Museonjohtajan päiväkirja 2020

Museonjohtajan päiväkirja 2020

On mukava lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä, kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä ja nykyään yhä useammin erilaisten sähköisten palvelujen kautta. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.

Museonjohtajan päiväkirja 2023

Museonjohtajan päiväkirja 2022

Museonjohtajan päiväkirja 2021

Torstai 31.12.2020

Näin vuoden viimeisenä työpäivänä on hyvä hiukan katsahtaa menneeseen ja poimia muutamia valokuvia kertomaan vuodenkulusta, kun tehtiin remonttia sisällä ja ulkona, hankittiin loissähkökondensaattori ja deffa, dokumentoitiin kulttuuriympäristöä, otettiin vastaan lahjoituksia ja huolehdittiin kokoelmista, suljettiin ja avattiin sekä luonnon että ihmisten kaltoinkohtelema luontopolku, hankittiin uusia kylttejä, rakennettiin uusia näyttelyitä, käytiin opintoretkillä, järjestettiin talkoita, tapahtumia ja työnäytöksiä, kirjoitettiin artikkeleja ja osallistuttiin kirjojen julkaisuihin sekä tietysti pidettiin museoita avoinna niin Tarvasjoella kuin Nautelankoskellakin.

Keskiviikko 30.12.2020

Aamupäivä kului rattoisasti järjestelytyössä. Iltapäivällä Liedon eläkeläisiä tuli 9 henkilön voimin Pirkon johdolla tutustumaan puhdetyönäyttelyyn ja juomaan kahvit. Joukossa oli muutama lahjoittaja, he tunnistivat heti omat esineensä näyttelyssä.

Muutkin alueella liikuskelevat ihmiset huomasivat, että musossa on valo ja jotakin toimintaa, niin pidin sitten museota avoinna. Se ilahdutti satunnaisia kulkijoita.

Tiistai 29.12.2020

Eilinen päivä meni loppuvuoden byrokratiassa, mutta tänään pystyin taas palaamaan arkiston järjestämiseen. Sainkin sen aika hyvään malliin. Koska olemme siirtyneet jo päivän pitenemisen puolelle ja kesä tuossa aivan nurkan takana kolkuttelee, niin nyt on aika ryhtyä kesäkäsitöiden tekemiseen. Irmeli tuli luetteloimaan arkistoaineistoja, ja sieltä löytyi tällaiset aivan ihanat uimapukuohjeet vuodelta 1951. Päätimme aloittaa uuden muodin välittömästi - ensi kesänä kaikilla pitää olla itse neulotut asut rannoilla!

Sunnuntai 27.12.2020

Harmaa päivä, sataa tihkua ja tuulee puuskissa. Korona ja huono ilma yhdessä tekivät tehtävänsä - museovieraita ei käynyt juuri ollenkaan. Karita siivoskeli keittiötä ja kahvilatilaa, minä järjestin arkistoa. Koronan vuoksi laitamme museon taas toistaiseksi kiinni.

Kauralyhde myllärintuvan pihalla kertoo joulunajasta, vaikka kelin puolesta voisi olla paremminkin marras- tai huhtikuu.

Sunnuntai 20.12.2020

Kausioppaista kukaan ei pystynyt tulemaan tänään töihin, niinpä tulin päivystämään. Kuten arvata saattoi, aika hiljaista oli. Koska ei ollut museovieraita palveltavaksi, käytin ajan hyödyksi kokoelmien parissa. Luetteloin Alitalosta peräisin olevan kankaisen kylvövakan. Meillä ei ennestään olekaan kankaisia kylvinvakkoja, puisia kyllä. Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjakaan ei tunne kankaisia kylvövakkoja. Lapin Metsämuseossa näyttää olevan samanlainen vakka (https://www.finna.fi/Record/lapinmetsamuseo.M011-27584), jossa on vielä hihnatkin tallella. Meidän vakastamme ne puuttuvat.

Tarvasjoella on myynnissä kiinteistö, jonka tiedoissa on maininta susiluukusta. Olen vastaillut susiluukkuja koskeviin kysymyksiin, vaikka Tarvasjoen kohteessa ei ole susiluukkuja, vaan susiovi. Hieno kohde.

Perjantai 18.12.2020

Koronavirusepidemia ei ota hellittääkseen, siirryimme kaikki kynnelle kykenevät etätöihin. Marjo, Erja ja Johanna ottivat haastatteluja mukaansa ja litteroivat niitä, se onnistuu kotona oikein hyvin. Juha, Timo, Martti ja Taina työskentelevät ulkona, heillä ei ole mitään hätää. Pertti, Eeva, Terhi ja minä voimme työskennellä museolla, meillä on kaikilla oma huone. Joulun aikaan on lomapäiviäkin paljon, se helpottaa tilannetta jonkin verran. Pidämme vielä joulukuun sunnuntait museota avoinna, mutta tammikuu on vielä epävarma.

Juha sai myllärintuvan päädyn valmiiksi ja tellingit purettua. Timo on raivannut sahan rauniot, nyt näkyvät rakenteet hyvin. Minä ajattelin tässä - kun on hiukan rauhallisempaa - ryhtyä taas arkiston järjestämiseen. Se on tarkkaa puuhaa, siinä ei saa tulla keskeytyksiä tai menee ajatukset solmuun.

Perjantai 11.12.2020

Kun myllyn pääty saatiin valmiiksi, ryhdyttiin myllärintuvan eteläpäädyn kunnostamiseen. Myllärin saunan päätykin ehkä jo kaipaisi uuttaa maalia pintaansa...

Pertti on saanut valtavan urakkansa lähes päätökseen. Vanhojen kirjojen luettelointi on välillä todella haastavaa. Kirjoista saattaa puuttua juuri ne tärkeät sivut, joista selviäisi kirjan nimi ja tekijä. Mutta sitkeän tutkimustyön tuloksena kaikki Liedon Nuorisoseuran kirjaston 142 kirjaa on nyt luetteloitu tietokantaan ja digitoitu. Ohjelmassa on vielä kirjojen pakkaus säilytystä varten ja arkistoon sijoittaminen.

Torstai 10.12.2020

Pidin vähän taas vapaita pois ja hyödynsin ne käymällä läpi vanhoja arkistomateriaalipinoja kotona. Tänään toin muutamia laatikollisia museolle ja ryhdyn tarkempaan tutkimiseen kun aikaa on. Joukossa on mielenkiintoisia sukutukimuksia ja kylätarinoita, joita voidaan julkaista kyläportaalisivustolla aikanaan.

Kaurinkosken kylästä kävin hakemassa laatikollisen arkistomateriaalia myös. Lahjoittaja miettii vielä, lahjoittaako fyysisesti materiaalin vai ainoastaan digitaalisessa muodossa. Hänen päätöksensä vaikuttaa siihen, millä tarkkuudella materiaali skannataan nyt.

Perjantai 4.12.2020

Suklaakakuille tulikin heti tarvetta, kun yllättäen pidimme minilehdistötilaisuuden museossa. Maija Mäen väitöskirja Polkuja esihistoriasta tulevaisuuksiin tarkastettiin viime kuun lopulla, ja sekä Turun Sanomat että Turun Tienoo olivat kiinnostuneita tutkimuksesta, mainitaanhan siinä arvokas Kukkarkosken muinaismuistoalue ja Nautelankosken pitkäjänteinen museopedagoginen työ. Alunperin Maija oli suunnitellut kohtaavansa toimittajat ulkona, mutta huonon ilman takia oli hyvä siirtää haastattelu sisätiloihin. Olenkin jo syyskuun alussa kertonut kuvituskuvien etsimisestä Maijan väitöskirjaa varten, ja siellähän niitä oli, hienosti sopivat avaamaan tekstissä kerrottua asiaa. Hyvä Maija!

Iltapäivällä pidettiin pitkästä aikaa Liedon kulttuuritoimijoiden palaveri. Siellä Lieto-Opiston, kirjaston ja kunnan kulttuuritoimen kanssa keskusteltiin tulevan kevään ajatuksista. Kyläportaali on meillä nyt eniten resursseja vievä juttu, ja sen ympärille keskustelu aika paljon kietoutui. Toinen iso asia on nuorison pahoinvointi nyt erityisaikana. Pohdimme, voisimmeko jollakin tavalla juuri nyt keskittää voimavaroja nuorison suuntaan, mutta mitään oikein konkreettista ei saatu kehitettyä. Annantuvan joulupolku on ihastuttanut kävijöitä. Minäkin kävin eilen illalla kävelemässä polun, eikä sekaan meinanut mahtua. Paljon oli lapsiperheitä tonttuja bongailemassa ja vanhempaa väkeä valaistusta ihailemassa.

Torstai 3.12.2020

Ähräsin karttojen parissa. Eeva toivoi jokaisen kylän kohdalle sellaisen kartan, josta nopeasti selviäisi missä päin Lietoa liikutaan. Seikkaillessani erilaisten karttapohjien maailmassa havaitsin ilokseni, että Liedon kunnan karttapohjaan on lisätty kulttuuriympäristöhankkeen kuvat. Tai kuvia, ei kaikkia. Meillä oli muutama vuosi sitten iso Onks tääl tämmöstäki ollu -projekti, jossa muun muassa inventoitiin sellaisia talousrakennuksia - makasiineja, latoja, eläinsuojia jne. - jotka ovat vaarassa kadota maisemasta lähivuosina. No, karttapohjat ovat hankalia, kun taustaksi pitää saada koko kunta. Suuntaa-antavat kartat saatiin kuitenkin aikaiseksi, Tainakin auttoi hiukan.

Irmeli leipoi luetteloinnin ohessa neljä suklaakakkua. Ne olivat yön yli vetäytymässä, ja tänään Terhi kuorrutti ne. Suklaakakut ovat vegaanisia, niihin ei tarvita kananmunia.

Keskiviikko 2.12.2020

Johanna on päivittänyt Tarvasjoen kotiseutumuseon kokoelmatietoja. Ensin hän oli Terhin kanssa kuvaamassa Ihmisten Tarvasjoki -näyttelyn esineitä ja etsimässä niistä luettelointinumeroita. Sitten hän vertaa esineen tietoja kortistossa oleviin tietoihin ja merkitsee korttiin digitointipäivämäärän sekä sen, että esine on nyt tarkastettu ja todettu hyväkuntoiseksi. Muutama vähemmän tunnettu suutarin työväline oheen: fummeli, kulmafummeli ja kanttifummeli.

Illalla on Visit Liedon kokous Nautelan kartanossa, sinne menemme Eevan kanssa ihmettelemään.

Tiistai 1.12.2020

Olimme suunnitelleet pientä henkilökunnan yhteistä jouluhetkeä myllärintuvassa jouluherkkujen äärellä. Uudet koronarajoitukset kuitenkin kieltävät yli 10 henkilön kokoontumiset sisätiloissa 23.12. asti, niinpä henkilökunnan yhteisessä palaverissa päätimme luopua ajatuksesta. Muutenkin keskusteltiin taas siisteydestä ja käsienpesun tärkeydestä. Aloitin marraskuun kirjanpitoa ja kuntouttavan työtoiminnan raporttia, mutta jotenkin oli niin katkonainen ja poukkoileva päivä, etten päässyt alkua pidemmälle. No, huomenna on päivä uus, sanoi hän kello kuus ja lähti kotiin.

Maanantai 30.11.2020

Annatuvan katselmus aamupäivällä tuotti ensin iloisen ja sitten vähän huolestuttavan tuloksen. Kellarivaja on ihan tukeva, se vaan on hiukan vinossa. Mutta tuvan kuisti on jostakin syystä painunut talon puolelta (oikaisu on siis hieman hankala ellei mahdoton), ja ikkunat vääntyneet niin, että osa laseista on jo haljennut. Sovimme, että tämän viikon saavat olla vielä paikoillaan kun on joulupolku, mutta ensi viikolla otetaan ikkunat varovasti irti ja laitetaan piharakennukseen odottamaan konservointia. Tilalle ruuvataan väliaikaiset suojat vanerista tai tuulensuojalevystä tai jostakin, joka pitää veden ulkopuolella. Ja sitten vaan odotellaan hanketta, jolla kunnostetaan rakennukset ja kehitetään alueen toimintaa.

Aurinkopaneelien asennusta tutkittiin Nautelankoskella. Että miten ja mistä, myös sähköautojen latauspisteen paikkaa suunniteltiin alustavasti, että missä järkevin paikka olisi. Kyl se siit sit... Iltapäivällä oli Varsinais-Suomen museonjohtajien teams-kokous, mutta koska kokoonkutsuja olikin joutunut yllättäen toiseen teams-kokoukseen, niin alku venyi niin paljon, että minun oli poistuttava kokouksesta oikeastaan ennen kuin mitään asiaa oli edes alettu käsitellä.

Sunnuntai 29.11.2020

Olin Karitan kanssa avoinnapidossa päivällä, ja hyvä niin, koska väkeä riitti sekä kahvilassa että näyttelyissä. Muutama vieras oli lähtenyt liikkeelle nimenomaan siinä toivossa, että joko Terhi tai minä on paikalla. Tutkimme vanhoja valokuvia ja keskustelimme kylien historiasta hyvinkin pitkään ja syvällisesti. Karita pärjäsi sen aikaa kahvilassa hyvin. Neljän aikaan tulivat Terhi ja Lea paikalle valmistelemaan Koskikirkkoa. Laitoimme öljylyhtyjä myllärintuvan pihalle tuomaan jouluista tunnelmaa. Ilma oli hieno, sees ja tyyni. Viitisenkymmentä ihmistä osallistui hartauteen, mutta ulkona pystyttiin turvallisesti tilaisuus järjestämään. Kahvitusta ei tänä vuonna ollut ollenkaan.

Perjantai 27.11.2020

Vapaapäivieni aikana Juha oli saanut myllyn eteläpäädyn valmiiksi. Ensi viikolla aloitamme Kyöstilän kellarivajan tukemisen. Taljaparka lillui vedessä muutaman päivän, nostettiin sulkujen viereen valumaan ja odottamaan jatkokäsittelyä.

Klas ystävällisesti Helsingissä käydessään kävi hakemassa Museovirastosta kivikirveen, koska itse emme milloinkaan ehdi käydä pääkaupunkiseudulla. Aikoinaan kun Sarkamuseon perusnäyttelyä uudistettiin, luovutimme näyttelystä yhden Laurin kokoelmiin kuuluvan kivikirveen heille. Se tapahtui siis vuonna 2017. Pyysimme meidän näyttelyymme tilalle sellaisen kirveen, jonka Lauri oli löytänyt Nautelan Krääkin pellosta vuonna 1955. Se on sikäli mielenkiintoinen esine, että muotokielensä perusteella sen sijoittaisi mielellään mesoliittisen kivikauden aikaan. Laurikin pohti, olisiko kirves ollut uhrilahja. Nyt se on siis kuitenkin täällä ja toivottavasti eräänä päivänä myös vitriinissä. Torstaina 9.4. olenkin näköjään jo kertonut tästä kirveestä ja laittanut löytöpaikan kartankin kuvitukseksi. Niin ne asiat etenevät...

Iltapäivän hallituksen kokous sujui hyvin, vaikka auditorio onkin toistaiseksi pois käytöstä. Istuimme kahvilassa ja asiat heijastettiin seinälle. Kiitimme paikastaan luopuvaa Annea ja toivotimme Raijan tervetulleeksi sekä toinen toisillemme hyvää joulunaikaa. Ensi vuoden toiminnassa keskitytään melko pitkälti uuden näyttelyn tekemiseen ja tietysti aurinkopaneeleihin ja sähkökulkuneuvojen latauspisteeseen.

Keskiviikko 18.11.2020

Vielä tänään oli muutama homma, jotka piti tulla tekemään, sitten olen loppuviikon vapaalla. Kerroin 25.5. päiväkirjassa hirventaljasta, joka oli suolassa kesän yli. Tänään tuli se päivä, jolloin otettiin talja esiin ja laitettiin se veteen likoamaan. Ensi viikolla yritetään pingottaa se puukehikkoon, kun se nyt ensin pehmenee hiukan. Kävin myös Annantuvalla Suvin kanssa kävelemässä, hän halusi esitellä Joulupolkusuunnitelmansa minulle. Oikein kivat suunnitelmat.

Aurinko näyttäytyi meille hetkeksi. Käytin tilanteen hyödyksi ja otin pienen viedeopätkän kuohuvasta koskesta.

Tiistai 17.11.2020

Yritän kovasti pitää pitämättömiä lomia nyt, mutta kyllä tänäänkin piti tulla töihin. Sain tehtyä ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä laadittua asialistan seuraavaan hallituksen kokoukseen ja vielä ehdin lähettääkin sen.

Maanantai 16.11.2020

Pidin loppuviikon vapaata, mutta toiset olivat täydessä työn touhussa. Kävin aamulla ennen Yliskulmalle lähtöä printtaamassa muutaman valokuvan. Ajatus on, että Kyläportaalisivulle tulee vanhojen valokuvien rinnalle samasta kohtaa nyt otettu kuva. Tosin oli niin harmaa päivä, että kuvista ei tullut oikein hyviä, mutta kokeilumielessä... Päästiin ihailemaan Petrin kotimuseota myös ja haastattelemaan nuorempaa viljelijäsukupolvea.

Tet-harjoittelija aloitti kunnianhimoisen projektin. Hän muokkaa talvisista valokuvista videoelokuvan, jossa musiikin säestyksellä kuvat vaihtuvat ja katsoja näkee Nautelankosken kuohuvana ja vähemmän kuohuvana talviasussa.

Keskiviikko 11.11.2020

Illalla oli Yliskulman Nuorisoseurantalolla Kyläportaalihankkeeseen liittyvä tilaisuus. Paikalla oli 10 henkilöä, saimme pidettyä turvavälit oikein hyvin. Minä olin teknisenä avustajana ja kirjurina. Eevalla oli vielä nauhurikin mukana, joka nauhoittikin hyvin talteen puheet. On kätevää, kun voi ottaa reitittimen, kannettavan ja tykin sekä valkokankaan mukaan, niin pystyy heijastamalla näyttämään valokuvia ja muutakin. Raimo oli laittanut omia vanhoja kuviaan tikulle, niin pystyimme niitäkin katsomaan yhdessä. Jäiden nostamisen aikaan jokeen uponnut kuorma-auto saatiin vissiin kunnialla ylös, koska viereisessä kuvassa sillä on jo kuljetettu juhlaväkeä. Tai sitten tapahtumat ovat tapahtuneet toisin päin. Tilaisuus oli oikein onnistunut. Sovimme kulmakunta-ajelun maanantaiksi. Raimo lupasi tulla oppaaksi.

Tiistai 10.11.2020

Suomi.fi -valtuuksien määrittely olikin aika tarkan mietinnän paikka. Mahdollisia valtuuksia oli paljon tarjolla, mutta kaikkia niitä ei museossa tarvita. Saimme kuitenkin määrittelyn tehtyä ja asian vietyä eteen päin.

Maanantai 9.11.2020

Aamupäivällä virkein aivoin teimme OKM:lle lähtevän avustushakemuksen valmiiksi ja lähetimme eteenpäin - siis päivän etuajassa! Nykyään hakemukset tehdään pääsääntöisesti sähköisinä. Hyvä on varmuuden vuoksi toimia vähintään vuorokautta ennen, ettei jokin häiriö tietoliikenneyhteyksissä estäisi hakemuksen lähettämistä. Sitten Terhi lähti Tainan kanssa puhdistamaan sahan raunioita. Juha on ylimmät tasot myllyn seinustan tellingeistä jo purkanut, mutta ehkä vielä päästään riittävän korkealle ottamaan kuvia raunioista. Ylhäältä päin otetuista kuvista tajuaa rakenteita aivan toisella tavalla kuin maan päältä viistosti otetuista kuvista. Iltapäivällä pohdittiin Eevan kanssa, miten olisi hyvä edetä kyläportaalisivuston tekemisessä. Kyliä on niin paljon ja ne ovat niin erilaisia. Joistakin kylistä on tallennettua muistitietoa paljonkin ja toisista ei sitten välttämättä mitään. Joistakin kylistä on runsaasti vanhoja valokuvia, toisita ehkä vain yksi ja niin edelleen. Päätettiin hiukan jakaa tehtäviä, ettei Eevalle tule liian suurta kuormaa. Lupasin etsiä kylävalokuvia omiin kansioihinsa, niin hiukan helpottaa etenemistä.

Sunnuntai 8.11.2020

Tulin Karitan avuksi pitämään museota avoinna. Isänpäivä saattaa olla vilkas, muttaa saattaa olla ettei olekaan. Nyt on kuitenkin hieno ilma ja koskessa vettä - on siis parempi, että paikalla on varmuuden vuoksi kaksi ihmistä. Minä tosin voin työskennellä museokokoelmien parissa tai (niin kuin nyt) vaikka kirjoittaa päiväkirjaa. Jos tulee ruuhkaa, niin menen sitten yläkertaan.

No, eipä niitä museovieraita ruuhkaksi asti kertynyt. Sain siis tehtyä kustannusarvion OKM:n avustushakemukseen ja vähän mietittyä ensi vuoden talousarviota ja toimintasuunnitelmaa. Kokouspäivästä lähetin doodlekyselyn hallituksen jäsenille. Sepoltakin tuli työsuunnitelma ensi vuoden näyttelyä silmällä pitäen. Ehdin senkin oikolukea ja kommentoida.

Perjantai 6.11.2020

Nyt kun auditorio vapautui taas aineistosta, siirsin Erjan ja Tainan tulevan työmaan sinne. Pakastimesta tyhjennetty lahjoituserä sisältää tekstiilejä, esineitä ja arkistomateriaalia. Ne vaativat vielä puhdistamista ja luettelointia. Pakastushuoneessa oli valmiina odottamassa muutamia esineitä. Kun laitoin ne Tainan pakkaamien materiaalien päälle, pakastin tuli täyteen ja sain laittaa sen päälle. Siellä objektit sitten ovat pakkasessa kolmisen viikkoa. Sitten ne saavat lämmetä vuorokauden, jonka jälkeen ne pakastetaan uudelleen.

Eevan kanssa katsoimme hiukan kyläportaalisivuston ulkoasua ja pohdimme tarinoiden esittämistä sivustolla. Pitkien tekstien kanssa päädyimme siihen lopputulokseen, että koko tekstiä ei tarvitse olla näkyvissä sivulla. Pieni esimerkki siitä, mitä tekstissä käsitellään, riittää, kun tekee siihen linkin "Lue koko tarina tästä".

Torstai 5.11.2020

Marjo kävi hakemassa lisää aineistoja. Kun Terhi vapautui, niin laadimme OKM:lle lähtevän rahoitushakemuksen lähes valmiiksi. Ammatillisesti hoidetut museot voivat hakea erillisrahoituksia näyttelyprojekteihin. Nyt suunnittelemme ensi vuoden näyttelyn yhteyteen draamallista esittämistä sekä videotaideteosta.

Taina pakkasi imuroimansa lahjoituserän muoveihin ja latoi kääröt pakastimeen, että saamme nekin pikku hiljaa luettelointiin.

Keskiviikko 4.11.2020

Juha totesi eilen, että kesällä keitetty punamultamaali ei riitä koko myllyn eteläseinälle, vaan sitä tarvitaan lisää, ja itse asiassa aika paljonkin lisää. Onneksi Satu pääsi nopealla varoitusajalla mestariksi. Kesällä keitettiin noin 40 litraa ja nyt tehtiin suurin piirtein saman kokoinen satsi. Onneksi Pertti, Erja ja Johanna sekä Timo olivat Sadulla apuna, koska minun piti selvittää Suomi.fi -asioita ja aurinkopaneeleita enkä pystynyt koko ajan olemaan paikan päällä. Katso-tunnisteet poistuvat käytöstä vuodenvaihtreessa, ja siirtyminen Suomi.fi -palveluun vaatii voimassaolevaa passia tai henkilökorttia. Havaitsin, että passini olikin vanhentunut. Ei siis auttanut muu kuin käydä passikuvassa nopsakkaan ja laittaa uuden passin tilaus menemään.

