Liedon museo
Museonjohtajan päiväkirja 2022
On mukava lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä, kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä ja nykyään yhä useammin erilaisten sähköisten palvelujen kautta. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.
Museonjohtajan päiväkirja 2023
Lauantai 31.12.
Näin vuoden viimeisenä päivänä on hyvä luoda pieni silmäys kuluneeseen vuoteen, kun luettelotiin ja järjestettiin kokoelmia, rakennettiin näyttelyitä, tyhjennettiin vinttejä, siirrettiin isoja esineitä makasiinisäilytykseen, korjattiin kattoja, rännejä ja kameroita, hankittiin uusi hylly myyntituotteille ja uudet hanat WC-tiloihin, järjestettiin talkoita, tapahtumia ja koululaispäiviä, leivottiin ja siivottiin, hoidettiin pelargoneja, torjuttiin vieraslajeja, kylvettiin ja korjattiin satoa, avattiin jokipolku ja esiintymislava, tehtiin vauriokartoitus ja kustannusarvio Annatuvalle, uusittiin sulkujen nostomekanismi, siirrettiin kiviä pois vesiaukon edestä ja kiinnitettiin patokiviä, uusittiin loputkin välpät, huollettiin turbiini, puhdistettiin vesikanava ja turbiinisäiliö, dokumentoitiin kulttuuriympäristöä ja aktivoitiin vapaaehtoisia, ohjattiin harjoittelijoita ja tuettiin pitkäaikaistyöttömiä, osallistuttiin koulutuksiin ja järjestettiin niitä, hankittiin kävelysauvoja ja pidettiin huolta työntekijöiden hyvinvoinnista, julkaistiin Liedon kylistä ja kaupunginosista kertova kotiseutuportaali, osallistuttiin ukrainalaisten kotouttamiseen sekä tietysti pidettiin museoita avoinna niin Tarvasjoella kuin Nautelankoskellakin.
Torstai 29.12.
Aika on mennyt Kotiseutuportaalisivuston viimeistelyyn. Tänään julkaisimme sen. Tästä on hyvä jatkaa.
Maanantai 19.12.
Joulukuu on ollut aika haipakkaa. Koskikirkko pidettiin kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina ja edustajiston kokous heti perään maanantaina. Vanhalinnaan kokoonnuttiin torstaina ilmastolupauskokoukseen ja elokuvantekijöiden kanssa palaveerattiin lauantaina. Muinaistekniikan opiskelijat vierailivat museossa viime viikon tiistaina ja Kalervo toi uusia runokirjojaan museolle torstaina.
Byrokratia vie näin loppuvuonna paljon aikaa, erityisesti Annantuvan hanke on työllistänyt meitä paljon. Kotiseutuportaalikin vaatii vielä loppurutistuksen ennen julkaisemista. Kirjat ovat nyt joutuneet odottelemaan vuoroaan.
Torstai 1.12.
Kokoelmien järjestämistä ja kuun vaihteen raportteja. Taina hoiti pelakuut ja auttoi yhden kirjahyllyn kasaamisessa, kun vaihdettiin umpipääty auditorion hyllyyn.
Keskiviikko 30.11.
Taina ja Teemu tulivat amerikkalaisen 4H-nuoren kanssa käymään museolla, Emma opasti ansiokkaasti. Muuten keskityimme kokoelmiin, Terhi valokuviin, Johanna postikortteihin, Anne tekstiileihin ja Jonna kirjoihin. Timo aloitti lyhtyjen täyttämisen ja koekäytön sunnuntaita varten.
Tiistai 29.11.
Biodiversiteettialueen lehdistötilaisuus pidettiin melko sumppuisessa säässä. Samalla kun siellä suunnalla olin, kävin hakemassa toimimattomat kyntteliköt Annantuvasta, jospa niistä vielä saisi... Yksi onneksi toimii vielä.
Maanantai 28.11.
Eevan kanssa käytiin läpi Kotiseutuportaaliaineistoja. Sitten - pitkästä aikaa - jumpattiin Callaneticsin tahtiin.
Perjantai 25.11.
Pirkko haki kirjoja Liedon sotaveteraanien perinteisten jouluarpajaisten voitoiksi. Muutenkin päivä kului kirjojen parissa.
Torstai 24.11.
Tänään oli kokoelmien järjestämispäivä. Lähetin vahtolaisille kyselyn, ottaisivatko Vahdon nuorisoseuran näytelmäkirjaston, kun ei oikein ole meidän keruualuettamme. Näyttelyhylly saatiin alustavasti aakkosjärjestykseen, pientä hienosäätöä vielä...
Keskiviikko 23.11.
Palaveripäivä alkoi elokuvan tekijöiden kanssa ja jatkui Kotiseutuportaalin ohjausryhmän kanssa.
Tiistai 22.11.
Timo on aloittanut tuplien laittamisen myllärintupaan. Jonna järjestää romaaneja aakkosjärjestykseen. Muu kirjojen järjestäminen ei paljon edistynyt kaikenlaisten byrokraattisten tehtävien vuoksi.
Maanantai 21.11.
Terhi keskittyi tiedotteen tekemiseen. Liitimme Kyöstilän biodiversiteettialueen perustamisen osaksi Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaushanketta. Tästä pidetään lehdistötilaisuus, ja sitä varten täytyy tehdä kutsu ja tiedote medialle. Maija teki pohjan, ja sitä muokattiin yhdessä. Lähetettiin tarkastettavaksi Anitalle, Ismolle ja Päiville, jotka tiedotteessa myös mainitaan. Terhi halusi sellaisen kuvan, kun istun työpöytäni ääressä kirjapinojen takana niin, että hiukan päälakea vaan näkyy. Mutta kyllä sekin siitä sitten...
Sunnuntai 20.11.
Onneksi Emmalle sopi tulla hiukan aikaisemmin töihin. Hän leipoi suklaakakun ja omenapiirakan, pesi vessat ja jäätelöaltaan. Uudella kahvimyllyllä saa jauhettua tarkan grammamäärän, kokeiltiin ja hyvää tuli! Sepon esitelmä keräsi asiasta kiinnostuneen yleisön, joka jo innolla odottaa ensi kesän näytelmää.
Lauantai 19.11.
Tulin vielä järjestämään hyllyjä, mutta nyt täytyi vaan laittaa kirjat paikoilleen ja jättää kirjaaminen ensi viikkoon.
Perjantai 18.11.
Kirjojen järjestäminen on niin hidasta puuhaa, että ei saada sunnuntaiksi kaikkia hyllyjä valmiiksi. Varsinkin, kun tulee kiiloina muita asioita hoidettaviksi. Muun muassa kaupungin taidekokoelma vaati tänään hiukan huomiota osakseen.
Torstai 17.11.
Pahkamäen ekaluokkalaiset kävivät vuorostaan tutustumassa vesivoimaan. Siinä sivussa etsittiin myllärin emännän karanneet pikkupossut ja ihmeteltiin lepakoiden talvehtimista. Loppupäivä kului kokoelmien parissa.
Keskiviikko 16.11.
Eeva on ottanut kulttuuriympäristövalokuvia Tarvasjoella nyt kun lehdet ovat pudonneet puista. Terhi järjesti niitä paikoilleen ja muitakin valokuvia. Ilmastolupaushankkeelle tehtiin oma sivunsa projektien alle, järjestettiin samalla sivut uudelleen vähän informatiivisempien otsikoiden alle. Minä pähkin kirjahyllyjen kanssa. On tuollainen sikinsokinenkin kirjahylly omalla tavallaan mielenkiintoinen.
Tiistai 15.11.
Lähikoulun 2-luokkalaisten kanssa tutustuttiin vesivoimaan aamupäivällä. Ilmastolupaus ja siihen liittyvät asiat olivat tapetilla iltapäivällä. Maija tuli paikan päälle, kun ei saatu etäyhteyttä toimimaan. Jouduimme soittamaan atk-tukeen, ja kyllähän se ongelma pienen pähkäilyn jälkeen ratkesi. Uusi jääkaappi saapui ja laitettiin paikoilleen. Härkätien ympäristönsuojelyhdistys kokoontui illalla vielä vuosikokoukseen.
Maanantai 14.11.
Välppä oli taas kerännyt paljon joen tuomaa roskaa, mutta heinähangoilla siitä selvittiin. Iso möykky vaati nostovoimaa eri suunnista, mutta kyllä sekin sieltä ylös saatiin, kun aikamme ährättiin.
Sunnuntai 13.11.
Voi hyvänen aika, kylläpäs nyt kaikki hajoaa, kahvimylly ei suostunut toimimaan lainkaan. Onneksi Emman äiti oli kiltti ja toi meille kotoa kahvia, niin pärjättiin.
Perjantai 11.11.
Kaikenlaisia vastoinkäymisiä. Keittiön jääkaappi on jo pidemmän aikaa ollut hiukan kiikun kaakun, ja nyt tuntui, että ei pidä kylmänä vaikka laitetaan maksimille. Sähköäkin taitaa kulua aika paljon. siispä ei muuta kuin jääkaappi pois paikaltaan, sivuseinä ja yläkaappi pois ja maanantaina tulee uusi jääpakastinkaappi tilalle. Saadaan erityisruokavaliotarjottavat jatkossa omaan pakastustilaansa, eli ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin.
Torstai 10.11.
Viikko on kulunut tiiviisti kokoemien järjestämisen parissa. Satu ehti kuitenkin kokeilla, miten taiteen avulla voisi hahmottaa kulttuurimaiseman muutosta. Piirrettyä lisättyä todellisuutta Penttilästä, olkatten hyvä:
Maanantai 7.11.
Postikorttien luettelointia, valokuvatietojen täydennystä, varmuuskopiointia, hankeaineistojen läpikäymistä, ojarumpujen avaamista pudonneiden lehtien aiheuttamista tukoksista. Ja päiväkirjan kirjoittamista.
Eeva lähetti kivoja kuvia Maritasta ja Kalervosta. He ovat olleet Tarvasjoella dokumentoimassa kulttuuriympäristön muutosta ja valokuvaamassa vanhoille kuville nykypäivän pareja. Hiukan oli etsimistä ja haasteita joissakin paikoissa.
Perjantai 4.11.
Johanna piti etäpäivän ja jatkoi Loukinaisten kouluun liittyvän haastattelun litterointia. Museolla jatkui valokuvien parissa puuhailu. Kulttuuriympäristön dokumentointikuvia on hyvä välillä myös päivittää. Kulttuuriympäristö muuttuu ja muutosta käydään kuvaamassa, mutta muutoksia on hyvä kirjata myös jo kuvattujen kuvien luettelointitietoihin. Aiemmin dokumentoidut kulttuuriympäristöt voivat muuttua rakentamisen seurauksena tai kun joku rakennus puretaan, romahtaa tai muuten tuhoutuu esimerkiksi salaman syttyttämässä tulipalossa. Alla olevat valokuvat on otettu Saukonojantien varrelta Pettisistä, Penttilän tilan kohdalta. Vanhimmat kuvat Penttilän rakennuksista ovat oletettavasti 1920-luvun alkupuolelta. Uudempi kuva, jossa autioitunut Penttilän talo näkyy kuvan vasemmassa laidassa, on vuodelta 2014. Rakennusten välistä näkyy keltaista Prusilan taloa. Uusin kuva, jossa Penttilän rakennuksia ei enää ole, ja Prusilan talo on kokonaan näkyvissä, on tämän vuoden marraskuulta.
Torstai 3.11.
Tarja kävi pitämässä kolmikantapalavereja. Johannalla oli etäpäivän litteroinnin jälkeen taas postikorttipäivä. Timon työsarkaa olivat mylly ja pihatyöt. Vesikatkon jälkeen putkissa oli reilusti ilmaa. Taina kävi läpi kaikki hanat ja vessat ja päästi niistä vuorotellen, varovasti ja pikkuhiljaa vettä valumaan, kunnes kaikki toimivat jälleen normaalisti. Ei tarvitse sitten sunnuntaina museovieraiden pelästyä paukkuvia putkia.
