Liedon museo
Museonjohtajan päiväkirja 2020
On mukava lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä, kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä ja nykyään yhä useammin erilaisten sähköisten palvelujen kautta. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.
Museonjohtajan päiväkirja 2023
Torstai 31.12.2020
Näin vuoden viimeisenä työpäivänä on hyvä hiukan katsahtaa menneeseen ja poimia muutamia valokuvia kertomaan vuodenkulusta, kun tehtiin remonttia sisällä ja ulkona, hankittiin loissähkökondensaattori ja deffa, dokumentoitiin kulttuuriympäristöä, otettiin vastaan lahjoituksia ja huolehdittiin kokoelmista, suljettiin ja avattiin sekä luonnon että ihmisten kaltoinkohtelema luontopolku, hankittiin uusia kylttejä, rakennettiin uusia näyttelyitä, käytiin opintoretkillä, järjestettiin talkoita, tapahtumia ja työnäytöksiä, kirjoitettiin artikkeleja ja osallistuttiin kirjojen julkaisuihin sekä tietysti pidettiin museoita avoinna niin Tarvasjoella kuin Nautelankoskellakin.
Keskiviikko 30.12.2020
Aamupäivä kului rattoisasti järjestelytyössä. Iltapäivällä Liedon eläkeläisiä tuli 9 henkilön voimin Pirkon johdolla tutustumaan puhdetyönäyttelyyn ja juomaan kahvit. Joukossa oli muutama lahjoittaja, he tunnistivat heti omat esineensä näyttelyssä.
Muutkin alueella liikuskelevat ihmiset huomasivat, että musossa on valo ja jotakin toimintaa, niin pidin sitten museota avoinna. Se ilahdutti satunnaisia kulkijoita.
Tiistai 29.12.2020
Eilinen päivä meni loppuvuoden byrokratiassa, mutta tänään pystyin taas palaamaan arkiston järjestämiseen. Sainkin sen aika hyvään malliin. Koska olemme siirtyneet jo päivän pitenemisen puolelle ja kesä tuossa aivan nurkan takana kolkuttelee, niin nyt on aika ryhtyä kesäkäsitöiden tekemiseen. Irmeli tuli luetteloimaan arkistoaineistoja, ja sieltä löytyi tällaiset aivan ihanat uimapukuohjeet vuodelta 1951. Päätimme aloittaa uuden muodin välittömästi - ensi kesänä kaikilla pitää olla itse neulotut asut rannoilla!
Sunnuntai 27.12.2020
Harmaa päivä, sataa tihkua ja tuulee puuskissa. Korona ja huono ilma yhdessä tekivät tehtävänsä - museovieraita ei käynyt juuri ollenkaan. Karita siivoskeli keittiötä ja kahvilatilaa, minä järjestin arkistoa. Koronan vuoksi laitamme museon taas toistaiseksi kiinni.
Kauralyhde myllärintuvan pihalla kertoo joulunajasta, vaikka kelin puolesta voisi olla paremminkin marras- tai huhtikuu.
Sunnuntai 20.12.2020
Kausioppaista kukaan ei pystynyt tulemaan tänään töihin, niinpä tulin päivystämään. Kuten arvata saattoi, aika hiljaista oli. Koska ei ollut museovieraita palveltavaksi, käytin ajan hyödyksi kokoelmien parissa. Luetteloin Alitalosta peräisin olevan kankaisen kylvövakan. Meillä ei ennestään olekaan kankaisia kylvinvakkoja, puisia kyllä. Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjakaan ei tunne kankaisia kylvövakkoja. Lapin Metsämuseossa näyttää olevan samanlainen vakka (https://www.finna.fi/Record/lapinmetsamuseo.M011-27584), jossa on vielä hihnatkin tallella. Meidän vakastamme ne puuttuvat.
Tarvasjoella on myynnissä kiinteistö, jonka tiedoissa on maininta susiluukusta. Olen vastaillut susiluukkuja koskeviin kysymyksiin, vaikka Tarvasjoen kohteessa ei ole susiluukkuja, vaan susiovi. Hieno kohde.
Perjantai 18.12.2020
Koronavirusepidemia ei ota hellittääkseen, siirryimme kaikki kynnelle kykenevät etätöihin. Marjo, Erja ja Johanna ottivat haastatteluja mukaansa ja litteroivat niitä, se onnistuu kotona oikein hyvin. Juha, Timo, Martti ja Taina työskentelevät ulkona, heillä ei ole mitään hätää. Pertti, Eeva, Terhi ja minä voimme työskennellä museolla, meillä on kaikilla oma huone. Joulun aikaan on lomapäiviäkin paljon, se helpottaa tilannetta jonkin verran. Pidämme vielä joulukuun sunnuntait museota avoinna, mutta tammikuu on vielä epävarma.
Juha sai myllärintuvan päädyn valmiiksi ja tellingit purettua. Timo on raivannut sahan rauniot, nyt näkyvät rakenteet hyvin. Minä ajattelin tässä - kun on hiukan rauhallisempaa - ryhtyä taas arkiston järjestämiseen. Se on tarkkaa puuhaa, siinä ei saa tulla keskeytyksiä tai menee ajatukset solmuun.
Perjantai 11.12.2020
Kun myllyn pääty saatiin valmiiksi, ryhdyttiin myllärintuvan eteläpäädyn kunnostamiseen. Myllärin saunan päätykin ehkä jo kaipaisi uuttaa maalia pintaansa...
Pertti on saanut valtavan urakkansa lähes päätökseen. Vanhojen kirjojen luettelointi on välillä todella haastavaa. Kirjoista saattaa puuttua juuri ne tärkeät sivut, joista selviäisi kirjan nimi ja tekijä. Mutta sitkeän tutkimustyön tuloksena kaikki Liedon Nuorisoseuran kirjaston 142 kirjaa on nyt luetteloitu tietokantaan ja digitoitu. Ohjelmassa on vielä kirjojen pakkaus säilytystä varten ja arkistoon sijoittaminen.
Torstai 10.12.2020
Pidin vähän taas vapaita pois ja hyödynsin ne käymällä läpi vanhoja arkistomateriaalipinoja kotona. Tänään toin muutamia laatikollisia museolle ja ryhdyn tarkempaan tutkimiseen kun aikaa on. Joukossa on mielenkiintoisia sukutukimuksia ja kylätarinoita, joita voidaan julkaista kyläportaalisivustolla aikanaan.
Kaurinkosken kylästä kävin hakemassa laatikollisen arkistomateriaalia myös. Lahjoittaja miettii vielä, lahjoittaako fyysisesti materiaalin vai ainoastaan digitaalisessa muodossa. Hänen päätöksensä vaikuttaa siihen, millä tarkkuudella materiaali skannataan nyt.
Perjantai 4.12.2020
Suklaakakuille tulikin heti tarvetta, kun yllättäen pidimme minilehdistötilaisuuden museossa. Maija Mäen väitöskirja Polkuja esihistoriasta tulevaisuuksiin tarkastettiin viime kuun lopulla, ja sekä Turun Sanomat että Turun Tienoo olivat kiinnostuneita tutkimuksesta, mainitaanhan siinä arvokas Kukkarkosken muinaismuistoalue ja Nautelankosken pitkäjänteinen museopedagoginen työ. Alunperin Maija oli suunnitellut kohtaavansa toimittajat ulkona, mutta huonon ilman takia oli hyvä siirtää haastattelu sisätiloihin. Olenkin jo syyskuun alussa kertonut kuvituskuvien etsimisestä Maijan väitöskirjaa varten, ja siellähän niitä oli, hienosti sopivat avaamaan tekstissä kerrottua asiaa. Hyvä Maija!
Iltapäivällä pidettiin pitkästä aikaa Liedon kulttuuritoimijoiden palaveri. Siellä Lieto-Opiston, kirjaston ja kunnan kulttuuritoimen kanssa keskusteltiin tulevan kevään ajatuksista. Kyläportaali on meillä nyt eniten resursseja vievä juttu, ja sen ympärille keskustelu aika paljon kietoutui. Toinen iso asia on nuorison pahoinvointi nyt erityisaikana. Pohdimme, voisimmeko jollakin tavalla juuri nyt keskittää voimavaroja nuorison suuntaan, mutta mitään oikein konkreettista ei saatu kehitettyä. Annantuvan joulupolku on ihastuttanut kävijöitä. Minäkin kävin eilen illalla kävelemässä polun, eikä sekaan meinanut mahtua. Paljon oli lapsiperheitä tonttuja bongailemassa ja vanhempaa väkeä valaistusta ihailemassa.
Torstai 3.12.2020
Ähräsin karttojen parissa. Eeva toivoi jokaisen kylän kohdalle sellaisen kartan, josta nopeasti selviäisi missä päin Lietoa liikutaan. Seikkaillessani erilaisten karttapohjien maailmassa havaitsin ilokseni, että Liedon kunnan karttapohjaan on lisätty kulttuuriympäristöhankkeen kuvat. Tai kuvia, ei kaikkia. Meillä oli muutama vuosi sitten iso Onks tääl tämmöstäki ollu -projekti, jossa muun muassa inventoitiin sellaisia talousrakennuksia - makasiineja, latoja, eläinsuojia jne. - jotka ovat vaarassa kadota maisemasta lähivuosina. No, karttapohjat ovat hankalia, kun taustaksi pitää saada koko kunta. Suuntaa-antavat kartat saatiin kuitenkin aikaiseksi, Tainakin auttoi hiukan.