Johanna otti kuvia, mutta ehtii vasta ensi viikolla siirtää ne kamerasta tietokoneelle. Sitten saan kivan kuvakertomuksen maalinkeitosta. Se on aika homma kaikkine vaiheineen. Ensin pitää tehdä tiilistä pohja karjakeittiölle, asetella keittiö paikoilleen, hakea polttopuut ja saada ne syttymään, hakea vettä ja saada se kiehumaan, löytää kaikki tarvittavat aineet ja saada kiinnijymähtäneet vernissakanisterit ynnä muut auki ja niin edelleen. Valmistelujen jälkeen päästiin aloittamaan varsinainen keittäminen noin klo 11 ja valmiita oltiin noin klo 16.

Tiistai 3.11.2020

Terhi ja Johanna olivat Tarvasjoella kuvaamassa näyttelyiden esineitä. Tullessaan he toivat Nautelankoskelle kaikki sellaiset esineet ja myyntituotteet, jotka eivät kestä yli talven lämmittämättömässä tilassa. Minä tyhjensin esinepakastimesta edellisen pakastuserän ja ryhdyin käärimään uusia pakastettavia muoveihin. Kaikki orgaanista ainetta olevat lahjoitukset pakastetaan ennen niiden sijoittamista joko näyttelyyn tai säilytystiloihin. Näin pyritään minimoimaan mahdollisten tuholaisten pesiytyminen arkistomateriaaliin, puuesineisiin tai tekstiileihin. Osa pakkasessa olleista esineistä on luetteloitu, ne vein paikoilleen säilytystiloihin. Luetteloimattomat ja puhdistamattomat esineet vein kokoelmienhoitohuoneeseen odottamaan jatkokäsittelyä. Siitä tulee luultavasti Erjan ja Tainan seuraava projekti.

Maanantai 2.11.2020

Marjo aloitti uutena määräaikaisena työntekijänä. Kyläportaalihankkeessa on tarkoitus hyödyntää myös 1970-luvulla tehtyjä haastattteluja, mutta litteroimattomina niitä on todella hankala käyttää. Marjo ryhtyykin siihen työhön, valitsimme hänelle Kaurinkosken koulun opettajan Saima Mäen haastattelun ensimmäiseksi työksi. Terhi opasti Marjoa litteroinnin periaatteisiin, kun minä ryhdyin suunnittelemaan ensi vuoden talousarviota ja toimintaa.

VisitLieto 365-sivulle halutaan pienet esittelytekstit Nautelankosken ja Tarvasjoen kirkonkylän alueesta. Aloitimme sitäkin hiukan ja jatkamme huomenna.

Tiistai 27.10.2020

Tulin pariksi päiväksi tekemään kirjallisia töitä ja loppuviikon pidän taas lomaa. Hyvin pärjäävät täällä kaikki töidensä parissa. Terhi toimii sijaisenani ja pitää langat käsissään kun Pertti luetteloi lehtileikekokoelmaa, Taina puhdistaa varovasti imuroimalla isohkoa arkistoaineistokokonaisuutta, Johanna dokumentoi valokuvaamalla ja päivittää instagram-tiliä, Erja litteroi haastatteluja, Juha maalaa myllyn seinää, Martti siistii Nautelankoskentien vartta, Timo huolehtii luontopolusta ja Eeva tekee kyläportaalisivustoa.

Torstai 22.10.2020

Sadetta on tullut sen verran, että vesi koskessa on noussut. Turbiinia sai siis säätää jo vähän enemmän auki. Juha ilmoitti myllyn päädyn katon reunan korjauksen olevan valmis, joten oli aika kiivetä jälleen yläilmoihin ottamaan kuvia. Myllärintupa sai tuplat ikkunoihinsa, kun Tainan ja Timon kanssa laitettiin taloa talvikuntoon. Samalla siistittiin lattioita ja ikkunalautoja. Lauri Nautelan museossa myös siivottiin sunnuntaita silmällä pitäen. Pari museoasiakastakin kävi siinä jossain välissä. Siksees hyvin sujunut päivä.

Perjantai 16.10.2020

Silittäminen on myös ihanaa puuhaa. Samalla kun seurustelin museovieraiden kanssa ja yhdessä Irmelin kanssa palvelin kahvioasiakkaita sain kaikki pyyheliinat silitettyä. Terassilta siirsimme pelakuut sisälle ja nypimme kaikki ruskeat kukat ja lehdet pois. Tuomo ja Liisa olivat muinaismuistoalueella niittämässä ja poikkesivat kahvilla. Siinä riitti jutusteltavaa kun oli samaa koulua käyneitä ihmisiä viereisessä pöydässä. Ensi viikon ajattelin pitää lomaa, mutta katsotaan nyt sitten.

Torstai 15.10.2020

Jatkoin siivousta. Imuroin ja pesin kahvilan, auditorion ja näyttelytilojen lattiat. Joku voi ihmetellä, että eikö niillä siellä museolla ole siistijää kun museonjohtaja siivoaa koko ajan. Ei ole. Mutta ei se ole ainoa syy, miksi siivoan. Se on minun lempiharrastukseni. Aivot ovat siitä merkilliset, että ne työskentelevät koko ajan kimuranttien asioiden parissa, jos niille on sellaisen tehtävän antanut. Ja jos niiden antaa rauhassa tehdä töitä, eikä koko ajan kiusaa niitä, niin ne putkauttavat ratkaisun kuin itsestään. Siivoaminen on minulle aivojen rentoutusta ja ongelmanratkaisua. Ja lopputulos on ratkaisu ongelmaan sekä ihanan puhdas ja raikas museo.

Pikkuapulaisella on syysloma ja hän tuli museolle auttamaan. Lehdet ovatkin jo pitkään odotelleet lajittelijaansa.

Keskiviikko 14.10.2020

Aamupäivä kului VisitLiedon vieraskynäilijän kanssa. Vaikka museo ei ole virallisesti avoinna, niin siinä samalla parhaani mukaan palvelin myös museovieraita. Koska nyt on vähän jo kylmä ja varsinkin öisin melkein pakkasta, Johanna siirsi pelakuut tuvan ikkunoilta pöydälle, että voimme laittaa tuplat paikoilleen. Pöydällä on vähän hankala hoitaa kukkia, täytyy ehkä miettiä niille parempi paikka vaikka auditoriossa. Siellä yleensä meidän pelakuumme ovat talven yli olleet. Silloin on hiukan helpompi myös huolehtia niiden hyvinvoinnista.

Pesin kahvion ja auditorion ikkunat samalla kun palvelin asiakkaita, joita riitti iltakuuteen saakka. Kaukaa Chilestä ja Argentiinasta asti olivat lähteneet tänne Nautelankoskelle. Mutta koska sukujuuret ulkomaisilla vieraillamme olivat Italiasta, niin puhuimme italiaa, olipas hauskaa pitkästä aikaa.

(On muuten aika vaikeaa ottaa kuva ikkunasta! Otin kuvan ennen pesua ja pesun jälkeen, mutta ainoa ero oikeastaan on, että jälkeen -kuvassa paistaa aurinko, ja se näyttää heti hauskemmalta. Mutta ei siis sen takia, että ikkuna on puhdas vaan koska tausta on kirkkaampi.)

Tiistai 13.10.2020

Leikin kodin putkimiestä. Alakerran sosiaalitiloissa on tuntunut vähän aikaa jo selvä viemärin haju. Otin kaikki viemäriputket pois altaiden alta ja putsasin ne. Yhdessä oli hiuksista muodostunut tuke. Toivottavasti putsaus auttaa ja haju hälvenee. Jollei, niin täytyy tutkia lisää. Veden virtausta on seurailtu myös Aurajoessa. Sen verran on satanut ja veden pinta joessa noussut, että liitimme generaattorin verkkoon. Aina yhtä hieno hetki!

Eilen ukkosti, satoi ja paistoi aurinko samaan aikaan. Johanna sai otettua hienon kuvan sateenkaaresta.

Maanantai 12.10.2020

Erja aloitti uutena työntekijänä. Koska meillä on paljon 1970-luvulla äänitettyjä haastatteluja litteroimatta, hän ryhtyi siihen työhön. Aikamoista on kuunnella vuonna 1893 syntyneen henkilön muistelmia!

"Muuten Lapinkulma ni, nuorisoelämä oli pitkät aikaa, niin oli vaan, lapsia oli vähä ja kouluolot eivät olleet menestymit. Koulua oli käytävä viiren kilometrin päässä ja osa kävi lapinkulmalaiset siihen aikaan, kun minä olen syntynyt vielä Liaron kirkolla. Vasta myöhemmässä olovaiheessa, niin rakennettiin Kaurinkosken koulu, joka tuli ajankohtaiseksi, koska Väljäkin samaan aikaan asutettiin ja samoin Vuohenojan kulmat ja monet muutkin, jotka tulivat siihen asutusvyöhykkeeseen, jotka myöskin oli ajateltava pitäjän keskuksiin päin menoa ja myöskin kouluoloja järjestettävä samalla, koska myöskin nuoria perheitä ilmestys paikkakunnalle. (tauko) Muuten meirän olot. Lapinkulmalla oli kaikki yksmielisiä. Kaikki hoidettiin. Talkoovoimat oli yleiset ja talkootyöt ja ja ruisniitokset ja myöskin kaukapeltojen työtkin, neetki tehtiin suurin osa talkoilla, koska kaikk oltiin yksmielisiä. Yksmielisyys oli myöskin suuri voima koko paikkakunnalla, koska tieolot oli huonot, niin oli myöskin oltava niissä yksmielisiä, jotta saatiin tiet jonkinlaiseen kuntoon, että päästiin liikenteestä eteenpäin. (tauko) Lapinkulmalla oli karjanhoito-olot ni, oli aika puutteelliset aikoinan, koska rehusato oli huono niinko moness muuskin paikass ja mutta paljon eristi lieross oleva Lieron polttimo-osakeyhtiön Nordfors osakeyhtiön viinapolttimo ja josta paikkakunnalla saatiin lisää rehua karjalle ja koska karjanpito silloin oli parempaa kun kun myöskin rankki saatiin siihen osalliseksi joka saatiin lämpimänä ja kuumana ja saatiin karja ruokituksi näiden perusteella"

Irmeli luetteloi arkistoon vanhoja lehtiä ja löytää aina mielenkiintoisia ja tähän aikaan sopivia artikkeleita. Laitan oheen pätkän vuoden 1960-luvun kuluttaja-lehden artikkelista, jossa kerrotaan suu- ja sorkkataudin aiheuttamasta alueiden sulkemisesta lähinnä Uudellamaalla. On sitä ennenkin jouduttu eristyksiin!

Perjantai 9.10.2020

Järjestin museopuodin kirjahyllyn uuteen uskoon. Aiemmin oli vain yhdellä hyllyllä lapsille suunnattuja kirjoja, nyt on kahdella. Valikoima täydentyi Nähdään majalla -sarjalla sekä eilen julkaistulla Lepakon vuosi -teoksella. Iltapäivällä käveltiin maastossa Aurajokivartta kirkonkylässä. Vettä satoi ja kastuttiin kaikki litimäriksi, mutta ei haitannut. Jokiranta on pöheikköisenäkin ihana, saati sitten kun sinne saadaan lisää polkuja ja levähdyspaikkoja maiseman ihailemista varten. Annantuvan ja Kyöstilänniityn luonto- ja kulttuuriarvoista sekä tulevasta käytöstä tarvitaan hankesuunnitelmaa varten lyhyt selostus. Sen laatiminen on minun tehtäväni.

Torstai 8.10.2020

Tärkeitä tapahtumia. Näyttelytyöryhmä kokoontui iltapäivällä. Jokainen oli pohtinut tahollaan eri teemoja ja tapoja lähestyä melko isoa kokonaisuutta. Saimme hyvän konseptin aikaan. Sen pohjalta on hyvä lähteä tekemään itse tutkimusta. Illalla oli Thomasin, Mian ja Nadjan Lepakon vuosi -kirjan julkistamistilaisuus, joka myös striimattiin. Lepakkotyöpajassa askarreltiin hienoja lepakoita ja tehtiin niille ruokaa.

Keskiviikko 7.10.2020

Palaverit veivät tämän päivän mennessään. Mutta syntyi näkyvääkin tulosta: sekä Ravakan että Varsin Hyvän Facebook-sivuilla julkaistiin heti livevideo, jossa kerrottiin Nautelankosken ekoenergia-hankkeesta. Nyt on menossa energiansäästöviikko, ja sen yhteydessä Ravakan ja Varsin Hyvän Ekoteko-hanke julkaisee erilaisia energiansäästöön liittyviä vinkkejä. Kuvaa klikkaamalla pääsee katsomaan sillalla tehdyn haastattelun.

Nyt pitääkin näköjään jo ryhtyä valmistautumaan illan heinienpolttotalkoisiin...

Tiistai 6.10.2020

Tänään oikeasti tulikin vastaan heti sellainen tilanne, jossa piti hyvin tarkkaan miettiä, liitetäänkö tarjottu esine museon kokoelmiin. Vasta vastaanottotilanteessa meille selvisi, ettei kyseessä ollutkaan lietolainen esine, vaan Turussa käytössä ollut. Lahjoittajat olivat kuitenkin jo nähneet niin paljon vaivaa ja kuskanneet esineen tänne museolle, että aikamme pähkäiltyämme otimme lahjoituksen vastaan. Esine on niin hyväkuntoinen, että sen voi liittää opetuskokoelmaan, jolloin esinettä voidaan käyttää. Ja se on myös tärkeää.

Maanantai 5.10.2020

Tilastoimme museotyössä kaiken. Terhi päivitti kävijätilastot ajan tasalle. Vaikka joka vuosi parannamme tilastointisysteemejä, niin aina löytyy lisää täsmennettävää. Nyt olemme ryhtyneet tilastoimaan kokoelmapuolella myös sellaiset lahjoitukset, joita EI oteta vastaan. Mitä museolle on tarjottu ja miksi ja miksi ei ole liitetty kokoelmiin. Vähän eksistentialismia museotyöhön.

Eksistentialismia löytyy myös Lauri Nautelan lehtileikekokoelmasta, jonka kimppuun Pertti käy seuraavaksi. Laurilla on hieno kokoelma, joka suurimmaksi osaksi on järjestetty aiheen mukaisesti. Hän on myös merkinnyt leikkeeseen sekä lehden nimen että ilmestymispäivämäärän. Otin muutamasta satunnaisesti silmiin osuneesta leikkeestä kuvan oheen. Kiva oli huomata, että Lauri on ottanut talteen myös Tarvasjoen tapahtumia.

Juha rakensi tellinkejä, Martti siisiti pihaa, Johanna luetteloi valokuvia ja Taina puhdisti siirrettävät mankelit. Eeva oli ollut viikonloppuna Kajaanissa opaspäivillä ja puhkui tarinaintoa, minun aikani meni näin alkukuussa tuttuun tapaan byrokratian ja algebra-akrobatian parissa.

Perjantai 2.10.2020

Tein pieniä järjestelyjä kokoelmien säilytystiloissa. Ilmarisista tuovat tiistaina yhden Auran konepajassa valmistetun mankelin liitettäväksi kokoelmiin. Meillä on ennestään aika monta mankelia, mutta tämä uusi lahjoitus on niin hyvässä kunnossa, että päätimme ottaa sen vastaan. Siirrämme kaksi muuta mankelia Rauhakylän makasiiniin, ne voivat hyvin olla siellä säilytyksessä. Kun rupesin ottamaan siirrettäviä mankeleita esille, huomasin, että toinen oli vallan luetteloimatta. Onneksi Irmeli tuli vapaaehtoityöhön, hän reippaasti luetteloi sen, lahjoittajan tiedot olivat onneksi tallella. Veimme sitten yhdessä mankelit auditorioon odottamaan tiistain kuljetusta. Muutama mankelikuva oheen.

Maanantai 28.9. - Torstai 1.10.2020

Kuukausi vaihtui kiireisissä merkeissä. Kirkolla Annatuvan ja Kyöstilänniityn ympäristöön liittyen suunnitellaan Aurajoen virkistyskäyttöä laajemmin. Vuosikymmenet on asiasta puhuttu, ja nyt olisi mahdollisuus tuoda jokiranta paremmin kuntalaisten ulottuville. Maanantaina palaveerattiin tämän asian tiimoilta. Terhi hoiti Lepakon vuosi -kirjan lehdistötilaisuuden tiistaina ja minä valmistelin illan kokousta. Edustajiston kokous pidetään yleensä keväällä, mutta koronarajoitusten vuoksi kokous siirrettiin syksyyn. Keskiviikkona etsin valmiiksi aineistoja tutkittavaksi näyttelypalaveria varten.

Torstai osoittautuikin kiireisemmäksi kuin etukäteen oli ajateltu. Marjo tuli harjoittelemaan haastattelujen litterointia ja Tarja tapaamaan Tainaa ja Timoa sekä hoitamaan paperiasiat kuntoon. Mahdollinen kuvausryhmä tuli tutustumaan myllärintupaan. Sepon ja muun näyttelytyöryhmän kanssa pohdimme ensi vuoden näyttelyn laajempia linjauksia ja lähestymistapoja. Ehdimme kuitenkin Terhin kanssa vielä käydä tervehtimässä Turun Tienoon eläkkeelle jäävää päätoimittajaa ja hiukan aikatauluttaa ensi viikkoa. Syksyn ruska on parhaimmillaan, Johanna on ottanut hienoja luontokuvia dokumentointikuvien lisäksi. Muutama oheen.

Torstai 24.9.2020

Näyttelytyöryhmä - Satu, Terhi, Pertti ja minä - kokoontui pohtimaan ensi vuoden näyttelyn näkökulmia. Lähdimme hakemaan inspiraatiota Uudenkaupungin museosta. Jonna esitteli meille Uudenkaupungin puretuista rakennuksista ja niiden taakse kätkeytyvistä tarinoista kootun näyttelyn ja kertoi sen tekemisestä. Menimme sitten syömään ja huomasimme inspiroituneemme kovasti. Näkökulmat tulevalle näyttelylle alkavat hahmottua ja suuntaviivat selkeytyä.

Sillä aikaa kun me olimme Uudessakaupungissa, Juha ja Timo olivat taas saaneet tellinkejä pystyyn myllyn seinustalle. Sekin projekti etenee mukavasti.

Keskiviikko 23.9.2020

Timo aloitti osa-aikaisena kiinteistö- ja ympäristönhoitajana. Hän on aiemminkin ollut täällä töissä, hänen oli helppoa tarttua töihin heti. Luontopolulle oli kaatunut iso kuusi, sen hän meni heti raivaamaan pois. Tai aloitti, jatkuu huomenna. Minä tein loppuvuoden taloussuunnitelmaa ja kirjoitin työtodistuksia kesätyöntekijöille, siinä menee aina oma aikansa. Johanna otti valokuvia ja minä otin Johannasta valokuvia, että saatiin hänenkin tietonsa nettisivujen henkilökuntasivulle.

Tiistai 22.9.2020

Leivottiin ryhmää varten omenapiirakkaa. Tänä vuonna kun ei tullut pihlajaan marjoja ollenkaan ovat omenat aika toukkaisia. Aika homma paloitella omenat, suurin osa menee kompostiin. No, piirakasta tuli oikein hyvää ja ryhmä oli tyytyväinen vierailun antiin, sekä ruumiin että hengen ravintoon, niin kuin yksi ryhmäläinen pois lähtiessään kauniisti sanoi. Esittelimme uutta kotiseutuportaalihanketta ja se herättikin runsaasti kiinnostusta, kuten myös Kivikauden pyyntimiehen jäljillä -näyttely, jossa pohdimme muun muassa ihmisen tarvetta elää kylämäisessä ympäristössä.

Maanantai 21.9.2020

Joskus on pakko pitää vähän vapaata. Koska mitään superakuuttia ei ollut, niin pidimme Terhin kanssa perjantain vapaana. Tänään otettiin käyttöön uusi käytäntö. Meitä on monta työntekijää, jotka teemme eri asioita eri puolella museoaluetta. Aina ei välttämättä edes kohdata toisiamme työpäivän aikana. Niinpä kokoonnuimme klo 11 kahvioon ja kerroimme toisillemme, mitä olemme tekemässä. Se osoittautui hyväksi ideaksi, jatkamme sitä. Joka maanantai klo 11 pieni palaveri teemalla "Missä mennään". Nyt pitäisi vielä löytää yhteinen hetki taukojumpalle. Taukojumppaa suositellaan varsinkin tietokoneella paljon työskenteleville, harva kuitenkaan muistaa pitää jumppataukoja - ainakaan riittävästi. Jos olisi yhteinen puolipakollinen jumppahetki, niin se edesauttaisi kyllä kaikkien jaksamista.

Torstai 17.9.2020

Erilaisilla tuilla yleishyödylliset yhteisöt pystyvät palkkaamaan työntekijöitä 3 kuukaudesta aina 12 kuukauteen saakka. Mahdollinen uusi työntekijä tuli tutustumaan museoon, hän voisi ommella tekstiileille suojapusseja. Olisi äärettömän tärkeä työ, jota emme koskaan ehdi tehdä. Eeva on ottanut työn tukasta kiinni, hiukan katseltiin paperiasioita yhdessä ja pohdittiin työaikatauluja tarkemmin. Sauvossa olisi pelakuuilta, jossa neuvotaan kukkien talvehtimisesta ym., mutta on niin kova myrskytuuli, ettei sinne sitten lähdetty.

Keskiviikko 16.9.2020

Eeva aloitti työt Liedon kotiseutuportaali - ovi kyliin ja kulmakuntiin hankevetäjänä. Tutkittiin, miten verkkosivut tehdään, mistä löytyy tietoja eri kylistä, mistä löytyvät valokuvat ja haastattelut ym. Tehtiin verkkosivupohjat jokaiselle kylälle ja siitä se sitten lähti.

Tiistai 15.9.2020

Pikkupossut ihmettelivät, kun Hannu tuli rasvaamaan vielä kesähuollossa olleen ja öljyssä lilluneen turbiinin. Rasvaamisen jälkeen Juha ja Hannu sulkivat ohivirtauskanavan sulut ja avasivat myllyyn johtavan kanavan sulut. Kun vettä oli virrannut turbiinisäiliöön riittävästi, liitimme generaattorin verkkoon. Jos kaikki menee hyvin, niin sulkuja ei tarvitse availla ja sulkea ennen ensi kesää vuosihuollon yhteydessä.

Maanantai 14.9.2020

Lauantai oli kaikilla vapaapäivä. Sunnuntaina Karita ja Anni huolehtivat museon asiakaspalvelusta erinomaisesti. Tänään tein edustajiston kokouskutsun. Normaalisti edustajisto kokoontuu aina maalis-huhtikuussa, mutta tänä vuonna koronaepidemian vuoksi kaikki yleiset kokoukset siirrettiin syksyyn, syyskuun loppuun mennessä pitää kokous pitää. Sovimme päiväksi 29.9. ja se kyllä täyttää kriteerit vielä.

Perjantai 11.9.2020

Päivä alkoi sämpylöiden tekemisellä. Yksi gluteeniton ja yksi kasvisruokavalio piti ottaa huomioon, muuten laitettiin täytteeksi kaikkiin juustoa, kinkkua, salaattia, kurkkua ja tomaattia. Olin varannut muutaman ylimääräisen sämpylän, ja hyvä oli, koska satunnainen vierailija halusi myös sämpylän kahvinsa kanssa. Kun kahvit oli juotu, tuli Lea paikalle ja ryhtyi tekemään kasvissosekeittoa. Sillä aikaa minä sain tehtyä esityksen museon Leader-hankkeista. Niitä on ollut aika monta vuodesta 1998 alkaen. Ruokailun jälkeen kun minä esittelin hankkeitamme, Terhi leipoi lohipiirakan. Kun minun esitykseni oli ohi, lähti Terhi ryhmän kanssa tupaan ja myllyyn sekä saunalle ja minä jäin vahtimaan lohipiirakkaa. Lea siivosi keittiön ja lupasi tulla taas tekemään ruokaa, kun tarvitaan. Seuraavan kerran tarvitaan lokakuun alussa, kun tulee tyky-ryhmä päiväksi museoon.