Valokuvien järjestäminen ja uudelleennumerointi jatkuu. Kun kuvia alettiin luetteloida, ei osattu ajatella, kuinka paljon niitä museon kokoelmiin vuosien aikana kertyy. Varsinkin digitaalisen lahjoittamisen mahdollisuus kartuttaa valokuvakokoelmia, kun lahjoittaja ei joudu luopumaan alkuperäisistä paperikuvistaan, vaan lainaa ne museolle digitoitavaksi. Valokuvat on luetteloitu peräkkäisille päänumeroille. Lahjoittajat ovat saaneet omat päänumeronsa, ja esimerkiksi hankkeen aikana kuvatut dokumentointikuvat on luetteloitu juoksevasti omalle päänumerolle.
Myöhemmin tämä numerointi on todettu käytössä hankalaksi, joten päätimme uudistaa valokuvien numeroinnin kokonaan. Nyt valokuvat on jaettu neljään kategoriaan: kulttuuriympäristön dokumentointi, museon oman työn dokumentointi, julkiset kokoelmat ja yksityiset kokoelmat. Kultturiympäristökuvat saavat kylän mukaisen päänumeron, kiinteistön mukaisen alanumeron ja kaikki tätä kiinteistö koskevat kuvat saavat juoksevan yksilöintinumeron. Näin eri kylien kuvat on helppo löytää ja saman kylän eri kiinteistöjen kuvat löytyvät samasta paikasta omista kansioistaan. Kunhan ne ensin siirretään omille paikoilleen ja numeroidaan kuvat sekä kansioihin että luettelointitietokantaan. Mutta vähitellen asia etenee. Jälleen muutama kokonaisuus löytyy helpommin.
Keskiviikko 2.11.
Vesi poikki, etäpäivä.
Tiistai 1.11.
Pekka on tehnyt suuren työn käydessään läpi Kalevin lahjoittamia kuvia Liedon kylien rakennuksista. Kalevi on ennen lahjoitusta tunnistanut valokuvia tätinsä kanssa ja merkinnyt tiedot muistiin. Nyt Pekka vielä tarkisti kuvat omalta osaltaan. Muutama aiemmin tunnistamaton kuva sai merkinnän kylästä ja talosta, osan tietoja korjattiin ja osan tiedot tarkentuivat. Seuraavaksi kuvat järjestetään niin, että saman kylän kuvat ovat peräkkäin, tunnistamattomat kuvat viimeiseksi. Sen jälkeen kuvat numeroidaan museon luettelointinumeroilla. Ja sitten päästäänkin luetteloimaan.
Maanantai 31.10.
Talviaika on alkanut, mutta aurinko paistoi niin kirkkaasti, että päätimme Johannan kanssa pitää päivän alkajaisiksi pienen siivoustuokion. Kaunis aurinko lämmittää, mutta paljastaa myös kaikenlaista. Taina siirsi pelakuut myllärintuvasta Lauri Nautelan museon kahvioon ja auditorioon talveksi turvaan. Hän ehti myös tyhjentää ulkoroskikset. Timo hoiti myllyn turbiinin rasvauksen ja teki pihatöitä.
Siivouksen jälkeen keskityttiin Johanna kanssa loppupäivä kokoelmiin eli valokuviin ja postikortteihin. Pekka tuli tunnistamaan valokuvia, se homma jatkuu vielä. Yhden valokuvakokoelman järjestäminen ja numerointi tuli valmiiksi. Lahjoitukseen kuuluu esimerkiksi viereinen kuva Liedon kirkosta ennen vuoden 1902 laajennusosan rakentamista. Kuvassa näkyy itäseinän ikkuna sekä maalauskoristelut. Laajennuksen myötä itäseinä puretiin ja kirkon päätyyn rakennttiin tiilinen uusgoottilainen kuori.
Perjantai 28.10.
No niin, 0- ja 1-luokat ovat muutamaa kirjaa vaille hyllyissä, ensi viikolla on hyvä aloittaa 2-luokasta. Johanna etsi valmiiksi ensi maanantain valokuvatunnistusta varten tiedot. Vilma laittaa Tarvasjoen kyliä Kotiseutuportaaliin. Niitä on 26.
Torstai 27.10.
Nyt ollaan kirjojen kanssa jo siinä vaiheessa, että voidaan alkaa täyttää pikku hiljaa tietokirjojen hyllyjä. Luokat 0,0 - 0,4 saatiin mukavasti hyllyille. Sitten tuli hiukan tenkkapoo, kun osa luokan 0,5 kirjoista on näyttelytilan kirjastonurkassa. Päätettiin, että ei jätetä niitä varten tilaa käsikirjaston hyllyille, vaan kirjataan saatetietoihin paikaksi näyttely, sieltä ne sitten löytyvät tarvittaessa.
Keskiviikko 26.10.
Hetken pystyimme keskittymään kokoelmien hoitoon, Terhi valokuvakokoelman ja minä kirjakokoelman. Muutama esinekin löysi paikkansa säilytystiloissa.
Maanantai 24.10.
Varsinais-Suomen museoiden Ilmastolupaus -hanke kokoontui teemalla ekologinen sähkö. Puheenvuoroja oli aurinkopaneeleista ja niiden käytöstä museomiljöössä. Aurinkovoiman lisäksi tutustuimme vesivoimalaan ja hiukan katseltiin lahoaitaakin. Ruuaksi tarjottiin kasvissosekeittoa ja kahvin kanssa vegaanista suklaakakkua.
Sunnuntai 23.10.
Tulin jo hyvissä ajoin, koska kirjat vaativat nyt paljon huomiota osakseen. Klas poikeksi ja kertoi Outokummun uutisia. Kävin kaupassa hakemassa huomista varten tarvikkeita. Emmalla piti kiirettä, mutta hän lupasi jäädä niin pitkäksi aikaa, kuin tarve on. Leivotaan yksi vegaaninen suklaakakakku, yksi tavallinen kasvispiirakka ja yksi gluteeniton piirakka puoliksi kasvis/kinkku.
Lauantai 22.10.
Olipa hyvä, että tulin käymään, intialainen museovieras oli kovin tyytyväinen, kun olikin museo avoinna. Laurikin poikkesi, juteltiin hiukan Tarvasjoen asioista, ennen kaikkea maisemanmuutosvalokuvanäyttelystä.
Perjantai 21.10.
Päivä kului kokoelmien parissa, järjestelin kirjoja. Erottelin kaksoiskappaleita ja poistettavia kirjoja omiksi pinoikseen. Aloitin Laurin kirjojen järjestämistä, mutta hiukan miettimistä vaatii. Hyllytila on rajallista.
Torstai 20.10.
Jonna täytti tien kuoppia ja Timo hoiti vesivoimalan rasvauksen ja teki biodiversiteettikylttiin reiät, että saadaan se tolppaan kiinni. Jonna ja Timo kävivät kiinnittämässä taulun paikoilleen. Muutama museovieras poikkesi, Anne palveli heitä ystävällisesti. Muuten Anne on keskittynyt tekstiilien kirjaamiseen, Johanna postikortteihin, Satu valokuviin ja minä kirjoihin.
Keskiviikko 19.10.
Kirjojen uudelleen numerointi ja järjestäminen on hidasta puuhaa, ainakin näin aluksi. Sain hyllyihin sijoitettua 62 nidettä. Sitten menimmekin Annantuvalle. Laitettiin biodiversiteettikyltin tolppa paikoilleen ja tyhjennettiin räystäskouruja.
Tiistai 18.10.
Kokouskutsun laatimisen jälkeen oli hetki aikaa järjestää kirjakokoelmaa. Laurin kirjakokoelmassa on noin 8 000 nidettä, lisäksi on pienempiä kokoelmia eri lahjoittajilta ja sitten vielä omat hankinnat, lähinnä ammattikirjallisuutta. Aloitin ammttikirjallisuudesta. Ne sijoitetaan ensimmäiseen hyllyväliin käytön helpottamiseksi. Täydensin pyynnöstä Kotiseutuportaalin maksatushakemusta.
Maanantai 17.10.
Aamupäivän byrokraattisten koukeroiden jälkeen pystyin hetken keskittymään kokoelmien järjestämiseen. Kokoelmienhoitohuoneessa rupesikin olemaan jo lievä ahtimus ja säilytystiloissa lievä kaaos.
Perjantai 14.10.
Päivä kului virallisten asioiden hoitamiseen, laskujen maksamiseen ja muuhun byrokratiaan.
Torstai 13.10.
Museologian opiskelijat vierailevat syksyisin Nautelankosken museossa teemalla "Museo yhteisössään". Tänään kerroimme heille Liedon museon yhteistyökuvioista ja ylipäätään kaikesta, mitä museotyö Liedossa pitää sisällään. Meillä oli hienoja pohdiskeluhetkiä muun muassa osallistavasta opastuksesta, jossa ikään kuin ei olekaan perinteistä yhtä opasta, jota vieraat kuuntelevat, vaan kaikki osallistuvat opastukseen. Tuvassa Terhi kertoi ihania folkloretarinoita, pirunkynnyksestä ja paholaisesta, joka voi suu auki nukkuvalta varastaa sielun. Käytiin muinaismuistoalueella ja ihailtiin koskea, sitten Vilma opasti myllyssä. Sahan raunioilla ja jokirannassa puhuttiin maiseman merkityksestä.
Keskiviikko 12.10.
Terhi järjesti valokuvalahjoituksia omiin kansioihinsa ja minä tein taloushallintoa. Johanna jatkoi postikorttien parissa ja Anne tekstiilien. Anne myös asensi Zoomin uuteen kannettavaan, vanha kannettava kun sanoi itsensä lopullisesti irti.
Tiistai 11.10.
Tehtiin Timolle oma kansio, johon hän laittaa valokuvia eri työvaiheista, kun hän valmistaa puisia koruja museon myyntituotteiksi. Alotettiin raportin kirjoittaminen. Valittiin sopivia kuvia, joihin hän kirjoittaa selostuksen. On hyvä aina välillä miettiä, mitä tekee ja miksi.
Maanantai 10.10.
Taina haravoi sisäänkäynnin edustan niin, että haravanjäljet näkyvät hiekassa. Vilma valmisti iltaryhmää varten kolmea eri versiota pastasalaatteja: yhdessä oli tonnikalaa, toisessa vuolusavukanaa ja kolmas oli gluteeniton kanasalaatti. Hän teki myös saaristolaisvoileipiä, joihin tuli päälle juustoa, kinkkua, salaattia, tomaattia ja kurkkua. Terhi haki kasvimaalta persiljaa koristeeksi. Terhi myös kuorrutti Emman leipomat suklaakakut. Kun Vilma joutui lähtemään, tuli Irmeli avuksi. Minä jouduin vielä uudelleen käymään lamppukaupassa ostamassa himmennettäviä lamppuja auditorioon, nyt toimivat kaikki.
Sunnuntai 9.10.
Toin kauppaostokset museolle huomista varten, Emma leipoi omenapiirakkaa ja suklaakakkuja. Museovieraita kävi yli 70, osa aivan Saksasta saakka.
Lauantai 8.10.
Välpät keräävät joen tuoman roskan. Kun puun lehtiä on paljon, ne tukkivat kanavan, silloin pitää ottaa heinähanko ja harava ja koukkia röhnät pois. Koko päivä siinä meni, työ herätti myös museoalueella vierailevien kiinnostuksen. Harava jäi jumiin välpän tankojen väliin, onneksi Henna ja Niilo olivat reippaita ja auttoivat.
Perjantai 7.10.
Järjestettiin auditoriossa niin, että sinne mahtuu pöytien ääreen riittävästi ihmisiä maanantaina. Siivottiin muutenkin, pestiin lattiat ja vietiin taas ylimääräistä kertynyttä tavaraa pois.
Torstai 6.10.