Irmeli leipoi luetteloinnin ohessa neljä suklaakakkua. Ne olivat yön yli vetäytymässä, ja tänään Terhi kuorrutti ne. Suklaakakut ovat vegaanisia, niihin ei tarvita kananmunia.
Keskiviikko 2.12.2020
Johanna on päivittänyt Tarvasjoen kotiseutumuseon kokoelmatietoja. Ensin hän oli Terhin kanssa kuvaamassa Ihmisten Tarvasjoki -näyttelyn esineitä ja etsimässä niistä luettelointinumeroita. Sitten hän vertaa esineen tietoja kortistossa oleviin tietoihin ja merkitsee korttiin digitointipäivämäärän sekä sen, että esine on nyt tarkastettu ja todettu hyväkuntoiseksi. Muutama vähemmän tunnettu suutarin työväline oheen: fummeli, kulmafummeli ja kanttifummeli.
Illalla on Visit Liedon kokous Nautelan kartanossa, sinne menemme Eevan kanssa ihmettelemään.
Tiistai 1.12.2020
Olimme suunnitelleet pientä henkilökunnan yhteistä jouluhetkeä myllärintuvassa jouluherkkujen äärellä. Uudet koronarajoitukset kuitenkin kieltävät yli 10 henkilön kokoontumiset sisätiloissa 23.12. asti, niinpä henkilökunnan yhteisessä palaverissa päätimme luopua ajatuksesta. Muutenkin keskusteltiin taas siisteydestä ja käsienpesun tärkeydestä. Aloitin marraskuun kirjanpitoa ja kuntouttavan työtoiminnan raporttia, mutta jotenkin oli niin katkonainen ja poukkoileva päivä, etten päässyt alkua pidemmälle. No, huomenna on päivä uus, sanoi hän kello kuus ja lähti kotiin.
Maanantai 30.11.2020
Annatuvan katselmus aamupäivällä tuotti ensin iloisen ja sitten vähän huolestuttavan tuloksen. Kellarivaja on ihan tukeva, se vaan on hiukan vinossa. Mutta tuvan kuisti on jostakin syystä painunut talon puolelta (oikaisu on siis hieman hankala ellei mahdoton), ja ikkunat vääntyneet niin, että osa laseista on jo haljennut. Sovimme, että tämän viikon saavat olla vielä paikoillaan kun on joulupolku, mutta ensi viikolla otetaan ikkunat varovasti irti ja laitetaan piharakennukseen odottamaan konservointia. Tilalle ruuvataan väliaikaiset suojat vanerista tai tuulensuojalevystä tai jostakin, joka pitää veden ulkopuolella. Ja sitten vaan odotellaan hanketta, jolla kunnostetaan rakennukset ja kehitetään alueen toimintaa.
Aurinkopaneelien asennusta tutkittiin Nautelankoskella. Että miten ja mistä, myös sähköautojen latauspisteen paikkaa suunniteltiin alustavasti, että missä järkevin paikka olisi. Kyl se siit sit... Iltapäivällä oli Varsinais-Suomen museonjohtajien teams-kokous, mutta koska kokoonkutsuja olikin joutunut yllättäen toiseen teams-kokoukseen, niin alku venyi niin paljon, että minun oli poistuttava kokouksesta oikeastaan ennen kuin mitään asiaa oli edes alettu käsitellä.
Sunnuntai 29.11.2020
Olin Karitan kanssa avoinnapidossa päivällä, ja hyvä niin, koska väkeä riitti sekä kahvilassa että näyttelyissä. Muutama vieras oli lähtenyt liikkeelle nimenomaan siinä toivossa, että joko Terhi tai minä on paikalla. Tutkimme vanhoja valokuvia ja keskustelimme kylien historiasta hyvinkin pitkään ja syvällisesti. Karita pärjäsi sen aikaa kahvilassa hyvin. Neljän aikaan tulivat Terhi ja Lea paikalle valmistelemaan Koskikirkkoa. Laitoimme öljylyhtyjä myllärintuvan pihalle tuomaan jouluista tunnelmaa. Ilma oli hieno, sees ja tyyni. Viitisenkymmentä ihmistä osallistui hartauteen, mutta ulkona pystyttiin turvallisesti tilaisuus järjestämään. Kahvitusta ei tänä vuonna ollut ollenkaan.
Perjantai 27.11.2020
Vapaapäivieni aikana Juha oli saanut myllyn eteläpäädyn valmiiksi. Ensi viikolla aloitamme Kyöstilän kellarivajan tukemisen. Taljaparka lillui vedessä muutaman päivän, nostettiin sulkujen viereen valumaan ja odottamaan jatkokäsittelyä.
Klas ystävällisesti Helsingissä käydessään kävi hakemassa Museovirastosta kivikirveen, koska itse emme milloinkaan ehdi käydä pääkaupunkiseudulla. Aikoinaan kun Sarkamuseon perusnäyttelyä uudistettiin, luovutimme näyttelystä yhden Laurin kokoelmiin kuuluvan kivikirveen heille. Se tapahtui siis vuonna 2017. Pyysimme meidän näyttelyymme tilalle sellaisen kirveen, jonka Lauri oli löytänyt Nautelan Krääkin pellosta vuonna 1955. Se on sikäli mielenkiintoinen esine, että muotokielensä perusteella sen sijoittaisi mielellään mesoliittisen kivikauden aikaan. Laurikin pohti, olisiko kirves ollut uhrilahja. Nyt se on siis kuitenkin täällä ja toivottavasti eräänä päivänä myös vitriinissä. Torstaina 9.4. olenkin näköjään jo kertonut tästä kirveestä ja laittanut löytöpaikan kartankin kuvitukseksi. Niin ne asiat etenevät...
Iltapäivän hallituksen kokous sujui hyvin, vaikka auditorio onkin toistaiseksi pois käytöstä. Istuimme kahvilassa ja asiat heijastettiin seinälle. Kiitimme paikastaan luopuvaa Annea ja toivotimme Raijan tervetulleeksi sekä toinen toisillemme hyvää joulunaikaa. Ensi vuoden toiminnassa keskitytään melko pitkälti uuden näyttelyn tekemiseen ja tietysti aurinkopaneeleihin ja sähkökulkuneuvojen latauspisteeseen.
Keskiviikko 18.11.2020
Vielä tänään oli muutama homma, jotka piti tulla tekemään, sitten olen loppuviikon vapaalla. Kerroin 25.5. päiväkirjassa hirventaljasta, joka oli suolassa kesän yli. Tänään tuli se päivä, jolloin otettiin talja esiin ja laitettiin se veteen likoamaan. Ensi viikolla yritetään pingottaa se puukehikkoon, kun se nyt ensin pehmenee hiukan. Kävin myös Annantuvalla Suvin kanssa kävelemässä, hän halusi esitellä Joulupolkusuunnitelmansa minulle. Oikein kivat suunnitelmat.
Aurinko näyttäytyi meille hetkeksi. Käytin tilanteen hyödyksi ja otin pienen viedeopätkän kuohuvasta koskesta.
Tiistai 17.11.2020
Yritän kovasti pitää pitämättömiä lomia nyt, mutta kyllä tänäänkin piti tulla töihin. Sain tehtyä ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä laadittua asialistan seuraavaan hallituksen kokoukseen ja vielä ehdin lähettääkin sen.
Maanantai 16.11.2020
Pidin loppuviikon vapaata, mutta toiset olivat täydessä työn touhussa. Kävin aamulla ennen Yliskulmalle lähtöä printtaamassa muutaman valokuvan. Ajatus on, että Kyläportaalisivulle tulee vanhojen valokuvien rinnalle samasta kohtaa nyt otettu kuva. Tosin oli niin harmaa päivä, että kuvista ei tullut oikein hyviä, mutta kokeilumielessä... Päästiin ihailemaan Petrin kotimuseota myös ja haastattelemaan nuorempaa viljelijäsukupolvea.
Tet-harjoittelija aloitti kunnianhimoisen projektin. Hän muokkaa talvisista valokuvista videoelokuvan, jossa musiikin säestyksellä kuvat vaihtuvat ja katsoja näkee Nautelankosken kuohuvana ja vähemmän kuohuvana talviasussa.