Torstai 10.9.2020

Päivä meni siivotessa ja muutenkin huomista ryhmävierailua varten valmistautumisessa.

Keskiviikko 9.9.2020

Johanna on opetellut valokuvien luettelointia. Ensin aluksi hän kirjoittaa tietoja exceliin. Sitten kun luetteloinnin perusteet tulevat hänelle tutuiksi ja hiukan ehkä jopa automaattisiksikin, hän ryhtyy opettelemaan tietokantaan kirjaamista. Mutta siis edetään asia kerrallaan. Tietojen kirjaaminen auttaa myös valokuvaamisessa, koska silloin paremmin ymmärtää, minkälaisia valokuvia dokumentoidessa otetaan.

Nyt ryhdyn tekemään esitystä museon hankkeista kautta aikojen. Perjantaina Leader-ryhmät kokoontuvat täällä, ja Eeva toivoi pientä esittelyä hankkeistamme. Joitakin olen jo laittanut nettiinkin, mutta suurimmasta osasta ei ole ehditty vielä tehdä omia sivuja.

Tiistai 8.9.2020

Eilinen päivä meni byrokratian parissa. Kokeilin myös tehdä lohipiirakkaa ja se onnistuikin erinomaisesti. Tänään leivoin gluteenitonta ja vehnätöntä lohipiirakkaa. Pellillisestä tulee 24 palaa, niin sitä riittää sitten pitkäksi aikaa. Lähetin Maijalle kuvia väitöskirjaa varten muinaismuistoalueesta, kalliomaalauksista, museoalueesta ja kivikauden näyttelystä. Hän oli oikein tyytyväinen kuviin, vaikka minun (ja Terhin) mielestäni meidän kaikki kuvamme ovat dokumentointikuvia eivätkä sellaisinaan ihan parhaita mahdollisia kuvituskuvina.

Perjantai 4.9.2020

Negatiivisen koronatestituloksen saatuani palasin töihin. Terhi huolehti poissaollessani viikon tapahtumista. Maanantaina oli Thomasin lepakkokävely, keskiviikkona Sannan luontokävelyn kenraaliharjoitus, torstaina päivällä ryhmäopastus kahvitteluineen ja illalla luontopolkukävely sekä myllyn lepakkotapahtuma ja vielä Thomasin lepakkokävely uudelleen.

Tänään oli vielä Sannan luontopolkukävely, johon minäkin pääsin osallistumaan. Oli mukava nähdä, minkälainen kävelystä tuli kun olemme pitkin kesää seuranneet Sannan ryhmän harjoittelua, muun muassa sillan alla killumista. Vedessä lillumista emme olleet nähneet harjoituksissa, se oli aika vaikuttavaa. Hieno meditaatiokävely kaiken kaikkiaan. Ennen kuin Sanna ryhmineen keräsi tavaransa ja lähti pois kiitimme heitä ja he kiittivät meitä ja sitten kilistimme kuusenkerkkäkuohuvaista.

Sunnuntai 30.8.2020

Aivastelin jonkun verran jo lauantai-iltana, tänään oli kurkku kipeä ja hiukan lämpöä, niin jäin kotiin sairastamaan. Oikeastaan huonompaa päivää sairastamiselle ei ole kuin tämä jokavuotinen Varsinais-Suomen museopäivä. Silloin on sekä Nautelankoskella että Tarvasjoella käsityönäytöksiä, tänä vuonna oli vielä uutena asiana Kulttuuriralli, jonka kohteita molemmat museokohteemme ovat. Perinteisesti minä olen ollut Tarvasjoella ja Terhi huolehtinut kaikesta Nautelankoskella. Nyt piti sitten nopeasti tehdä uusi suunnitelma. Satu oli jo varautunut tulemaan Nautelankoskelle värjäämään lankaa muutaman muun taitajan kanssa. Hän joutuikin sitten ottamaan yleisvastuuta enemmän ja myös laskemaan kävijämääriä. Sofian sain myllyyn oppaaksi, niin että Terhi pystyi lähtemään Tarvasjoelle. Johanna tuli valokuvaamaan ja Mari tupaan oppaaksi. Markus, Selma ja Aino huolehtivat Lauri Nautelan museosta ja kahviosta. Kaikki sujui hyvin, museovieraat ja käsitöiden tekijät olivat kaikki tyytyväisiä päivään.

Lauantai 29.8.2020

Vanhojen mopedien päivä houkutteli paljon väkeä paikalle. Olimme kaikki tiiviissä työn touhussa. Markus, Selma ja Aino hoitivat kahvilaa, Jean opasti tuvassa pienoismallin äärellä ja minä paistoin makkaroita leivinuunissa. Satu tuli valokuvaamaan tapahtumaa, Terhi huolehti myllystä ja Irmeli laski kävijöitä.

Torstai 27.8.2020

Pertti on monta kuukautta luetteloinut vanhoja kirjoja ja valokuvia. Hän piti meille muille pienen tai ehkä keskisuuren koulutuksen tietojen etsimisestä. Nyt osaamme taas enemmän. Terhi leipoi kinkkupiirakkaa ja suklaakakkua viikonloppua varten. Koska pari kirjaa on loppuunmyyty, päivitin kirjahinnaston. Muutama museovieras poikkesi katsomassa puhdetyönäyttelyä ja aivan suloiset pienet kaksostytöt Fammunsa kanssa kävivät ihmettelemässä Aurajoen vedenalaista maailmaa. Illalla mennään Oripäähän Liedon matkailutieiltaan, koska emme ehdi Vilkkimäellä järjestettävään tilaisuuteen.

Keskiviikko 26.8.2020

Aamupäivällä kerroin Marille ja Jeanille, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon kulttuuriympäristön dokumentoinnissa. Katsoimme karttoja, inventointilomakkeita, valokuvapäiväkirjoja ja rakennuspohjapiirroksia sekä pohdimme dokumentoinnin merkitystä ja tarkoitusta eri kanteilta. Sitten kun teoriapuoli oli hallussa, mentiin itse asiaan. Tehtävänä oli dokumentoida Nautelan sahan rauniot mittaamalla, piirtämällä ja valokuvaamalla. Johanna huolehti valokuvaamisesta, Mari piirtämisestä ja Jean oli mittanauhan toisessa päässä.

Sillä aikaa kun tehokas kolmikko dokumentoi, kävin Opintiellä pikaisesti viemässä muutaman vetolaatikoston tulevaan käsityöhuoneeseen. Siellä oli kamalaa. Kamala oli myös myllyn ovenalushirsi. Pieni tenkkapoo tuli Juhalle, kun kuitenkin silta pitää olla viikonloppuna paikoillaan, että museovieraat pääsevät sekä lauantain mopedipäivänä että sunnuntain Varsinais-Suomen museopäivänä turvallisesti kulkemaan myllyyn.

Tiistai 25.8.2020

Tehtiin henkilökunnan virkistäytymisretki Tarvasjoelle. Pyritään aina elokuussa järjestämään retki, johon kaikki ovat tervetulleita osallistumaan mutta pakko ei ole. Yleensä kaikki lähtevät mielellään mukaan. Otettiin kahvia ja omenapiirakkaa mukaan. Terhi selosti Pertille ja Johannalle heidän tulevaa dokumentointitehtäväänsä Tarvasjoella ja minä kerroin näyttelyistä. Meillä oli oikein mukava retki ja kaikki olivat tyytyväisiä.

Maanantai 24.8.2020

Terhi oli Tarvasjoella opastamassa ryhmää. Minulla oli vähän asioita Raision suunnalla. Kävin myös Ikeassa ja siellä oli taas pikkuisia possuja! Myllyssä on possuja siellä täällä museovieraiden - ensisijaisesti lasten - etsittäviksi. Ne ovat niin suloisia, että joku museovieras ei voinut vastustaa viime vuonne kiusausta, vaan pakkasi neljä niistä mukaansa. Mutta nyt siis on possukatras taas koolla.

Sunnuntai 23.8.2020

Viikonloppuna kävi paljon ihmisiä museossa ja kahvilla, hyvä että oli leivottu viikolla valmiiksi. Lauantaina Annin ja Markuksen piti lähteä jo klo 15, minä tulin sitten loppuajaksi paikalle. Sunnuntaina Anni ja Daniel selvisivät keskenään, minä voin keskittyä mehujen keittämiseen ja omenien pilkkomiseen.

Perjantai 21.8.2020

Aamupäivällä Terhi leipoi kinkkupiirakoita ja minä järjestelin pattinkien siirtoa Korsutuvalta museolle. Puolen päivän huitteissa Seutusanomien toimittaja tuli tekemään juttua teemalla "Miten kesä Nautelankoskella on mennyt?". Sitten kun hän lähti pois, vapaaehtoistyöntekijä tuli traktorin ja metsäkärryn kanssa Korsutuvalle. Terhi ja minä teimme aina pattingeista kouraan sopivan kokoisia pinoja ja koura nosti ne kärrylle. Sitten tuotiin pattingit museolle lähelle myllyn seinustaa, niin siitä on sitten mukava ottaa ja rakentaa tellingit.

1/1

Torstai 20.8.2020

Päivä meni melko totaalisesti leipoessa ja siivotessa viikonloppua varten.

Keskiviikko 19.8.2020

Tarvasjoen Marita oli leiponut Nautelankosken museota varten luontaisesti gluteenittoman omenapiirakan, ja Antti kävi tuomassa sen eilen aamulla. Koska minä pidin vapaapäivää, niin Jean otti piirakan vastaan, paloitteli ja laittoi pakkaseen odottamaan sitä hetkeä, kun gluteenitonta leivonnaista tarvitaan. Martti jatkoi pihan hoitoa tiistaina ja viimeisteli vielä keskiviikkona. Nyt on hyvä olla auki taas viikonloppuna, kun paikat on siistit. Johanna kasteli tiistaina ulkokukat ja tänään hän hoiti tuvan pelakuut. Ne olivat taas juoneet kovasti. Pelakuitten hoidon ohella hän kertoili tuvasta paikalle poikenneille museovieraille.

Juhan työmaana oli molempina päivinä myllyn kulkusillan uusimisurakka. Kaikki tarvittavat puut on jo sahattu, ja ne sivellään tervan ja pellavaöljyn seoksella ennen paikoilleen laittamista. Juhan kanssa käytiin katsomassa pattinkeja, ja niitä on riittävästi tellinkeihin. Vielä tarvitaan lautaa. Pattienkien siirron ja lautojen metsästyksen jätän Leenan huoleksi.

Mari ja Pertti luetteloivat nyt saman lahjoituksen valokuvia, Mari irtokuvia ja Pertti valokuva-albumeja. Kumpikin löytää kuvista mielenkiintoisia selvitettäviä asioita. Jean teki näyttelytutkimusta ja lisäksi muutti Marja-Riitan lahjoituksen tiff-muotoon skannattuja postikortteja jpg-muotoon. Valokuvat ja arkistoaineisto skannataan pääasiassa tiff-muotoon, mutta kaikki muutetaan myös jpg-muotoon ennen luetteloimista. Luettelointiohjelmaan liitetaan sitten tiff-kuvaa pienempi jpg-kuva. Itse kävin aamulla Tarvasjoella viemässä museoon maitoa ja roskapusseja sekä tarkistamassa pikkuleipien tilanteen. Nyt siellä pärjätään taas sunnuntaina. Nautelankoskella osa päivästä meni asiakaspalvelussa, sillä museossa oli taas niin museovieraita kuin kahvioasiakkaita puolen päivän jälkeen. Iltapäivällä kävin kaupassa ja kunnantalolla hakemassa käsipapereita. Tiskiä on keittiöön jo kertynyt, mutta en laittanut vielä astianpesukonetta päälle. Huomenna joka tapauksessa leivotaan viikonloppua silmällä pitäen, ja samalla saa tiskattua niin leipomistiskit kuin kahvikupitkin.

Maanantai 17.8.2020

Tänään oli mukava saapua töihin, kun muut olivat jo ehtineet aiemmin paikalle ja olivat työn touhussa. Leena lähti Tampereelle seminaariin, muut jäivät pitämään paikkaa pystyssä.

Martti oli aamulla ensimmäiseksi tyhjentänyt roskikset, jotka olivat jo eilen illalla täynnä, mutta joita emme kotiin lähtiessämme jaksaneet hoitaa. Nurmikon leikkuu oli seuraavana vuorossa, omenapuuta Martti ehti myös karsia. Juha ja Johanna olivat vaihtaneet lamppuja myllyyn. Sen jälkeen Juha aloitti myllyn kulkusillan korjausurakkaa, ja Johanna dokumentoi. Juhan lisäksi kuviin pääsivät myös perennamaan perhoset.

Pertillä oli vanhan valokuva-albumin kuvien luettelointi loppusuoralla, ja hän saikin se tänään valmiiksi. Mari vei luetteloimansa esineet paikoilleen säilytystiloihin ja jatkoi sitten ison valokuvalahjoituksen irtokuvien luetteloimista. Jean luetteloi radioamatööripäivänä skannaamani valokuvat aiemmien luetteloitujen aineistojen jatkoksi ja merkitsi ristiviittaukset. Lisäksi hän teki taustatyötä ensi vuoden syksyyn suunniteltuun näyttelyyn.

Johannan kanssa hoidettiin yhdessä pelakuut, ja Taina teki kunnon kuurauksen vessoille. Loppupäivän hoitelin muun muassa tuleviin aukiolo- ja tapahtumapäiviin liittyviä asioita, siivoilin kahviossa, päivitin nettisivuja ja lisäilin uusia asioita jo ennestäänkin pitkään tehtävien asioiden listaan. Maunon kanssa puhuttiin puhelimessa ja puhelun myötä pattinkiasia liikahti eteenpäin.

Sunnuntai 16.8.2020

Nyt on ollut sen verran haipakkaa, ettei olla ehditty kirjoitta päiväkirjaa lainkaan, mutta paikataan pikku hiljaa. Terhi on ollut Liedon hautausmailla pitämässä opastuksia, ja niistä on tullut paljon kiitosta. Perjantaipäivä meni leipoessa, muista päivistä en oikein muista enää mitä kaikkea tehtiin. Puhelinkin hajosi jossain vaiheessa ja piti hankkia uusi.

Eilen oli perinteinen harrastetraktoripäivä Nautelankoskella. Lea opasti tuvassa ja paistoi uunissa makkaroita, Eve laski kävijöitä ja kertoi pienoismallin äärellä perinteisestä rakentamisesta ja ohjasi ihmisiä Evakkonäyttelyyn. Ensimmäistä kertaa opastettiin myös kivikauden näyttelyssä, Jean suoritui siitä oikein hyvin. Terhi opasti myllyssä. Aino, Selma ja minä hoidimme kahvilaa. Vapaaehtoistyöntekijä Leena laski kävijöitä, ainakin 556 vierailijaa kävi tutustumassa traktoreihin ja museoon. Koska kinkkupiirakka loppui totaalisesti, jäi Terhi vielä leipomaan kun minä lähdin poimimaan viinimarjoja. Valkoiset viinimarjat täytyy poimia nyt tai niitä ei tarvitse poimia ollenkaan. Punaisilla ei ole vielä kiire ja mustia ei tänä vuonna tulekaan.

Tänään oli Liedon päivä. Koska lähes kaikki tarjottavat menivät lauantaina, tulin aamulla leipomaan mustikkapiirakkaa. Minä olin Karitan ja Maritan kanssa Tarvasjoella. Tarvasjoella on jotenkin aina ihana tunnelma, vierailijoita kävi tasaisesti ja Marita opasti heitä sekä Ihmisten Tarvasjoki -näyttelyssä että yläkerran Härkätien kulkijoita -näyttelyssä. Minä vein kiinnostuneita tutustumaan myös Tarvasjoen kirkkoon. Pääsin jopa kertomaan saksaksi Tarvasjoen esihistoriasta ja Härkätien kulkijoista, se oli ilahduttavaa ja elähdyttävää. Lea, Terhi, Markus ja Selma pitivät huolta Nautelankosken toiminnoista. Kun Tarvasjoella suljettiin klo 15, tulin Nautelankoskelle loppuhörinöihin. Sitten kun suljettiin Nautelankoskella noin klo 18, päästiin miettimään tulevien viikkojen tapahtumien organisointia. Tulossa on vielä Vanhojen mopedien päivä, Varsinais-Suomen museopäivä, Lepakoiden yö sekä syyskuussa vielä pari performanssiesitystä luontopolulla.

Tiistai 11.8.2020

Tilasin vielä kuitenkin jäätelöitä ja kahvia. Meillä on vielä muutama tapahtuma, joissa perinteisesti on käynyt paljon väkeä. Me olemme jo toista kesää jauhaneet Turun Kahvipaahtimon pavuista kahvit, ja siitä tulee kyllä hyvää kahvia. Ja kun jauhaa papuja, niin tuoksu jo houkuttelee kahville. Tuoksua saatiin myös naisten ja miesten wc-tiloihin, kun Johanna kävi hakemassa tuoreet kukat. Suopayrtti kukkii nyt parhaimmillaan. Esteettömään wc-tilaan ei laiteta kukkia, niin myös allergiset ihmiset voivat turvallisesti käydä. Vaikka Jean päivitti myös googleen uudet avoinnaoloajat (eli suljettu, avataan launataina klo 12), niin jonkin verran ihmisiä liikkuu kuitenkin. Aina pyritään palvelemaan kaikki asiakkaat, vaikka ei virallisesti avoinna ollakaan.

Juha on puhdistanut myllyn vesikanavaa ja turbiinisäiliötä, niin että sinne pystyy menemään huoltotöihin jossain vaiheessa. Minä yritän metsästää tarvikkeita tellinkejä varten. Pattinkia tarvitaan 450 metriä ja lautaa 250 metriä.

1/1

Maanantai 10.8.2020

Karita tuli vielä tänään pitämään museota ja kahviota avoinna. Jean lupasi olla kahvio- ja museovalvojana huomenna ja keskiviikkona, torstaina ja perjantaina minä pystyn olemaan enemmän asiakaspalvelussa. Lauantaina onkin traktoripäivä ja sunnuntaina Liedon päivä. Viikonloppuisin meillä on vielä elokuun ajan kesäoppaita töissä. Terhi saa keskittyä tämän viikon hautausmaakierroksiin. Kastelin pelakuut ja ulkokukat sekä hieman tutkailin yleistä siisteyttä. Taina lupasi ottaa taas siisteydestä enemmän vastuuta, kun ei ole enää kesätyöntekijöitä siivoamassa. Vessat pitää pestä joka päivä sekä roskikset tyhjentää, lattiat vähintään harjata, mieluummin imuroida ja tarvittaessa mopata. Tapasin Irmelin vielä pois lähtiessä, ja hän lupasi tulla tapahtumapäivinä auttamaan ja sitten syyskuussa vähän enemmän. Kyllä se siitä...

Sunnuntai 9.8.2020

Tänään vietettiin varsinaista radioamatööripäivää. Arvo oli ensimmäisenä paikalla radioautonsa kanssa. Auditorioon laitettiin esille Arvon tuomat vanhat radiot, auto sai hyvän paikan toimintapihan reunalta. Siinä se houkuttelikin mukavasti katsojia ja Arvo sai päivän aikana monet kerrat kertoa autostaan. Matti piti yhteyksiä sähköttämällä, Jouko puheella. Erkki oli yleismiehenä ja seremoniamestarina, Kauko kuskina ja valokuvaajana. Juhani tuli auttamaan radioaseman purkamisessa. Päivän puheenvuorossa Marjatta ja Jyrki kertoivat isänsä radioamatööriharrastuksesta, joka alkoi jo 16-vuotiaana ja myöhemmin kosketti koko perhettä. Puheenvuoron jälkeen jaettiin huomionosoituksia. Jouko, Matti ja Leo saivat Viestikillan kunniakirjat sotilasradiotoiminnasta, museota muistettiin Varsinais-Suomen Viestikillan ja Viestikiltojen liiton kunnialaatalla radioamatööripäivätapahtuman järjestämisestä sekä viestiristillä osallisuudesta viestialan maapuolustustyöhön.

Päivä meni mukavasti ja väkeä kävi runsaasti. Onneksi Lea pääsi tänään auttamaan, sillä kaikki käsiparit olivat tarpeen. Alun perin Lean piti hoitaa vain radiomiesten ruokailu, mutta koska museovieraita kävi tasaiseen tahtiin, hän jäi koko päiväksi. Markus ja Anni saivat tehdä töitä ripeään tahtiin, mutta hyvin he selvisivät. Markus oli välillä opastamassa pitkään myllyssä, samalla Lea opasti tuvassa. Jossain käsittämättömässä välissä Anni leipoi raparperipiirakan ja suklaakakun. Museon sulkeuduttua minä jäin vielä kuorruttamaan kakkua ja tekemään hieman toimistotöitä. Ja museon hiljennettyä rentouduin järjestämällä teevalikoiman. Ensi viikko menee minun osaltani sitten pitkälti hautausmailla.

1/1

Lauantai 8.8.2020

Aamulla oli nähtävissä jälleen lämpimän sään lieveilmiöt: pienet ulkoroskikset olivat täynnä pizza- ja salaattilaatikoita sekä juomatölkkejä. Pihalta löytyi myös kesken jäänyt pizza. Ei auttanut muu ryhtyä jälleen siivoamaan. Pian paikalle saapuikin radioamatööripäivien iskujoukko: Matti, Jouko, Erkki, Kauko, Juhani ja Rauno. He ryhtyivät hommiin eli virittämään antenneja ja rakentamaan radioasemaa huomista radioamatööripäivää varten. Välillä oli soppa- ja kahvitauko, sitten työ taas jatkui. Yhteyskokeilut onnistuivat hyvin, ja kahdelta oli kaikki valmista. Karita ja Anni hoitivat asiakaspalvelun. Väkeä riitti sekä museon näyttelyissä että kahviossa. Välillä molemmat olivat opastamassa ja minä auttelin kahviossa. Loppuiltapäivästä pääsin sitten jatkamaan tiedotusta ja päivittämään ensi viikon Keisvuoren hautausmaan kierroksen tekstiä. Kaukon kanssa saatiin vihdoin lahjakirja tehtyä ja lainassa olleet asiakirjat palautettua, joten sekin asia on nyt kunnossa.

Perjantai 7.8.2020

Perjantaiaamu oli Nautelankoskella sumuinen, mutta selkeni nopeasti aurinkoiseksi ja kuumaksi päiväksi. Aamu aloitettiin NMKY:n päiväleiriläisten kanssa, parikymmentä lasta ohjaajineen tuli viettämään päivää Nautelankoskella. Aluksi Jean ja Mari kävivät heidän kanssaan myllyssä ja tuvassa. Jean opasti ja Mari oli mukana valvojana ja valokuvaajana. Sitten jatkettiin kivikauden näyttelyssä, jossa minä liityin mukaan. Lauri Nautelan museon jälkeen oli aika kokeilla muinaistekniikkaa eli tulen sytyttämistä kivikauden keinoin. Emme saaneet nuotiota aikaan. Ruokailun jälkeen leiriläiset vielä retkeilivät luonnonsuojelualueella ja onkivat.

Annin päivä kului tiiviisti keittiössä, mutta loppupäivästä hän ehti opastamaankin. Anni keitti lisää makkarasoppaa ja leipoi kinkkupiirakan sekä kaurakeksejä. Mikko leipoi suklaakakun, hoiti pelargoniat ja palveli museon asiakkaita. Iltapäivällä Mari ja Jean pääsivät taas kokoelmien pariin. Mari jatkoi Lauri Nautelan esineiden luettelointia ja Jean sai visiittikorttien luetteloinnin valmiiksi. Marin ystävä tuli museovierailulle, joten Mari pääsi harjoittelemaan museokierroksen pitämistä. Katsoimme Jeanin kanssa hänelle uuden tehtävän eli kesken jääneen lahjoituksen valokuvien selvittämisen (valokuvia on lahjoitettu ja skannattu kahdessa erässä, joten ensin pitää tarkistaa onko päällekkäisyyksiä) ja luetteloinnin. Hieman sekava tehtävänantoni oli, mutta sellaisenaan ei suinkaan ensimmäistä laatuaan, joten Jean totesi: "Eiköhän se siitä." Itse hoidin muun muassa tiedotustehtäviä harrastetraktoripäivään ja Varsinais-Suomen museopäivään liittyen.