Jonna pesi auditorion portaat ja lattian sekä imuroi tuolit. Kannoimme radioamatööripöydän tavaroineen pois tieltä. Maanantaina tarvitaan pöytätilaa noin 20 henkilölle auditoriossa. Terhi palautti lahjoittajan aineistoja ja tarkisti hänen kanssaan vielä tiedot. Johanna tarkisti Taimelasta tuotujen esineiden luettelointitietoja ja otti valokuvia esineistä, sitten voidaan viedä paikoilleen säilytystiloihin. Minäkin sain pitkään odottaneet ukrainalaiset kolikot luetteloitua ja paikoilleen. Taina täytti kuoppia tiessä, Timo hoiti myllyn ja haravoi. Yhden puulaatikon poistimme esinekokoelmista, siirsimme sen häkkivarastoon käyttöön.
Keskiviikko 5.10.
Tuomas vaihtoi myllyn paloilmaisimet, Timo oli hänellä assistenttina. Osa ilmaisimista on aivan katonrajassa, tarvittiin taas pitkät tikkaat. Vein Marjaanalle vielä tarkistusta odottavien taidekokoelman teosten listat. Hain kortiston Opintieltä, samalla toin laatikollisen Liedon historiateoksia museolle. Jonna pesi ikkunat, laitettiin myös hyllyjä säilytystiloihin. Anne kirjasi tekstiilejä ja Johanna luetteloi postikortteja.
Tiistai 4.10.
Timo ja Jonna laittoivat Annantuvalla vesiputkia paikoilleen. Tarja käväisi, annoin hänelle tehtäväksi tarkistaa Kisällin taideteokset. Tyhjensin auditorion. Täytin kaavakkeita. Vein liitupiiput takaisin säilytystilaan omille paikoilleen. Päivitin näyttelysivut ja avoinnaolot. Printtasin huomista varten kaupungintalon, Valmakodin ja Amandakodin tarkistettavat teokset.
Maanantai 3.10.
Anitalla oli viimeinen työpäivä. Katsottiin kaikki asiat kuntoon ja juotiin läksiäiskahvit. Muuten minun päiväni kului kirjanpidon parissa, Terhillä valokuvien ja Johannalla postikorttien.
Sunnuntai 2.10.
Piti olla tänäänkin vapaapäivä, mutta ei ollut tänäänkään. Pakettiautoilevalle vapaaehtoistyöntekijälle sopi tämä päivä, niin vietiin sitten Taimelaan halkoprässi.
Lauantai 1.10.
Piti olla vapaapäivä, mutta ei ollutkaan. Pakettiautoilevalle vapaaehtoistyöntekijälle sopi tämä päivä, niin vietiin sitten Annantuvalle syöksytorvien päihin tulevia vesiputkia paikoilleen.
Perjantai 30.9.
Aina välillä pitää siivota myös tietokoneita. Terhi järjesti luettelointitietokoneen C-asemalle tallennettuja tiedostoja oikeille paikoilleen ja poisti turhia, minä tein samaa hommaa kokoelmien taidekansiossa. Biodiversiteettitaulu oikoluettiin vielä kerran ja lähetettiin opasteen tekijälle.
Torstai 29.9.
Kivien siirtourakka jatkui. Harri porasi siirrettäviin kiviin lenkit ja veti ne vinssillä pois vesiaukon edestä. Saimme Kotiseutuportaalin maksatushakemuksen valmiiksi ja lähetimme sen eteen päin. Hiukan ehdin järjestää Liedon kaupungin taidekokoelmaakin ennen kuin Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen hallitus kokoontui täällä.
Keskiviikko 28.9.
Lähikoulun oppilaat tulivat aamulla opettelemaan vesinäytteiden ottamista. Johanna oli paikalla heidän kanssaan, koska minä olin kaupungintalolla kartoittamassa taidekokoelmaa. Markun iltaryhmälle kerrottiin pienoismallin äärellä kivikauden ihmisten elämästä.
Tiistai 27.9.
Liedon kaupungin taidekokoelman kartoitus vei tämän päivän kokonaan, eikä riittänytkään. Huomenna jatkuu.
Maanantai 26.9.
Pitkästä aikaa tavattiin livenä Naantalissa, siis Varsinais-Suomen ammatillisesti hoidettujen museoiden johtajat. Teemana olivat museoiden säilytystilat ja vanhojen rakennusten kunnossapito.
Sunnuntai 25.9.
Tulin tarkastamaan vesitilanteen, ja hyvä oli että tulin: Emma oli aika kiireinen kahvilassa ja opastuksissa. Jäin hetkeksi auttamaan. Pihalla oli mellastettu, yksi ilmoitustaulukehikko oli kaadettu ja aitan salvoksia hajotettu.
Lauantai 24.9.
Pidin eilen vapaapäivän. Vesi on niin matalalla, että tänään piti tulla kiertämään turbiinin vedenmenoaukot kiinni ja irroittaa generaattori verkosta. Harri tuli samalla katsomaan kivien tilanteen, josko hänellä olisi joku keino siirtää niitä.
Torstai 22.9.
Saatiin Kotiseutuportaalin maksatushakemus melkein valmiiksi. Skannasin yhden postikorttialbumin issue-valmiiksi pdf:ksi, hienoja vanhoja kortteja Turusta ja Helsingistä.
Keskiviikko 21.9.
Tämä päivä meni totaalisesti Liedon taidekokoelman järjestämiseen. Muutin kokoelman nimen Liedon kunnasta Liedon kaupungiksi ja lisäsin paikkatietoihin yksikköjä, niin on helpompi hahmottaa. Täydensin muutenkin luettelointitietoja ja selkeytin sijoituspaikan tarkennusta. Lähetin listan kouluihin sijoitetuista teoksista ja pyysin Lailaa tarkistamaan, onko joku huone sellainen, joka siirtyy hyvinvointialueelle. Jonna otti istuintyynyistä päälliset irti, ne laitettiin pesukoneeseen, jospa niistä vielä olisi...
Tiistai 20.9.
Lailan, Johannan ja Marjaanan kanssa sovittiin, miten edetään kaupungin taidekokoelman niiden teosten kohdalla, jotka ovat sote-alueelle siirtyvissä tiloissa. Lupasin, että museosta käydään tarkastamassa teokset ja tehdään listat. Taideteokset saavat tässä vaiheessa jäädä tiloihin, mutta myöhemmin saattaa siirtoja tulla ajankohtaiseksi. Heikki tuli tarkistamaan aurinkovoimalan mittarit ja suunnittelemaan mahdollista nettiseurantaa voimalalle. Soitimme Fortumille, koska minun käsitykseni oli, ettei aurinkovoimalan tuotto näy heillä missään. Mutta kyllä se näkyy, kulutus on vaan niin suuri, että aurinkovoima ei yksistään kata sähkön kulutusta. Jussi kävi allekirjoittamassa PRH:lle lähtevät kaavakkeet. Saimme vielä ennen kotiinlähtöä syötettyä Hyrrään sulkuprojektin täsmennetyt hankesuunnitelmat kustannusarvioineen ja talkootyösuunnitelmineen.
Maanantai 19.9.
Byrokratia ja työllisyydenhoito haukkasivat tämän päivän työtunnit. Timo huolehti vesivoimalasta ja Taina pelargoneista.
Sunnuntai 18.9.
Tulin sen verran käymään, että tarkistin veden pinnan tason turbiinisäiliössä. Emma huolehti museon avoinna pidosta ja vielä ennen kotiin lähtöä tarkisti, että kaikki on vesivoimalan osalta kunnossa.
Lauantai 17.9.
Sen verran on satanut ja vesi noussut myllylammessa ja turbiinisäiliössä, että liitettiin vesivoimala verkkoon.
Perjantai 16.9.
Toteutettiin tämän aamun koululaisten kanssa esihistoriaan tutustuminen päinvastaisessa järjestyksessä kuin yleensä. Aloitimme siitä vitriinistä, jossa on esillä Laurin löytöjä löytöpaikan mukaan sijoitettuna. Sitten siirryttiin perusnäyttelyn vitriineihin ja lopuksi tutustuttiin kivikauden ihmisten elämään pienoismallin avulla. Ajatus oli, että kaikki katsoisivat myös vitriinien esineitä ja ymmärtäisivät niiden kautta saatavan informaation. Toimii näinkin päin, mutta ehkä kuitenkin on parempi järjestys ensin tutkia pienoismallia ja sitten vasta katsoa pienryhmissä vitriinejä. Lopuksi mennään aina ulos kalliomaalausten äärelle ja muinaismuistoalueelle. Krisse toi Kotiseutuportaalihankkeeseen tekemiensä talkootöiden yhteenvedon. Vielä hiukan vaati biodiversiteettitaulukin meidän huomiotamme.
Torstai 15.9.
Aamupäivän koululaisvierailun jälkeen Alex ja Thomas tulivat purkamaan Rebecan näyttelyn. Shadow Fliers on esillä vielä maaliskuuhun saakka Luonnontieteellisessä keskusmuseossa, ennen kuin lähtee takaisin kotiinsa Yhdysvaltoihin. Kalevi ja Pekka toivat Kotiseutuportaalihankkeessa tekemiään valokuva-aineistoja Terhille. Saatiin vähän raivattua tilaa kokoelmienhoitohuoneeseen, kun vietiin näyttelystä pois otetut esineet tarkistuksen jälkeen paikoilleen säilytystiloihin.
Keskiviikko 14.9.
Anne luetteloi Hannelen tekstiilit, silitti ne ja ompeli niihin tunnistenumeron. Sitten kääröttiin heidät nätisti rullalle silkkipaperin kanssa. Tein yhdestä Joukon albumista heiluriskannerilla pdf-version, josta voi halutessaan tehdä issue-version nettisivuille. Johanna jatkaa postikorttien luettelointia ja Vilma kotiseutuportaalisivustoa. Biodiversiteettitaulun tekstejä muutettiin kommenttien perusteella ja Satu taittoi siitä uuden version.
Tiistai 13.9.
Päivän kohokohta oli, kun Arto, Aleksi, Johanna, Joona ja Vilho tulivat porukalla vesikanavan aukaisutalkoisiin. Saatiin rautakankien, piirunpätkien, taljan ja liinojan kanssa avattua jääpadon vedenmenoaukkoa.
Maanantai 12.9.
Järjestin Tarvasjoen museosta tuodut paperipinkat kahteen mappiin, toiseen käytännön ohjeet ja toiseen näyttelyiden ja esineiden tiedot ja tarinat, eli yksi paperipino työpöydällä vähemmän. Timo laittoi orren takaisin paikoilleen ja järjesti varastoa. Hannele toi kaksi sokerisäkeistä valmistettua pyyhettä täydentämään edellistä lahjoitusta. Sitten kun lahjakirja saatiin asianmukaisesti täytettyä ja allekirjoitettua, Hannele ja Lea menivät pariksi tunniksi raivaamaan vesikanavaa. Kaikki irtonainen veden mukanaan kuljettama roska täytyy ottaa ensin pois ennen kuin päästään kivien siirtelyyn. Ihmeteltiin kuivaa koskea, vesi ei ole lähes 90 vuoteen ollut näin matalalla, viimeksi tällaista kuivuutta on ollut vuonna 1936. Toisaalta, nyt hiidenkirnujen alut näkyvät hienosti kalliossa. Koskilivekamera ottaa aina välillä nokkiinsa sähkökatkoista, mutta asiantuntijan kanssa saatiin se taas toimimaan.
Sunnuntai 11.9.
Sillä lailla. Tulin pitämään museota ja kahvilaa avoinna, ja kauhunäky odotti minua ulkovarastossa. Orren kiinnitysköysi oli pettänyt, ja kaikki orsien päällä olleet tavarat romahtaneet alas. Onneksi ei sitten kuitenkaan sen suurempia vaurioita ollut tullut, selvitään siivoamalla. Eija tuli skannaamaan ja luetteloimaan Joukon tuomia valokuvia. Emmakin pääsi vähäksi aikaa, hän ryhtyi tekemään vapaaehtoistyötä nettisivujen kääntämisen parissa.