Keskiviikko 11.11.2020
Illalla oli Yliskulman Nuorisoseurantalolla Kyläportaalihankkeeseen liittyvä tilaisuus. Paikalla oli 10 henkilöä, saimme pidettyä turvavälit oikein hyvin. Minä olin teknisenä avustajana ja kirjurina. Eevalla oli vielä nauhurikin mukana, joka nauhoittikin hyvin talteen puheet. On kätevää, kun voi ottaa reitittimen, kannettavan ja tykin sekä valkokankaan mukaan, niin pystyy heijastamalla näyttämään valokuvia ja muutakin. Raimo oli laittanut omia vanhoja kuviaan tikulle, niin pystyimme niitäkin katsomaan yhdessä. Jäiden nostamisen aikaan jokeen uponnut kuorma-auto saatiin vissiin kunnialla ylös, koska viereisessä kuvassa sillä on jo kuljetettu juhlaväkeä. Tai sitten tapahtumat ovat tapahtuneet toisin päin. Tilaisuus oli oikein onnistunut. Sovimme kulmakunta-ajelun maanantaiksi. Raimo lupasi tulla oppaaksi.
Tiistai 10.11.2020
Suomi.fi -valtuuksien määrittely olikin aika tarkan mietinnän paikka. Mahdollisia valtuuksia oli paljon tarjolla, mutta kaikkia niitä ei museossa tarvita. Saimme kuitenkin määrittelyn tehtyä ja asian vietyä eteen päin.
Maanantai 9.11.2020
Aamupäivällä virkein aivoin teimme OKM:lle lähtevän avustushakemuksen valmiiksi ja lähetimme eteenpäin - siis päivän etuajassa! Nykyään hakemukset tehdään pääsääntöisesti sähköisinä. Hyvä on varmuuden vuoksi toimia vähintään vuorokautta ennen, ettei jokin häiriö tietoliikenneyhteyksissä estäisi hakemuksen lähettämistä. Sitten Terhi lähti Tainan kanssa puhdistamaan sahan raunioita. Juha on ylimmät tasot myllyn seinustan tellingeistä jo purkanut, mutta ehkä vielä päästään riittävän korkealle ottamaan kuvia raunioista. Ylhäältä päin otetuista kuvista tajuaa rakenteita aivan toisella tavalla kuin maan päältä viistosti otetuista kuvista. Iltapäivällä pohdittiin Eevan kanssa, miten olisi hyvä edetä kyläportaalisivuston tekemisessä. Kyliä on niin paljon ja ne ovat niin erilaisia. Joistakin kylistä on tallennettua muistitietoa paljonkin ja toisista ei sitten välttämättä mitään. Joistakin kylistä on runsaasti vanhoja valokuvia, toisita ehkä vain yksi ja niin edelleen. Päätettiin hiukan jakaa tehtäviä, ettei Eevalle tule liian suurta kuormaa. Lupasin etsiä kylävalokuvia omiin kansioihinsa, niin hiukan helpottaa etenemistä.
Sunnuntai 8.11.2020
Tulin Karitan avuksi pitämään museota avoinna. Isänpäivä saattaa olla vilkas, muttaa saattaa olla ettei olekaan. Nyt on kuitenkin hieno ilma ja koskessa vettä - on siis parempi, että paikalla on varmuuden vuoksi kaksi ihmistä. Minä tosin voin työskennellä museokokoelmien parissa tai (niin kuin nyt) vaikka kirjoittaa päiväkirjaa. Jos tulee ruuhkaa, niin menen sitten yläkertaan.
No, eipä niitä museovieraita ruuhkaksi asti kertynyt. Sain siis tehtyä kustannusarvion OKM:n avustushakemukseen ja vähän mietittyä ensi vuoden talousarviota ja toimintasuunnitelmaa. Kokouspäivästä lähetin doodlekyselyn hallituksen jäsenille. Sepoltakin tuli työsuunnitelma ensi vuoden näyttelyä silmällä pitäen. Ehdin senkin oikolukea ja kommentoida.
Perjantai 6.11.2020
Nyt kun auditorio vapautui taas aineistosta, siirsin Erjan ja Tainan tulevan työmaan sinne. Pakastimesta tyhjennetty lahjoituserä sisältää tekstiilejä, esineitä ja arkistomateriaalia. Ne vaativat vielä puhdistamista ja luettelointia. Pakastushuoneessa oli valmiina odottamassa muutamia esineitä. Kun laitoin ne Tainan pakkaamien materiaalien päälle, pakastin tuli täyteen ja sain laittaa sen päälle. Siellä objektit sitten ovat pakkasessa kolmisen viikkoa. Sitten ne saavat lämmetä vuorokauden, jonka jälkeen ne pakastetaan uudelleen.
Eevan kanssa katsoimme hiukan kyläportaalisivuston ulkoasua ja pohdimme tarinoiden esittämistä sivustolla. Pitkien tekstien kanssa päädyimme siihen lopputulokseen, että koko tekstiä ei tarvitse olla näkyvissä sivulla. Pieni esimerkki siitä, mitä tekstissä käsitellään, riittää, kun tekee siihen linkin "Lue koko tarina tästä".
Torstai 5.11.2020
Marjo kävi hakemassa lisää aineistoja. Kun Terhi vapautui, niin laadimme OKM:lle lähtevän rahoitushakemuksen lähes valmiiksi. Ammatillisesti hoidetut museot voivat hakea erillisrahoituksia näyttelyprojekteihin. Nyt suunnittelemme ensi vuoden näyttelyn yhteyteen draamallista esittämistä sekä videotaideteosta.
Taina pakkasi imuroimansa lahjoituserän muoveihin ja latoi kääröt pakastimeen, että saamme nekin pikku hiljaa luettelointiin.
Keskiviikko 4.11.2020
Juha totesi eilen, että kesällä keitetty punamultamaali ei riitä koko myllyn eteläseinälle, vaan sitä tarvitaan lisää, ja itse asiassa aika paljonkin lisää. Onneksi Satu pääsi nopealla varoitusajalla mestariksi. Kesällä keitettiin noin 40 litraa ja nyt tehtiin suurin piirtein saman kokoinen satsi. Onneksi Pertti, Erja ja Johanna sekä Timo olivat Sadulla apuna, koska minun piti selvittää Suomi.fi -asioita ja aurinkopaneeleita enkä pystynyt koko ajan olemaan paikan päällä. Katso-tunnisteet poistuvat käytöstä vuodenvaihtreessa, ja siirtyminen Suomi.fi -palveluun vaatii voimassaolevaa passia tai henkilökorttia. Havaitsin, että passini olikin vanhentunut. Ei siis auttanut muu kuin käydä passikuvassa nopsakkaan ja laittaa uuden passin tilaus menemään.
Johanna otti kuvia, mutta ehtii vasta ensi viikolla siirtää ne kamerasta tietokoneelle. Sitten saan kivan kuvakertomuksen maalinkeitosta. Se on aika homma kaikkine vaiheineen. Ensin pitää tehdä tiilistä pohja karjakeittiölle, asetella keittiö paikoilleen, hakea polttopuut ja saada ne syttymään, hakea vettä ja saada se kiehumaan, löytää kaikki tarvittavat aineet ja saada kiinnijymähtäneet vernissakanisterit ynnä muut auki ja niin edelleen. Valmistelujen jälkeen päästiin aloittamaan varsinainen keittäminen noin klo 11 ja valmiita oltiin noin klo 16.
Tiistai 3.11.2020
Terhi ja Johanna olivat Tarvasjoella kuvaamassa näyttelyiden esineitä. Tullessaan he toivat Nautelankoskelle kaikki sellaiset esineet ja myyntituotteet, jotka eivät kestä yli talven lämmittämättömässä tilassa. Minä tyhjensin esinepakastimesta edellisen pakastuserän ja ryhdyin käärimään uusia pakastettavia muoveihin. Kaikki orgaanista ainetta olevat lahjoitukset pakastetaan ennen niiden sijoittamista joko näyttelyyn tai säilytystiloihin. Näin pyritään minimoimaan mahdollisten tuholaisten pesiytyminen arkistomateriaaliin, puuesineisiin tai tekstiileihin. Osa pakkasessa olleista esineistä on luetteloitu, ne vein paikoilleen säilytystiloihin. Luetteloimattomat ja puhdistamattomat esineet vein kokoelmienhoitohuoneeseen odottamaan jatkokäsittelyä. Siitä tulee luultavasti Erjan ja Tainan seuraava projekti.
Maanantai 2.11.2020
Marjo aloitti uutena määräaikaisena työntekijänä. Kyläportaalihankkeessa on tarkoitus hyödyntää myös 1970-luvulla tehtyjä haastattteluja, mutta litteroimattomina niitä on todella hankala käyttää. Marjo ryhtyykin siihen työhön, valitsimme hänelle Kaurinkosken koulun opettajan Saima Mäen haastattelun ensimmäiseksi työksi. Terhi opasti Marjoa litteroinnin periaatteisiin, kun minä ryhdyin suunnittelemaan ensi vuoden talousarviota ja toimintaa.
VisitLieto 365-sivulle halutaan pienet esittelytekstit Nautelankosken ja Tarvasjoen kirkonkylän alueesta. Aloitimme sitäkin hiukan ja jatkamme huomenna.