Torstai 6.8.2020

Irroitimme generaattorin verkosta ja kiersimme turbiinin vedenmenoaukot kiinni. Sitten nostimme ohivirtaussulut ylös ja laskimme kanavan sulut alas. Ensi viikolla alkaa turbiinisäiliön puhdistus ja turbiinin vuosihuolto.

Terhi oli Tarvasjoella aamupäivän, mutta tuli iltatoriksi museolle. Satu, Lea ja Leena tulivat myös auttamaan. Iltatoria varten leivottiin kaksi piirakkaa, tehtiin myös perunasoppaa valmiiksi lauantaita ja sunnuntaita varten. Minä pidän nyt muutaman päivän vapaata, Terhi jatkaa.

Keskiviikko 5.8.2020

Lieto-viikko alkoikin nyt poikkeuksellisen aikaisin ja kestääkin kaksi viikkoa. Terhi oli jo eilen illalla pitämässä Liedon kirkkomaalla hautausmaakierroksen ja tänään aamupäivällä toisen. Huomenna on Tarvasjoen vuoro, sitten ensi viikolla vielä Tarvasjoki, Viinamäki ja Keisvuori. Mari sai suutarin esineet luetteloitua ja ne vietiin omalle paikalleen pienesineiden säilytystilaan. Huomenna hän aloittaa uuden pienen kokonaisuuden luetteloinnin. Jeanilla menee vielä hetki ison valokuvakokonaisuuden kanssa. Kirjanpitoa en saanut vieläkään valmiiksi, mutta jatkuu huomenna...

Tiistai 4.8.2020

Pelargonianäyttely tuo museolle vieraita kauempaakin. Tänään saimme hyviä hoito-ohjeita yläneläisiltä museovierailta. Yläneen kotiseutumuseossa on myös näitä samoja Luonnonvarakeskuksen perinnepelakuita esillä.

Marilla on vielä kaikenlaista suutarin pikkutavaraa selvitettävänä ennen kuin voimme siirtyä muihin kokoelmiin. Loppujen pientarvikkeiden kohdalla tehtiin nyt sellainen ratkaisu, että suutarin käyttämä säilytysrasia saa numeron. Saatetietoihin kirjoitetaan, kuinka monta ja mitä tavaraa laatikossa on. Kuva otetaan kokonaisuudesta, niin että siitä näkee, minkälaista esineistöä missäkin rasiassa on.

Aino myi viimeisen paperinukkekassin, niinpä hän ryhtyi askartelemaan uusia. Niitä tehdään paperisista jauhosäkeistä ompelemalla.

Maanantai 3.8.2020

Johanna, Juha ja Taina palasivat kesälomalta töihin. Johanna imuroi ja moppasi näyttelytilan lattian ennen kuin avattiin museo yleisölle. Kun Taina tuli, lähti Johanna hänen kanssaan hiukan täyttämään Nautelankoskentien kuoppia. Huomenna Johanna saa taas ryhtyä valokuvaajan hommiin. Juha mittasi myllyn eteläseinustan tulevia tellinkejä varten, aikamoiset tarvitaan, noin 15 metrissä pitää olla työskentelykorkeus.

Museologian harjoittelija Mari aloitti kuukauden mittaisen harjoittelunsa. Hän sai työpisteen kokoelmienhoitohuoneesta, Evelinan paikalta. Aloitimme heti esineiden luetteloinnista. Suutari Laineen esineistöstä on vielä pari muuttolaatikollista tavaraa luetteloimatta. Se on oikein hyvä kokonaisuus harjoitella esineiden käsittelyä.

Kiireinen päivä venahti hieman, kun piti tehdä muutama raportti ja lähettää oppaiden heinäkuun tunnit palkanlaskentaan. Kirjanpitoa ehdin vain aloittaa, mutta jatkuu huomenna...

Perjantai 31.7.2020

Mustikat ovat metsässä parhaimmillaan, niinpä menin ja poimin kaksi mehumaijallista mustikoita. Ja keitin ne mehuksi. Se on mahdottoman hyvää ja erinomainen vaihtoehto pillimehulle. Punaviinimarjamehua meillä on ollutkin tarjolla koko kesän, mutta nyt on sitten kotimehua tarjolla niillekin, jotka eivät voi viinimarjamehua juoda.

Torstai 30.7.2020

Oli sen verran aikaa, että vihdoin ehdin tehdä sen, mikä minun piti tehdä jo ennen kesää. Kun kaikkea tavaraa on ankarasti joka puolella ja kaikki mahdollinen tila on otettu käyttöön, niin myös Terhin huoneen ikkunan taakse seinustalle on laitettu pieni hyllykkö, johon lasketaan luetteloimattomia tai keskeneräisiä kokonaisuuksia. No, siihenhän oli keväällä kerääntynyt jos jonkinmoista pahvilaatikkoa epämääräisine sisältöineen. Kun yläkerran näyttelytilasta kurkkaa alas, niin nytpä näkeekin omituisten pinojen sijaan Laurin arkeologisen kokoelman artefakteja. Ne ovat aika hauskoja.

1/1

Keskiviikko 29.7.2020

Kylläpäs meitä nyt sähkökatkoilla piinataan. Onneksi nykyinen word tallentaa tiedostoja automaattisesti. Juuri kun olin saanut ulkotauluun kiinnitettävän tapahtumakalenterin omasta mielestäni siihen hanttiin, että sen voisi printata ja teipata infotauluun, niin eikös vaan sähkökatko sammuttanut kaikki koneet. No, sain palautettua tiedoston ja nyt se on paikoillaan, niin että tieto kaikista elokuun tapahtumista on kulkijoiden luettavissa.

1/2

Tiistai 28.7.2020

Martti on taas huolehtinut pihan siisteydestä esimerkillisesti. Tänään hän ehti jopa siistiä viemärikaivon ympäristön. Joskus uimurit saattavat mennä jumiin, ja silloin meidän pitää avata viemärin kansi ja heilutella uimureita niin että vesi ymmärtää mennä eteen päin. Martti poisti myös kirsikkapuun kuivia oksia, että on sitten helpompi ja turvallisempi poimia, kun sato kypsyy.

Evelina sai vielä ottaa vastaan lahjoituksen viimeisenä virallisena harjoittelupäivänään (kolme säästettiin syksymmälle, niin hän pääsee traktoripäivänä tutustumaan tapahtumapäivään, yhtenä koululaispäivänä muinaistekniikkaan ja sitten vielä yksi päivä säästettiin tekstiilien käsittelyyn ja säilytykseen Opintiellä). Pikku-Matti pääsi heti omalle paikalleen muiden radioiden joukkoon kolmoskaappiin.

1/1

Maanantai 27.7.2020

Pikkuapulainen tuli tekemään pelakuille vähän hauskemmat nimikyltit. Samalla kun sijoitimme nimikyltit paikoilleen, veimme myös aiemmin piirrettyjä ÄLÄ KOSKE -tauluja tupaan ja myllyyn. Myllyssä näimme myös lepakkoemon, hiivittiin hiljaa pois, ettei häiritty hänen päiväuniaan. Huomenna annan kukille lannoitetta, että jaksavat kukkia syksyyn saakka.

1/1

Sunnuntai 26.7.2020

Turun Sanomissa oli iso artikkeli pelakuista, odotettavissa oli siis paljon museovieraita. Tulin hyvissä ajoin tekemään pelakuille nimikyltit ja printtaamaan esittelytekstin pelargonioista tuvan pöydälle. Onneksi olin ennakoinut tilanteen ja pyytänyt kolme kesäopasta töihin.

Aluksi Aino päivysti tuvassa ja Daniel leipoi korvapuusteja, Selma ja minä palvelimme kahvioasiakkaita ja kerroimme näyttelyistä. Jonkin ajan kuluttua Selma meni vapauttamaan Ainon. Kun Daniel sai korvapuustit uunista, meni hän puolestaan päivystämään tupaan ja Selma pääsi syömään.

Tapahtumapäivinä meitä on yleensä Terhin, Sadun ja minun lisäksi vähintään kaksi vapaaehtoista, harjoittelija ja kolme kesäopasta. Nyt meitä oli siis kolme kesäopasta ja minä. Jotenkin selvisimme kuitenkin kunnialla, kahvi ei loppunut missään vaiheessa kesken, tarjottavaa oli kahvin kanssa riittävästi: sekä suolaista kinkkupiirakkaa että makeita raparperipiirakkaa ja suklaakakkua sekä tietysti Danielin korvapuusteja. Aino kehitti uuden menetelmän museovieraiden laskemiseen, joka toivottavasti avautuu Terhille, niin saamme kävijät tältäkin päivältä oikein tilastoitua. Kun museossa ei ole pääsymaksua, niin tukkimiehen kirjanpito on oikeastaan ainoa menetelmä laskea kävijät sekä opastukset ja opastuksiin osallistuneet. Ne ovat asioita, joita vuosittain valtakunnallisessa museoiden tilastossa muun muassa kysytään.

Kymmentä vaille viisi museolla hiljeni ja oppaat pääsivät ajoissa lähtemään kotiin. Ennen kuin astuivat ovesta ulos, kiitin heitä hyvin tehdystä työpäivästä.

Perjantai 24.7.2020

Kylläpäs meitä nyt mainitaan lehtien palstoilla. Suomen Kuvalehdessä oli iso artikkeli Nautelankosken lepakoista ja paikallislehdessä pelargonioista. Sitten meillä olikin hiukan surua, kun Markus löysi kuolleen lepakon myllyn lattialta. Terhi soitti heti Thomasille ja kysyi, mitä tehdään. Thomas sanoi, että laittakaa lepakko muovipussiin niin toinen tutkija käy hakemassa sen. Ainakin päällisin puolin näytti pieneltä lepakolta. Voi voi.

1/1

Torstai 23.7.2020

Ammatillisten museoiden valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKOssa toteutetaan silloin tällöin yhteisiä nykydokumentointihankkeita eri teemoin. Arki-poolin (johon Liedon museo kuuluu) teemana oli onnellisuus vuonna 2018, jolloin YK:n teettämän onnellisuusraportin mukaan Suomi oli maailman onnellisin maa. Nythän tänä vuonna Suomi sai onnellisimman maan tittelin jo kolmatta kertaa peräkkäin. The World Happiness Report -tutkimus perustuu muun muassa elinajanodotteeseen, sosiaaliseen tukeen ja korruptioon. Varsinaisen onnellisuuden mittaamiseen on käytetty kuitenkin yksilöiden omia arvioita hyvinvoinnista.

Teimme silloin vuonna 2018 yhteistyötä Pahkamäen koulun 5. luokan kanssa. Kutsuimme oppilaat museoon, ja jokaista oppilasta haastateltiin erikseen rauhallisessa ympäristössä onnellisuudesta. Kysyimme oppilailta, mitä onnellisuus heidän mielestään on, mitä se heille merkitsee ja milloin he kokevat olevansa onnellisia. Vastaukset äänitettiin ja talletettiin museon arkistoon. Haastattelun jälkeen oppilaat saivat vielä koulussa piirtää kuvan siitä tilanteesta, jolloin he ovat kokeneet olevansa onnellisia.

No niin, tänään vihdoin sain A3-kokoiset piirrokset skannattua. Eve sai kolmoskaapin valmiiksi ja ryhtyi luetteloimaan sekä äänitteitä että piirustuksia arkistoon. Koska teimme sekä haastattelut että piirustukset anonyymisti, on niiden yhdistäminen toisiinsa hieman haastavaa - ainakin niissä tilanteissa, jolloin kahdella oppilaalla on sama onnellisuuden lähde - jalkapallo! Mutta jos emme aivan onnistu, niin opettaja tulee sitten auttamaan epäselvissä tilanteissa.

Toin raparpereja aamulla tullessani, ja Anni ja Markus tekivät myös raparperihilloa piirakan lisäksi. Terhi selvitteli sähkökatkon keskeyttämän varmuuskopioinnin tilanteen ja teki elokuun tapahtumakalenteria, joka onkin aikamoinen. Pertti ryhtyi valokuvien luettelointiin ja Jean jatkoi Suistamoon liittyvien valokuvien kanssa.

Keskiviikko 22.7.2020

Sähkökatkokset aiheuttivat pieniä katkoksia myös työskentelyssä. Pertti opetteli kaikki generaattorin verkkoon liittämiseen tarvittavat toimenpiteet, että osaa sitten toimia, jos Terhi ja minä olemme molemmat sattumalta pois. Oppaat leipoivat gluteenitonta kinkkupiirakkaa ja hoitivat muutenkin tehtävänsä mallikkaasti.

Eve sai pienesineiden säilytyshuoneen kaapin numero kolme lähes valmiiksi. Säilytystilojen kolme kaappia varattiin uudelleen järjestämisen yhteydessä kouluun, lapsuuteen, kirjoittamiseen, valokuvaamiseen ja musiikkiin liittyvälle esineistölle. Esineet järjestettiin alustavasti kaappeihin keväällä. Eve lisäsi luetteloitujen ja digitoitujen esineiden saatekaavioon sijoituspaikan sekä luetteloi ja digitoi ne esineet, joihin kiinnitetyissä lapuissa luki EINO. Muun muassa Laurin kelanauhurit ja muut äänentoistovälineet saivat vihdoin numeron.

Tiistai 21.7.2020

Aamupäivällä sähkökatko sotki hieman suunnitelmia. Minun oli tarkoitus lähteä hyvissä ajoin Jeanin ja Even kanssa käymään Tarvasjoella, mutta ensin piti generaattori käynnistää uudelleen ja tehdä kaikki siihen liittyvät toimet. Kun koneet jälleen pelasivat, opetteli Pertti skannaamaan valokuvia. Vanhoja kirjoja oli enää pari luetteloimatta, ja niiden jälkeen hän pääseekin juuri digitoitavaksi tulleen vanhan valokuva-albumin kimppuun.

Tarvasjoella katsoimme kotiseutumuseon näyttelyt läpi. Museolle lahjoitettiin kesäkuussa pomminsirpaleita, jotka ovat löytyneet Tarvasjoen Mesilästä. Tarvasjokea pommitettiin talvisodan aikana neljä kertaa. Tammikuun 9. päivänä vuonna 1940 Tarvasjoelle pudotettiin yhteensä 119 pommia. Näyttelyssä olevat pomminsirpaleet ovat tämän pommituksen jäänteitä. Osa lahjoitetuista sirpaleista on viety Nautelankosken museoon säilytettäväksi, ne on luetteloitu ja valokuvattu. Nyt kuvattiin näyttelyssä olevat sirpaleet, mikä osoittautuikin aika haasteelliseksi. Museokierroksen jälkeen esittelin vielä hautausmaan, kerroin sen historiasta sekä hautausmaiden kulttuurihistoriasta ja niiden sisältämästä symboliikasta.

Nautelankoskelle palattuamme soitin Marja-Riitalle. Hän saapui paikalle ja täytimme häntä varten SKS:n arkiston aineistonkäyttölupalomakkeen lähetettäväksi arkiston johtajalle. Kun arkistosta saadaan virallinen lupa, voi Marja-Riitta käyttää museossa olevia SKS:n arkistoaineistosta tehtyjä muistiinpanoja. Päivän lopuksi laitoin varmuuskopioinnin päälle, sitä kun ei sähkökatkojen vuoksi uskaltanut aimmin käynnistää. Leenakin palaili pikkuloman virkistämänä töihin.

1/1

Maanantai 20.7.2020

Eve sai radioamatööritoimintaan liittyvien valokuvien luetteloinnin valmiiksi. Lahjoitustilanteessa oli tehty haastattelu, jossa kuvia katsottiin yhdessä lahjoittajan kanssa ja keskusteltiin niistä. Haastattelusta Eve sai hyvin tietoja kuvien luettelointiin. Pertti jatkoi vanhojen kirjojen luettelointia, joka olikin jo loppusuoralla. Jean aloitti Suistamoon liittyvän lahjoituksen valokuvien ja visiittikorttien luetteloinnin. Tein tiedotetta perinnepelargoneista, päivitin tapahtumatietoja museon nettisivuille ja aloitin elokuun tapahtumakalenterin kokoamisen. Martti leikkasi nurmikot ja huolehti muutenkin siitä, että ulkona oli siistiä.

Museon kahviossa ovat kesän aikana nousseet suosikkituotteiksi kinkkupiirakka, suklaakakku ja mustikka-vadelmapiirakka. Viime aikoina ovat puodin puolella myös kirjat ja korut kiinnostaneet asiakkaita.

Sunnuntai 19.7.2020

Anni oli vuorostaan tänään siivonnut pihaa. Lauri Nautelan museon edustalla oli jälleen roskia. Päädyimme siihen tulokseen, että tähän tihutyöhön olivat linnut todennäköisimpiä syyllisiä, koska pienet ulkoroskikset olivat tyhjempiä kuin lauantaina pois lähtiessämme. Päivä oli aurinkoinen ja sujui mukavasti. Asiakkaita kävi tasaiseen tahtiin, ja välillä olivat sekä Anni että Mikko kumpikin opastamassa tuvassa ja myllyssä, joten minä hoitelin sillä aikaa kahviota.

Teimme Mikon kanssa inventaarion Markuksen tuomille puutuotteille. Hunajalusikoita, puikkopiikoja ja veitsiä on myyty jonkin verran, ehdoton suosikki on ollut taikinalasta. Kuvan ottamisen jälkeen vielä kaikki isommat taikinalastat myytiin, joten laitoin Markukselle lisätilausta lastoihin. Museon auditoriossa talvehtineet pelargoniat ovat saaneet ryhtiä päästyään ulos aurinkoon. Viikonlopun aikana aika moni pysähtyikin ottamaan niistä kuvan.

1/1

Lauantai 18.7.2020

Lauantaipäivä alkoi siivoamisella, sillä museon toimintapiha oli illan ja yön aikana muuttunut hampurilaisbaarin roskikseksi. Hampurilaiskääreitä, papereita ja juomamukeja pilleineen oli ympäri pihaa. Joukkoon mahtui vielä einespitsojen kääreitä ja mehupurkkeja. Kerrasta toiseen jaksaa ihmetyttää, että täydet ruokapakkaukset jaksetaan museolle tuoda vähän kauempaakin, mutta tyhjät ovat liian painavia poiskuljetettavaksi. Myös Lauri Nautelan museon edustalla oli roskia. Sama meno oli jatkunut luontopolullakin, sillä avulias museokävijä toi luontopolulta tullessaan pussillisen sieltä poimimiaan roskia. Kun roskat oli kaikkialta kerätty pois, oli piha taas oikein edukseen. Martti on pitänyt pihan kauniina ja vapaaehtoispuutarhurimme hoitaneet arhkerasti kasvi- ja perennamaata. Museon ympäristön siisteydestä tulikin viikonlopun aikana kiitosta.

Museossa kävi mukavasti asiakkaita, ja monet viipyivät erityisesti puhdetyönäyttelyssä pitkään esineitä katsellen ja tekstejä lukien. Yhdellä kävijällä oli syntymäpäivä, ja hänen tyttärensä kertoi, että isä sai nyt syntymäpäivän kunniaksi syödä jäätelöpuikon. Me tarjosimme syntymäpäiväsankarille opastetun museokierroksen merkkipäivän kunniaksi.

Viikko sitten museolla vietettiin vanhojen moottoripyöriä. Tänään loppupäivästä saimmekin sitten ihailla museon pihalla hieman uudempia menopelejä.

Perjantai 17.7.2020

Daniel oli jälleen töissä ja leipoi suosittuja korvapuustejaan. Niitä myytiin tuoreeltaan asiakkaille, jotkut jäivät varta vasten odottamaan, että pullat tulivat uunista. Pakkaseenkin saatiin onneksi jonkin verran. Korvapuustit ovat maidottomia ja munattomia, joten sopivat siis laktoosi-intolerantikoille, maito- tai kananmuna-allergikoille sekä vegaaneille.

Pertin perhettä tuli museovierailulle, ja Jean piti heille museokierroksen. Kansainvälisiäkin vieraita nähtiin museossa: Jean opasti englanniksi saksalaista kävijää ja Evelina näytti taitonsa opastamalla venäjäksi. Venäläiset museovieraat olivat ihastuksissan, kun saivat opastuksen omalla äidinkielellään. Aamupäivällä Eve leipoi suklaakakun, jonka Daniel kuorrutti. Sitten Eve pääsi palaamaan luettelointityön pariin, meneillään olivat radioamatööriharrastukseen liittyvät valokuvat. Eve teki myös kartan myllärintuvassa olevista pelargoneista. Danielin leipoessa Jean hoiti museon kahviota sekä opastuksia. Iltapäivällä ehdittiin Danielin kanssa tehdä karkkitötteröitä. Nyt kaikki karkkipurkit ovat jälleen täynnä.

Torstai 16.7.2020

Museonjohtajan päiväkirja muuttui hetkelliseksi museoamanuenssin päiväkirjaksi museonjohtajan pitäessä hieman vapaata. Työt museossa kuitenkin jatkuivat. Jean sai valmiiksi karttojen sekä samaan lahjoitukseen kuuluvan arkistoaineiston luetteloinnin. Kartat hän ehtikin jo viedä paikalleen arkistoon. Eve ja Jean olivat kumpikin osan päivää museon kahviossa. Eve ehti leipoa mustikka-vadelmapiirakan sekä kinkkupiirakan. Jean opetteli museon kassan käytön ja pääsi verestämään vanhoja asiakaspalvelutaitojaan. Karitan kanssa Jean ja Eve hoitivatkin museon opastukset ja kahvion hyvin. Jean ehti myös opetella myllyn turbiinin säätämisen ja rasvauksen.

Itse selvittelin SKS:n arkiston kanssa arkiston aineiston käyttöoikeuksia. Olimme Leenan kanssa vuonna 2007 arkistossa lukemassa Liedosta kerättyjä lietolaisia uskomustarinoita ja tekemässä niistä muistiinpanoja. Aineistolle saatiin silloin käyttöoikeus museon opastuksiin ja tapahtumiin. Muutamana vuonna osallistuimmekin kansainväliseen museoiden yöhön kertomalla uskomustarinoita illalla myllärintuvassa. Nyt Marja-Riitta otti museoon yhteyttä ja kysyi, voiko hän käyttää museossa olevia muistiinpanoja kirjoittaessaan Turun Tienooseen artikkelia, joka liittyy lietolaiseen nimistöön ja lietolaisiin uskomustarinoihin. Koska aineiston käyttöoikeus oli myönnetty museolle, täytyi selvitellä miten kuuluu toimia, jotta Marja-Riitta voisi aineistoa käyttää. Päivän lopuksi vielä kävin kaupassa. Asiakkaita on sen verran mukavasti käynyt, että leipomistarvikkeet, kahvimaidot ja -kermat ja vaniljakastike olivat käyneet vähiin.

Keskiviikko 15.7.2020

Sillä aikaa kun me huvittelimme Veräjänkorvalla, Jean ja Eve digitoivat karttoja. Eve myös harjoitteli kahvilatyöskentelyä, kassan ja maksupäätteen käyttöä sekä näyttelyissä opastamista. Pertti luetteloi Laurin vanhoja kirjoja, joista löytyykin aikamoisia aarteita ja yllätyksiä välillä. Tänään yksi paksu kirja osoitteutui kymmeneksi ohuemmaksi, ne oli vaan sidottu yksiin kansiin. Pertti teki sen ratkaisun, että hän luetteloi ne kaikki omalle numerolleen, niin haku tietokannasta on helpompaa.