Perjantai 9.9.
Anne opiskeli tekstiilien kirjaamista ja tietojen tarkistusta sähköiseen tiedonhallintajärjestelmään. Laitettiin piianpuvut pesukoneeseen, ovat sitten taas ensi kesäksi puhtaat ja silitetyt kun sesonki alkaa. Biodiversiteetitaulu saatiin omasta mielestämme valmiiksi, lähetettiin vielä Mialle ja Markulle lopullista tarkistusta varten. Vein aika monta pussillista roskaa ulkovarastosta pois, sekin rupeaa selkeytymään. Muutama museovieraskin palveltiin.
Torstai 8.9.
Anne ja Satu aloittivat Opintiellä tekstiilien säilytystilan järjestämisen. Samalla kun tekstiilit pakataan ja laitetaan omille paikoilleen, tarkistetaan niiden kunto ja luettelointitiedot. Johanna tuli tutustumaan taidekokoelman säilytystilaan. Sovimme hiukan askelmerkkejä niiden taideteosten kohdalla, jotka ovat tulevan sote-alueen tiloissa. Koska kahvimaito oli vähissä, hurautin kaupan kautta museolle palatessani. Sitten saimme päivitetyt hankesuunnitelmat talkootöineen tehtyä ja lähetettyä Eevalle. Päiviltä saimme hyviä täydennyksiä biodiversiteettitauluun, Satu pääsee kohta lopullisesti taittamaan sen.
Keskiviikko 7.9.
Johanna löytää välillä varsinaisia aarteita postikortteja luetteloidessaan. Lauri on koonnut ihanan albumin otsikolla "Suomalaista postikorttitaidetta". Eija tuli käymään, hän olisi innostunut tekemään vapaaehtoistyötä museolle. Mietimme eri vaihtoehtoja. Lehtileikkeiden luettelointi tuntui nyt aluksi luontevimmalta. Satu taisteli Tarvasjoen hälytyslaitteiden kanssa, mutta sai sitten ohjeiden avulla ne taas toimimaan. Ulkovarastoakin ehdittiin hiukan järjestää.
Tiistai 6.9.
Laskujen maksamista, korvausten hakemista ym. byrokraattista raporttia ja muuta lähes koko päivä. Biodiversiteettitaulu saatiin yhtä lausetta vaille valmiiksi.
Maanantai 5.9.
Kyösti toi muutaman litran kriikunoita, joista Johanna keitti hilloa. Katsottiin askelmerkit Kotiseutuportaalisivuille. Nyt kun Lieto on kaupunki, pitää miettiä hiukan termejä uudelleen - esimerkiksi enää ei puhuta kulmakunnista, vaan kaupunginosista. Taimelassa sovimme Reijon kanssa pihapuiden kaatamisesta. Osa on jo niin lahoja, että saattavat talvimyrskyissä kaatua rakennusten päälle.
Sunnuntai 4.9.
Emma piti huolen museon avoinnapidosta, mutta tulin sen verran käymään, että katsoimme yhdessä turbiinin tilanteen. Hyvä oli, että tulin. Vakituinen museovieras kertoi, että myllärin saunan ikkuna oli taas auki. No, mietimme, miten saisimme ikkunat kiinni niin, ettei niitä pysty ulkopuolelta avaamaan. Päädyimme sitten sulkemaan ne sisäpuolelta nippusiteillä, ainakin näin tuntui hyvältä väliaikaisratkaisulta.
Lauantai 3.9.
Vesi on niin vähissä, että tulin tarkistamaan turbiinin tilanteen. Irroitin generaattorin verkosta ja kiersin turbiinin vedenmenoaukot kiinni, mutta en vielä ruvennut säätämään sulkuja.
Perjantai 2.9.
Toimme Tarvasjoelta loputkin muoveihin tiiviisti pakatut tekstiilit pakastukseen. Anne ja Johanna korjasivat puutarhan satoa. He keräsivät omenat ja pilkkoivat ne piirakan päälle sopiviksi paloiksi, kierittelivät palat sokerissa ja kanelissa ja laittoivat pakkaseen. Kurpitsat otettiin myös talteen. Ne ovat sellaista lajiketta, joka kestää huoneen lämmössä kevääseen asti.
Torstai 1.9.
Aamulla leivoin suolaisen piirakan, sitten Sadun kanssa jatkoimme Tarvasjoella. Timo järjesti ulkovarastoa, Taina hoiti pelargonit. Anne ja Johanna keskittyivät kokoelmien luettelointiin. Vielä ennen kotiin lähtöä lähetin kuntouttavan työtoiminnan raportin ja kesäoppaiden tunnit palkanmaksua varten.
Keskiviikko 31.8.
Satu havaitsi Tarvasjoen kotiseutumuseon näyttelyssä olevissa tekstiileissä tuholaisia. Kalervon ryhmän vierailun jälkeen pakkasimme kaikki tekstiilit muovisäkkeihin, suljimme tiiviisti ja kuljetimme pakastukseen. Laukkuryssän sappaita emme saaneet pois, niinpä pakkasimme koko alaosan housuineen saappaineen kaikkineen muoviin, onneksi on iso pakastin. Nyt joutuvat perheen äiti ja lapsi, Lumivalo, Riiskryynäri, Miina ja Sika-Kyösti olemaan talven ilman vaatteita.
Tiistai 30.8.
Jonna ja Timo aloittivat ulkovaraston siivoamisen. Kesällä aina kertyy kaikenlaista, poisheitettävääkin. Työkalujakin joutuu vääriin paikkoihin, kun on paljon tekijöitä, eikä aina muista, mistä kohtaa on minkäkin ottanut. Mutta nyt järjestetään.
Maanantai 29.8.
Byrokratia vei taas suuren osan päivää, ehdin kuitenkin palaveerata Tarjan ja Tainan kanssa kolmikannan merkeissä. Emma tuli leipomaan, gluteenitonta suolaista ja makeaa.
Sunnuntai 28.8.
Liedon Marttayhdistyksen vapaaehtoiset tekivät perinnekäsitöitä tuvassa, Johanna opasti ja laski kävijät, Emma opasti myllyssä. Terhi toimi yleisvastaavana, kunnes minä tulin Tarvasjoelta ja otin keittiön hoitaakseni, jolloin Tehi siirtyi myös myllyyn. Tarvasjoellakin karstattiin (Leena S.), nyplättiin (Ritva P.) ja kudottiin nauhaa (Pirkko R.). Kalervo oli pienen hetken paikalla, Hannu tuli jatkamaan. Marita ja Selma tekivät myös käsitöitä opastamisen ja muun asiakaspalvelun ohella. Satu opasti yläkerrassa. Vietimme siis Aurajoen kulttuurirallin lisäksi Varsinais-Suomen museopäivää.
Lauantai 27.8.
Aurajoentien kulttuuriralli toi museolle paljon vierailijoita. Sain onneksi Irmelin avuksi, hän olikin koko päivän tuvassa ja myllyssä opastamassa kun minä palvelin kahviossa. Päivän päätteeksi yhdistimme verkkomagnetoituvan epätahtigeneraattorin verkkoon sähköä tuottamaan.
Perjantai 26.8.
Toin omenoita museolle, Johanna pilkkoi ja Anne leipoi niistä piirakan. Terhin hautausmaakierrokset päättyivät tältä vuodelta Tarvasjoelle. Heikki Mustamäen retrospektiivisen taidenäyttelyn avajaiset olivat Kertun tuvalla, osallistuimme ennen illan hautausmaakierrosta, Satu, Terhi ja minä. Lepakkokävely Nautelankoskella peruuntui, mutta Emma piti museota avoinna ja leipoi mustikkapiirakkaa huomista varten.
Torstai 25.8.
Harri laittoi välpän paikoilleen. Sitten seurasi sivusulun lasku ja pääsulkujen nosto ja ohivirtaussulkujen lasku. Aina yhtä hieno hetki, kun vesi virtaa turbiinisäiliöön ja turbiinin sisällä olevat siivekkeet rupeavat pyörimään ja akseli siirtää pyörimisliikkeen hinhojen avulla generaattoriin joka muuntaa sen sähköksi. Verkkoon ei vielä liitetty, sen verran on vielä veden virtaus pientä.
Illalla Lieto-Seuran kanssa yhteistyössä järjestetyssä yhteislaulutiaisuudessa laulettiin Juhan johdolla tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin lauluja. Terhi huolehti tapahtumasta, kun minä opettelin (taas kerran) vaihtamaan rasvatuubin puristimeen.
Keskiviikko 24.8.
Turbiini pitää huoltaa ja rasvata ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön. Saimme Askon avuksi, häneltä se homma sujuu. Laitettiin myös pohjatulppa paikoilleen ennen kuin kiipesimme pois säiliöstä.
Tiistai 23.8.
Olipas taljan kanssa kevyt ja hyvä nostaa sivusulku ylös. Sitä piti nostaa, että saimme turbiinisäiliöstä parrunpätkän ulos. siivosimme kaiken säiliön pohjalle kertyneen roskan pois valmiiksi huomista varten. Asko tulee rasvaamaan turbiinin ja sen jälkeen voidaan sulkea välpät ja laskea säiliöön vettä.
Maanantai 22.8.
Aaamupäivän byrokratian ja Terhin Viinamäen hautausmaakierroksen jälkeen Milla tuli museolle. Hän toi tullessaan uunituoreen Pro Gradu -tutkielmansa: Myllymuistot. Liedon Nautelan mylly muistitieto- ja kokemushistorian valossa 1920 - 1960-luvuilla. Hyvä Milla! Pihalla Terhi tapasi digitaalisen geokätkön etsijöitä. Illalla Terhillä oli toinen Viinamäkiopastus, minä laitoin asioita siihen malliin, että voin olla torstain ja perjantain vapaalla.
Sunnuntai 21.8.
Terhi opasti Liedon kirkkomaalla ja kirkossa aamupäivällä yhden kerran ja alkuillasta toisen. Iida ja Anni pitivät huolen museosta Nautelankoskella ja Selma Tarvasjoella. Eilinen kova tuuli oli rysäyttänyt puun nurin Taimelan vanhan puolen katolle, että ei meiltä nyt vastoinkäymiset näytä loppuvan.
Lauantai 20.8.
Vanhat traktorit esittäytyivät museon pihalla, tänä vuonna ennätysmäärä - 38. Irmeli, Jonna ja Iida ohjasivat liikennettä sekä Nautelankoskentien päässä että Pahkamäen koulun risteyksessä. Leena Vu laski alueelle saapuvat. Satu ja Pirkko Hu hoitivat traktorimiesten kahvituksen ulkona. Lea opasti tuvassa ja Mira laski kävijät. Terhi opasti myllyssä ja Emma laski kävijät. Jussi dokumentoi. Vilma, Anni ja minä hääräsimme kahviossa. Hain Sepon museolle ja sitten lähdimme kaikki enemmän tai vähemmän yhdessä - Vilma, Emma, Terhi, Seppo ja minä - Liedon ensimmäiseen Pride-tapahtumaan, jossa Seppo kertoi näytelmän kirjoitusprosessistaan. Tilaisuuden jälkeen menimme vielä kirkkoon, koska ei sen paremmin Seppo kuin Vilmakaan ollut vielä nähnyt kirkon sisätiloja remontin jälkeen.
Perjantai 19.8.
Meidän piti mennä poimimaan myllärin punaherukkapensaista marjoja piirakkaa varten, mutta voi kauhistus! Joku oli luvatta käynyt poimimassa kaikki pensaat typötyhjiksi. No, Anne tuli seuraksi kun haimme läheltä luomupuutarhasta sen verran marjoja, että Vilma pääsi leipomaan. Piirakoita täytyy tehdä ainakin neljä huomista traktoripäivää varten. Suklaakakkuja tehtiin eilen kaksi, ne kuorrutettiin tänään.