Tiistai 27.10.2020
Tulin pariksi päiväksi tekemään kirjallisia töitä ja loppuviikon pidän taas lomaa. Hyvin pärjäävät täällä kaikki töidensä parissa. Terhi toimii sijaisenani ja pitää langat käsissään kun Pertti luetteloi lehtileikekokoelmaa, Taina puhdistaa varovasti imuroimalla isohkoa arkistoaineistokokonaisuutta, Johanna dokumentoi valokuvaamalla ja päivittää instagram-tiliä, Erja litteroi haastatteluja, Juha maalaa myllyn seinää, Martti siistii Nautelankoskentien vartta, Timo huolehtii luontopolusta ja Eeva tekee kyläportaalisivustoa.
Torstai 22.10.2020
Sadetta on tullut sen verran, että vesi koskessa on noussut. Turbiinia sai siis säätää jo vähän enemmän auki.
Juha ilmoitti myllyn päädyn katon reunan korjauksen olevan valmis, joten oli aika kiivetä jälleen yläilmoihin ottamaan kuvia. Myllärintupa sai tuplat ikkunoihinsa, kun Tainan ja Timon kanssa laitettiin taloa talvikuntoon. Samalla siistittiin lattioita ja ikkunalautoja. Lauri Nautelan museossa myös siivottiin sunnuntaita silmällä pitäen. Pari museoasiakastakin kävi siinä jossain välissä.
Siksees hyvin sujunut päivä.
Perjantai 16.10.2020
Silittäminen on myös ihanaa puuhaa. Samalla kun seurustelin museovieraiden kanssa ja yhdessä Irmelin kanssa palvelin kahvioasiakkaita sain kaikki pyyheliinat silitettyä.
Terassilta siirsimme pelakuut sisälle ja nypimme kaikki ruskeat kukat ja lehdet pois. Tuomo ja Liisa olivat muinaismuistoalueella niittämässä ja poikkesivat kahvilla. Siinä riitti jutusteltavaa kun oli samaa koulua käyneitä ihmisiä viereisessä pöydässä. Ensi viikon ajattelin pitää lomaa, mutta katsotaan nyt sitten.
Torstai 15.10.2020
Jatkoin siivousta. Imuroin ja pesin kahvilan, auditorion ja näyttelytilojen lattiat. Joku voi ihmetellä, että eikö niillä siellä museolla ole siistijää kun museonjohtaja siivoaa koko ajan. Ei ole. Mutta ei se ole ainoa syy, miksi siivoan. Se on minun lempiharrastukseni. Aivot ovat siitä merkilliset, että ne työskentelevät koko ajan kimuranttien asioiden parissa, jos niille on sellaisen tehtävän antanut. Ja jos niiden antaa rauhassa tehdä töitä, eikä koko ajan kiusaa niitä, niin ne putkauttavat ratkaisun kuin itsestään. Siivoaminen on minulle aivojen rentoutusta ja ongelmanratkaisua. Ja lopputulos on ratkaisu ongelmaan sekä ihanan puhdas ja raikas museo.
Pikkuapulaisella on syysloma ja hän tuli museolle auttamaan. Lehdet ovatkin jo pitkään odotelleet lajittelijaansa.
Keskiviikko 14.10.2020
Aamupäivä kului VisitLiedon vieraskynäilijän kanssa. Vaikka museo ei ole virallisesti avoinna, niin siinä samalla parhaani mukaan palvelin myös museovieraita. Koska nyt on vähän jo kylmä ja varsinkin öisin melkein pakkasta, Johanna siirsi pelakuut tuvan ikkunoilta pöydälle, että voimme laittaa tuplat paikoilleen. Pöydällä on vähän hankala hoitaa kukkia, täytyy ehkä miettiä niille parempi paikka vaikka auditoriossa. Siellä yleensä meidän pelakuumme ovat talven yli olleet. Silloin on hiukan helpompi myös huolehtia niiden hyvinvoinnista.
Pesin kahvion ja auditorion ikkunat samalla kun palvelin asiakkaita, joita riitti iltakuuteen saakka. Kaukaa Chilestä ja Argentiinasta asti olivat lähteneet tänne Nautelankoskelle. Mutta koska sukujuuret ulkomaisilla vieraillamme olivat Italiasta, niin puhuimme italiaa, olipas hauskaa pitkästä aikaa.
(On muuten aika vaikeaa ottaa kuva ikkunasta! Otin kuvan ennen pesua ja pesun jälkeen, mutta ainoa ero oikeastaan on, että jälkeen -kuvassa paistaa aurinko, ja se näyttää heti hauskemmalta. Mutta ei siis sen takia, että ikkuna on puhdas vaan koska tausta on kirkkaampi.)
Tiistai 13.10.2020
Leikin kodin putkimiestä. Alakerran sosiaalitiloissa on tuntunut vähän aikaa jo selvä viemärin haju. Otin kaikki viemäriputket pois altaiden alta ja putsasin ne. Yhdessä oli hiuksista muodostunut tuke. Toivottavasti putsaus auttaa ja haju hälvenee. Jollei, niin täytyy tutkia lisää. Veden virtausta on seurailtu myös Aurajoessa. Sen verran on satanut ja veden pinta joessa noussut, että liitimme generaattorin verkkoon. Aina yhtä hieno hetki!
Eilen ukkosti, satoi ja paistoi aurinko samaan aikaan. Johanna sai otettua hienon kuvan sateenkaaresta.
Maanantai 12.10.2020
Erja aloitti uutena työntekijänä. Koska meillä on paljon 1970-luvulla äänitettyjä haastatteluja litteroimatta, hän ryhtyi siihen työhön. Aikamoista on kuunnella vuonna 1893 syntyneen henkilön muistelmia!
"Muuten Lapinkulma ni, nuorisoelämä oli pitkät aikaa, niin oli vaan, lapsia oli vähä ja kouluolot eivät olleet menestymit. Koulua oli käytävä viiren kilometrin päässä ja osa kävi lapinkulmalaiset siihen aikaan, kun minä olen syntynyt vielä Liaron kirkolla. Vasta myöhemmässä olovaiheessa, niin rakennettiin Kaurinkosken koulu, joka tuli ajankohtaiseksi, koska Väljäkin samaan aikaan asutettiin ja samoin Vuohenojan kulmat ja monet muutkin, jotka tulivat siihen asutusvyöhykkeeseen, jotka myöskin oli ajateltava pitäjän keskuksiin päin menoa ja myöskin kouluoloja järjestettävä samalla, koska myöskin nuoria perheitä ilmestys paikkakunnalle. (tauko) Muuten meirän olot. Lapinkulmalla oli kaikki yksmielisiä. Kaikki hoidettiin. Talkoovoimat oli yleiset ja talkootyöt ja ja ruisniitokset ja myöskin kaukapeltojen työtkin, neetki tehtiin suurin osa talkoilla, koska kaikk oltiin yksmielisiä. Yksmielisyys oli myöskin suuri voima koko paikkakunnalla, koska tieolot oli huonot, niin oli myöskin oltava niissä yksmielisiä, jotta saatiin tiet jonkinlaiseen kuntoon, että päästiin liikenteestä eteenpäin. (tauko) Lapinkulmalla oli karjanhoito-olot ni, oli aika puutteelliset aikoinan, koska rehusato oli huono niinko moness muuskin paikass ja mutta paljon eristi lieross oleva Lieron polttimo-osakeyhtiön Nordfors osakeyhtiön viinapolttimo ja josta paikkakunnalla saatiin lisää rehua karjalle ja koska karjanpito silloin oli parempaa kun kun myöskin rankki saatiin siihen osalliseksi joka saatiin lämpimänä ja kuumana ja saatiin karja ruokituksi näiden perusteella"
Irmeli luetteloi arkistoon vanhoja lehtiä ja löytää aina mielenkiintoisia ja tähän aikaan sopivia artikkeleita. Laitan oheen pätkän vuoden 1960-luvun kuluttaja-lehden artikkelista, jossa kerrotaan suu- ja sorkkataudin aiheuttamasta alueiden sulkemisesta lähinnä Uudellamaalla. On sitä ennenkin jouduttu eristyksiin!
Perjantai 9.10.2020
Järjestin museopuodin kirjahyllyn uuteen uskoon. Aiemmin oli vain yhdellä hyllyllä lapsille suunnattuja kirjoja, nyt on kahdella. Valikoima täydentyi Nähdään majalla -sarjalla sekä eilen julkaistulla Lepakon vuosi -teoksella. Iltapäivällä käveltiin maastossa Aurajokivartta kirkonkylässä. Vettä satoi ja kastuttiin kaikki litimäriksi, mutta ei haitannut. Jokiranta on pöheikköisenäkin ihana, saati sitten kun sinne saadaan lisää polkuja ja levähdyspaikkoja maiseman ihailemista varten. Annantuvan ja Kyöstilänniityn luonto- ja kulttuuriarvoista sekä tulevasta käytöstä tarvitaan hankesuunnitelmaa varten lyhyt selostus. Sen laatiminen on minun tehtäväni.