Vanhoilla kirjoilla on hienoja (ja pitkiä) nimiä, esimerkiksi: "Tarpellisimbain Historiain Lyhykäinen Ulosweto Pyhästä Raamatusta, Nuorelle Kansalle, Eläwän Uskon Ylösherättämisexi Ja Wilpittömän Jumalan Pelwon kehoituxexi; kokoonpandu D. Joh. Pet. Millerildä, Theolog. Professor Göttingis, ..." (vuodelta 1774) tai: "Jumalan Lasten Jokapäiwäinen edeskäyminen armo=istuimen tygö, eli walitut Aamu- ja Ehto=Rukouxet, jokapäiwäxi wiikosa; Niille höydytyxexi, kuin Jumalata Hengesä ja Totudesa rukoilla tahtowat. Jotka ensin Juutin kielesä kokoonpannut on P. Hersleb ..." (vuodelta 1825) ja vielä: "Waiwaishoidon=asetus. Julistus muuttamisesta toisesta seurakunnasta toiseen. Palkkaussääntö. Asetus ja Julistus Irtolaisista, Asetus Henkikirjoituksesta, ynnä kaavoja" (vuodelta 1879).

Turun sanomissa oli eilen uutinen Nautelankosken museon deffasta ja tänään Puhdetyö- ja Evakon tie -näyttelyistä. Olikin oikein vilkas päivä, oli hyvä, että Eve oli Karitan ja Selman apuna yleisötyössä.

Tiistai 14.7.2020

Pääsimme (Terhi ja minä) ex tempore -retkelle Veräjänkorvan museoon Auraan. Ari on jo monta vuotta sitten kutsunut meitä käymään (ja uudistanut kutsunsa monta kertaa), mutta jotenkin ei koskaan ole ollut aikaa. Aamupäivällä pieni ryhmä tuttujamme tuli ensin tutustumaan Nautelankoskelle ja sitten he jatkoivat matkaa Veräjänkorvalle. Yllättäen meillä oli juuri sellainen hetki, että pystyimme lähtemään heidän mukaansa. Ari esitteli meille museota ja laittoi vielä grammarinkin soimaan kauniin kesäpäivän kunniaksi. Kylläpäs meillä oli mukavaa!

Maanantai 13.7.2020

Jean ja Eve pyyhkivät kokoelmienhoitohuoneen kaikki pinnat ennen kuin aloittivat karttojen parissa työskentelyn. Ja onkos vähän ihanaa, kun on tilaa laittaa kartta pöydälle tutkimusta ja valokuvaamista varten. Eve ehti myös tarkistaa kolmen venäläisen kirjan luettelointitiedot. Leena Kelan tanssiryhmä oli harjoittelemassa sillan alla killumista, otin muutaman kuvan, aika hurjapäitä!

Luonnonvarakeskuksen perinnepelargoniat istutettiin saviruukkuihin. Ne pääsivät kaikki myllärintuvan ikkunoille. Pikkuapulainen saa tehdä niille vielä nimikyltit, niillä on sellaisia ihania nimiä kuin "Almatädin pelargonia" ja "Hopplaxin Fanny". Kirjoitimme mustalla tussilla jokaisen ruukun kylkeen tutkimusnumeron ja pelakuun nimen, etteivät mene sekaisin. Vanhat pelakuut vietiin kottikärrykyydillä Lauri Nautelan museon edustalle, istutettiin isompiin ruukkuihin ja laitettiin rappusille Joriinin juurten seuraksi.

1/1

Sunnuntai 12.7.2020

Onneksi säätiedotus ei pitänyt paikkaansa, aurinko paistoi puolipilviseltä taivaalta ja houkutteli museoon sata ihmistä. Selma ja Mikko ehtivät kuitenkin leipoa mustikkapiirakkaa ja kuorruttaa suklaakakun. Kahvin kanssa maistuu myös suolainen kinkkupiirakka!

Aloitimme Terhin kanssa pelargonioiden siirtämistä muoviruukuista saviruukkuihin, mutta siitä lisää huomenna.

Lauantai 11.7.2020

Reijo toi vanhoja moottoripyöriä näytille, vaikka sateli hiukan koko päivän. Oli sen verran kolea, että laitettiin myllärintuvan uuniin prasu. Lea opasti tuvassa ja samalla paistoi makkaraa uunissa, jotkut vieraat ostivat niitä ja tykkäsivät kovasti. Jean opasti kamjossa, Terhi myllyssä, Leena laski tulijoita, Eve valokuvasi ja minä poukkoilin eri pisteiden välillä. Mikko ja Karita tarvitsivat aina välillä hiukan keittiöapua, mutta suurimmaksi osaksi pärjäsivät hyvin, vaikka Leenan laskujen mukaan tapahtumassa vieraili 263 ihmistä.

Näytillä oli hienoja moottoripyöriä. Vanhin oli saksalainen NSU-merkkinen pyörä vuodelta 1937, harvinaisin oli Pyrkijän 1960-luvun alkupuolen mopo, joita on tiettävästi Suomessa vain kaksi kappaletta.

Perjantai 10.7.2020

Jean ja Evelina urakoivat kokoelmienhoitohuoneessa olan takaa. He saivat kaikki pöydillä olevat esineröykkiöt luetteloitua ja digitoitua. Evelinan kanssa vein esineet säilytystiloihin ja hän merkitsi saatetietoihin paikat. Veimme myös pöydät ja tuolit pois huoneesta, että lattian saa imuroitua ja pestyä kunnolla. Maanantaina he pääsevät sisustamaan huoneen mieluisekseen. Siinä pitää miettiä, miten järkevästi sijoittaa pöydät työskentelyä varten. Tilaa pitää olla kokoelmien puhdistamiseen, valokuvaamiseen, mittaamiseen, tutkimiseen ja pakkaamiseen. Jean myös luetteloi eilisen lahjoituksen puhdetyöt ja lisäsi tupakkarasian näyttelyyn. Se aiheutti tietysti sen, että hänen piti myös ajantasaistaa näyttelyluettelo.

Mikko ja Karita selvisivät hyvin museovieraiden opastamisesta ja kahvilan pyörittämisestä. Mikko ehti imuroidakin kahvilassa ja Karita leipoa kaksi piirakkaa ja pestä vessat, vaikka vierailijoita kävi alun kuudettakymmenettä. Terhi teki tiedotteen deffasta, hoiteli huomista tapahtumapäivää varten kaiken valmiiksi sekä selvitteli Kalervon kanssa Tarvasjoen museon asioita. Tehtiin myös Sinikan tekemästä Nautelankosken myllystä ja myllärintuvasta kertovasta vihkosesta myyntiin muutama kappale. Eli skannattiin heiluriskannerilla sivut, tehtiin siitä pdf, joka tulostettiin vihoksi. Kansilehteen laitoimme 1800-luvun valokuvan sekä takakanteen tietysti alkuperäisen tekijän tiedot. Pitäisi olla isompi niittaja, että ei tarvitsisi taiteilla niittaamisen kanssa. Sellaisen voisi ehkä hankkia.

1/1

Torstai 9.7.2020

Saimme arvokkaita vieraita, emeritusprofessori Taavitsainen toi ystävänsä dosentti Viholan tutustumaan Nautelankosken museoon. Aina kun esittelee vieraille myös työtiloja, huomaa itse kaikki puutteet vielä tarkemmin kuin normaaliarjessa. Vieraat olivat kyllä tyytyväisiä, Evelina kertoi muinaisslaavilaisen kirjan luetteloimisesta ja Jean kiinalaisten kolikoiden. Pertti esitteli Laurin vanhojen kirjojen kokoelmaa. Kiersimme myös tuvassa ja myllyssä, ja luonnollisesti kastuimme litimäriksi sadekuurossa.

Kävin tililtoimistossa hoitamassa paperiasioita kuntoon, täytyy tehdä ajoissa kun lomakausi alkaa heilläkin. Samalla poikkesin kaupassa, kun piti täydentää kahvilan tarvikkeita, kahvimaitoa ja vaniljakastiketta ynnä muuta kuluvaa tavaraa.

Jo aiemmin puhdetöitä lahjoittanut lietolainen toi isänsä rintamalla tekemät esineet, tupakkarasian ja puukon, täydentämään aiempaa lahjoitusta. Ne saadaan luetteloiduksi heti huomenissa ja ensi vuonna esille näyttelyyn.

Keskiviikko 8.7.2020

Toin hakettimen museolle, ja ryhdyimme tekemään haketta luontopolkua varten. Pertti ja minä leikkasimme koivukujan varrelta jo näkemäesteeksi kasvaneita paju- ym. puskia matalaksi ja Jean ja Evelina raahasivat oksia Martille, joka käytti haketinta. Totesimme, että täytyy antaa tuoreiden oksien hiukan kuivahtaa enne haketusta - nyt tuli kovasti vihermassaa mukaan tuoreista lehdistä, ja kone meinasi mennä tukkoonkin välillä. No, sitten rupesi satamaan, että homma piti joka tapauksessa keskeyttää tältä päivältä.

Jean ja Evelina ovat edenneet hyvin lillutavaroiden kanssa, varmaan loppuviikosta päästään huone tyhjentämään ja sitten voimme tehdä siellä suursiivouksen - pyyhkiä ja pestä kaikki pinnat, pöydät ja lattiat. Tänään siivosin häkkivarastoa. Hakkasin nauloja seinustoille, että sain kaikki haravat ja hangot ja vasarat ynnä muut kauniisti paikoilleen. Jospa sitten pysyisi vähän aikaa järjestyksessä. Vakiovieraita (ja ekologisten Mayn tuotteiden, varsinkin saippuan, vakio-ostajia) tuli museolle käymään, oli mukava jutella ja vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa.

Tiistai 7.7.2020

Vapaaehtoistyöntekijä tuli akkuporakoneensa kanssa museolle ja kiinnitti uuden ensiapuaseman tuulikaapin seinälle ja deffakaapin kahvion seinälle. Rekisteröin samantien meidät defi.fi -sivustolle. Aina vähän väliä käyn ihailemassa uusia hienoja ajanmukaisia ja turvallisuutta lisääviä kaappejamme. Monen vuoden odottelun jälkeen se asia on nyt kunnossa. Harjoittelijoille opetin räsymattojen rullaamista silkkipaperin kanssa sekä esineiden säilytystilojen järjestysperiaatteita. Kesäoppailla on ollut aika kiire välillä, kun paikalle tuli jopa isohko ryhmä etukäteen ilmoittamatta. Hyvin he selvisivät tilanteesta ja nyt yläkerrasta kuuluukin jo wc-tilojen siivousääniä.

1/1

Maanantai 6.7.2020

Taloushallinto vaatii aina yhden työpäivän alkukuusta. Se päivä oli tänään. Terhi teki moottoripyöräpäivän tiedotetta sekä radioamatööripäivän järjestelyjä. Hän piti myös pienen kertauskurssin opastamisesta uusille kesätyöntekijöille. Pertti on jo melkein luetteloinut näyttelyssä olevat Laurin vanhat kirjat ja harjoittelijat ovat hyvässä vauhdissa kokoelmienhoitohuoneen lillutavaroiden kanssa. Martti leikkasi ruohot ja muutenkin siisti piha-aluetta. Että ankarassa työn touhussa kaikki.

Sunnuntai 5.7.2020

Liitettiin vesivoimala taas verkkoon, kun vettä riittää sateiden jälkeen koskessa. Oppailla oli aika paljon opastettavia, mutta he ehtivät silti leipoa suklaakakkua ja raparperipiirakkaa sekä pestä keittiön lattian.

Perjantai 3.7.2020

Välillä on hyvä miettiä luetteloinnin perusteita. Yhdessä harjoittelijoiden kanssa pohdimme, miten eri aineistoja luetteloidaan nykyään ja miten luettelointi on muuttunut. Keruun alussa 1950-luvulla on museon kokoelmia luetteloitu esinetyypeittäin kortistoon, nykyään päänumero annetaan lahjoituserälle. Silti esineet säilytetään materiaalinsa mukaan eri tiloissa. Yksi lahjoituserä saattaa sisältää esineitä, tekstiilejä, arkistomateriaalia, valokuvia, joitakin kirjoja, pienpainatteita tai lehtiä. Kaiken pitää pysyä koossa luetteloitaessa, niin että vaikka kokonaisuus hajasijoitetaan, sitä ei kuitenkaan hajoiteta. Joskus vastaan tulee aika haastavia luetteloitavia, kuten Evelinalle venäjänkielen taitoisena ihmisenä tehtäväksi annettu muinaisvenäjäksi kirjoitettu hartauskirja. Yllätyksiäkin saattaa piillä viattoman näköisissä teoksissa - onneksi kolo oli avattaessa tyhjä.

Kesäoppaat suursiivosivat keittiön, tyhjensivät ja pesivät jääkaapin sekä järjestivät pakastimen. Siinä ohessa he myös leipoivat ja palvelivat asiakkaita, joita ihan mukavasti taas poikkesi museoon.

1/1

Torstai 2.7.2020

Avattiin länsipuolen luontopolku. Pikkuapulaisen kanssa purettiin yhdessä rakentamamme sulku. Vähän isompi apulainen tuli moottorisahan kanssa sahaamaan polulle kaatuneet rungot, niin että saimme kulkureitin auki. Kovasti oli märkää ja mutaista siinä kohdalla. Hiukan laitettiin sahanpurua kuivattamaan, mutta se ei kyllä riitä. Ensi viikolla täytyy hakettaa ja viedä vähän muuallekin kuluneimpiin kohtiin haketta.

1/1

Keskiviikko 1.7.2020

Uudet työntekijät aloittivat reippaina. Evelina pääsi heti luetteloimaan Lauri Nautelan kirjoitusvälineitä ja Pertti vanhoja kirjoja. Terhi etsiskeli kuvia vielä artikkeleja varten, muu aika meillä menikin sitten niittotalkoiden järjestelyyn. Niittoväkeä tuli mukavasti, yli kaksikymmentä. Monilla oli omat välineet - viikatteet, hangot ja haravat - mukana, mutta osalle piti hakea työväline museon varastosta. Veimme talkooväelle kahvia, teetä, mehua ja vettä sekä raparperipiirakkaa niitylle. Urakan jälkeen talkooväelle oli sauna Liedon Sotaveteraanien lammella. Joku aivan meille vieras ihminen oli lukenut aamun Turun Sanomasta, että Nautelankoskella järjestetään niittotalkoot. Hänellä oli ollut eilen juhlat, joista oli jäänyt voileipäkakku ja juustokakku ylimääräisiksi. Hän toikin sitten talkooväkeä varten kakut, jotka syötiin saunomisen ja uimisen jälkeen.

1/1

Tiistai 30.6.2020

Juha sai sillan kuopat täytettyä, sitten hänellä alkaakin kuukauden mittainen kesäloma. Elokuussa jatketaan myllyn eteläpäädyn kunnostusta. Järjestin työtiloja huomiseksi. Evelina tulee suorittamaan kuukauden mittaisen museologian harjoittelun, ja hän tarvitsee oman työpisteen kokoelmienhoitohuoneesta. Jeanin ei tarvitse sitten olla enää yksin. Välillä on myös hyvä, että on kahdet aivot, kun vastaan tulee vaikeita luetteloitavia esineitä. Pertille tein työpisteen yläkertaan. Hän saa aloittaa vanhojen kirjojen luetteloinnista.

Terhi lähetti aineistoja Evakon tie -näyttelystä Karjala-lehden toimittajalle sekä Johannekselaiseen tulevaa artikkelia varten. Sitten opetimme kesäoppaita moppaamaan lattioita. Sateli melkein koko päivän, niin oli vähän hiljaisempaa.

1/1

Maanantai 29.6.2020

Säätiön hallitus kokoontui ja päätti hankkia aurinkopaneelit ja sähköautojen ja -pyörien ym. latauspisteet museolle, koska Varsin Hyvän hallitus oli perjantain kokouksessaan puoltanut hankettamme. Terhi kutsui yhden lietolaisen Karjalassa syntyneen rouvan paikalle, kun Karjala-lehden toimittaja tuli tekemään juttua Evakon tie -näyttelystä. Yksi lahjoittajakin tupsahti paikalle, lahjoituserässä oli mukana muun muassa ihmeellisen matkan Liedosta Pariisin maailmankonferenssiin vuonna 1951 tehnyt matkalaukku. Ensiaputarvikkeissa meillä on ollut hiukan parantamisen varaa, olemme pitkään haaveilleet kunnollisesta ensiaputarvikekaapista ja defibrillaattorista (tuttavallisemmin deffa). Edustaja tuli paikalle iltapäivällä ja hänen kanssaan kartoitimme museon tarpeet. Sovimme henkilökunnan koulutuksista ja ehkä jopa ensiapukoulutustapahtumasta Nautelankoskella.

Sunnuntai 28.6.2020

Kävin Ikeasta ostamassa uuden saippuapumppuastian, koska kahvilan naisten wc:n astia oli lähtenyt karkuteille perjantaina. Se olikin hyvin tyylikäs ja toimiva pumppu. Teline on ruuvattu seinään, mutta astian saa nostettua ilman työkaluja pois telineestä. Aivan samanlaisia ei Ikeassa enää ollut tarjolla, mutta ostin sitten lähes yhtä kauniin tilalle. Se on vaan valitettavasti hiukan isompi kuin vanha, että täytyy ostaa uusi teline myös kun seuraavan kerran menee Ikeaan asioille. Terhi tuli myös töihin, koska hänen oli saatava Lieto-viikon tiedotus valmiiksi. Huomenna ei ole aikaa, koko päivä on varattu kokouksille ja toimittajille.

Torstai 25.6.2020

Pelargoniat saapuivat, Jean otti heidät vastaan ja kirjoitti tarkkaan muistiin hoito-ohjeet. Ja otti tunnelmallisia kuvia myllärintuvan kuistilta. Kukat pitää vielä istuttaa saviruukkuihin, ja silloin pitääkin olla tarkkana, etteivät tunnisteet sekoa keskenään. Tarkoitus on säilyttää vanhoja lajikkeita, antaa niistä tietoa ja myös lisätä niiden kasvattamista. Niitä kerätään vanhoista taloista ja myös tutkitaan esimerkiksi dna-analyysein.

1/1

Keskiviikko 24.6.2020

Luonnonvarakeskus otti meihin yhteyttä vanhojen pelargonioiden säilytys- ja esittelytarkoituksessa. Lupasin, että otamme ainakin kymmenen. Vanhat pelkuulajit kestävät paremmin talven yli kuin uudet lajikkeet. Meidän pelakuut myllärintuvan ikkunoilla rupeavat olemaan jo hiukan kräpiä - tai taiteellisia, niin kuin joku asiakas ystävällisesti lohdutti. Myös vainajan tuhkan sirottelusta jokivarren tuomilehtoon tuli kysymys. Kaunis ajatus, noudatamme Metsähallituksen linjauksia myös Nautelankosken luonnonsuojelualueella.

Tiistai 23.6.2020

Jean luetteloi loppuja Railin lahjoituserästä, siinä menee kyllä tämä loppuviikko mukavasti. Jäljellä on vielä ainakin luetteloimatta kirjoja, lehtiä, karttoja, esineitä ja tekstiilejä. Tekstiilit ovat ehkä vaativimpia, kun niihin pitää ommella tunnistenumero. Esineisiin voi - materiaalista riippuen - maalata numeron tai sitten kirjoittaa tussilla. Kirjoihin ja lehtiin diaarinumero kirjataan pehmeällä lyijykynällä. Kaikki luetteloitavat aineistot pitää myös kuvata, orgaaniset pakastaa, sitten kaikista pitää kirjoittaa tietokantaan tiedot ja lopuksi viedä ne paikoilleen säilytystiloihin. Että kyllä siinä Jeanilla työtä riittää.

Mestarilepuri Daniel leipoi korvapuusteja, joita kahvilan asiakkaat ostivatkin heti. En ihmettele. Juha sai myllyn länsipuolen räystäslaudat paikoilleen, kuten myös oven päälle räystäskourun. Yritin siistiä työpöytääni ennen lomalle lähtöä, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Yhden pinon sain selvitettyä, mutta ei se paljon auttanut. Laitan siis vain lähtiessäni valot pois ja oven hiljaa kiinni perässäni enkä sure sitä asiaa yhtään. Jasmike museon sisäänkäynnin tuntumassa kukkii ja tuoksuu ihanasti.

1/1

Maanantai 22.6.2020

Talous- ja henkilöstöhallinto vei minun tämän päivän työajastani leijonaosan. Terhi vastaili toimittajille ja teki mediatiedotteen niittotalkoista, ohjasi harjoittelijaa ja tilasi myyntituotteita. Tarvasjoen kassakone reistaili, Terhi otti yhteyttä kassakoneasiantuntijaan. Toivottavasti hänen neuvoillaan saadaan kone kuntoon.

Jean päivitti nettisivuille tapahtumia, sekä museon omille sivuille että erilaisiin ilmaisiin tapahtumakalentereihin. Näyttelyihin hän teki sivut Evakon tie -näyttelylle. Sitten hän täydensi ja päivitti jo syksyllä tehdyn puhdetyönäyttelysivun.

ProAgrian maa- ja kotitalousnaisten vieraslajien poistamisprojektin hankevetäjä kävi tutustumassa Nautelankosken alueeseen - tosin vain sillalta käsin nyt tällä kertaa. He tulevat keskiviikkona testaamaan, pystyykö dronekuvauksien avulla paikallistamaan esimerkiksi jättipalsamikasvustoja. Hän lupasi myös tulla niittotalkoisiin kertomaan, minkälaisia tuloksia hankkeessa on saatu jättipalsamin poistamisesta eri tavoin. Sain luvan laittaa tähän yhteyteen hänen ottamansa kuvat jättipalsamista sen eri kasvuvaiheissa. Eli kuvat on ottanut Katri Salminen, maisema- ja luonnonhoidon asiantuntija ProAgriasta.

1/1

Jättipalsami taimivaiheessa, melkein kukassa ja kukassa. Jos näet tällaisia kasveja jossakin, niin ota ne pois!

Sunnuntai 21.6.2020

Olikin aika hiljaista, Turun Sanomien menovinkeissä oli tämän päivän kohdalla vain Tarvasjoen kotiseutumuseon avoinnaolo. Aino ja Markus pärjäävät hyvin kahviossa ja opastuksissa, minulla oli siis mahdollisuus päivittää nettisivuja. Muutin Nautelankosken museon esittelysivuilta kyläkeinun paikan toimintapihaksi, koska kyläkeinua ei enää ole. Alue on sen näköinen, että siinä ei ole koskaan ollutkaan yhtään mitään. No, kartta on tehty niin, että siitä ei saanut kyläkeinun paikkaan viittaavaa numeroa pois. Mutta suurin piirtein samalla kohtaa on puupöllejä, niin muutos onnistui ilman suurempia toimenpiteitä.

1/1

Lauantai 20.6.2020

Perinteisesti juhannuksen aika on museossa aina ollut vilkasta. Nyt kun on niin helteistä, ei asiakkaita ole ruuhkaksi asti, ja se on hyvä asia turvavälien kannalta. Terhi tuli aamulla aikaisin leipomaan kinkkupiirakkaa. Tänä vuonna asiakkaat ottavat usein suolaista piirakkaa kahvin kanssa. Minä olin valmistautunut käymään kaupassa. Vein tyhjiä tölkkejä ja pulloja mennessäni ja toin täysiä tilalle sekä täydennystä leipomistarvikkeisiin. Markus ja Selma pärjäävät hyvin sekä kahvilassa että opastuskierroksilla. Huomenna Selma meneekin Terhin kanssa Tarvasjoelle opettelemaan ja minä tulen Ainon ja Markuksen tueksi Nautelankoskelle.