Terhi opasti Keisvuorella aamupäivällä. Ennen toista opastusta oli Jokipolun avaaminen ja esiintymislavan vihkiminen. Puhuin kulttuurimaiseman kerroksellisuudesta, johon polku ja lava tuovat taas oman lisänsä. Lea, Timo ja Sauli saivat mitaleita. Menimme Vilman kanssa kuuntelemaan Terhin alkuillan opastuksen Keisvuorelle ja autoimme Terhiä hiukan. Vilma näytti kuvia ja minä luin runotekstit.
Siltarakenteet laitettiin kuntoon, nyt on taas turvallista kulkea.
Torstai 18.8.
Reippaat työmiehet tyhjensivät turbiinisäiliöstä ja vesikanavasta isot metalliset ritilät ja kaikki sinne ajelehtineet raskaat piirunpätkät. Sitten asennettiin uudet välpät paikoilleen.
Keskiviikko 17.8.
Esittelin Lailalle annantuvan tilannetta ja muutenkin kerroin hänelle museon arkipäivän tämän hetken haasteista.
Tiistai 16.8.
Aamun atk-aiheisen Teams-palaverin jälkeen teimme muutoksia Teollisen kulttuuriympäristön säilyttämishankkeen talousarvioon ja lähetimme Eevalle. Hain lukot Raisiosta, mutta emme laittaneet vielä niitä paikoilleen, koska Harri sanoi tulevansa huomenna asentamaan välppiä. Soitimme Askolle, joka lupasi tulla huoltamaan turbiinin ensi viikolla. Paloilmoittimen kuukausitestin jälkeen tein hiukan paperihommia kunnes maamiesseuralaiset tulivat museovierailulle ja kokoustamaan siinä ohessa. Muitakin museovieraita poikkesi, kun pidimme ovea auki.
Maanantai 15.8.
Oppaat pitivät viikonloppuna museosta huolen, niinpä pystyimme pitämään vapaapäiviä. Keittelin tämän päivän mehuja viinimarjoista, kun ei ollut mitään akuutteja palavereja tms. sovittuna. Kuntouttavan työtoiminnan raportinkin olin tehnyt valmiiksi jo perjantaina. Mehua onkin kulunut tänä vuonna enemmän kuin esimerkiksi viime vuonna, että hyvä kun tulee taas satoa runsaasti. Tilasin lukkoliikkeestä lisää lukkoja vesikanavan luukun sulkemista varten.
Terhi päivitti hautausmaakierrosten opastuksia. Kun jatkuvasti tulee uutta tutkimustietoa ja myöskin ihmiset kysyvät opastuksilla heitä erityisesti askarruttavia asioita, on hyvä joka vuosi tarkistaa asioita. Kalervo ehdotti muutamia lisäyksiä Tarvasjoelle, Terhi kiersi hautausmaata Kalervon kanssa sunnuntaina. Marita ja Selma huolehtivat Tarvasjoen kotiseutumuseon avoinnapidosta ja opastuksesta, Kalervo tuli kertomaan lisätietoja ja tarkennuksia Tarvasjoen kartalle sijoitettavista valokuvapareista.
Perjantai 12.8.
Heti aamulla Seppo ja Jussi tulivat museolle, Seppo aloitti vesikanavan luukun rakentamisen ja saikin sen päivän aikana valmiiksi. Jussi dokumentoi. Lea, Leena ja Hannele siistivät rakenteiden ympäristöä. Hain kaupasta aineksia, niin Vilma pääsi leipomaan suolaisia piirakoita.
Torstai 11.8.
Harri viimeisteli sulkujen nostosysteemejä. Ari tuli katsastamaan puurakenteiden tilannetta, joka ei hänen mielestään ollut ollenkaan mahdoton. Anne, Vilma, Terhi ja minä laskeuduimme turbiinisäiliöön ja huomasimme, ettei tilanne ollut sielläkään mahdoton. Terhi ja Vilma pelastivat yhden sammakon ja kaksi kalaa takaisin jokeen. Lea ja Leena tulivat puhdistamaan kanavan rakenteita, he repivät kaikki ylimääräiset kasvustot pois. Jonne tuli jatkamaan Annantuvan arviointia, Jonna ja Timo menivät raivaamaan sieltä rakennusten ympäristöä ja kuuntelemaan ränniohjeet. Taina kasteli tuvan pelargonit ja palveli siinä ohessa museoasiakkaita. Lähetin sellaisen Tarvasjoen kartan printattavaksi Tuomolle, jossa näkyvät tiet ja talojen paikat selkeämmin kuin pitäjänkartassa, helpottaa Maritan työtä Tarvasjoella.
Keskiviikko 10.8.
Käytiin Tarvasjoella tutustuttamassa Anne ja Vilma kotiseutumuseoon. Samalla vietiin Maritalle taas karttaan liitettäväksi valokuvapari. Tällä kertaa Hungerlasta. Matkalla poikkesimme Liedonperän Sipilään, saimmekin nähdä koko kotimuseon samalla. Sitten piti aika nopeasti tulla takaisin museolle, kun Harri tarvitsi sähköä myllystä. Museovieraita palveltiin muiden töiden ohella, jättipalsamin torjuntakaksikkokin tuli hommiin.
Tiistai 9.8.
Molok tyhjennettiin, mutta ei pesty, pesu pitää tilata vielä erikseen. Mentiin lähimetsään poimimaan mustikoita. Vilma ja Emma opastivat hämeenlinnalaisia nuoria, sen jälkeen Emma ryhtyi leipomaan ja Vilma, Anne ja minä menimme hetkeksi taas Taimelaan. Tyhjennettiin lavalle niin paljon kuin jaksettiin ja tuotiin tauluja museolle. Emma piti kahvilaa ja museota avoinna leipomisen ohella. Harri teki ensimmäisen taljakehikon sivusululle. Timo laittoi uudet lamput myllyyn palaneiden tilalle, nostettiin turbiinisäiliön pohjatulppa ylös, että vesi pääsee valumaan pois. Seuraava askel on turbiinisäiliön siivous ennen ritilöiden asennusta. Innokkaat kasviharrastajat poikkesivat: Hilma piteli edessä olevia heiniä poissa tieltä heilumasta, kun Tarja kuvasi maarianverijuuren.
Maanantai 8.8.
Kirjanpitoa, laskujen maksamista ym. byrokratiaa sisälsi tämä päivä. Ei lähdetty Taimelaan, kun niin uhkaavia pilviä seilasi edes takaisin taivaalla. Anne viimeisteli litteraatiota ja Vilma keskittyi Kotiseutuportaaliin.
Sunnuntai 7.8.
Aamun sateen jälken tulikin kaunis ilma, poimin mustikoita ja vein Iidalle ja Miralle, he leipoivat piirakkaa.
Lauantai 6.8.
Näytti hiukan sateiselta, niinpä tulin museolle hiukan raivaamaan. Kesän mittaan luiskakäytävälle on kertynyt ylimääräistä tavaraa, jota kellään ei ole milloinkaan aikaa perata. Parin tunnin työskentelyn jälkeen sain osan tavaroista selvitettyä. Pahvin, muovin ja metallin keräykseen menevät pakkasin autoon samantien. Muut poistuvat tavarat jäävät odottelemaan noutajiaan. Sitten ilma näyttikin ihan mukavalta, lähdin siis poimimaan marjoja ja keittämään mehuja ensi kesää varten. Iida ja Mira lupasivat huolehtia museosta parhaan kykynsä mukaan.
Perjantai 5.8.
Jonne tuli heti aamulla varhain Annantuvalle tekemään vauriokartoitusta ja korjaussuunnitelmaa. En ehtinyt jäädä paikalle, mutta hän pärjäsi itsekseen oikein hyvin. Harri kampesi padon irronneen kiven takaisin paikoilleen ja kiinnitti rautahakojen kanssa muitakin kiviä toisiinsa, nyt taas kestävät.
Torstai 4.8.
Oltiinkin jo heti aamulla reippaina Taimelassa. Raivattiin ohuempia puunalkuja oksasaksilla talon ympäriltä, paksummat jäivät odottelemaan moottorisahaihmistä. Vähän saatiin taas vintiltä poisheitettävää jätelavalle ja säilytettäviä kirjoja ja esineitä museolle. Vilma puhdisti ja luetteloi hiukan vajaakuntoiset saviastiat. Laitettiin ne näyttelyyn kuten myös korkea savivaasi. Posliininsirpaleet siirrettiin vadin tieltä posliinivitriiniin, jonne ne paremmin kuuluvatkin. Wenny poimi kirsikoita, niitä tuleekin tänä vuonna runsaasti. Otetaan niistä tarkkaan kivet pois ja sitten leivotaan kirsikkaraparperipiirakkaa.
Joku alueella vieraillut oli joko eilen illalla tai tänään aamulla vääntänyt väkisin syväroskiksen kannen auki. Väänsin lukkoa niin että sen sai taas toimimaan, mutta sarana pitää hankkia jostakin. Otin Lassila & Tikanojaan yhteyttä, he eivät voineet tässä asiassa auttaa mutta koska roskis on aika täynnä, niin tulevat tyhjentämään sen aika pian.
Keskiviikko 3.8.
Tein heinäkuun kirjanpidon ja vein tilitoimistoon, samalla hain lisää kahvimaitoa ja -kermaa sekä vaniljakastiketta. Ihana laittaa välillä kuva tyhjästä kirjahyllystä. Tuotiin taas Taimelan alakerrasta tavaraa pois, saatiin hyllyjä tyhjiksi. Tosin ne täyttyvät kyllä taas nopeasti, kun tuodaan vintiltä lajiteltavia kirjoja niihin. Alakerrassa on helpompi valita pois heitettävät ja säilytettavät kirjat. Eija kävi ystäviensä kanssa kahvilla ja museossa, hiukan aikaa ehdin heidänkin kanssaan jutella.
Tiistai 2.8.
Ehdittiin hetkeksi Taimelaan, tuotiin alakerran kirjoja museolle ja siivottiin pihaa. Krisse tuli käymään museolla, ihmeteltiin hetki yhdessä - Krisse, Vilma ja minä - Kotiseutuportaalisivustoja. Ukrainalaiset museovieraat halusivat lahjoittaa ukrainalaisia rahoja museolle, otimme vastaan kaksi kolikkoa. Iltatori museolla peruuntui, tein uudet laput ulkotauluun ja ikkunalle. Paikalla on kuitenkin torstaina illalla oltava, Satu lupasi tulla seuraksi.
Maanantai 1.8.
Taina, Timo ja Jonna palailevat pikku hiljaa lomalta, Anita ja Johanna sen sijaan jatkavat vielä pari viikkoa ja Terhi tämän viikon. Harri tuli käymään, katsastettiin padon kivien kiinnitys.
Perjantai 29.7.
Anne aloitti laatikon puhdistamista ja luettelointia, kun Vilma perehtyi Kotiseutuportaalisivuihin. Ehdittiin pariksi tunniksi Taimelaan ja siellä rupeaa tilanne hahmottumaan. Lähes kaikki pikkutavara saatiin tuotua museolle, mutta paljon on vielä vintillä pois heitettävää. Huonekalut vaativat sitten aivan oman mietintänsä.
Torstai 28.7.
Aamupäivän ryhmävierailu sujui mukavasti, Iida opasti tuvassa ja myllyssä ja Mira palveli puodissa. Kun lahjoittajat olivat käyneet, suuntasimme vähäksi aikaa Taimelaan. Saatiin vintillä raivattua taas röhnää pois, alakerrasta tuotiin pieniä esineitä museolle luetteloitavaksi. Mukana oli pari isoakin esinettä, muun muassa nelikulmainen kahvipannu, jolle emme ainakaan ihan äkkiä löytäneet vastinetta muiden museoiden kokoelmista. Tutkimus jatkuu.
Keskiviikko 27.7.