Torstai 8.10.2020
Tärkeitä tapahtumia. Näyttelytyöryhmä kokoontui iltapäivällä. Jokainen oli pohtinut tahollaan eri teemoja ja tapoja lähestyä melko isoa kokonaisuutta. Saimme hyvän konseptin aikaan. Sen pohjalta on hyvä lähteä tekemään itse tutkimusta. Illalla oli Thomasin, Mian ja Nadjan Lepakon vuosi -kirjan julkistamistilaisuus, joka myös striimattiin. Lepakkotyöpajassa askarreltiin hienoja lepakoita ja tehtiin niille ruokaa.
Keskiviikko 7.10.2020
Palaverit veivät tämän päivän mennessään. Mutta syntyi näkyvääkin tulosta: sekä Ravakan että Varsin Hyvän Facebook-sivuilla julkaistiin heti livevideo, jossa kerrottiin Nautelankosken ekoenergia-hankkeesta. Nyt on menossa energiansäästöviikko, ja sen yhteydessä Ravakan ja Varsin Hyvän Ekoteko-hanke julkaisee erilaisia energiansäästöön liittyviä vinkkejä. Kuvaa klikkaamalla pääsee katsomaan sillalla tehdyn haastattelun.
Nyt pitääkin näköjään jo ryhtyä valmistautumaan illan heinienpolttotalkoisiin...
Tiistai 6.10.2020
Tänään oikeasti tulikin vastaan heti sellainen tilanne, jossa piti hyvin tarkkaan miettiä, liitetäänkö tarjottu esine museon kokoelmiin. Vasta vastaanottotilanteessa meille selvisi, ettei kyseessä ollutkaan lietolainen esine, vaan Turussa käytössä ollut. Lahjoittajat olivat kuitenkin jo nähneet niin paljon vaivaa ja kuskanneet esineen tänne museolle, että aikamme pähkäiltyämme otimme lahjoituksen vastaan. Esine on niin hyväkuntoinen, että sen voi liittää opetuskokoelmaan, jolloin esinettä voidaan käyttää. Ja se on myös tärkeää.
Maanantai 5.10.2020
Tilastoimme museotyössä kaiken. Terhi päivitti kävijätilastot ajan tasalle. Vaikka joka vuosi parannamme tilastointisysteemejä, niin aina löytyy lisää täsmennettävää. Nyt olemme ryhtyneet tilastoimaan kokoelmapuolella myös sellaiset lahjoitukset, joita EI oteta vastaan. Mitä museolle on tarjottu ja miksi ja miksi ei ole liitetty kokoelmiin. Vähän eksistentialismia museotyöhön.
Eksistentialismia löytyy myös Lauri Nautelan lehtileikekokoelmasta, jonka kimppuun Pertti käy seuraavaksi. Laurilla on hieno kokoelma, joka suurimmaksi osaksi on järjestetty aiheen mukaisesti. Hän on myös merkinnyt leikkeeseen sekä lehden nimen että ilmestymispäivämäärän. Otin muutamasta satunnaisesti silmiin osuneesta leikkeestä kuvan oheen. Kiva oli huomata, että Lauri on ottanut talteen myös Tarvasjoen tapahtumia.
Juha rakensi tellinkejä, Martti siisiti pihaa, Johanna luetteloi valokuvia ja Taina puhdisti siirrettävät mankelit. Eeva oli ollut viikonloppuna Kajaanissa opaspäivillä ja puhkui tarinaintoa, minun aikani meni näin alkukuussa tuttuun tapaan byrokratian ja algebra-akrobatian parissa.
Perjantai 2.10.2020
Tein pieniä järjestelyjä kokoelmien säilytystiloissa. Ilmarisista tuovat tiistaina yhden Auran konepajassa valmistetun mankelin liitettäväksi kokoelmiin. Meillä on ennestään aika monta mankelia, mutta tämä uusi lahjoitus on niin hyvässä kunnossa, että päätimme ottaa sen vastaan. Siirrämme kaksi muuta mankelia Rauhakylän makasiiniin, ne voivat hyvin olla siellä säilytyksessä. Kun rupesin ottamaan siirrettäviä mankeleita esille, huomasin, että toinen oli vallan luetteloimatta. Onneksi Irmeli tuli vapaaehtoityöhön, hän reippaasti luetteloi sen, lahjoittajan tiedot olivat onneksi tallella. Veimme sitten yhdessä mankelit auditorioon odottamaan tiistain kuljetusta. Muutama mankelikuva oheen.
Maanantai 28.9. - Torstai 1.10.2020
Kuukausi vaihtui kiireisissä merkeissä. Kirkolla Annatuvan ja Kyöstilänniityn ympäristöön liittyen suunnitellaan Aurajoen virkistyskäyttöä laajemmin. Vuosikymmenet on asiasta puhuttu, ja nyt olisi mahdollisuus tuoda jokiranta paremmin kuntalaisten ulottuville. Maanantaina palaveerattiin tämän asian tiimoilta. Terhi hoiti Lepakon vuosi -kirjan lehdistötilaisuuden tiistaina ja minä valmistelin illan kokousta. Edustajiston kokous pidetään yleensä keväällä, mutta koronarajoitusten vuoksi kokous siirrettiin syksyyn. Keskiviikkona etsin valmiiksi aineistoja tutkittavaksi näyttelypalaveria varten.
Torstai osoittautuikin kiireisemmäksi kuin etukäteen oli ajateltu. Marjo tuli harjoittelemaan haastattelujen litterointia ja Tarja tapaamaan Tainaa ja Timoa sekä hoitamaan paperiasiat kuntoon. Mahdollinen kuvausryhmä tuli tutustumaan myllärintupaan. Sepon ja muun näyttelytyöryhmän kanssa pohdimme ensi vuoden näyttelyn laajempia linjauksia ja lähestymistapoja. Ehdimme kuitenkin Terhin kanssa vielä käydä tervehtimässä Turun Tienoon eläkkeelle jäävää päätoimittajaa ja hiukan aikatauluttaa ensi viikkoa. Syksyn ruska on parhaimmillaan, Johanna on ottanut hienoja luontokuvia dokumentointikuvien lisäksi. Muutama oheen.
Torstai 24.9.2020
Näyttelytyöryhmä - Satu, Terhi, Pertti ja minä - kokoontui pohtimaan ensi vuoden näyttelyn näkökulmia. Lähdimme hakemaan inspiraatiota Uudenkaupungin museosta. Jonna esitteli meille Uudenkaupungin puretuista rakennuksista ja niiden taakse kätkeytyvistä tarinoista kootun näyttelyn ja kertoi sen tekemisestä. Menimme sitten syömään ja huomasimme inspiroituneemme kovasti. Näkökulmat tulevalle näyttelylle alkavat hahmottua ja suuntaviivat selkeytyä.
Sillä aikaa kun me olimme Uudessakaupungissa, Juha ja Timo olivat taas saaneet tellinkejä pystyyn myllyn seinustalle. Sekin projekti etenee mukavasti.
Keskiviikko 23.9.2020
Timo aloitti osa-aikaisena kiinteistö- ja ympäristönhoitajana. Hän on aiemminkin ollut täällä töissä, hänen oli helppoa tarttua töihin heti. Luontopolulle oli kaatunut iso kuusi, sen hän meni heti raivaamaan pois. Tai aloitti, jatkuu huomenna. Minä tein loppuvuoden taloussuunnitelmaa ja kirjoitin työtodistuksia kesätyöntekijöille, siinä menee aina oma aikansa. Johanna otti valokuvia ja minä otin Johannasta valokuvia, että saatiin hänenkin tietonsa nettisivujen henkilökuntasivulle.
Tiistai 22.9.2020
Leivottiin ryhmää varten omenapiirakkaa. Tänä vuonna kun ei tullut pihlajaan marjoja ollenkaan ovat omenat aika toukkaisia. Aika homma paloitella omenat, suurin osa menee kompostiin. No, piirakasta tuli oikein hyvää ja ryhmä oli tyytyväinen vierailun antiin, sekä ruumiin että hengen ravintoon, niin kuin yksi ryhmäläinen pois lähtiessään kauniisti sanoi. Esittelimme uutta kotiseutuportaalihanketta ja se herättikin runsaasti kiinnostusta, kuten myös Kivikauden pyyntimiehen jäljillä -näyttely, jossa pohdimme muun muassa ihmisen tarvetta elää kylämäisessä ympäristössä.
Maanantai 21.9.2020
Joskus on pakko pitää vähän vapaata. Koska mitään superakuuttia ei ollut, niin pidimme Terhin kanssa perjantain vapaana. Tänään otettiin käyttöön uusi käytäntö. Meitä on monta työntekijää, jotka teemme eri asioita eri puolella museoaluetta. Aina ei välttämättä edes kohdata toisiamme työpäivän aikana. Niinpä kokoonnuimme klo 11 kahvioon ja kerroimme toisillemme, mitä olemme tekemässä. Se osoittautui hyväksi ideaksi, jatkamme sitä. Joka maanantai klo 11 pieni palaveri teemalla "Missä mennään". Nyt pitäisi vielä löytää yhteinen hetki taukojumpalle. Taukojumppaa suositellaan varsinkin tietokoneella paljon työskenteleville, harva kuitenkaan muistaa pitää jumppataukoja - ainakaan riittävästi. Jos olisi yhteinen puolipakollinen jumppahetki, niin se edesauttaisi kyllä kaikkien jaksamista.
