuseon tuoleilla istua?

• Perussääntö museossa on, että esineisiin ei saa koskea eikä interiöörien sisustuksiin kuuluvilla huonekaluilla saa istua. Opas kertoo kävijöille, jos museossa on esineistöä, joihin saa tutustua myös koskemalla.

• Lauri Nautelan museossa on kivikauden näyttelyn yhteydessä esinepöytä Kukkarkosken koskettava kivikausi, jonka esineisiin (sekä aitoihin että kopioihin) on lupa koskea. Avokirjahyllyissä olevia kirjoja voi selata tai istua lukemaan.

• Kotiseutumuseossa vierailija voi istua tuvan kiinteillä penkeillä sekä keinutuolissa. Kangaspuissa olevaan ryijyyn voi koskea, samoin sängyssä olevaan Liedon ryijyyn.

• Kamariin ei saa mennä sisälle.

• Myllyssä saa koskea myllyn seinää vasten olevia myllynkiviä.

• Jos epäilet, kuuluuko esine koskettaviin esineisiin, varmista asia oppaalta.

​

Onko museo Liedon kaupungin omistama vai mikä taho on museon taustalla?

• Liedon museota ylläpitää Nautelankoski-säätiö. Se perustettiin vuonna 1996 Liedon kunnan ja Lauri Nautelan sopimuksesta. Lauri Nautela oli lahjoittanut kokoelmansa ja rahaa sitä varten, että Nautelankoskelle rakennettaisiin lietolaista kulttuuriperintö vaaliva ja tallentava museo. Säätiö perustettiin huolehtimaan museosta. Liedon museoon kuuluvat Nautelankosken museo, Tarvasjoen kotiseutumuseo sekä Annantupa Liedon keskustassa.

 

Miten museon toiminta rahoitetaan?

• Liedon museo saa vuosittain toiminta-avustusta Liedon kaupungilta. Lisäksi museo saa kaksi valtionosuutta. Museon muu rahoitus tulee omatoimisesta tuotosta eli kahvion ja museopuodin myynnistä, opastusmaksuista sekä vuokratuloista.

• Erityiskohteisiin on saatu osa kustannuksista hankerahoituksena muun muassa Leader Varsin Hyvän sekä Liedon Säästöpankkisäätiön kautta.

 

Ollaanko museossa töissä myös talvella?

• Museossa työskentelee ympärivuotisesti museon johtaja ja amanuenssi sekä määräaikaisia työntekijöitä. Kesäisin museossa työskentelee lietolaisia nuoria kesäoppaina.

 

Saako koskialueella kalastaa?

• Nautelankosken ja sen alapuolisten koskialueiden ainoa sallittu kalastusmuoto on perinteinen perhokalastus. Perhokalastukseen tarvitaan sekä valtion kalastuksenhoitomaksu sekä Nautelankosken perhokalastuslupa.

• Perinteistä onkimista ja muuta viehekalastusta voi harrastaa varsinaisen koskialueen ulkopuolella myllypadon yläpuolella sekä alasuvannossa lintutornin alapuolella. Onkimiseen ei tarvita kalastuslupaa, viehekalastukseen tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksu 18–64-vuotiailta. Verkkokalastus on kielletty koko Aurajoessa.

• Kiinteiden pyydysten kuten verkkojen ja katiskoiden laskeminen on kiellettyä.

• Lisätieto kalastuksesta www.kalapaikka.net (haettava Nautelankoski) sekä Liedon museon nettisivuilla kohdasta Kulttuuriympäristö -> Nautelankosken luonto.

 

Mistä kalastuslupia saa?

• Kalastuslupia myydään mobiililupina, ohjeet paikan päällä infotaulussa.

• Kalastuslupia voi ostaa myös netistä: www.kalapaikka.net. Sieltä löytyvät myös muut kalastukseen liittyvät tiedot, kuten mitä lupia tarvitaan, ja Nautelankoskea koskevat säännöt.

 

Kuinka monta kalalajia on Nautelankoskella / Aurajoessa?

• Halistenkosken alapuolelta on laskettu yhteensä 38 kalalajia. Mahdollisesti Nautelankoskellakin on saman verran.