Jouduin aamuyöstä prenkkaavien hälytyslaitteiden vuoksi olemaan passissa jonkin aikaa. Joskus kun ilmat vaihtelevat, niin vanhat ilmaisimet hälyttävät virhehälytyksiä, niin onneksi nytkin. Eilisessä lahjoituserässä oli mukana sellaista materiaalia, joka ei kuulu Liedon museon keruualueeseen. Sovimme, että lahjoittajat tulevat huomenna noutamaan ne takaisin. Iida leipoi mustikkamuffineja ja Mira pesi ikkunoita. Sitten vaihdettiin: Iida pesi ikkunoita ja Mira leipoi muffineja. Vilma palautti Airin aineistoja ja haastatteli vielä valokuvien sisällöstä. Kisälliinkiin ehdittiin viedä elektroniikkaromua.
Tiistai 26.7.
Kävin hakemassa aineksia kinkku- ja kanapiirakoita varten. Anni leipoi piirakoita kun Wenny palveli asiakkaita ja kasteli tuvan pelakuut. Vilma otti vastaan esineitä ja arkistoaineistoa sisältävän lahjoituserän. Anita kuvasi kolikoita ja Anne kirjasi excel-taulukkoon valokuvakokoelman tietoja.
Maanantai 25.7.
Aamupäivä vierähti pankki- ym. byrokratia-asioissa. Kai tupsahti museolle, käytiin katsastamassa museon takana olevat kuppikivet. Hän tutustui myös Laurin keräilystä kertovaan näyttelyyn, erityisesti arkeologiseen vitriiniin. Tuvassa hän haki inspiraatiota Paattisten museon sisustukseen.
Sunnuntai 24.7.
Tänään vietettiin Nautelankoskella varsinaista radioamatööripäivää. Arvo toi radioita, kidekoneita ja muuta aiheeseen liittyvää näytille. Lea tuli tekemään lisää soppaa ja auttamaam Annia ja Miraa kahviossa. Jouko ja Lippo viestittelivät puheella ja sähkötyksellä, tosin sää haittasi yhteyksien pitoa. Auditoriossa pidettiin hiljainen hetki radioamatööripäivissä mukana olleen sähköttäjä Matin muistoksi, Leo puhui oikein kauniisti. Muistohetken jälkeen Terhi esitteli lyhyesti Nautelankosken museota ja kertoi alueen historiasta.
Tapahtuman aikana museossa kävi runsaasti radioamatööriharrastajia sekä muita asiasta ja vanhoista radioista kiinnostuneita. Monet tutustuivat myös museon näyttelyihin. Mira saikin olla opastamassa tuvassa ja myllyssä lähes koko tapahtuman ajan. Anni ehti jossain ihme välissä leipoa lisää kaurakeksejä, jotka ovat olleet tänä kesänä erityisen suosittuja.
Kolmen jälkeen alkoi radioaseman purkaminen ja tavaroiden pakkaaminen. Ennen poislähtöään Juhani ja Lippo auttoivat vielä ripustamaan Rebeccan taideteokset takaisin auditorioon. Museovieraita kävi vielä tapahtuman jälkeenkin, vaikka suurin ryysis olikin ohi. Keittiön lamppu alkoi vilkuttaa onneksi vasta tässä vaiheessa ja se saatiin vaihdettua. Päivän lopussa todettiin, että pakastin lähes ammottaa tyhjyyttään, joten Terhi lupasi käydä hakemassa vielä raparpereja ja Anni sanoi aloittavansa huomenna päivän piirakan leipomisella.
Tarvasjoella Marita ja Selma huolehtivat kotiseutumuseon avoinnapidosta. Sielläkin on kahvia kulunut, ja Selma kävi päivän aikana nopeasti ostamassa uuden paketin ensi sunnuntaita varten. Eeva pistäytyi museolla ja otti musoen työntekijöistä kuvan.
Lauantai 23.7.
Radioamatöörit tulivat rakentamaan radioasemaa huomisia lähetyksiä varten. Lea laittoi heille ruokaa ja Vilma otti kuvia. Pitkänä ihmisenä Juhani pääsi auttamaan lampun vaihdossa. Terhi teki Tarvasjoen interaktiivisesta näyttelystä tiedotteen. Laitettiin vauvanhoitovessan seinälle teksti, jossa kehotetaan laittamaan vaippa ensin pusiin ja sitten vasta roskikseen. Eilen oli vielä vessojen pesun jälkeen käynyt joku vaihtamassa vauvan vaipan. Käytetty vaippa muhi roskiksessa yön yli, ja haju oli sen mukainen aamulla.
Perjantai 22.7.
Hessenin maatalousnaiset vierailivat museossa ja Korsutuvalla. Museokierroksen jälkeen heille tarjottiin tonnikalasalaattia Korsutuvalla ja grillimakkaraa savusaunalla. Kahvitkin juotiin vielä ennen kuin heidän oli aika lähteä. Opastettiin saksaksi Lauri Nautelan museon näyttelyt, sitten Anni meni heidän kanssaan tupaan ja opasti englanniksi, Joachim toimi tulkkina. Ruuanlaittoon valjastettiin lähes koko museon henkilökunta. Minä keitin makaronit, Terhi pilkkoi kurkut, Anni haki kasvimaalta tilliä, Vilma aukoi tonnikala- ja ananasmurskapurkkeja ja sekoitti kaikki aineet pesuvadissa ja kattiloissa. Anne haki kaupasta lisää kurkkua ja kurkkusalaattia, kasvimaalta saatiin tuoreet salaatinlehdet. Korsulla Terhi ja Vilma huolehtivat pöydän kattamisesta ja keittivät kahvit. Aino, Terhi ja Hanna Sauvon maatalousnaisista hoitivat makkaroiden grillauksen. Yhdessä - Vilma, Terhi ja minä - siivottiin jälkemme, tiskattiin ja laitettiin kaikki paikoilleen samalla tavalla kuin olivat tullessamme.
Näyttelyä täydennettiin savifiguureilla, eilen Taimelasta tuotu laivakin pääsi vitriiniin. Laitettiin se rahavitriinin alahyllylle ja sieltä siirrettiin liitupiiput arkeologiavitriiniin, jonne ne paremmin kuuluvatkin. Anne silitti pyyheliinat ja laittoi ne keittiön laatikkoon vähän käytännöllisemmin. Aiemmin laitoimme liinat vaan pinoon, sitten piti vähän etsiskellä, kun halusi tietyn pyyhkeen. Nyt löytyvät heti.
Torstai 21.7.
Pirkko toi Korsun avaimen ja haki samalla kaksi muistipeliä Ruskaan. Menimme - Anne, Vilma, Terhi ja minä - iltapäivällä muutamaksi tunniksi Taimelaan. Vilma pakkasi alakerrassa laatikoihin museolle tuotavia esineitä, Anne ja Terhi tyhjensivät vintiltä sanomalehtiä ja minä järjestelin elektroniikkaa ym. kaatopaikalle erikseen menevää tavaraa Jonnan kanssa. Jussi oli paikalla pakettiautolla, siihen saatiin pakattua paljon pois menevää. Lavakin täyttyy pikkuhiljaa polttokelpoisesta jätteestä.
Keskiviikko 20.7.
Markku toi turkulaisesta (ja vähän lietolaisestakin) paikallisradiotoiminnasta kertovia kirjojaan museokauppaan myyntiin. Samalla kun päivitin hinnaston, printtasin myös ikkunalle ja ulkotauluun ajantasaiset tapahtumatiedot. Eeva on käynyt kuvaamassa Euran kansakoulun ja Haaviston paikat, tein niistä kuvaparit Tarvasjoelle. Haavisto on purettu aikoinaan uuden tielinjauksen takia, koulu puolestaan on piilossa kasvaneen puuston takana.
Tiistai 19.7.
Emmalla on tämän kesän viimeinen työpäivä. Hän vielä leipoi raparperipiirakkaa ja erilaisia variaatioita kaurakekseistä. Aloitin lehtileikkeiden järjestämistä, mutta en kyllä päässyt alkua pidemmälle. Anne opetteli postikorttien luetteloimista tietokantaan, tilastojen laatimisen hän jo hallitsee. Jouko käväisi tuomassa pöydän radioamatööripäivää varten, Vilma oli apuna kokoamisessa.
Maanantai 18.7.
Vilma keskittyi blogikirjoituksen laatimiseen, aiheena karjalaisen käsityön päivä. Ehdimme pohtia myös näyttelyn pohjapiirroksen tekemistä. Yleiskuvan lisäksi jokaisesta vitriinistä - ja itse asiassa jokaisesta hyllystä - pitää tehdä omansa. Erkki kävi Taimelassa mittaamassa katon ja antamassa siivousohjeita.
Sunnuntai 17.7.
Koska ei ollut taphtumaa, niin pidimme Terhin kanssa vapaapäivän. Mira ja Anni hoitivat kiitettävästi museota Nautelankoskella ja Wenny Maritan kanssa Tarvasjoella.
Lauantai 16.7.
Vanhat kaksipyöräiset asettuivat näytille museon pihapiiriin. Esillä oli Laatokka vuodelta 1950, CZ vuodelta 1951, IS vuodelta 1957, kaksi Jawa CZ -pyörää vuosilta 1955 ja 1957, kaksi Jawaa vuosilta 1960 ja 1971, Simpson vuodelta 1964, Helkama Kaveri vuodelta 1978, KZ50 malli 660 sekä kolme Hondaa vuosilta 1967 ja 1973, yhden vuosimalli on hiukan epävarma.
Anne päivysti tuvan porstuassa, Lea opasti tuvassa ja Terhi myllyssä, Leena laski kävijöitä. Viljami kirjasi ylös pyörien nimet ja vuosimallit, kun minä otin valokuvia. Anni, Mira ja Emma huolehtivat kahvilasta. Tapahtuman lopussa Emma pääsi opastamaan sukukokousryhmää tuvassa ja myllyssä.
Perjantai 15.7.
Erkki tuli katsastamaan Taimelan uuden puolen katon. Nyt ei ihan riitä piippujen pellitys, vaan täytyy myös tehdä parempi tuuletus välipohjaan sekä siirtää alkuperäisesti lappeella sijaitsevat tuuletuskanavat katon harjalle. Päätettiin purkaa kattoikkuna kokonaan pois, helpottaa hiukan myös katon kunnossapitoa jatkossa.
Emma leipoi sukalaakakkua ja makeita piirakoita asiakaspalvelun ohella. Terhi opasti Annea tilastojen tekemiseen.
Torstai 14.7.
Emma leipoi sekä kinkku- että kanapiirakkaa. Asiakaspalvelun ohella järjesteltiin hiukan paikkoja. Mynämäen Martat poikkesivat pikavisiitille vielä ennen sulkemista.
Keskiviikko 13.7.
Mira opiskeli pelargonioiden hoidon sillä välin kuin Emma leipoi. Täydensin Pelargoninäyttelyn kuvia netissä, nyt saatiin myös Fanny kukkivana kuvaan. Käytiin tukussa täydentämässä taas varastoja, mutta Taimelaan ei tänään ehditty.
Tiistai 12.7.
Punamultavitriinistä oli palanut lamppu. Samalla kun vaihdoimme sen, pyyhimme myös pölyt. Timo kävi tuomassa tunnistustietoja Akseli Hietarinnan valokuvista. Marja-Riitta kirjoittaa artikkelia Krimin sodasta. Hänelle kerrottiin Adolf Lindmanin lasten hautakivistä ja kuolinsyistä. Taimelassa ehdimme työskennellä muutaman tunnin, kun reippaat talkoolaiset pärjäsivät keskenään Annantuvalla.
Maanantai 11.7.
Pidin vapaapäivänpuolikkaan, mutta onneksi Terhi oli paikalla, kun Henna toi kulttuuriministerin ex-temporevierailulle museoon. Kalervo on kirjoittanut Horristen kylän historian kotiseutuportaalisivuja varten, hän poikkesi tuomaan talkoolomakkeet. Mira oli toista päivää ja pääsi jo monta kertaa opastamaan ja leipomaankin.
Terhi teki tiedotusta, minä tulin iltapäivällä maksamaan laskuja ja muutenkin laittamaan paperiasioita taas kuntoon. Taimelaan ei ehditty.