Torstai 17.9.2020
Erilaisilla tuilla yleishyödylliset yhteisöt pystyvät palkkaamaan työntekijöitä 3 kuukaudesta aina 12 kuukauteen saakka. Mahdollinen uusi työntekijä tuli tutustumaan museoon, hän voisi ommella tekstiileille suojapusseja. Olisi äärettömän tärkeä työ, jota emme koskaan ehdi tehdä. Eeva on ottanut työn tukasta kiinni, hiukan katseltiin paperiasioita yhdessä ja pohdittiin työaikatauluja tarkemmin. Sauvossa olisi pelakuuilta, jossa neuvotaan kukkien talvehtimisesta ym., mutta on niin kova myrskytuuli, ettei sinne sitten lähdetty.
Keskiviikko 16.9.2020
Eeva aloitti työt Liedon kotiseutuportaali - ovi kyliin ja kulmakuntiin hankevetäjänä. Tutkittiin, miten verkkosivut tehdään, mistä löytyy tietoja eri kylistä, mistä löytyvät valokuvat ja haastattelut ym. Tehtiin verkkosivupohjat jokaiselle kylälle ja siitä se sitten lähti.
Tiistai 15.9.2020
Pikkupossut ihmettelivät, kun Hannu tuli rasvaamaan vielä kesähuollossa olleen ja öljyssä lilluneen turbiinin. Rasvaamisen jälkeen Juha ja Hannu sulkivat ohivirtauskanavan sulut ja avasivat myllyyn johtavan kanavan sulut. Kun vettä oli virrannut turbiinisäiliöön riittävästi, liitimme generaattorin verkkoon. Jos kaikki menee hyvin, niin sulkuja ei tarvitse availla ja sulkea ennen ensi kesää vuosihuollon yhteydessä.
Maanantai 14.9.2020
Lauantai oli kaikilla vapaapäivä. Sunnuntaina Karita ja Anni huolehtivat museon asiakaspalvelusta erinomaisesti. Tänään tein edustajiston kokouskutsun. Normaalisti edustajisto kokoontuu aina maalis-huhtikuussa, mutta tänä vuonna koronaepidemian vuoksi kaikki yleiset kokoukset siirrettiin syksyyn, syyskuun loppuun mennessä pitää kokous pitää. Sovimme päiväksi 29.9. ja se kyllä täyttää kriteerit vielä.
Perjantai 11.9.2020
Päivä alkoi sämpylöiden tekemisellä. Yksi gluteeniton ja yksi kasvisruokavalio piti ottaa huomioon, muuten laitettiin täytteeksi kaikkiin juustoa, kinkkua, salaattia, kurkkua ja tomaattia. Olin varannut muutaman ylimääräisen sämpylän, ja hyvä oli, koska satunnainen vierailija halusi myös sämpylän kahvinsa kanssa. Kun kahvit oli juotu, tuli Lea paikalle ja ryhtyi tekemään kasvissosekeittoa. Sillä aikaa minä sain tehtyä esityksen museon Leader-hankkeista. Niitä on ollut aika monta vuodesta 1998 alkaen. Ruokailun jälkeen kun minä esittelin hankkeitamme, Terhi leipoi lohipiirakan. Kun minun esitykseni oli ohi, lähti Terhi ryhmän kanssa tupaan ja myllyyn sekä saunalle ja minä jäin vahtimaan lohipiirakkaa. Lea siivosi keittiön ja lupasi tulla taas tekemään ruokaa, kun tarvitaan. Seuraavan kerran tarvitaan lokakuun alussa, kun tulee tyky-ryhmä päiväksi museoon.
Torstai 10.9.2020
Päivä meni siivotessa ja muutenkin huomista ryhmävierailua varten valmistautumisessa.
Keskiviikko 9.9.2020
Johanna on opetellut valokuvien luettelointia. Ensin aluksi hän kirjoittaa tietoja exceliin. Sitten kun luetteloinnin perusteet tulevat hänelle tutuiksi ja hiukan ehkä jopa automaattisiksikin, hän ryhtyy opettelemaan tietokantaan kirjaamista. Mutta siis edetään asia kerrallaan. Tietojen kirjaaminen auttaa myös valokuvaamisessa, koska silloin paremmin ymmärtää, minkälaisia valokuvia dokumentoidessa otetaan.
Nyt ryhdyn tekemään esitystä museon hankkeista kautta aikojen. Perjantaina Leader-ryhmät kokoontuvat täällä, ja Eeva toivoi pientä esittelyä hankkeistamme. Joitakin olen jo laittanut nettiinkin, mutta suurimmasta osasta ei ole ehditty vielä tehdä omia sivuja.
Tiistai 8.9.2020
Eilinen päivä meni byrokratian parissa. Kokeilin myös tehdä lohipiirakkaa ja se onnistuikin erinomaisesti. Tänään leivoin gluteenitonta ja vehnätöntä lohipiirakkaa. Pellillisestä tulee 24 palaa, niin sitä riittää sitten pitkäksi aikaa. Lähetin Maijalle kuvia väitöskirjaa varten muinaismuistoalueesta, kalliomaalauksista, museoalueesta ja kivikauden näyttelystä. Hän oli oikein tyytyväinen kuviin, vaikka minun (ja Terhin) mielestäni meidän kaikki kuvamme ovat dokumentointikuvia eivätkä sellaisinaan ihan parhaita mahdollisia kuvituskuvina.
Perjantai 4.9.2020
Negatiivisen koronatestituloksen saatuani palasin töihin. Terhi huolehti poissaollessani viikon tapahtumista. Maanantaina oli Thomasin lepakkokävely, keskiviikkona Sannan luontokävelyn kenraaliharjoitus, torstaina päivällä ryhmäopastus kahvitteluineen ja illalla luontopolkukävely sekä myllyn lepakkotapahtuma ja vielä Thomasin lepakkokävely uudelleen.
Tänään oli vielä Sannan luontopolkukävely, johon minäkin pääsin osallistumaan. Oli mukava nähdä, minkälainen kävelystä tuli kun olemme pitkin kesää seuranneet Sannan ryhmän harjoittelua, muun muassa sillan alla killumista. Vedessä lillumista emme olleet nähneet harjoituksissa, se oli aika vaikuttavaa. Hieno meditaatiokävely kaiken kaikkiaan. Ennen kuin Sanna ryhmineen keräsi tavaransa ja lähti pois kiitimme heitä ja he kiittivät meitä ja sitten kilistimme kuusenkerkkäkuohuvaista.
Sunnuntai 30.8.2020
Aivastelin jonkun verran jo lauantai-iltana, tänään oli kurkku kipeä ja hiukan lämpöä, niin jäin kotiin sairastamaan. Oikeastaan huonompaa päivää sairastamiselle ei ole kuin tämä jokavuotinen Varsinais-Suomen museopäivä. Silloin on sekä Nautelankoskella että Tarvasjoella käsityönäytöksiä, tänä vuonna oli vielä uutena asiana Kulttuuriralli, jonka kohteita molemmat museokohteemme ovat. Perinteisesti minä olen ollut Tarvasjoella ja Terhi huolehtinut kaikesta Nautelankoskella. Nyt piti sitten nopeasti tehdä uusi suunnitelma. Satu oli jo varautunut tulemaan Nautelankoskelle värjäämään lankaa muutaman muun taitajan kanssa. Hän joutuikin sitten ottamaan yleisvastuuta enemmän ja myös laskemaan kävijämääriä. Sofian sain myllyyn oppaaksi, niin että Terhi pystyi lähtemään Tarvasjoelle. Johanna tuli valokuvaamaan ja Mari tupaan oppaaksi. Markus, Selma ja Aino huolehtivat Lauri Nautelan museosta ja kahviosta. Kaikki sujui hyvin, museovieraat ja käsitöiden tekijät olivat kaikki tyytyväisiä päivään.
Lauantai 29.8.2020
Vanhojen mopedien päivä houkutteli paljon väkeä paikalle. Olimme kaikki tiiviissä työn touhussa. Markus, Selma ja Aino hoitivat kahvilaa, Jean opasti tuvassa pienoismallin äärellä ja minä paistoin makkaroita leivinuunissa. Satu tuli valokuvaamaan tapahtumaa, Terhi huolehti myllystä ja Irmeli laski kävijöitä.
Torstai 27.8.2020
Pertti on monta kuukautta luetteloinut vanhoja kirjoja ja valokuvia. Hän piti meille muille pienen tai ehkä keskisuuren koulutuksen tietojen etsimisestä. Nyt osaamme taas enemmän. Terhi leipoi kinkkupiirakkaa ja suklaakakkua viikonloppua varten. Koska pari kirjaa on loppuunmyyty, päivitin kirjahinnaston. Muutama museovieras poikkesi katsomassa puhdetyönäyttelyä ja aivan suloiset pienet kaksostytöt Fammunsa kanssa kävivät ihmettelemässä Aurajoen vedenalaista maailmaa. Illalla mennään Oripäähän Liedon matkailutieiltaan, koska emme ehdi Vilkkimäellä järjestettävään tilaisuuteen.