Torstai 18.6.2020

Myllärintuvan nurkalla oleva infotaulu päivitettiin ajantasaiseksi. Se kesti aika kauan, koska tietokone - tai oikeastaan tulostin - rupesi temppuilemaan. Vaihdoin värikasetit ja muutin infotaulun tekstit wordistä pdf:ksi, niin saatiin lopulta tulostettua. Joskus, kun tekee vanhalle pohjalle uudet tiedot, niin saattaa olla vanha tallennusmuoto sellainen, jota koneet eivät enää ymmärrä. Selman ensimmäinen työpäivä oli mukavan täysi, hän opetteli kassan käytön ja leipomisen ja keittiön siistimisen ja WC-tilojen pesun ja opastamisen. Markus on jo vanha tekijä, hän ei tarvitse edes muistilappuja opastuskierroksella myllärintuvassa ja myllyssä. Jean sai puhdetyönäyttelyn esinelistan valmiiksi, se tulostettiin ja laminoitiin näyttelykävijöille lainattavaksi.

ProAgrian maa- ja kotitalousnaisilla on menossa Haitalliset vieraskasvit hallintaan -hanke. He haluavat osallistua Nautelankosken luonnonsuojelualueella jättipalsamin poistamiseen. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä meillä on perinteiset niitto- ja vieraslajien poistamistalkoot, ehkä siihen yhteyteen sopisi pieni esitelmä aiheesta. He ovat kovin innoissaan tulossa, pitää vielä ehtiä vastata heille.

Jouko tuli käymään ja sopimaan tämän vuoden Radioamatööripäivän ohjelmasta. Nyt on hiukan uutta ohjelmaa, kun paikalle tulee radioauto. Jouko ottaa yhteyksiä autossa, Erkki kahviossa ja Matti sähköttää. Kovin on kuivaa, vaikka eilen satoi. Onneksi ulkokasveja voi kastella runsaasti, ei ole väliä vaikka vesi tulvii yli äyräiden.

1/1

Keskiviikko 17.6.2020

Onneksi en ehtinyt lähteä minnekään kauemmas lomailemaan, sillä olikin pakko vielä tulla hoitamaan pari asiaa. Annantupa on taas noussut ihmisten mielenkiinnon kohteeksi, ja sinne toivotaan kaikkea toimintaa. Kävin Sadun kanssa katsastamassa pihan ja ympäristön. Totesimme, että siellä on kaikki kunnossa. Ympäristö on siisti, kunnan puutarhapuoli on huolehtinut polunvarren ruohojen leikkaamisesta ja täyttänyt navetan virtsakaivon, ettei sinne ole enää vaaraa pudota. Hiukan poistimme vuohenputkea puutarhasta, mutta muut kunnostustyöt odottavat kehittämishanketta. Ainoastaan kellarivaja huolestuttaa, se on pakko tukea ennen ensi talvea. Lampaat hoitavat jokirannan niittyä, satakieli lauloi. Annantupa on pieni pala paratiisia keskellä kirkonkylää.

Eilisen ukkosen aikana satoi sen verran, että generaattori kannatti taas yhdistää sähköverkkoon tuottamaan museolle sähköä. Se on aina aikamoinen operaatio: kaikki herkät sähkölaitteet pitää sulkea ennen liittämistä, koska sähköpiikki saattaa rikkoa ne. Ja ennen kuin painaa liittämisnappia, pitää turbiinin vedenvirtausluukut sulkea ja sitten liittämisen jälkeen taas avata. Meillä on puumela apuna, ratin pyörittäminen ilman on mahdotonta.

Uusi kesätyöntekijä Markus aloitti tänään, Terhi opasti hänet työhön ja talon tavoille - reippaasti ja hyvin Markus aloitti työrupeamansa museolla. Hän sai oikean tulikasteen, kun pääsi ensimmäisenä työpäivänä opastamaan pienryhmää myllärintuvassa ja myllyssä. On tullut aika paljon kyselyitä tapahtumista ja pyyntöjä osallistua erilaisiin projekteihin ja yhteistapahtumiin ynnä muihin, Terhi vastasi sähköposteihin niin paljon kuin ehti sekä päivitti tapahtumakalentereita. Työmiehet siivosivat myllyn päädystä remontin jättämät roskat ja aloittivat julkisivun räystäslautojen maalaamista. Huomenna täytyy vielä päivittää ulkoinfotaulu, sitten varmaan onnistuu ainakin yhden päivän lomailu, kun museo on juhannusaattona suljettu.

Tiistai 16.6.2020

Myllyn remontti jatkui. Juhat tekivät hommaa urakalla ja saivat myllyn päädyn räystäyslaudat paikoilleen. Päädystä tulikin oikein hyvän näköinen.

Jäätelöallas saatiin taas täyteen, kun täydennyslasti saapui. Se on hyvä, sillä lämmintä ilmaa on luvattu edelleen. Kaupasta haettiin myös leipomistarvikkeita, kahvimaitoa ja kermaa. Aino ja Mikko ehtivät leipoa kinkkupiirakan juuri parahiksi ennen kuin ukkonen katkaisi sähköt. Auranmaan viikkolehden toimittaja kävi tekemässä juttua puhdetyönäyttelystä näkökulmana tarvasjokelaisen sotaveteraanin tekemät puhdetyöt.

Ja ruusupensaat kukkivat.

Maanantai 15.6.2020

Ismo toi nosturin aamulla aikaisin ja Juha pääsi heti perehtymään nosturin käyttöön. Jean ja Martti maalasivat loppuja lautoja toiseen kertaan, kun Juha purki vanhoja räystäslautoja pois. Sain lähetettyä kaikki sääntömääräiset vuosi-ilmoitukset, niin voin pitää muutaman päivän vapaata nyt. Terhi sijaistaa minua ja kirjoittaa päiväkirjaa.

1/1

Sunnuntai 14.6.2020

Ismo toi nosturin myllyn viereen sillalle ja kokeili, miten ulottuvuus riittää räystäslaitojen korjaamiseen. Hän vei minut ajelulle yläilmoihin, se oli jännittävää. Ei uskallettu kuitenkaan jättää nosturia yöksi, ettei satu mitään. Huomenna aamulla ryhdytään töihin. Toivottavasti saadaan yhden päivän aikana tehdyksi, ettei tarvitse monta kertaa kuljettaa isoa laitetta edestakaisin.

Kuten kuvastakin näkyy, vesi on hyvin matalalla. Irroitin verkkomagnetoituvan epätahtigeneraattorin sähköverkosta, koska näin matalan veden aikaan ei sähköntuotantoa ole.

1/1

Lauantai 13.6.2020

Aloitettiin päivä hyvissä ajoin yhdeksän hujakoissa. Terhi leipoi raparperipiirakkaa, minä laitoin prasun uuniin ja rupesin järjestämään pöytiä ja grillejä ja muurinpohjalettujen paistosysteemien paikkaa yhdessä Ilmaristen naisten ja Leon kanssa. Leo tuli lettumestariksi, Leena ja Pirkko hoitivat makkarat ja juomat sekä rahastamisen.

Lea laittoi kukkaset WC-tiloihin ja tupaankin, Jean valokuvasi tapahtumaa ja laittoi tunnelmia Facebookiin. Terhi päivysti myllyssä, Lea tuvassa, Satu Evakkonäyttelyssä ja minä seilasin edestakaisin paikasta toiseen. Ehdin kylläkin siinä jossain välissä tyhjentää pöydältäni pinon Valittuja Paloja, digitoida ne ja viedä arkistoon. Koska arkiston rappuset oli viety jonnekin näyttelyn tekemisen tiimellyksessä, jouduin jättämään lehtilaatikot arkiston lattialle. Tilaa oli pakko tehdä työpöydälle, että sain Markuksen tuomat myyntituotteet järjestettyä niin, etteivät mene sekaisin.

Iloksemme museossa vieraili kaksi entistä kesätyöntekijää. Eero oli kolmena kesänä, viimeksi kaksi vuotta sitten, Ville-Mikko oli yhden kesän kahdeksantoista vuotta sitten. Daniel toi perheensä tutustumaan kesätyöpaikkaansa ja harjoitteli samalla opastamista. Ismo tuli katsomaan, mihin paikkaan hän maanantaiaamuna tuo nosturin, että Juha pääsee korjaamaan myllyn räystäslautoja.

1/1

Perjantai 12.6.2020

Keitettiin pikkuapulaisen kanssa raparperihilloa huomista tapahtumaa varten. Terhi kirjasi kunnan kulttuurikalenteriin kaikki museon ja yhteistyökumppaneiden Lieto-viikon tapahtumat. Niitä oli 24. Kesäoppaat leipoivat mustikkapiirakkaa ja kinkkupiirakkaa. Siivottiin ja järjestettiin myllyssä. Markus toi uusia myyntituotteita meille, voiveitsiä, puikkopiikoja, taikinalastoja ja hunajalusikoita. Hän oli mennyt Hämeenlinnaan papan luokse pikkuveljensä kanssa ja tehnyt niitä kaksitoista tuntia. Hiukan ehdin tehdä myös taloushallintoa, laskujen maksamista ynnä muuta.

Puutarhurit kävivät hoitamassa kasvi- ja perennamaata, Ilmaristen naiset toivat tarvikkeita huomista varten. Leena Kelan performanssiryhmä kulki luontopolulla suunnittelemassa tapahtumaa syksyksi. Lämmitin hiukan leivinuunia, kun huomenna lämmitetään myös uunissa makkaroita.

1/1

Torstai 11.6.2020

Yritin selvittää, mistä saisi näyttelytilan isojen valaisimien polttimoita. Ei onnistunut netin kautta, koska sekä polttimosta että valaisimesta puuttuu juuri ratkaiseva tieto kannan muodosta. Lähetin kuvia polttimoihin erikoistuneille firmoille, mutta eivät pystyneet pelkkien kuvien perusteella auttamaan meitä. Täytyy siis ensi viikolla mennä fyysisesti joko Turkuun tai Raisioon.

Kävin hakemassa viimeisetkin näyttelyjulisteet Evakon tarinaan ja ripustimme ne paikoilleen. Satu oli lisännyt julisteisiin vielä pieniä tarinanpätkiä haastatteluista ja Terhi teki pikkutarinoita haastattelujen pohjalta. Valokuvat, tarinat ja esineet tekevät Evakon tarinasta hyvin koskettavan näyttelyn. Mikko aloitti uutena oppaana, hänet perehdytettiin työhön. Terhi vei Tarvasjoelle karkkia ja limsaa ja kävi ostamassa jäätelöitä myös sinne myyntiin.

Keskiviikko 10.6.2020

Kyläkeinu purettiin heti aamulla ennen kuin museo avattiin. Timo tuli traktorin ja metsäperäkärryn kanssa moottorisahoineen paikalle ja niin saatiin yksi vaaran paikka pois museon pihapiiristä.

Vielä pientä hienosäätöä - kieputettiin siimoja koukkujen ympärille, niin että näyttelyjulisteet ovat samalla tasolla ja suorassa. Kieputtelu on kätevää, ei tarvitse niin millin tarkkaan mitata siimaa ja tehdä solmuja juurjämptiin samalle kohtaa. Kello varttia vaille 11 tulivat kesäoppaat paikalle. Anni oli jo viime kesänä, hän muisti hyvin tehtävät. Daniel osoittautui aivan mestarilliseksi leipuriksi.

1/1

Tiistai 9.6.2020

Saimme viedä sen liitutaulun pois, jossa luki: "Rakennamme tähän näyttelyä sota-ajan puhdetöistä." Näyttelystä tuli itse asiassa aika hieno. Viimeiset esineet näyttelyyn haettiin ja julisteetkin saatiin jo nyt, vaikka luulimme niiden olevan valmiit vasta torstaina. Julisteet saatiin kaikki hyvin rytmitettyä seinille ja esineet loogisesti vitriineihin. Jean sai numerolaput esineille, mutta näyttelyluetteloa ei ihan saatu valmiiksi. Se pitää tänä vuonna pohtia hiukan tarkemmin, koska mitään paperista selattavaa ei näyttelyssä saa olla. Eli käytännössä tiedot pitää mahtua kahdelle A4-paperille, jotta voidaan tulostaa kaksipuolisena ja laminoida. Aina kun asiakas on koskenut luetteloon, se pitää pyyhkiä desinfioivalla aineella. Myöskään kosketeltavia esineitä ei saa olla näyttelyissä, niinpä veimme "Koskettava kivikausi" -näyttelyn esineet säilytystiloihin odottamaan parempia aikoja. Myös niiden esittelytaso siirrettiin pois näyttelytilasta. Kun vaihdoin palaneiden kohdevalojen polttimoita, havaitsin, että yksi lampun pohja oli jotenkin kummallinen. Soitin sähkömies Veikolle, joka tulikin heti auttamaan ja saimme valot toimimaan.

Kamjon puolella "Evakon tarina" sai myös muotonsa. Laitoimme esineet kaikki paikoilleen ja printtasimme pikkutekstit telineisiin. Separaattori aiheutti meille päänvaivaa. Soitimme sitten Pertille, joka tulikin heti auttamaan meitä separaattorin kokoamisessa. Kello läheni jo puolta yötä, ennen kuin maltoimme lähteä kotiin, mutta eihän sitä kesällä edes huomaa.

1/1

Maanantai 8.6.2020

Kyllä meille vähän turhan kiire tulee, jos kaikki näyttelyt koitetaan saada valmiiksi ennen kuin museo taas avataan yleisölle keskiviikkona. Aamupäivällä oikoluettiin lietolaisista puhdetöistä kertovaa julistetta, jotta Satu saa printtauttaa sen. Satu lähti haastattelemaan evakkoesineiden lahjoittajaa niistä esineistä, jotka on tuotu Karjalasta ja laitetaan esille. Johanna pesi ikkunoita, Ilmaristen naiset puhdistivat näyttelyyn tulevia esineitä, Juha leikkasi nurmikoita ja toinen Juha maalasi myllyn korjauslautoja valmiiksi. Taina siivosi ulkoa roskat ja pesi vessat, Martti jatkoi Valittujen Palojen luettelointia ja Jean teki näyttelyluetteloa. Puoliltapäivin tulivat kesäoppaat perehdytykseen ja heidän opettamiseensa meni aikaa pitkälle iltapäivään. Siinä jossain välissä vastattiin Turun Sanomien toimittajalle Hiisin röykkiöstä ja lehdosta hiukan ja lähetettiin valokuva Nautelankoskesta Haloo maaseutu -sivustolle. Terhi tiedotti ensi lauantain tapahtumasta (muurinpohjalettuja ja makkaraa museon pihalla). Auditorio pitää vielä tyhjentää loppuun ja muutenkin siistiä kaikki ylimääräinen röhnä pois. Menen tekemään sitä nyt niin pitkäksi aikaa kuin tänään jaksan.

Sunnuntai 7.6.2020

Terhi, seurakunnan Riitta ja vapaaehtoityöntekijät Marita ja Helga (entinen museo-opas) menivät jo ajoissa järjestämään Tarvasjoelle Kansanlaulukirkon ja museon avajaispäivän kahvitusta. Karita tuli oppaaksi paikalle, ja osasi vanhasta muistista toimia oikein hyvin museossa. Heikki ja Kalervo olivat paikalla, ja kertoivat esineiden taustoja sekä museovieraille että meille. Myös Sysy-moottorilla varustetun polkupyörän lahjoittaja oli paikalla. Satu opasti museossa ja minäkin hetken aikaa. Kirkossa oli melkein sata ihmistä, piirakanpalat riittivät hyvin. Museoon ei poikennut kuin vajaa parikymmentä. Sen ymmärtää, koska meillä ei tänä vuonna ollut uutta näyttelyä, hiukan täydennettiin edellisvuotisia.

Lauantai 6.6.2020

Leivoin rapaprperipiirakoita huomista Tarvasjoen kotiseutumuseon avajaispäivää ja kansanlaulukirkkoa varten. Saimme raparperit Terhin vanhemmilta, ja Terhi pilkkoi niitä valmiiksi. Se nopeutti leipomista. Laitoin aika paljon raparperia, tulikin vähän väkeviä tarjottavia. Mutta ei se mitään, laitetaan tomusokeria päälle niin sitten on ihana makuyhdistelmä ja kauniit piirakanpalat. Neljästä pellillisestä tuli yhteensä 120 palaa, eiköhän se riitä. Vapaaehtoistyöntekijä Marita lupasi leipoa gluteenittomat vaihtoehdot.

Vaikka satoi, niin pihalla oli hääkuvaus. Aika usein näemme morsiuspareja sillalla, myllyn edessä tai niin kuin tänään aitan laiturilla. Hääjuhliakin olemme muutamat järjestäneet, vaikka se ei varsinaisesti museon tehtäviin kuulu. Sitten kun sade loppui, niin rupesi tuulemaan niin kovin, että sähköt rupesivat reistailemaan. Onneksi olin saanut kaikki piirakat pois uunista. Vettäkin virtaa sen verran vähän, että turbiini saa jäädä liittämättä verkkoon ainakin toistaiseksi.

Perjantai 5.6.2020

Vielä viimeisiä näyttelytekstien viilaamisia, ennen kuin voidaan lähettää julisteet printattavaksi. Terhi ja Satu lähtivät Rauhakylän makasiiniin hakemaan Evakon tarina -näyttelyyn tulevia esineitä. Minä lupasin keittää kahvit kun tulevat takaisin, mutta unohdin, kun oli niin paljon syvällistä keskittymistä vaativaa tehtävää hallinnossa.

Jean teki puhdetyönäyttelystä pohjapiirroksen ja esineluettelon sekä otti referenssikuvia. Hän myös luetteloi eilen lahjoituksena saadun puhdetyöpuukon, että voimme laittaa sen heti esille näyttelyyn. Kuvatessaan esineitä Jean huomasi, että kaksi erillisiksi luulemaamme esinettä kuuluivatkin yhteen! Peili löysi paikkansa rasian päältä.

Torstai 4.6.2020

Terhi oli sopinut Sadun ja kahden lahjoittajan kanssa treffit Tarvasjoelle samalla kun hän meni laittamaan kaikkea kuntoon sunnuntaita varten. On paljon asioita tehtävänä, ennen kuin Tarvasjoen kotiseutumuseo voidaan taas avata. Näyttely pitää viimeistellä, jää- ja pakastinkaapit puhdistaa ja laittaa päälle, myyntituotteet laittaa kauniisti esille, huolehtia riittävästä vaihtorahasta kassaan ynnä muuta.

Poliisit lupasivat aina välillä käydä Nautelankoskella. Jo poliisiauton näkyminen hillitsee pahantekoa alueella - toivottavasti. Turvallisuudesta huolehditaan aina monin tavoin: keräsin kaikki museon jauhesammuttimet kyytiin ja ajoin Paimioon tarkastuttamaan ne. Normaalivuonna vakuutusyhtiö tarjoaa Liedossa yhden päivän aikana sammuttimien tarkastuksen, tänä vuonna asia järjestettiin toisin. Vaihtoehtoiset paikat olivat Turussa Länsikeskuksen lähellä, Paimiossa ja Loimaalla. Turun tarkastuspiste on niin ruuhkautunut, että sinne saa viedä sammuttimia vasta juhannuksen jälkeen, niinpä valitsin Paimion. Eikä siitä enempää tullut kilometrejä, kun joka tapauksessa piti ajaa Tarvasjoelle myös.

Keskiviikko 3.6.2020

Keitettiin punamultamaalia. Se oli oikein virkistävää. Satu oli mestarina, mutta muutkin saivat osallistua. Maalia tarvitaan myllyn räystäslautoihin. Myös myllärintuvan eteläseinä kaipaa uutta maalikerrosta.

Opintiellä katsottiin kunnan tilapuolen ihmisten kanssa paikat, minne mitäkin sijoitetaan. Nyt oli kysymys lähinnä lakisääteisten suojavarusteiden sijoittamisesta. Samalla sitten kun olin liikenteessä, kävin hakemassa Ergo-opasteesta lintujen pesimiskyltit. Niitä ei ehditty vielä kuitenkaan laittaa paikoilleen, menee ensi viikkoon.

Illalla oli kesäoppaiden ensimmäinen perehdytys. Muutimme hiukan käytäntöjä edellisistä vuosista, ja pyysimme vanhemmat mukaan tilaisuuteen. Monelle nuorelle tämä on ensimmäinen työpaikka, ja silloin on hyvä vanhempien olla kuulemassa, minkälaista työ on ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Mielellämme myös tutustumme oppaiden perheisiin.

Emme ilkivallan pelossa uskaltaneet jättää punamultamaalia karjakeittiön pataan, vaan laitoimme maalin ämpäreihin ja kanistereihin. Pata on myös hyvä pestä heti, ettei maali jää ruostuttamaan sitä. Siivosimme kaikki jäljet keittämisestä. Tämän kaiken jälkeen kello oli jo aika paljon. Minä lähdin kotiin, mutta Terhi jäi vielä aika myöhään museolle, hän halusi tehdä valmiiksi asiapaperit huomista päivää varten.

1/1

Tiistai 2.6.2020

Vilma tuli käymään. Hän oli hyvin pettynyt ihmisten käytökseen. Hän teki kyltin, joka voidaan laittaa pienoismallin eteen, niin että ihmiset eivät hajottaisi pienoismallin hauraita nukkeja tai muita osia.

Terhi ja Jean viimeistelivät puhdetyönäyttleyä ja etsivät kuvia Sadulle julistetta varten. Minun aikani meni taloushallinnon parissa, mutta hiukan ehdittiin työmiesten kanssa päivittää myllyn katon korjaustilannetta. Tällä viikolla saadaan kaikki siihen malliin, että ensi viikolla voidaan tilata nosturi, jonka kanssa sitten pystyy korkealla työskentelemään. Yritin myös tavoitella poliisia, joka kertoisi meille, miten toimimme tässä vandalismiaallossa. Toivottavasti saan huomenna vastauksen.

1/1

Maanantai 1.6.2020

Ikävä yllätys odotti museon pihalla, pihakalusteita oli poltettu ja karjakeittiö hakattu muhkuroille. Muuten oli taas oikein mukava työntäyteinen päivä. Johanna kävi kuvaamassa luontopolun, joka alkaa hiukan osoittaa elpymisen merkkejä. Työmiehet korjasivat tuhottuja rakenteita, lintutornin kaiteen ja postilaatikon telineen. Jean aloitti kesätyöt museologian harjoittelijana. Jean oli jo viime kesänä luetteloimassa Lauri Nautelan rahakokoelman kiinalaisia kolikoita. Nyt hän aloitti luetteloimalla yhden kivan lahjoituskokonaisuuden ja sitten ryhtyi näyttelyssä olevien esineiden kuvaamiseen. Vapaaehtoiset Pirkko ja Leena pyöräilivät paikalle ja puhdistivat Horristen koulusta talteen otetut kirjat.

Pidin pienen opastuksen esihistoriasta pienoismallin äärellä kaikille. Taas ensi maanantaina kun kaikki ovat paikalla, jatketaan. Terhi kertoo silloin myllärintuvassa entisaikojen elämästä. Loppupäivä menikin kesäoppaiden työlistojen laatimisessa.

1/1

Perjantai 29.5.2020

Lepakkotutkijat kävivät katsomassa myllyn lepakkotilanteen, Nestoria ei näkynyt mutta rouvalepakko oli paikalla. Nautelankosken myllyssä elää lepakkoyhteisö, jota on tutkittu toistakymmentä vuotta. Nestori oli silloin jo aikuinen lepakko, eli sillä on ikää nyt jo melkein kaksikymmentä vuotta!

1/1

Torstai 28.5.2020

Haettiin loput esineet Tarvasjoelta. Esineet ovat sekä museon kokoelmiin liitettäviä että käyttöesineitä, esimerkiksi vanhanaikaiselle kastelukannulle on aina käyttöä. Irmeli tuli luetteloimaan arkistoaineistoa. Yhdessä lehdessä oli tähän aikaan sopiva kahvimainos, Osuuskaupasta sai vuonna 1965 ostaa koronakahvia!

Koululaisia on paljon liikkeellä polkupyöräretkillä ja lähikoulusta kävellen. Eilen jo yhdelle luokalle toimitettiin jäätelöt ulos ja tänään toiselle, huomennakin vielä tulevat syömään jäätelöä museon pihalle koulun lopettajaisiksi.