Sunnuntai 10.7.
Lähdin aamupäivällä poistamaan jättipalsameita. Museolla oli niin kiire, että kun tulin puolenpäivän aikaan pois, niin jäin loppupäiväksi auttamaan. Suuri maalaustapahtuma järjestettiin sekä museon pihalla että Sotaveteraanien Korsutuvalla.
Lauantai 9.7.
Tuula ja Helena tulivat tekemään karjalaisia käsitöitä. Helena kutoi verkkoa ja Tuula teki neulakinnasta, ketjuvirkkausta ja etupistokirjontaa. Arja ja Marjatta huolehtivat kävijöiden laskemisesta. Vilma dokumentoi tapahtuman ja pääsi itsekin kokeilemaan eri tekniikoita. Emma ja Terhi hoitivat muut museon työt, kun minä pidin vapaapäivän.
Perjantai 8.7.
Mentiin vielä tänäänkin aamupäivällä hiukan repimään jättipalsameita. Johanna ja Emma huolehtivat museosta. Myllyn paloilmaisin rupesi kiukuttelemaan, mutta erilaisten kommervenkkien jälkeen sain vinkunan hiljenemään ja hälytykset päälle. Vilma luetteloi Taimelasta keskiviikkona talteen ottamamme maljakon ja mukin, maljakko pääsi jo näyttelyynkin. Sukutukijalle lähetin sähköpostitse tietoja hänen esivanhempiensa talosta.
Torstai 7.7.
Mentiin vielä aamupäivällä hiukan repimään jättipalsameita. Iltapäivällä Krisse tuli tuomaan vanhan valokuvan Liedon kirkonkylästä. Vilma haastatteli Krisseä lahjoituksen tiimoilta, kirjoitti lahjakirjan ja skannasi valokuvan. Kokoelmanhallintajärjestelmään luettelointi jäi huomispäivälle.
Keskiviikko 6.7.
Taimelan tyhjennystä ja niittotalkoot vieraslajin poistamisineen. Kuvat puhukoot puolestaan.
Tiistai 5.7.
Taimelan jätelava saatiin paikalle. Menimme - Terhi, Vilma, Jonna ja minä - tutkailemaan tilannetta ja tekemään tyhjennyssuunnitelmaa. Tilanne on aikamoinen, mutta eiköhän siitä selvitä. Kunnialla tai ilman.
Maanantai 4.7.
Vilma aloitti harjoittelurupeamansa. Hän tarttui heti työn tukkaan kiinni ja luetteloi Dorikseen 294 kolikkoa. Järjestettiin pakastin uudelleen. Otettiin vetolaatikot pois ja pinottiin hyllyille rasiat. Kirjoitettiin sisältö maalarinteipille, joka kiinnitettiin rasian sivulle. Näin avatessa näkee heti, mitä kaapissa on, eikä tarvitse availla laatikoita ja nostella rasioita pois toisten tieltä, kun etsii jotain tiettyä tuotetta. Terhi teki tiedotteita, tilitoimistossa ja kaupassakin ehdittiin käydä.
Sunnuntai 3.7.
Kaurinkosken Takatalon päärakennus täytti sata vuotta, sain kutsun juhliin ja pyynnön hiukan kertoa Kaurinkosken historiasta. Puhuin myös esihistoriasta, ajasta noin 6 000 vuotta sitten, jolloin Takatalon mäki on ollut suojainen saari rannikolla. Muisteltiin yhdessä talon asukkaita, Matti ja Ritva toivat tullessaan valokuvan Takatalon vanhasta päärakennuksesta. Salin seinällä oleva maalaus on ilmeisesti tehty tämän valokuvan pohjalta. Uuden päärakennuksen on suunnitellut lietolaissyntyinen rakennusmestari Linko 1920-luvulla. Erityispiirteenä rakennuksessa oli lappilainen hella, joka lämmitti tuvan lisäksi myös ruokasalia. Se hella on purettu, mutta salin puolen alkuperäinen uuni on vielä tallella.
Lauantai 2.7.
Oli aika rauhallinen päivä, siispä saimme kasvimaan perattua. Kastelun päätimme jättää ensi yön sadekuurojen varaan. Tein pientä tutkimustyötä lähiseudun esihistoriasta. Tutkimus ja tulosten julkaisu on tärkeää, pitäisi olla enemmän aikaa sitä varten. Paikkatietoikkunassa on mukavia toimintoja, muun muassa saa eri väreillä korkeuskäyrien mukaan havainnollistettua muinaisrantoja. Kuvassa 40 metrin korkeuskäyrä näyttää kampakeraamisen kulttuurin ajan rantaviivan. Kukkarkoski vasemmalla ylhäällä.
Perjantai 1.7.
Kassan kuukausiraportti otettiin, suurin piirtein noudattelee viime vuosien tasoa. Lähetin kesäoppaiden tuntilistat palkanlaskijalle. Q-Kirjakauppaan toimitimme kesän alussa Liedon kulttuuriympäristökirjoja. Jotenkin ihmiset ovat nyt kiinnostuneita oman asuinympäristönsä historiasta, lupasin vielä tänään toimittaa kirjoja lisää. Satu kävi tuomassa aineistoja, ja palaveerattiin hänen kanssaan niiden käsittelystä ja luetteloinnista. Niitttotalkoitten tiedotteet lähetettiin eteenpäin ja karjalaisen käsityön päivän tiedote tehtiin valmiiksi maanantaita varten.
Torstai 30.6.
Jäätelövalikoima täydentyi jälleen, nyt on taas kaikkia lajeja tarjolla. Johanna, Taina, Anni ja Wenny pitivät museota pystyssä muiden työntekijöiden ollessa joko etätöissä tai vapaalla.
Keskiviikko 29.6.
Kun kävin avaamassa museon ulkorakennukset, havaitsin myllyssä lepakonkakan määrän lisääntyneen runsaasti. Lepakon poikaset ovat siis syntyneet. Nyt pitää myllyn päivittäinen siivous ottaa kesäoppaitten päiväohjelmaan. Wenny oli tänään ainoana oppaana, joten me muut tarvittaessa tuurasimme. Sain itsekin opastaa pari kertaa. Wenny leipoi herkullisia korvapuusteja, joita pääsivät ensimmäisenä maistamaan saksalaiset museovieraat.
Museon toimisto- ja kokoelmatyöt jatkuivat samaan malliin kuin tiistaina. Sain vihdoin naputeltua kaikki museon tapahtumat kunnan kalenteriin. Kasvimaan perkaustakin aloittelin, mutta kesken jäi.
Tiistai 28.6.
Tiistai oli pitkälti tiedotuspäivä. Liedon kunnan nettisivuilla olevaa tapahtumakalenteria ei päivitetä heinäkuussa, joten sieltä vielä puuttuvia tapahtumia piti kirjata kalenteriin. Samoin museon nettisivujen ja facebookin tapahtumatietoja täydennettiin. Marjaanan kanssa neuvoteltiin vielä Nautelankoskella pidettävään maalauspäivään sekä Lieto-viikkoon liittyvistä asioita.
Timo kasteli kuivaa kasvimaata ja perennamaata ja teki huoltoreissun luontopolulle. Erja luetteloi lehtileikkeitä, Johanna jatkoi valokuvalahjoituksen parissa ja Anne perehtyii kävijätilastojen tekemiseen. Nea ja Wenny ehtivät museon asiakkaiden palvelun lomassa tekemään lisää karkkitruutteja, nyt on varastossa valmiina kaikkia lajeja, joten karkkipurkkeja on helppo tarpeen vaatiessa täydentää.
Maanantai 27.6.
Nautelankosken teollisen kulttuuriperinnön säilyttämishanke oli tämän päivän aihe. Harri ehti paikalle ja antoi oman arvionsa sulkujen nostosysteemin kustannuksista. Muita kustannuksia, kuten puutavaran hintoja, katselimme netistä. Saimme tiivistetyn hankesuunnitelman kaikkine liitteineen kirjattua Varsin Hyvälle Hyrrä -palvelun kautta.
Matti tuli paikalle ja teki jutun Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen toiminnasta. Anita ja Ismo olivat paikalla. Samalla yhdistys luovutti uusia viikatteita, hankoja, haravia ym. niittämisessä tarvittavia välineitä museon käyttöön. Olen niin väsynyt ja stressaantunut, että se kyllä näkyi valokuvassa.
Sunnuntai 26.6.
Lämpimällä kesäsäällä jäätelöt tekevät kauppaansa. Emma ja Nea selvisivät hellepäivästä kuitenkin kunnialla. Wenny on kotiutunut Tarvasjoelle hyvin, Marita opastaa ja neuvoo.
Lauantai 25.6.
Juhannuspäivänä oli museossa melko vilkasta helteestä huolimatta. Täysistä roskiksista ja roskisten viereen jätetyistä tölkeistä päätellen juhannuksen viettäjiä oli Nautelankoskella ollut aattonakin. Nea ja Emma hoitivat mallikkaasti museon yleisöpalvelua. Villen taidevalokuvat myllystä ansaitsevat kiitoksen.
Perjantai 24.6.
Juhannusaattona museo oli kiinni, kaikilla oli vapaata!
Torstai 23.6.
Emma opetteli pelargonien hoidon. Kuistilta toimme muutaman kukan terassille, nyt saavat jäljelle jääneet paremmin valoa ja rappusilla kukkaloisto lisääntyy. Teimme pikkuständiin tekstin Lauri Nautelan seksologisen vitriinin ja mitalivitriinin selitykseksi. Terhi teki karkkitötteröitä lisää, täydennettiin myös jäätelö- ja limualtaat. Emma ja Nea leipoivat juhannusta varten, jos on vilkasta, ei ehdi joka päivä tehdä kahvileipää.
Keskiviikko 22.6.
Hankesuunnitelmaa täytyy vielä muokata, mutta vihreätä (ainakin osin) valoa saimme Varsin Hyvältä. Katsastimme padon kivien kiinnitykset, niitä pitää vahvistaa noin kymmenestä kohtaa. Se oli helpotus, luulimme, että kaikkien viidenkymmenen kiven kiinnitys täytyy uusia. Pois kulkiessamme huomasimme, että sillan pieleen oli ilmestynyt rakkauslukko, ensimmäinen tällä alueella. Seppo ja Esa-Matti kävivät, suunniteltiin näytelmän aikataulua ynnä muuta.
Tiistai 21.6.
Täydennettiin hankesuunnitelmaa vastikkeettoman työn arviolla. Iltapäivällä kävimme juomassa kakkukahvit Mikan eläköitymisen kunniaksi. Emma ja Iida huolehtivat museovieraista ansiokkaasti. Vesi on jo niin matalalla koskessa, että irroitettiin generaattori verkosta.
Maanantai 20.6.
Vesisateesta huolimatta lauantainen vanhojen autojen päivä sujui oikein hyvin. Terhi, Johanna, Lea, Leena ja Anne kesäoppaiden lisäksi huolehtivat tapahtumasta. Sunnuntaikin oli vilkas päivä, mutta Iida ja Nea selviytyivät siitäkin kunnialla. Tänään keskityimme Nautelankosken teollisen kulttuuriperinnön säilyttämishankesuunnitelman tekemiseen. Hankkeessa uusitaan sulut ja vahvistetaan patorakenteita. Aika vauhdilla tehtiin, mutta saatiin lähtemään eteen päin, sekä hallitukselle että Varsin Hyvälle. Matti auttoi kustannusarvion laatimisessa.
Perjantai 17.6.
Paloilmoitintestin jälkeen tilasin jätelavan Taimelaan, niin voidaan ryhtyä tyhjennyspuuhiin. Selma haki Tarvasjoen avaimen ja printatut kulttuurimaisemakuvat. Timo tervasi luontopolkutaulujen tolppien alaosat. Johanna perehdyttää Annea luettelointiin. Juha nosti sivuvirtausluukut. Vietiin luontopolulle kulunestokylttejä arkoihin paikkoihin. Tutkimuspyyntökin auralaisesta kivikirveestä ehdittiin ottaa vastaan.