 

Mikä on Aurajoen keskivirtaama?

• Aurajoen keskivirtaama on 5 m/s.

 

Mihin auditoriota käytetään?

• Auditoriossa voidaan järjestää luentoja ja esitelmiä. Lisäksi ryhmät voivat vuokrata auditorion esimerkiksi kokousta varten.

• Kesäisin auditorio on näyttelykäytössä.

 

Voiko Nautelankoskella ladata sähköauton tai -pyörän?

• Sähköautojen ja -pyörien latauspisteet Lauri Nautelan museon takana olevalla parkkipaikalla ovat käytössä museon ollessa avoinna.

 

Minkälaiset latauspisteet ovat?

• Sähköautoille on latausasema, jossa on kaksi 22,0 kW latauspistettä. Lataus on maksullista.

• Sähköpyöriä voi ladata ilmaiseksi sähköpistoketolpista omalla laturilla museon avoinna olon aikana.

​

Pääseekö luontopolun ympäri?

• Jos vesi on tarpeeksi alhaalla, voi joen ylittää omalla vastuulla kiviä pitkin hyppimällä. Muulloin molemmilla puolilla on käytävä erikseen. Kumpikin puoli erikseen edestakaisin kuljettuna on vajaa 1,5 km.

​

Maksaako WC:n käyttö?

• Ei.

 

Maksaako lasillinen kylmää vettä?

• Ei.

 

Saako vettä mukaan pullossa?

• Jos asiakkaalla on oma pullo.

 

Saako vettä koiralle?

• Kyllä, pyydettäessä laitetaan ulos koiran juoma-astiaan vettä.

 

Saako koiran tuoda sisälle museoon?

• Ainoastaan opaskoirat /avustajakoirat saavat tulla museoon sisälle. Tupaan ja myllyyn ei myöskään saa viedä koiria.

 

Saako koiria viedä luontopolulle?

• Koiria (tai kissoja) ei saa viedä luontopolulle, museon piha-alueelle ja sillalle ne ovat tervetulleita. Koira/kissa ei kuulu luonnonvaraisena Suomen luontoon, joten esimerkiksi linnuille niiden kulkeminen luontopolulla merkitsee pedon läsnäoloa, joka saattaa esimerkiksi häiritä lintujen pesintää. Luontopolku kulkee luonnonsuojelualueella, jossa on hyvin vahvat luonnonsuojelumääräykset. Luonnonsuojelualueen suojelumääräysten toteutumista valvoo Metsähallitus.

• Lauri Nautelan museon takana olevalla niityllä voi ulkoiluttaa koiria. Sinne on muodostunut polku. Polkua ei kuitenkaan hoideta mitenkään, ja siellä voi liikkua omalla vastuulla.

 

Milloin Nautelankoski on syntynyt/muodostunut?

• Nautelankoski on syntynyt luonnon muodostamana arviolta ajanlaskun alussa. Kivikaudella tällä paikalla oli vielä merenlahti ja saaria.

 

Koska Nautelankosken pato on rakennettu?

• Pato on rakennettu vuonna 1897. Jääpato on ilmeisesti suurin piirtein saman ikäinen kuin myllyrakennus.

 

Mitä lepakoita myllyssä asuu?

• Myllyssä asuu vesisiippoja. Niistä on tietoja jo 1900-luvun alusta.

 

Ovatko lepakot vaarallisia ihmisille?

• Eivät. Lepakot eivät ole vaarallisia, ne eivät hyökkää ihmisen kimppuun.

 

Imevätkö lepakot verta?

• Kaikista maailman lepakkolajeista vain kolme käyttää verta ravinnokseen, ja vain yksi laji syö myös ihmisen verta. Näitä lepakkolajeja ei ole Suomessa. Suomalaiset lepakot ovat hyönteissyöjiä ja syövät esimerkiksi hyttysiä.

 

Levittävätkö lepakot tauteja?

• Lepakot eivät levitä tauteja sen enempää kuin muut luonnoneläimet. Jos lepakkoon ei koske eikä se pääse puremaan, ei siltä saa mitään tartuntaa.