Terhi järjestelee kesän tapahtumia järjestykseen ja minä aloitin kesäoppaiden työlistan tekemisen. Taina siivosi sekä ulkona että sisällä, ulkoroskikset pursuilivat taas roskia. Juha leikkasi nurmikoita ja toinen Juha laittoi kesäkalusteita kuntoon. Sitten on kiva ihmisten istuskella ulkona turvallisesti. Kyläkeinu päätettiin purkaa, se on ensi viikon homma.

Keskiviikko 27.5.2020

Haettiin osa esineistä Tarvasjoen lääkäritalon alakerrasta ja vietiin Opintielle. Aivan kaikki ei mahtunut yhteen kyytiin, huomenna loput. Samalla kun Tarvasjoella oltiin, vietiin kivikausinäyttelyn muinaislöydöt kesäksi vitriiniin ja tehtiin inventaario kahvion tilanteesta.

Opintien kaaos vaan pahenee, nyt oli pakko laittaa nämä Tarvasjoelta tuodut esineet juuri tyhjennettyyn käsityövälineille ajateltuun huoneeseen, ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa. Lisäksi kuulin, että Opintiellä pitää kuitenkin olla jonkinlainen säilytystila myös suojavälineille, en tiedä, miten se asia saadaan järjestymään.

Terhi selvitteli kesän tapahtumia ja niiden vaatimia erityisjärjestelyjä ja sopi seurakunnan kanssa Tarvasjoen avajaispäivän organisoinnista. Tarvasjoella on aina kesäkuun toisena sunnuntaina järjestetty kansanlaulukirkko museon pihalla ja samalla avattu museon kesäkausi. Tänä vuonna pitää toimia hiukan toisin, ja se vaatii paljon pohdintaa ja eri tahojen kanssa keskustelua ja asioista sopimista. Minun loppupäiväni kuluikin taas papereiden parissa.

Tiistai 26.5.2020

Jatkettiin myllärintuvan siivousta, Johanna pesi kamjon lattian niin että voidaan ruveta rakentamaan evakoista kertovaa näyttelyä. Terhi osallistui Museoliiton järjestämään webinaariin, jossa kerrottiin niistä turvallisuuteen liittyvistä asioista, joita museossa pitää ottaa huomioon ennen avaamista.

Koululaisryhmiä liikkui paljon alueella. Kaksi luokkaa meni luontopolkuretkelle, yksi luokka istuskeli museon pihalla ja söi eväitä (veivät kiltisti roskat mennessään), ja yksi luokka osti jäätelöt museosta. Muitakin ihmisiä liikkui alueella. Kaikki kyselivät innokkaasti, milloin museo avataan. Lea ja Leena poikkesivat pyöräretkellä ja kävelivät länsipuolen luontopolun. Kyllä siellä taas oli roskia, oluttölkkejä ja jotain muoviroskaa, vaikka polku on suljettu kesäkuun loppuun. Puutarhurit olivat reippaina kasvimaalla.

Juha lähti tutkimaan myllyn eteläpuolen puustoa, josko siellä olisi sopivankokoisia runkoja hirvennahan kehyksiksi. Meillä oli aikoinaan museon pihalla hirvennahka pingotettuna puukehikkoon. Se oli hieno, ja sen vuoksi se varmaan varastettiin eräänä kauniina kesäyönä. Viime talvena saatiin Liedon metsämiehiltä hirvennahka lahjoituksena. Se on ollut suolassa kevään, ja nyt olisi jossain vaiheessa tarkoitus pingottaa se puiden väliin työstettäväksi. Edellistä hirvennahkaa kaavittiin koululaisten kanssa, ja siitä oli Pallo hallussa -ohjelmassa pätkä.

Maanantai 25.5.2020

Reippaat vapaaehtoiset tulivat taas auttamaan, tänään he siivosivat myllärintupaa kesäkuntoon. Pestyt tuplat vietiin vintille kesäsäilöön, kaikki matot vietiin ulos ja ravisteltiin talven pölyt pois, pöydät ja ikkunalaudat pyyhittiin ja lattiat lakaistiin. Ensi viikolla jatketaan, silloin jo varmaan ryhdytään rakentamaan kesänäyttelyä kamjon puolelle.

Opimme myös, että kakkosnelonen on pattinkia (Terhi tiesi sen jo ennestään) ja että pattingin toinen nimi on soiro. Pattinkia on ehkä sen verran puutavaravarastossa, että se riittää myllyn katon korjaukseen. Lautaa ei ole, sitä pitää hankkia. Ja sitten miettiä, maalataanko valmiilla maalilla vai keitetäänkö perinnepunamultamaalia itse.

Auringosta ekoenergiaa -hankesuunnitelma ja kustannusarvio syötettiin Hyrrään, Varsin Hyvän sähköiseen hakuun. Johanna kulki luontopolun ja otti keväisiä kuvia, pääosin referenssikuvia mutta muitakin. Lampaat olivat jo päässeet hoitamaan perinnebiotooppialuetta Nautelan kartanon maille.

Perjantai 22.5.2020

Kevät on kukkien aikaa! Istutimme joriinin juuret eli daaliat - jotka olivat jo kasvattaneet aika pitkät varret - ruukkuihin museon terassille ilahduttamaan retkeilijöitä. Kevät on myös rakennusten kunnostamisen aikaa. Myllyn räystäslaudat ovat vuosien saatossa lahonneet paikoitellen pahasti. Nyt on aika uusia ne. Taina otti referenssikuvia, joista näkyvät korjausta vaativat kohdat.

Terhi selvitteli kesän tapahtumia ja museon avoinnaoloon liittyviä erityistoimenpiteitä. Talousasiat vaativat myös hieman molempien huomiota.

1/1

Keskiviikko 20.5.2020

Tarvasjoen lääkäritalon alakerrassa on ollut säilytyksessä museolle tulevia vanhoja esineitä. Nyt kun lääkäritalo aiotaan myydä, täytyy alakerta tyhjentää. Vapaaehtoistyöntekijä Teuvolla on niin iso pakettiauto, että siihen mahtuvat suuret taulut. Ne haettiin nyt ensin ja vietiin suoraan kotiseutumuseoon. Satu, Esa ja Teuvo saivat kuin saivatkin taulut kyytiin ja kauniisti sisälle lainamakasiiniin. Loput esineet mahtuvat vähän pienempään autoon, ne haetaan ensi viikolla. Ilman vapaaehtoisia emme pystyisi ollenkaan tekemään kaikkea sitä mitä tehdä täytyy. Teuvo sanoi niin kauniisti omasta osallistumisestaan: "Teen sen mielelläni, ihmisen suurin ilo on olla avuksi."

Toimittajat kyselevät kesän toiminnasta. Se on hyvä asia. Sovittiin ensi viikolle tavaroiden hakupäivälle myös toimittajan kanssa treffit, niin pääsee ottamaan kuvia Tarvasjoen kotiseutumuseon sisältä jutun oheen.

1/1

Tiistai 19.5.2020

Puuhakas päivä alkoi tilannekatsauksella. Työmiehet inventoivat museon lautavaraston. Todettiin, että kuivaa ja käyttökelpoista lautaa on esimerkiksi mahdollisesti luontopolun pitkospuihin tms. pikkukorjailuihin. Puutavara ei kuitenkaan ollut sellaista, mitä voi käyttää myllyn räystäslautojen korjaamiseen.

Martti oppi nopeasti luettelointiohjelman käytön ja Valittujen Palojen luettelointi lähti hyvin käyntiin. Minä otin kansista kuvat ihanalla heiluriskannerilla ja liitin ne Martin luetteloimien lehtien saatekaavioiden yhteyteen. Siinä on Martille puuhaa aika pitkäksi aikaa, mutta hän tuntui olevan tyytyväinen sekä työpisteeseensä että työtehtäväänsä. Irmeli tuli myös arkistoaineistoa luetteloimaan, onneksi on monta työpistettä!

Viilattiin vielä hiukan luontopolun alkuun tulevien taulujen tekstiä, ettei tule väärinymmärryksiä lukijalle. Aiemmin luki: Mustapääkerttu voi pesiä matalalla pensaikossa. Osa linnuista pesii myös maassa. Muutettiin muotoon, että Osa lintulajeista pesii myös maassa, ettei tule sellaista käsitystä, että osa mustapääkertuista pesii maassa...

Maanantai 18.5.2020

Vapaaehtoistyöntekijä Ilmarisista tuli auttamaan kevättöissä. Yhdessä Tainan ja Johannan kanssa hän aloitti siivoamista myllärintuvassa. Vanhassa talossa on tuplaikkunat, joiden sisäpuolet otetaan aina kesäksi pois ja pannaan taas syksyllä talveksi paikoilleen. Kun tuplat otetaan pois, ne myös pestään ennen kuin ne siirretään kesäsäilytykseen vintille. Samalla reippaat työntekijät pyyhkivät pinnoilta pölyt ja pesivät ikkunanpuitteet ja ikkunalaudat. Harmi, ettei kukaan ehtinyt ottaa kuvia.

Johannan lisäksi Martti aloitti työt kolmena päivänä viikossa. Martti saa ruveta luetteloimaan Lauri Nautelan kokoelmia, lähinnä kirjastoa. Esimerkiksi kahdeksan pahvilaatikollista Valittuja Paloja odottaa luetteloimista. Laitettiin työpiste kuntoon hänelle sopivaksi, sitten huomenna hän pääsee jo aloittamaan.

Jatkoimme liikkumisesta - silloista ja teistä - kertovaa artikkelia. Jonkun verran pääsimmekin eteen päin, mutta sitten kiilana tunki väliin hankehakemuksen täydennys. Lisäsimme hankesuunnitelmaan polkupyöräreitistöt ja VisitLieto -hankkeen. Illalla oli säätiön hallituksen kokous, jossa hankesuunnitelma käsiteltiin ja tehtiin päätös avustuksen hakemisesta.

Perjantai 15.5.2020

Aina silloin tällöin muut museot ja arkistot lähettävät meille kyselyjä sellaisista aineistoista, jotka käsittelevät Lietoa. Turun seudulla 1980-luvulla kuvattu elokuva aiheutti hiukan päänvaivaa Elokuva-arkistolle. He lähettivät muutamia kuvia paikkojen tunnistamista varten, ja niitä yritimme tunnistaa parhaamme mukaan. Yksi paikka jäi sen verran epävarmaksi, että täytyy lähteä kuvan kanssa paikan päälle katsomaan.

Paikallislehden artikkelisarjan neljännessä osassa avaamme Liedon tiestön historiaa. Museon kokoelmissa on ihania valokuvia muun muassa jo kokonaan maisemasta kadonneista rapuista, joita pitkin pääsi jalan ylittämään joen. Aurajoessa tällainen rappu on ollut ainakin Nautelankoskella ja Paimionjoessa ainakin Kaljukosken kohdalla, josta laitan alle kuvan. Hurjan näköisiä - vielä kun kuvittelee kosken pauhun taustalle ja sillan huojumisen, niin vaati varmasti kylmäpäisyyttä lähteä rappua pitkin kävelemään. Artikkelia ei saatu valmiiksi, kirjoittaminen vaatii ainakin yhden työpäivänpuolikkaan vielä.

1/1

Torstai 14.5.2020

Terhi palasi etätöistä lähitöihin. Vauhdikas päivä alkoi paikallislehden toimittajan vierailulla. Hän on aivan uusi paikkakunnalla, joten esittelimme hänelle museota ja kerroimme taustoja näyttelyyn tutustumisen lisäksi. Paikallinen historianharrastaja kyseli tietoja Hiidenmäestä. Hän aikoo kirjoittaa paikallislehteen artikkelin. Se olisikin hauskaa, jos hänen kirjoittamansa artikkeli ilmestyisi samassa lehdessä kuin museon kirjoittama artikkeli uskomuspaikoista keskiajalla, jossa mainitaan Hiisi ja Hiidenmäki.

Meitä rupesi sitten ankarasti kiinnostamaan, missä kohtaa Pyhäoja laskee Aurajokeen. Se on jossakin Hiisin tienoilla. Kokoelmissa on yksi 1970-luvulla otettu valokuva, jossa näkyy kaksi purouomaa Vääntelänkosken paikkeilla. Laitoin kuvaan väriympyrät ja lähetin sen paikalliselle maanomistajalle nimien tunnistusta varten.

1/1

Maanomistaja vastasikin nopeasti. Keskellä (punainen ympyrä) olevassa notkelmassa on kesäisin kuiva pelloilta tuleva laskuoja. Sillä ei ole nimeä. Pyhäoja vasemmalla (turkoosi ympyrä) on sekin pelloilta tuleva laskuoja ja kuiva kesäisin.

Hankesuunnitelma aurinkopaneeleista saatiin täydennettynä lähetettyä kommentoitavaksi. Irmeli tuli luetteloimaan arkistoaineistoa, tänään pohdinnan kohteina ovat ensisijaisesti valtion ostokortit. Nekin ovat aika hienoja, vaikka eivät ihan yhtä värikkäitä kuin paperinuket.

1/1

Keskiviikko 13.5.2020

Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen kanssa mietittiin virtuaalisen luontopolkukokemuksen mahdollisuutta nyt kun polku on osittain suljettu vierailijoilta. Kävelimme aamupäivällä länsipuolen polun, minä otin kuvia ja Tuomo nauhoitti selostusta. Polun puoliväliin päästyämme alkoi sataa. Ensin vettä, sitten räntää ja lopuksi rakeita. Jotakin saimme nauhalle, mutta linnut olisivat virkeämpiä kauniilla säällä. Kuvistakin tuli hiukan sumppuisia, niinpä jatkamme ensi viikolla, jos on kauniita aamuja.

Iltapäivällä menin Annantuvan maisemiin kunnan puutarhapuolen ihmisten kanssa tekemään hiukan katselmusta, mitä kannattaa tehdä nyt polun varrella. Sovimme polun ympäriltä ruohojen leikkuusta sekä vaarallisten törröttävien tappien poistamisesta navetan raunioilta. Virtsakaivon he lupasivat myös täyttää, niin sinnekään ei sitten ole enää vaaraa pudota.

Tiistai 12.5.2020

Olipas kiva päivä kokoelmien parissa, Irmeli luetteloi arkistoaineistoa ja minä otin kuvia. Yksi vakioasiakas tuli käymään ja istuimme hetken ulkona vaihtamassa kuulumisia. Hän matkustelee paljon, varsinkin Aasiassa ja hänellä on aina jännittäviä tarinoita kerrottavanaan. Nyt hän oli ollut Sri Lankassa ja juuri ja juuri päässyt takaisin Suomeen ennen kuin rajat menivät kiinni. Suomalaisia oli päässyt pois, mutta muun maalaisia oli joutunut jäämään. Hänkin mietti, olisiko sittenkin ollut parempi jäädä, Suomessa hän joutui pitkäksi aikaa eristyksiin ja muutenkin olo oli yksinäinen.

Maanantai 11.5.2020

Taina sai palata töihin. Se helpotti taas elämää, hän heti reippaana otti vessat käsittelyynsä. Lähetin hallitukselle kokouskutsun. Vapaaehtoistyöntekijä tuli luetteloimaan yhtä arkistokokonaisuutta. Otin hänelle kuvat ihanalla heiluriskannerilla aineistosta, laitan muutaman paperinuken tähän ihailtavaksi. Ainakin Lenitan tunnistaa heti...

1/1

Sunnuntai 10.5.2020

Kävelin itärannan luontopolun ja keräsin roskat. Totesin, että polku on leventynyt ja kulunut, uusia polkuja on tehty aika paljon varsinkin polun alkupäähän. Toivottavasti luonto korjaa, kun poikkeustilanne loppuu ja ihmismäärät hiukan vähenevät. Koiria ei näkynyt. Rentukka kukkii.

Lauantai 9.5.2020

Terhi pääsi tulemaan iltapäivällä, sitten meillä menikin iltaan asti, kun laadimme hankesuunnitelman. Varsin Hyvän kautta voi anoa erilaisiin hankkeisiin avustusta. Nyt kyseessä on investointihanke aurinkoenergian hyödyntämisestä Nautelankoskella.

Tuomo ja Liisa kertoivat, että luontopolulla oli käyttäydytty oikein kauniisti. Emme Terhinkään kanssa havainneet (sen verran mitä istuimme kahvilatilassa syömässä välillä) mitään ylimääräistä ongelmakäyttäytymistä. Koiria oli hämmästyttävän vähän pihalla.

Perjantai 8.5.2020

Tyhjensin ulkoroskikset ja keräsin muovikassillisen roskia museon pihalta. Ryhdyin sitten perkaamaan sähköhuonekaapin sisältä tyhjentämiäni tavaroita. Sinne on 20 vuoden aikana kertynyt jos jonkinmoista atk-piuhaa ynnä muuta. Osan sain järjestettyä poisheitettäviin ja säilytettäviin, mutta muutama pahvilaatikollinen jäi Terhin kanssa yhdessä katsottavaksi. Järjestettävän tavaran määrä ympäriinsä - täällä Nautelankoskella, Opintiellä ja Annatuvalla - lähes tulkoon musersi minut hetkellisesti, mutta lohdutin itseäni, että se vaan näyttää toivottomalta, kyllä se siitä pikku hiljaa järjestyy...

Koululaisia oli jo innokkaasti oven takana kyselemässä, joko pääsisi museoon. Jouduin valitetttavasti käännyttämään heidät ovelta, mutta toivotin tervetulleeksi kesäkuussa. Jonkin verran pienryhmiä oli liikkeellä, mutta kauniisti kulkivat luontopolulla ilman lemmikkejä ja söivät eväitä museon pihalla. Tuomo ja Liisa lupasivat tulla huomenna valvomaan, minulle jää sitten sunnuntai.

Naapurimuseo kyseli liipasinsormellisia lapasia lainaksi näyttelyyn. Tarvasjoen kotiseutumuseon kokoelmissa on yksi pari. Toinen lapasista on Tarvasjoen näyttelyssä, mutta toisen voimme lainata. Tuli hyvä mieli, kun pystyi olemaan avuksi. Tallukkaitakin he kyselivät ja sellaisia löytyy meiltä peräti kaksi paria. No niin, nyt menen vielä rasvaamaan turbiinin nipat ja luon pienen yleissilmäyksen ulkoalueisiin.

Torstai 7.5.2020

Ihana tulla töihin, kun reippaat työmiehet ovat heti aloittameet pihahommat! Haravoinnin jälkeen he purkivat yhden osin lahonneen ja kaatuneen kaiteen luontopolulta. Ehjistä laudoista saatiin tehtyä vähän tukevapi sulku luontopolulle ihan pihalta asti. Ollaan tässä pidemmän aikaa katseltu, että kyläkeinu on vissiin tullut tiensä päähän, harmi. Nyt mietitään, että korjataanko se vai puretaanko pois. Terhi päivitti nettisivuille luontopolun sulkemisesta tiedotteen ja minä vaihdoin avoinnaolotoiveen heinäkuulta kesäkuulle. Tyhjennettiin Opintiellä käsityövälineille tuleva huone lähes kokonaan, enää jäi karttoja tuumailtavaksi. Nyt kun on toiveita, että hiukan yhteiskunta avautuu, niin aika paljon alkoi heti tulla kyselyitä museon avoinnaolosta. Myös tutkimusta vaativia kysymyksiä on tullut jonkin verran, täytyy paneutua niihin ensi viikolla.

1/1

Keskiviikko 6.5.2020

Aamupäivän selvittelin taas aurinkopaneeli- ja sähköauton latausasioita ja hankemahdollisuutta. Iltapäivällä osallistuin webinaariin, jonka aiheena oli eurooppalaisen kulttuuriperintötunnuksen saaminen jollekin Suomen kohteelle, ajatuksena tietysti Aurajokilaakso. Webinaari on kiva, voi samalla kirjoittaa vaikka päiväkirjaa silloin kun ei ole ihan huipputärkeä hetki menossa...

Tiistai 5.5.2020

Aamupäivällä tehtiin jännittävä koe. Hankin näin aluksi yhden ämpärillisen kylmäasfalttia Nautelankoskentien paikkaamiseen. Nyt kun liikenne on noin kymmenkertaistunut normaaliin verrattuna, kuopat tiessä ovat aika hirveät. Työmiehille myös oli aivan uusi asia tällainen ihmeaine. Hyvin sujui, menin illalla ostamaan lisää ainetta niin loppuviikosta päästään jatkamaan.

Luontopolku on aivan liiallisessa käytössä, se ei kestä enää näin runsasta liikkumista. Laululintujen pesintä alkaa juuri nyt. Koska ihmiset eivät kaikki ollenkaan noudata luonnonsuojelualueen sääntöjä, päädyttiin länsirannan sulkemiseen siihen asti, kunnes lintujen pesintä on ohi heinäkuun alussa. Se ei ollut helppo päätös, yhdessä Aurajokisäätiön ja Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen kanssa todettiin sulkeminen kuitenkin nyt välttämättömäksi.

Tein sulkemisesta kertovat infotaulut. Vapaaehtoistyöntekijän, aviomiehen ja lapsenlapsen kanssa tehtiin heinäseipäistä ja risuista aita sulkemaan polku, ja aidan eteen juntattiin sulkemisesta kertova taulu.

1/1

Maanantai 4.5.2020

Aamupäivä meni uusien pihatyöntekijöiden perehdytyksessä. Tutustumiskierroksen jälkeen he reippaasti tarttuivat haravanvarteen ja työt lähtivät hyvin käyntiin. Vapaaehtoistyöntekijä tuli pitkästä aikaa luettelointityötä tekemään. Siirrettiin myös vitriinit paikoilleen - näyttely rupeaa taas näyttämään näyttelyltä.

Satu oli viikonlopun aikana taittanut hienon lintujen pesintätaulun, saadaan luontopolun alkuun kunnon selostus, miksi koiria ei saa viedä luontopolulle. Tuomo soitti ja oli huolissaan, koska ihmiset ovat ruvenneet tekemään omia polkujaan luonnonsuojelualueelle. Asiaan pitää puuttua heti.

Selvittelin myös hiukan aurinkopaneeleihin saatavia avustuksia, ja sekin asia nytkähti hiukan eteenpäin. Nyt täytyy vaan laatia hankerahoitushakemus.

Lauantai 2.5.2020

Tein huhtikuun kirjanpidon valmiiksi, voin maanantaina nopsakkaan vain viedä mapin tilitoimistoon. Maanantaina aloittaa kaksi uutta pihatyöntekijää. Heidät pitää perehdyttää työhön, silloin ei ole aikaa kirjanpidolle. Samalla sitten kun tulin töihin, laitoin hiukan esineitä taas paikalleen. Tarkistin, että luettelointitiedot ovat oikein ja että esineistä on otettu kuvat. Sateli sen verran, että ihmisiä ei ollut paljon liikkeellä. Tuomo ja Liisa lupasivat huomenna tulla hiukan katsomaan luontopolulle, että voin pitää vapaata.

1/1

Perjantai 1.5.2020

Työn päivää voi juhlistaa tekemällä töitä. Kävelin länsipuolen rannan ja keräilin roskat pois. Niitä ei ollut kovin paljon, se oli ilahduttavaa. Koiria käännyttelin pois muutamia, ei niitäkään ollut kovin paljon ja sekin oli ilahduttavaa.

Terhi tuli iltapäivällä ja sitten aloitimme ison urakan Liedon keskiajasta kertovan artikkelin parissa. Meillä oli ensin paljon vaihtoehtoja, mutta loppujen lopuksi uhripaikat halusivat ehdottomasti tulla pääosaan. Hiisi Harviaisissa ja Hiidenmäki Tarvasjoella, kuppikivet ja uskomuspaikat rautakautisten kalmistojen lähistöllä, siitä tuli oikein mielenkiintoinen artikkeli.