Keskiviikko 26.8.2020
Aamupäivällä kerroin Marille ja Jeanille, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon kulttuuriympäristön dokumentoinnissa. Katsoimme karttoja, inventointilomakkeita, valokuvapäiväkirjoja ja rakennuspohjapiirroksia sekä pohdimme dokumentoinnin merkitystä ja tarkoitusta eri kanteilta. Sitten kun teoriapuoli oli hallussa, mentiin itse asiaan. Tehtävänä oli dokumentoida Nautelan sahan rauniot mittaamalla, piirtämällä ja valokuvaamalla. Johanna huolehti valokuvaamisesta, Mari piirtämisestä ja Jean oli mittanauhan toisessa päässä.
Sillä aikaa kun tehokas kolmikko dokumentoi, kävin Opintiellä pikaisesti viemässä muutaman vetolaatikoston tulevaan käsityöhuoneeseen. Siellä oli kamalaa. Kamala oli myös myllyn ovenalushirsi. Pieni tenkkapoo tuli Juhalle, kun kuitenkin silta pitää olla viikonloppuna paikoillaan, että museovieraat pääsevät sekä lauantain mopedipäivänä että sunnuntain Varsinais-Suomen museopäivänä turvallisesti kulkemaan myllyyn.
Tiistai 25.8.2020
Tehtiin henkilökunnan virkistäytymisretki Tarvasjoelle. Pyritään aina elokuussa järjestämään retki, johon kaikki ovat tervetulleita osallistumaan mutta pakko ei ole. Yleensä kaikki lähtevät mielellään mukaan. Otettiin kahvia ja omenapiirakkaa mukaan. Terhi selosti Pertille ja Johannalle heidän tulevaa dokumentointitehtäväänsä Tarvasjoella ja minä kerroin näyttelyistä. Meillä oli oikein mukava retki ja kaikki olivat tyytyväisiä.
Maanantai 24.8.2020
Terhi oli Tarvasjoella opastamassa ryhmää. Minulla oli vähän asioita Raision suunnalla. Kävin myös Ikeassa ja siellä oli taas pikkuisia possuja! Myllyssä on possuja siellä täällä museovieraiden - ensisijaisesti lasten - etsittäviksi. Ne ovat niin suloisia, että joku museovieras ei voinut vastustaa viime vuonne kiusausta, vaan pakkasi neljä niistä mukaansa. Mutta nyt siis on possukatras taas koolla.
Sunnuntai 23.8.2020
Viikonloppuna kävi paljon ihmisiä museossa ja kahvilla, hyvä että oli leivottu viikolla valmiiksi. Lauantaina Annin ja Markuksen piti lähteä jo klo 15, minä tulin sitten loppuajaksi paikalle. Sunnuntaina Anni ja Daniel selvisivät keskenään, minä voin keskittyä mehujen keittämiseen ja omenien pilkkomiseen.
Perjantai 21.8.2020
Aamupäivällä Terhi leipoi kinkkupiirakoita ja minä järjestelin pattinkien siirtoa Korsutuvalta museolle. Puolen päivän huitteissa Seutusanomien toimittaja tuli tekemään juttua teemalla "Miten kesä Nautelankoskella on mennyt?". Sitten kun hän lähti pois, vapaaehtoistyöntekijä tuli traktorin ja metsäkärryn kanssa Korsutuvalle. Terhi ja minä teimme aina pattingeista kouraan sopivan kokoisia pinoja ja koura nosti ne kärrylle. Sitten tuotiin pattingit museolle lähelle myllyn seinustaa, niin siitä on sitten mukava ottaa ja rakentaa tellingit.
Torstai 20.8.2020
Päivä meni melko totaalisesti leipoessa ja siivotessa viikonloppua varten.
Keskiviikko 19.8.2020
Tarvasjoen Marita oli leiponut Nautelankosken museota varten luontaisesti gluteenittoman omenapiirakan, ja Antti kävi tuomassa sen eilen aamulla. Koska minä pidin vapaapäivää, niin Jean otti piirakan vastaan, paloitteli ja laittoi pakkaseen odottamaan sitä hetkeä, kun gluteenitonta leivonnaista tarvitaan. Martti jatkoi pihan hoitoa tiistaina ja viimeisteli vielä keskiviikkona. Nyt on hyvä olla auki taas viikonloppuna, kun paikat on siistit. Johanna kasteli tiistaina ulkokukat ja tänään hän hoiti tuvan pelakuut. Ne olivat taas juoneet kovasti. Pelakuitten hoidon ohella hän kertoili tuvasta paikalle poikenneille museovieraille.
Juhan työmaana oli molempina päivinä myllyn kulkusillan uusimisurakka. Kaikki tarvittavat puut on jo sahattu, ja ne sivellään tervan ja pellavaöljyn seoksella ennen paikoilleen laittamista. Juhan kanssa käytiin katsomassa pattinkeja, ja niitä on riittävästi tellinkeihin. Vielä tarvitaan lautaa. Pattienkien siirron ja lautojen metsästyksen jätän Leenan huoleksi.
Mari ja Pertti luetteloivat nyt saman lahjoituksen valokuvia, Mari irtokuvia ja Pertti valokuva-albumeja. Kumpikin löytää kuvista mielenkiintoisia selvitettäviä asioita. Jean teki näyttelytutkimusta ja lisäksi muutti Marja-Riitan lahjoituksen tiff-muotoon skannattuja postikortteja jpg-muotoon. Valokuvat ja arkistoaineisto skannataan pääasiassa tiff-muotoon, mutta kaikki muutetaan myös jpg-muotoon ennen luetteloimista. Luettelointiohjelmaan liitetaan sitten tiff-kuvaa pienempi jpg-kuva. Itse kävin aamulla Tarvasjoella viemässä museoon maitoa ja roskapusseja sekä tarkistamassa pikkuleipien tilanteen. Nyt siellä pärjätään taas sunnuntaina. Nautelankoskella osa päivästä meni asiakaspalvelussa, sillä museossa oli taas niin museovieraita kuin kahvioasiakkaita puolen päivän jälkeen. Iltapäivällä kävin kaupassa ja kunnantalolla hakemassa käsipapereita. Tiskiä on keittiöön jo kertynyt, mutta en laittanut vielä astianpesukonetta päälle. Huomenna joka tapauksessa leivotaan viikonloppua silmällä pitäen, ja samalla saa tiskattua niin leipomistiskit kuin kahvikupitkin.
Maanantai 17.8.2020
Tänään oli mukava saapua töihin, kun muut olivat jo ehtineet aiemmin paikalle ja olivat työn touhussa. Leena lähti Tampereelle seminaariin, muut jäivät pitämään paikkaa pystyssä.
Martti oli aamulla ensimmäiseksi tyhjentänyt roskikset, jotka olivat jo eilen illalla täynnä, mutta joita emme kotiin lähtiessämme jaksaneet hoitaa. Nurmikon leikkuu oli seuraavana vuorossa, omenapuuta Martti ehti myös karsia. Juha ja Johanna olivat vaihtaneet lamppuja myllyyn. Sen jälkeen Juha aloitti myllyn kulkusillan korjausurakkaa, ja Johanna dokumentoi. Juhan lisäksi kuviin pääsivät myös perennamaan perhoset.
Pertillä oli vanhan valokuva-albumin kuvien luettelointi loppusuoralla, ja hän saikin se tänään valmiiksi. Mari vei luetteloimansa esineet paikoilleen säilytystiloihin ja jatkoi sitten ison valokuvalahjoituksen irtokuvien luetteloimista. Jean luetteloi radioamatööripäivänä skannaamani valokuvat aiemmien luetteloitujen aineistojen jatkoksi ja merkitsi ristiviittaukset. Lisäksi hän teki taustatyötä ensi vuoden syksyyn suunniteltuun näyttelyyn.
Johannan kanssa hoidettiin yhdessä pelakuut, ja Taina teki kunnon kuurauksen vessoille. Loppupäivän hoitelin muun muassa tuleviin aukiolo- ja tapahtumapäiviin liittyviä asioita, siivoilin kahviossa, päivitin nettisivuja ja lisäilin uusia asioita jo ennestäänkin pitkään tehtävien asioiden listaan. Maunon kanssa puhuttiin puhelimessa ja puhelun myötä pattinkiasia liikahti eteenpäin.
Sunnuntai 16.8.2020
Nyt on ollut sen verran haipakkaa, ettei olla ehditty kirjoitta päiväkirjaa lainkaan, mutta paikataan pikku hiljaa. Terhi on ollut Liedon hautausmailla pitämässä opastuksia, ja niistä on tullut paljon kiitosta. Perjantaipäivä meni leipoessa, muista päivistä en oikein muista enää mitä kaikkea tehtiin. Puhelinkin hajosi jossain vaiheessa ja piti hankkia uusi.