Torstai 30.4.2020

Selvittelin hiukan aurinkosähköasioita ja lähetin hallitukselle erilaisia vertailtuja systeemejä tutustuttavaksi. Kesäaikaan vesivoimala ei tuota sähköä, silloin aurinkovoimala olisi hyvä olla olemassa. Vaikka Lauri Nautelan museon katon suunta ei olekaan optimaalinen, niin silti voisimme ilmeisesti vuoden ympäri saada sähköt Nautelankoskella ekologisesti omasta takaa. Rahoitus on luonnollisesti aina kynnyskysymys: onko mahdollista saada avustusta, vai ovatko kaikki julkiset avustukset jo menneet erilaisten koronan takia vaikeuksiin joutuneiden yritysten tukemiseen. Välillä tuntuu, että kuljemme aina jälkijunassa ja kärryiltähän olemme pudonneet jo ajat sitten, jos koskaan edes kyydissä oltiinkaan. Kun samanaikaisesti on monta hoidettavaa akuuttia asiaa, niin hankkeet väkisinkin viivästyvät.

Keskiviikko 29.4.2020

Olin Opintiellä hiukan järjestämässä tiloja. Laitoin pelastuslaitoksen tavaroita sillä lailla hyllyille ja laatikoihin, että on helppo viedä pois. Kuvista näkyy, että aika paljon enemmän pitäisi olla aikaa säilytystiloista huolehtimiseen.

Aineistopyyntöjä tulee aina säännöllisin väliajoin, esim. kuvituskuvia lähetämme aika usein tutkijoille artikkeleita varten. Tänään lähetin Onni Touru -artikkelia varten Akseli Hietarinnan kokoelmasta Saukonojan koulun kuvan. Paloilmoittimen kuukausikokeilun jälkeen kello olikin jo aika paljon, turbiinin nipatkin odottavat vielä rasvausta...

1/1

Tiistai 28.4.2020

Kahden vapaapäivän jälkeen olikin hyvä tarttua toimeen Opintien säilytystiloissa. Ryhdyin Sadun kanssa tyhjentämään vielä pelastuslaitoksen tavaroilla täytettyä huonetta. Kunnan tilapalvelupäällikkö ja koulun kiinteistönhoitaja tulivat ensin katsastamaan tilanteen ja sovittiin, mitkä tavarat jäävät ja mitkä viedään pois. Aika urakka, mutta kyllä se siitä.

Lauantai 25.4.2020

Terhi pääsi iltapäivällä tulemaan museolle, sitten ryhdyttiin kirjoittamaan englanniksi lietolaisten puhdetöistä kertovaa näyttelyjulistetta. Saatiin valmiiksi niin pitkälle kuin meidän taidoilla voi, ensi viikolla lähetän tarkastettavaksi vielä. Graafinen suunnittelu ja taitto ovat Sadun käsialaa.

Näyttelyteksteissä pitää ottaa huomioon monta asiaa. Ensinnäkin tekstiä ei saa olla liikaa, mutta sitä pitää olla riittävästi. Jos julisteita on monta, niin samaa asiaa ei pidä toistaa useassa julisteessa. Kuvia pitää olla joukossa mukavasti sekä keventämässä että herättämässä kiinnostusta. Värimaailman pitää soveltua kulloinkin käsiteltävissä olevaan asiaan. Fontti pitää olla riittävän suuri ja selkeä, teksti mieluummin selkokieltä kuin monimutkaista, lauseet lyhyitä peruslauseita.

Sitten kun museovieras sanoo: "No juuri näinhän se asia on, mikäs homma tällaisia on kirjoitella!", niin tiedämme, että työ on tehty loppuun asti. Jos taas kuulemme lauseen: "No jopas on, kylläpäs tämän eteen on tehty hommia!", niin tiedämme, että työ on vielä kesken.

1/1

Perjantai 24.4.2020

Annantuvan ympäristön siivous jatkui koko päivän. Saatiin kaikki ulkona olevat roskat lavalle ja hiukan haravoitukin. Kaksi vapaaehtoista, Satu ja minä - ja kaikkia tarvittiin!

Torstai 23.4.2020

Olin vapaaehtoistyöntekijän kanssa siivoamassa Annan tuvan ympäristöä. Siinä meni tunti poikineen, ja huomenna jatkuu. Raunioilla paistatteli päivää myös eläinystävä, että hiukan saa tarkkana olla. Illalla Terhikin pääsi paikalle, kannettiin rikkinäinen keinu ja muuta painavampaa tavaraa lavalle.

1/1

Keskiviikko 22.4.2020

Myllyssä turbiinin nippoja pitää rasvata päivittäin. Sen tehtyäni jäinkin ulkotöihin. Hiukan on valoa tunnelin päässä, pihatyöntekijät saavat ehkä pikkuhiljaa palailla töihin. Kyllä heitä täällä tarvitaankin! Haravoin koivukujan tienvarsia ja ojia, se on kovin hidasta puuhaa. Mutta kyllä on mieltä lämmittävää katsoa siistiä koivukujaa. Lehtiä oli paljon, onneksi on puutarhavapaaehtoisten viime vuonna tekemä lehtikomposti, sitä on hyvä täyttää. Tuvan päädyssä kasvaa tuomi hassusti, leikkasin sen alas. Rungoista sain seinämiä korotettua kätevästi. Jospa vaikka siili löytäisi tiensä tänne.

1/1

Tiistai 21.4.2020

Päivitin ulkoinfotaulun tekstejä. Ikävää laittaa kaikenlaisia kieltoja, mutta ei auta. Ihmiset käyttäytyvät muuten niin kuin jossain, en tiedä missä... Eivät nämäkään paljon auta, mutta jos edes jotain. Rupesin sitten tekemään vähän informatiivisempia selostuksia. Sadun tekemän pohjan avulla sainkin ihan hauskan museoalueen kartan aikaiseksi. Kun joskus saadaan taas museon toiminnat rullaamaan, eikä roska- tai koiraongelmaa ole, niin saadaan kivammat jutut esille. Tosin Tammireittien kyltit ovat aivan liian hallitsevat alueelle. Niille pitää tehdä jotain, kun eivät kuitenkaan ole pääasia tällä alueella. Kun joskus Terhi palailee fyysisesti töihin, niin sitten oikein mietimme niille kunnollisen paikan jossakin ei niin keskeisellä paikalla kuin nyt. Vaatii aika paljon pohdintaa.

1/1

Maanantai 20.4.2020

Päivä alkoi ulkoalueiden siivoamisella. Viikonloppuna oli hieno ilma, ja ihmisiä paljon liikkeellä - ainakin roskamäärästä päätellen. Ihanat vapaaehtoistyöntekijät tulivat auttamaan, he kunnostivat kasvi- ja perennamaita. Toivat uutta multaa ja luumupuun taimia!

Järjestelin aikatauluja Annan tuvan pihapiirin siivoamiselle sekä pelastuslaitoksen loppujen tavaroiden siirtämiselle Opintieltä. Perjantaina lähetin lahjakirjaluonnoksen Annan tuvan lähellä olevista Kyöstilännotkon raunioista, nyt odotellaan allekirjoitusta siihen. Mutta vaikka raunioille ei vielä voida mennä hääräilemään, niin Annan tuvan ympäristöä voidaan raivata. Siellä on paljon poisheitettävää roskaa, rikkinäisiä muoviämpäreitä ym. kaatopaikkajätettä. Risut jätetään alueelle. Joskus kun karanteeni yli 70-vuotiailta loppuu, niin Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen aktiivit ovat luvanneet tulla tekemään lahoaitaa ja muutenkin auttamaan puutarhan hoidossa.

Tilintarkastajan kanssa sovimme aineistojen palauttamisesta suoraan tilitoimistoon. Tänä vuonna piti hiukan erityisjärjestelyin suorittaa tilien tarkastus, sitä ei voitu tehdä museossa paikan päällä. Kyllä siitä hyvin selvittiin etänäkin. Edustajistolle lähetin tiedotteen kokouksen siirtämisestä syksyyn ja kesäoppaille kyselyn ensi kesän toimintamalleista. Terhille lähetin muutaman kuvan sekä täpötäydestä roskiksesta että vapaaehtoistyöntekijöistä ja kukkivasta jalokiurunkannuksesta, jos hän vaikka haluaa laittaa facebookiin jotakin.

1/1

Lauantai 18.4.2020

Artikkeli rautakauden ajan Liedosta osoittautui melko kimurantiksi, mutta saimme kuin saimmekin sen valmiiksi ja rutistettua taas siihen 3000 merkkiin. Keskityimme asutukseen jokilaaksoissa sekä erilaisiin tulkintoihin linnavuorten merkityksestä. Kulttuurimaisemassa saattaa yhä vielä nähdä rautakauden ajan asutuksista merkkejä - kunhan osaa katsoa. Hyvää tekee myös aina välillä pohtia asioita eri näkökulmista, lukea uudelleen ja uudelleen lähdekirjallisuutta ja haastaa aivonsa. Hulkkunanmäki (kuvassa keskellä) on yksi rautakautinen asuinpaikka, se erottuu yhä peltomaisemassa.

1/1

Perjantai 17.4.2020

Kirjanpito vaatii aina osansa, aamupäivä sujui paperitöissä. Vaikka museopuoti ei nyt fyysisesti palvele, niin onneksi ihmiset ovat löytäneet meidän nettikauppamme. Pakkasin tilauksia ja vein ne mennessäni postiin kun hurautin taas Opintielle. Palotarkastaja tuli iltapäivällä inventoimaan tarvikkeet. Hän veikin sitten mennessään kaikki sellaiset suoja- ym. varusteet, joilla pelastuslaitoksella on vielä käyttöä. Loput ovat joko vanhentuneita ja niin ollen pois heitettäviä tai sitten sellaisia, joita voidaan joko luetteloida museon kokoelmiin tai sitten aivan käyttää. Pelastustiloissa myös pitää lain mukaan olla tietty perusvarustus.

Artikkeli pitää vielä kirjoittaa siihen malliin, että voimme huomenna yhdessä Terhin kanssa oikolukea ja muotoilla sen painokelpoiseksi. Ajatus on rakentaa rautakaudesta kertova tarina linnavuorien ympärille. Se voisi olla tuore näkövinkkeli.

Torstai 16.4.2020

Aamupäivällä luetteloin yhden pienen lahjoituserän esineet ja vein ne säilytystiloihin paikoilleen. Esineet ovat viime syksystä saakka odotelleet huoneessani. Ne olivat alunperin lainassa Muistojen koulumaailma -näyttelyssä. Kun näyttely syksyllä purettiin ja lainassa olleet esineet palautettiin omistajilleen, muutama lainaaja halusikin lahjoittaa esineet museon kokoelmiin. Niinpä kokoelmamme karttui näilläkin koulussa tehdyllä puutyöllä, hieno juttu!

Iltapäivä menikin taas lukujen parissa. Vuosittain aina huhtikuussa ilmoitetaan edellisen vuoden toiminnan kulut Opetusministeriölle, joka päättää museoiden valtionosuuksista. Minimivaatimus valtionosuuden piiriin pääsemiseksi on, että museossa työskentelee vakituisesti kaksi museoammatillisen koulutuksen saanutta henkilöä täysaikaisesti ympäri vuoden. Avustuksen nimi "valtionosuus" tulee siitä, että valtio osallistuu kustannuksiin omalla osuudellaan, se ei ole koskaan kokonaisrahoitus.

1/1

Keskiviikko 15.4.2020

Aamulla pakkasin pakettiautoon yhden kaapin (sen, jonka purin sähköhuoneesta loistehokondensaattorin tieltä), tyhjiä pahvilaatikoita ja viime vuoden kirjanpitomapit. Mapit kävin viemässä tilintarkastajalle kunnantalolle ja sitten jatkoin matkaa Opintien säilytystiloihin. Opintie on Sadun valtakuntaa, ja siellä hän jo odottelikin minua.

Kun Tarvasjoki liitettiin Lietoon vuonna 2015, jouduimme luopumaan arkistotiloistamme vanhan kunnantalon alakerrassa. Saimme tilalle oikein hyviä säilytystiloja Opintieltä lukion alakerrasta, kun johtokeskus siirtyi Turkuun ja tilat kävivät pelastuslaitokselle tarpeettomiksi. Siirsimme arkistossa säilytyksessä olleen taidekokoelman Opintielle, kun ensin olimme tehneet yhdestä huoneesta taideteosten säilytykselle kelvollisen. Opintiellä ei ole arkistokelpoista tilaa, niinpä siirsimme Lauri Nautelan museon alakerrasta tekstiilivaraston Opintielle ja teimme entisestä tekstiilivarastosta arkiston. Tarvasjoen kotiseutumuseon kokoelmat saivat oman huoneen Opintieltä, kuten myös Lauri Nautelan arkeologinen kokoelma - siis se osa kokoelmaa, jota ei säilytetä Museoviraston tai Turun museokeskuksen tiloissa.

Tämä myllerrys jatkuu yhä ja kestää vielä monta vuotta, ennen kuin kaikki esineet ja arkistomateriaali saadaan kauniisti paikoilleen. Otin muutaman valokuvan vielä tiloissa olevista pelastuslaitoksen materiaaleista ja lähetin ne palotarkastajalle, jotta hän pystyy päättämään varusteiden kohtalosta. Sitten aikanaan pystymme siirtämään käsityövälineet myös Opintielle omaan tilaansa.

1/1

Tiistai 14.4.2020

Palasin karttojen pariin. Osa kartoista oli jo aikaisemmin digitoitu ja kymmenkunta luetteloitukin tietokantaan. Sitä mukaa, kun sain luetteloinnin valmiiksi eli annettua numeron, kirjoitettua sen kartan taustapuolelle (käytämme pehmeää 6B lyijykynää paperisen aineiston merkitsemiseen), kirjattua tiedot saatetietokaavakkeeseen ja liitettyä kuvan sen yhteyteen, sijoitin kartat väliaikaisesti arkistoon vetolaatikkoon, lopullinen sijoituspaikka tulee varmaankiin Opintien etäsäilytystiloihin. Digitoinnin etu on, että alkuperäisaineistoon ei tutkimusta tai näyttelysuunnitelmaa tehdessä tarvitse koskea, vaan kaikki tarvittava tieto on sekä kuvasta nähtävissä että sitten luettelointitiedoissa.

Sunnuntai 12.4.2020

Koska Terhi pitää nyt arkisin kotikoulua lapsille, päätimme tulla näin pyhäpäivänä oikolukemaan viimeisiä näyttelytekstejä. Satu on kirjoittanut lähes valmiiksi tekstit ja taittanut julisteen. Meidän tehtävämme on tarkistaa kirjoitusasu ja hiukan tiivistää tekstiä. Auditoriossa on kätevä työskennellä, heijastamme screenille ja sitten yhdessä pohdimme oikeita sanavalintoja.

Tekstit myös käännetään englanniksi. Nykyään käytämme ensin Googlen kääntäjää, jonka pohjalta kirjoitamme tekstit niin hyvin kuin pystymme. Sitten lähetämme ne tarkistettavaksi sekä sotahistoriaan erikoistuneelle tutkijalle että äidinkielenään englantia puhuvalle Lieto-Opiston opettajalle. Hyvin toimiva yhteistyöketju!

Lauantai 11.4.2020

Tulin katsomaan, että kaikki paikat ovat kunnossa eikä ympäristössä kaueasti roskia. Ihmisiä on pilvin pimein, parkkipaikka aivan tupaten täynnä. Ihan mukavaa, että ihmiset ovat löytäneet myös Nautelankosken luonnon näin sisäkieltoaikana. Lieveilmiöinä ovat roskat ja ilkivalta sekä luontopolun kuluminen.

Torstai 9.4.2020

Keinun kohtalo sinetöitiin: ei pysty korjaamaan. Myöskään vesikanavan välppää ei pysty näin korkean veden aikaan siirtämään paikoilleen, työ siirtyy ensi viikkoon. Tosin isommat tulvat on jo ohitettu, eikä veden mukana enää kulkeudu isokokoisia puunkappaleita, että sikäli ei ole ihan akuuttia.

Olisin mielelläni jatkanut karttojen parissa, mutta ensi viikon lehtiartikkeli vaati huomiota. Rautakausi on aika selkeä, mutta taaskin asian esittäminen tiiviisti vaatii aika paljon pohdintaa. Sain nyt kuitenkin rungon aikaiseksi. Kun edellinen artikkeli rakentui elinkeinojen ja esineiden ympärille, ajattelin nyt keskittyä kylien muodostumiseen ja asumisen vakiintumiseen viljelykulttuurin myötä. Minun piti vähän pitää lomaa nyt pääsiäisen aikaan, mutta kyllä täytyy sittenkin tulla kirjoittamaan pyhinäkin, tiistaina viimeistään täytyy artikkeli palauttaa.

Keskiviikko 8.4.2020

Näyttää siltä, että puutarhakeinu on tullut tiensä päähän. Prosessia oli ilmeisesti hiukan autettu viikonlopun aikana, ja homma viimeistelty maanantaina. Eilen en ehtinyt tähän asiaan puuttua, katsotaan olisiko tänään aikaa.

Puutarhan hoidossa meillä on mukana vapaaehtoisia. Tänään Into kävi leikkaamassa omenapuun. Into on sen itse aikoinaan jalostanut, oksastanut villiin omenapuun taimeen eri omenalajikkeita. Otin pienen videopätkän Intosta, sen voi katsoa tarinoita ja muistoja -sivulta.

Kartat eivät näköjään itsekseen osaa luetteloitua ja mennä arkistoon. Ryhdyin siis siihen työhön, siinä menee tämä päivä ja vielä huominenkin.

1/1

Tiistai 7.4.2020

Hanko ja harava ovat oivat työkalut vesikanavan välpän puhdistamiseen. Vesi virtaa jääpadon ali myllylampeen, josta se johdetaan sulkujen avulla kanavaa pitkin turbiinisäiliöön. Kanavan ja säiliön välissä on välppä, joka estää isompien joen kuljettamien esineiden pääsemisen turbiinisäiliöön. Kauhukseni havaitsin, että välpän toinen osa on irronnut ja vesi pääsee vapaasti virtaamaan, jolloin myös kaikenlaiset pienemmät laudanpätkät ym. pääsevät turbiinisäiliöön. Tällöin on se mahdollisuus, että ne rikkovat turbiinin. Totesin, että nyt en pärjää yksin, soitin siis apua.

Samalla huomasin, että generaattorin tuotanto -mittari oli jymähtänyt paikoilleen. Soitin siis myös sähkömiehelle, joka tulikin heti tutkimaan asian. Mittari oli mennyt rikki, nyt sitten harkitaan uuden hankintaa.

Koska en pystynyt enempää näiden asioiden eteen tekemään, niin luetteloin loppupäivän esineitä ja järjestin paikoilleen. Pyykkilaudat jotenkin sopivat tämän päivän teemaan...

Maanantai 6.4.2020

Ulkoalueiden huoltoa. Museon pihapiiristä sekä luontopolulta tuli kaiken kaikkiaan neljä muovikassilista roskia, suurin osa sentään oli kauniisti laitettu roskiksiin. Kävelin jokivarren molemmat puolet, ja aina välillä unohdin, mitä minun piti tehdä - luonto on niin kertakaikkisen hieno. Vaikka nyt paljon liikkuu väkeä varsinkin lauantaisin ja sunnuntaisin, niin polut olivat ihan kohtuullisessa kunnossa. Myrsky on hiukan kaatanut puita. Länsipuolella suuria kuusia on kaatunut polun viereen, jokunen polun päällekin, mutta runkojen yli pääsee loikkamaan. Itäpuolella tuomia oli kaatunut pahasti polun päälle. Soitin viljelijälle ja hän pystyikin tulemaan heti sahaamaan ja siirtämään rungot syrjään.

Nautelankosken luonnonsuojelualue kuuluu eurooppalaiseen Natura-ohjelmaan. Yksi Naturaa koskeva sääntö on, että luonnonsuojelualueelle ei saa viedä mitään eikä sieltä saa myöskään ottaa mitään pois. Polun hoidossa poikkeusluvalla saa poistaa esteet, mutta kaikki puuaines pitää jättää alueelle.

Artikkelikin saatiin oikoluettua ja kirjoitettua loppuun, kun Terhi tuli illalla museolle. Meille on vuosien mittaan muodostunut hyvä yhteistoimintamalli minkä tahansa tekstin kirjoittamisessa. Ensin joku - Terhi, Satu tai minä - kirjoittaa rungon, joka sitten yhdessä oikoluetaan ja tiivistetään.

Perjantai 3.4.2020

Palasin kirveiden pariin, vaikka siinä meni kyllä sitten koko päivä. Ne ovat kuitenkin niin tärkeä esineryhmä. Ja vähemmän olen nähnyt artikkeleita, joissa kerrotaan kirveistä. Tänään on tuullut kovaa, välillä tuntuu kuin museon peltikatto lähtisi lentoon, rämisee siihen malliin. Nyt ehdin vielä tiskata ja vastata muutamiin sähköposteihin ennen kuin lähden kotia kohti.

Torstai 2.4.2020

Ajattelimme, että ehkä paikallislehdellä saattaa olla tarvetta juttusarjalle nyt, kun koronavirusepidemian vuoksi kaikki tapahtumat on peruutettu toistaiseksi. Ehdotimmekin, että voisimme kirjoittaa Liedon historiasta eri kanteilta pieniä artikkeleita loppukevään mittaan. Aloitin esihistoriasta. Vaikka esimerkiksi museon verkkosivuilla ollaan mukavasti avattu muinaista aikaa, niin aina kuitenkin täytyy kirjoittaminen suunnitella julkaisumuotoa ajatellen. Hervottoman kakun esittäminen 3000 merkillä osoittautuikin aika haastavaksi, ei riittänyt ihan tämä päivä. Ensin suunnittelin kunnianhimoisesti, että rakennan kertomuksen kirveiden ympärille, mutta se osoittautui kyllä niin aikaa vieväksi ajatukseksi, että palasin siihen perinteiseen, yleisluontoiseen esitystapaan. Otan kyllä kirveet esimerkinomaisesti aikakausien kehityksestä kertovana ilmiönä esille. Ehkä. Katsotaan sitten huomenna, mikä on ajatusmaailma silloin.

Pyhällöstä talteen otettu reikäkirves antoi ajatuksen rakentaa artikkeli kirveiden ympärille. Reikäkirveet ajoitetaan yleensä pronssikaudelle, kivikauden kirveet olivat reiättömiä. Ne kiinnitettiin puuvarteen joko siihen tehdyn reiän läpi tai sitomalla yläosaan tehdyn uurroksen tai siihen jätetyn oksantyngän varaan.

Keskiviikko 1.4.2020

Tämä päivä menikin sitten vallan taloushallinnon parissa.

Tiistai 30.3.2020

Tänään oli hieno aamu, vajaat 10 astetta pakkasta ja aurinko paistoi, niinpä siis sauvakävelin töihin. Aamulla heti kahdeksalta saapuivat loistehokondensaattorin asentajat museolle. Olin jo valmiiksi raivannut kondensaattorille tilan sähköhuoneesta - tyhjentänyt, purkanut ja siirtänyt kaapin pois tieltä. Niinpä ei sitten tarvinnut tehdä muuta kuin mennä sulkemaan sähköntuotantoturbiinin vedenvirtausluukut ja irrottaa verkkomagnetoituva epätahtigeneraattori sähköverkosta. Ja muutenkin varautua sähkökatkoon, laittaa tietokoneet, ilmalämpöpumput, ilmastointikone ynnä muut sähköä käyttävät herkät laitteet pois päältä. Saman tien sitten kun soitin hätäkeskukseen ja vartiointifirmaan sähkökatkosta, tein paloilmoittimen kuukausikokeilun.

Koska ei sitten ollut sähköä, niin kannoin kaikki alakertaan johtavan luiskan seinustoille kertyneet tavarat auditorioon odottamaan jatkokäsittelyä. Suurimmaksi osaksi siinä oli tyhjiä pahvilaatikoita ja sen semmoista poistuvaa tavaraa. Sitten leikkasin alkuvuoden paikallislehdistä kaikki museota koskevat artikkelit ja ilmoitukset lehtileikekansioon. Kun sähköt taas laitettiin päälle ja pääsin tietokoneen äärelle ja nettiin, täytin tilastotiedot viime vuodelta museotilastoon.