Eilen oli perinteinen harrastetraktoripäivä Nautelankoskella. Lea opasti tuvassa ja paistoi uunissa makkaroita, Eve laski kävijöitä ja kertoi pienoismallin äärellä perinteisestä rakentamisesta ja ohjasi ihmisiä Evakkonäyttelyyn. Ensimmäistä kertaa opastettiin myös kivikauden näyttelyssä, Jean suoritui siitä oikein hyvin. Terhi opasti myllyssä. Aino, Selma ja minä hoidimme kahvilaa. Vapaaehtoistyöntekijä Leena laski kävijöitä, ainakin 556 vierailijaa kävi tutustumassa traktoreihin ja museoon. Koska kinkkupiirakka loppui totaalisesti, jäi Terhi vielä leipomaan kun minä lähdin poimimaan viinimarjoja. Valkoiset viinimarjat täytyy poimia nyt tai niitä ei tarvitse poimia ollenkaan. Punaisilla ei ole vielä kiire ja mustia ei tänä vuonna tulekaan.
Tänään oli Liedon päivä. Koska lähes kaikki tarjottavat menivät lauantaina, tulin aamulla leipomaan mustikkapiirakkaa. Minä olin Karitan ja Maritan kanssa Tarvasjoella. Tarvasjoella on jotenkin aina ihana tunnelma, vierailijoita kävi tasaisesti ja Marita opasti heitä sekä Ihmisten Tarvasjoki -näyttelyssä että yläkerran Härkätien kulkijoita -näyttelyssä. Minä vein kiinnostuneita tutustumaan myös Tarvasjoen kirkkoon. Pääsin jopa kertomaan saksaksi Tarvasjoen esihistoriasta ja Härkätien kulkijoista, se oli ilahduttavaa ja elähdyttävää. Lea, Terhi, Markus ja Selma pitivät huolta Nautelankosken toiminnoista. Kun Tarvasjoella suljettiin klo 15, tulin Nautelankoskelle loppuhörinöihin. Sitten kun suljettiin Nautelankoskella noin klo 18, päästiin miettimään tulevien viikkojen tapahtumien organisointia. Tulossa on vielä Vanhojen mopedien päivä, Varsinais-Suomen museopäivä, Lepakoiden yö sekä syyskuussa vielä pari performanssiesitystä luontopolulla.
Tiistai 11.8.2020
Tilasin vielä kuitenkin jäätelöitä ja kahvia. Meillä on vielä muutama tapahtuma, joissa perinteisesti on käynyt paljon väkeä. Me olemme jo toista kesää jauhaneet Turun Kahvipaahtimon pavuista kahvit, ja siitä tulee kyllä hyvää kahvia. Ja kun jauhaa papuja, niin tuoksu jo houkuttelee kahville. Tuoksua saatiin myös naisten ja miesten wc-tiloihin, kun Johanna kävi hakemassa tuoreet kukat. Suopayrtti kukkii nyt parhaimmillaan. Esteettömään wc-tilaan ei laiteta kukkia, niin myös allergiset ihmiset voivat turvallisesti käydä. Vaikka Jean päivitti myös googleen uudet avoinnaoloajat (eli suljettu, avataan launataina klo 12), niin jonkin verran ihmisiä liikkuu kuitenkin. Aina pyritään palvelemaan kaikki asiakkaat, vaikka ei virallisesti avoinna ollakaan.
Juha on puhdistanut myllyn vesikanavaa ja turbiinisäiliötä, niin että sinne pystyy menemään huoltotöihin jossain vaiheessa. Minä yritän metsästää tarvikkeita tellinkejä varten. Pattinkia tarvitaan 450 metriä ja lautaa 250 metriä.
Maanantai 10.8.2020
Karita tuli vielä tänään pitämään museota ja kahviota avoinna. Jean lupasi olla kahvio- ja museovalvojana huomenna ja keskiviikkona, torstaina ja perjantaina minä pystyn olemaan enemmän asiakaspalvelussa. Lauantaina onkin traktoripäivä ja sunnuntaina Liedon päivä. Viikonloppuisin meillä on vielä elokuun ajan kesäoppaita töissä. Terhi saa keskittyä tämän viikon hautausmaakierroksiin. Kastelin pelakuut ja ulkokukat sekä hieman tutkailin yleistä siisteyttä. Taina lupasi ottaa taas siisteydestä enemmän vastuuta, kun ei ole enää kesätyöntekijöitä siivoamassa. Vessat pitää pestä joka päivä sekä roskikset tyhjentää, lattiat vähintään harjata, mieluummin imuroida ja tarvittaessa mopata. Tapasin Irmelin vielä pois lähtiessä, ja hän lupasi tulla tapahtumapäivinä auttamaan ja sitten syyskuussa vähän enemmän. Kyllä se siitä...
Sunnuntai 9.8.2020
Tänään vietettiin varsinaista radioamatööripäivää. Arvo oli ensimmäisenä paikalla radioautonsa kanssa. Auditorioon laitettiin esille Arvon tuomat vanhat radiot, auto sai hyvän paikan toimintapihan reunalta. Siinä se houkuttelikin mukavasti katsojia ja Arvo sai päivän aikana monet kerrat kertoa autostaan. Matti piti yhteyksiä sähköttämällä, Jouko puheella. Erkki oli yleismiehenä ja seremoniamestarina, Kauko kuskina ja valokuvaajana. Juhani tuli auttamaan radioaseman purkamisessa. Päivän puheenvuorossa Marjatta ja Jyrki kertoivat isänsä radioamatööriharrastuksesta, joka alkoi jo 16-vuotiaana ja myöhemmin kosketti koko perhettä. Puheenvuoron jälkeen jaettiin huomionosoituksia. Jouko, Matti ja Leo saivat Viestikillan kunniakirjat sotilasradiotoiminnasta, museota muistettiin Varsinais-Suomen Viestikillan ja Viestikiltojen liiton kunnialaatalla radioamatööripäivätapahtuman järjestämisestä sekä viestiristillä osallisuudesta viestialan maapuolustustyöhön.
Päivä meni mukavasti ja väkeä kävi runsaasti. Onneksi Lea pääsi tänään auttamaan, sillä kaikki käsiparit olivat tarpeen. Alun perin Lean piti hoitaa vain radiomiesten ruokailu, mutta koska museovieraita kävi tasaiseen tahtiin, hän jäi koko päiväksi. Markus ja Anni saivat tehdä töitä ripeään tahtiin, mutta hyvin he selvisivät. Markus oli välillä opastamassa pitkään myllyssä, samalla Lea opasti tuvassa. Jossain käsittämättömässä välissä Anni leipoi raparperipiirakan ja suklaakakun. Museon sulkeuduttua minä jäin vielä kuorruttamaan kakkua ja tekemään hieman toimistotöitä. Ja museon hiljennettyä rentouduin järjestämällä teevalikoiman. Ensi viikko menee minun osaltani sitten pitkälti hautausmailla.
Lauantai 8.8.2020
Aamulla oli nähtävissä jälleen lämpimän sään lieveilmiöt: pienet ulkoroskikset olivat täynnä pizza- ja salaattilaatikoita sekä juomatölkkejä. Pihalta löytyi myös kesken jäänyt pizza. Ei auttanut muu ryhtyä jälleen siivoamaan. Pian paikalle saapuikin radioamatööripäivien iskujoukko: Matti, Jouko, Erkki, Kauko, Juhani ja Rauno. He ryhtyivät hommiin eli virittämään antenneja ja rakentamaan radioasemaa huomista radioamatööripäivää varten. Välillä oli soppa- ja kahvitauko, sitten työ taas jatkui. Yhteyskokeilut onnistuivat hyvin, ja kahdelta oli kaikki valmista. Karita ja Anni hoitivat asiakaspalvelun. Väkeä riitti sekä museon näyttelyissä että kahviossa. Välillä molemmat olivat opastamassa ja minä auttelin kahviossa. Loppuiltapäivästä pääsin sitten jatkamaan tiedotusta ja päivittämään ensi viikon Keisvuoren hautausmaan kierroksen tekstiä. Kaukon kanssa saatiin vihdoin lahjakirja tehtyä ja lainassa olleet asiakirjat palautettua, joten sekin asia on nyt kunnossa.
Perjantai 7.8.2020
Perjantaiaamu oli Nautelankoskella sumuinen, mutta selkeni nopeasti aurinkoiseksi ja kuumaksi päiväksi. Aamu aloitettiin NMKY:n päiväleiriläisten kanssa, parikymmentä lasta ohjaajineen tuli viettämään päivää Nautelankoskella. Aluksi Jean ja Mari kävivät heidän kanssaan myllyssä ja tuvassa. Jean opasti ja Mari oli mukana valvojana ja valokuvaajana. Sitten jatkettiin kivikauden näyttelyssä, jossa minä liityin mukaan. Lauri Nautelan museon jälkeen oli aika kokeilla muinaistekniikkaa eli tulen sytyttämistä kivikauden keinoin. Emme saaneet nuotiota aikaan.