Torstai 16.6.
Taina leikkasi lauantaita varten kahvilippuja ja kasteli pelakuut. Anni ja Nea hoitivat yleisöpalvelun. Timo aloitti luontopolkutaulujen kiinnittämisen tolppiin. Osa tolpista tehdään vanhoista kattokruunujen kehikoista, joita meille jäi, kun valaisimet palautuivat kirkkoon viime vuonna. Ihan ne eivät riitä, täytyy kehittää jotakin lisäsysteemejä. Otin printscreenillä kuvat vanhoista nettisivuista, jospa viimein saataisiin ne pois kummittelemasta. Maksoin laskuja ja tein hiukan loppuvuoden taloussuunnitelmaa. Kun tulee yllättäviä korjaustarpeita, pitää vähän miettiä asioita uudelleen.
Keskiviikko 15.6.
Jokaisella päivällä on omat murheensa. Tämän päivän suurin murhe oli Taimelan vanhan puolen välikaton romahdus. Kun ei ole ajoissa aikaa hoitaa kaikkia asioita kuntoon, niin tämmöistä sitten pääsee tapahtumaan. Olemme kärsivällisesti odotelleet kunnan osoittamaa esineiden säilytystilaa, mutta nyt emme oikein enää voi odotella. Kaikki vanhassa talossa vielä olevat esineet on sieltä kuljetettava muualle säilytykseen, ennen kuin voidaan rakennus joko purkaa tai kunnostaa.
Kasvi- ja perennamaan perkaaminen ei sen sijaan ollut murhe. Yhdessä kun tehtiin reippaasti töitä, niin jopas saivat vuohenputket, nokkoset ja muut rikkaruohot kyytiä.
Tiistai 14.6.
Aikamoista rumbaa, eilen Jokipolun loppukatselmus omalla väellä, samaan aikaan Anne aloitti uutena työntekijänä. Johanna opasti Annen luetteloinnin saloihin ja Satu ja Terhi litteroinnin ihmeelliseen maailmaan. Turbiinisäiliöön on päässyt aika isojakin hirrenpaloja, koska sulun kannatinhirsi oli pettänyt ja siitä sitten lohjenneita paloja on virran mukana kulkeutunut. Juha lupasi tulla joku päivä avaamaan ohivirtaussulut ja laskemaan toisenkin kanavasulun, niin saadaan turbiinisäiliö tyhjäksi. Harrinkin sain kiinni, hänelle sopii tehdä vahvemmat ritilät säiliön suulle. Artolle soitin wc-ongelmista, ja reippaat pojat pääsivätkin heti paikalle. He vaihtoivat käsienpesualtaiden hanat automaattisiksi ja korjasivat pyttyjä, niin että vettä tulee riittävästi huuhteluun. Käyttövesi on ollut todella kuumaa viime aikoina, sitäkin säädettiin hiukan. Lamppuja on palanut ja osa välkkyy ikävästi, mutta niihin en ehtinyt paneutua. Tarja poikkesi Erjan ja Rekon asioissa, mutta samalla moikkasi myös Timoa ja Jonnaa. Anni ja Iida leipoivat sekä kinkku- että kasvispiirakkaa. Rebecan ja kumppaneiden näyttelyn tiedotustilaisuus oli aamupäivällä, sen jälkeen leiriläiset valloittivat museon ja kun he lähtivät, tuli Susanna Terhiä tapaamaan. Siinä vaiheessa huomattiin, että yksi Rebecan töistä oli irronnut kiinnikkeistä, se oli onneksi melko helppo asia korjata. Jossain välissä tehtiin jäätelötilaus ja muutaman laskunkin ehdin maksaa.
Lauantai 11.6.
Tulin oppaiden avuksi, koska Iidalla oli ensimmäinen työpäivä ja Neakin vasta toista päivää. Selma ei päässytkään Tarvasjoelle, niin Marita hälytti Helgan paikalle. Marita kiinnitti lankoja valokuvista kartalle. Ihmisiä oli mukavasti liikkeellä ja monet innostuivat ottamaan kuvia mukaansa. Eniten kyllä Eeva ja Marita ovat käyneet kuvaamassa.
Perjantai 10.6.
Wenny ja Nea ottivat vastuun museosta, kun Terhi ja minä veimme Tarvasjoelle lisää valokuvia. Teimme myös mapin, johon ensimmäiselle sivulle laitettiin Tarvasjoen kylät Aulis Ojan Tarvasjoen historia -teoksesta. Mappiin lisätään valokuvapareja sitä mukaa, kun niitä kertyy. Illalla oli Rebecan näyttelyn avajaiset.
Torstai 9.6.
Kesäoppaat saapuivat aamulla perehdytykseen. Anni ja Johanna olivat Terhin mukana ohjaamassa. Taina laminoi taidenäyttelyn tekstit. Rebecca ja Alex saivat näyttelyn melkein valmiiksi, numerot puuttuvat. Timo ja Satu auttoivat. Terhi päivitti nettisivuille näyttelyn tiedot ja laittoi Facebookiin ja Instagramiin kuvia näyttelyn rakentamisesta. Printattiin loput Tarvasjoen valokuvat ja aloitettiin vanha kuva - uusi kuva -mapin tekeminen. Se täydentyy, kun uusia kuvia saadaan.
Keskiviikko 8.6.
Rebecca ja Alex tulivat aamulla ripustamaan taidenäyttelyä. Satu tuli auttamaan. Johanna, Erja ja Terhi toivat kamjosta Evakon tie -näyttelyssä olleet esineet. Anita dokumentoi. Minun aikani meni byrokratiassa.
Tiistai 7.6.
Leiriläiset valloittivat museon aamupäivällä, Johanna oli Terhin apuna heidän kanssaan. Lähetin Kalervon ystävälle Tuomolle Katson joen yli -teoksia. Kävin samalla Annantuvalla katsomassa tilanteen. Esiintymislava Jokilaakson päiväkodin ja Annantuvan välissä on saatu valmiiksi. Annantuvan puutarha vaatisi pientä siistimistä. Lähetin Laurille pyynnön tuvan kuntokartoituksen ja korjaussuunnitelman tekemisestä. Kun palasin museolle, ehdimme kävellä luontopolun molemmat puolet ja kartoittaa siellä kunnostustarpeet. Lintutornin portaat hypimme tasajalkaa ylös. Uudet kesäoppaat tulivat illalla ensimmäiseen perehdytykseen. Teimme työsopimukset ja aloitimme yhdessä tuntilistojen täyttämisen. Kerrottiin hiukan yleistä museotyöstä, mutta käytännön asioihin syvennytään paremmin torstaina.
Maanantai 6.6.
Uusi kirjahylly saapui, laitettiin se kahviotilaan ja täytettiin myyntituotteilla.
Sunnuntai 5.6.
Pikkuapulainen otti ystävänkin mukaan Tarvasjoelle. Kirkonmenojen jälkeen he auttoivat Maritaa, Terhiä ja Anttia kahvituksessa.
Lauantai 4.6.
Linturetkelle osallistui Sadun ja Arton lisäksi 26 innostunutta lintubongaria. Tulin leipomaan huomista kansanlaulukirkkoa varten, ettei Terhin tarvitse olla yöhön saakka. Pidin museota avoinna samalla, Terhi tuli iltapäivällä ja jatkoi siitä, mihin olin päässyt. Kolme piirakkaa leivottiin, Marita huolehti gluteenittomista tarjottavista.
Perjantai 3.6.
Lähetin PRH:lle ja kunnan sivistysjohtajalle viime vuoden toimintakertomuksen. Terhi sai lepakkotaidenäyttelyn tiedotteen valmiiksi ja lähetettyä eteen päin.
Torstai 2.6.
Jäätelöt saapuivat juuri samaan aikaan kun vakuutusyhtiön kanssa katsottiin kaikki vakuutukset ajan tasalle. Erkkikin poikkesi ja kertoi vievänsä myrskyn irroittamat kattopellit kohtapuoliin pois, ainakin ennen kuin museo aukeaa. Printattiin Tarvasjoelle A4-kokoisia valokuvia.
Keskiviikko 1.6.
Haettiin pikkupakastin Opintieltä Nautelankoskelle, oppaiden on nyt hiukan helpompi toimia jäätelöiden ym. pakkasessa olevien myyntituotteiden kanssa. Varsinais-Suomen museoiden yhteisen ilmastolupaushankkeen aloitusseminaari oli Turussa, pois tullessani poikkesin hakemaan servettejä telineeseen. Mutta enpä saanutkaan niitä, lupasivat soittaa kun niitä on taas saatavilla. Muste oli loppunut printteristä, tilattiin uusi kasetti. Toimitus on nopeaa, saadaan jo huomiseksi, mutta tänään ei sitten tulosteta mitään. Wenny tuli museolle viideksi, sitten porhalsimme Tarvasjoelle.
Tiistai 31.5.
Martilla oli viimeinen työpäivä, joimme kaikki yhdessä kahvit piirakan kera. Kiitimme Marttia kuluneista vuosista ja toivotimme hyvää kesää. Reko ottaa nyt paljolti Martin työtehtäviä hoitaakseen. Limsat saapuivat, täytettiin kahvion juoma-allas. Jonna teki karkkitötteröitä, Terhi tiedottamista tulevista tapahtumista ja näyttelyistä. Johanna käsitteli Tarvasjoelle tulevat jakoon menevät valokuvat vaaleammiksi, että niistä saa paremmin selvää. Minä luetteloin jo taas aika pitkään odottaneet sukset, että ne saadaan omille paikoilleen säilytystiloihin. Anita jatkaa kolikoiden kuvaamista, nyt mennään jo numerossa 1383. Erjalla riittää töitä lehtileikkeiden luetteloinnissa.
Maanantai 30.5.
Valittiin Tarvasjoelle vanhoja kulttuurimaisemakuvia, printattiin A5-kokoisena ja kirjoitettiin taustapuolelle ohjeet. Osa laminoitiin, mutta sitten huomattiin, että laminoimaton toimii ehkä sittenkin paremmin. Jokaisesta kylästä ei ole vanhoja kuvia, kannustetaan siis ihmisiä myös museossa etsiskelemään kotialbumeista kuvia. Sinikka poikkesi hakemaan Onks tääl tämmöstäki ollu? -näyttelyn roll-upit. Hän rakentaa niistä näyttelyn tänä vuonna. Samalla hän toi luontopolkutaulujen uudet kuvat. Tai siis samat vanhat, mutta uusilla pohjilla. Tilattiin uusi hylly kahvioon, kun saatiin Sinikankin mielipide kolmesta mahdollisesta vaihtoehdosta. Kasvimaalle kylvettiin persiljaa, salaattia, tilliä, porkkanaa ja rinkeplummaa.
Sunnuntai 29.5.
Pidettiin museota avoinna viiteen saakka, sitten hiljeni. Päivitin ulkotaulun ja ikkunakyltin tekstit.
Lauantai 28.5.
Perennanvaihtopäivässä kävi kolmisenkymmentä vierailijaa. Kahden vuoden tauon jälkeen perennojen vaihtoa olikin jo odotettu. Tultiin ajoissa leipomaan ja siivoamaan. Johanna ja Terhi pitkälti huolehtivat tapahtumasta, sain tilattua kesän limsat ja nekut. Jäätelöallaskin vaatii jo täydennystä.
Perjantai 27.5.
Vernan taksvärkkipäivä alkoi maiseman kuvaamisella. Hieno kuva yläjuoksulta kohti koskea laitettiin heti museon nettisivujen etusivulle. Söpöt kukkakuvat pääsivät tähän kuvitukseksi. Ennen gluteenittoman suklaakakun leipomista Verna järjesti viisi valokuvakokonaisuutta omiin kansioihin ja muutti tiff-kuvia jpg-muotoon. Sillä aikaa Terhi ja minä kirjoitimme Kalervon pyynnöstä Tarvas-lehteen pienen puffijutun Tarvasjoen kotiseutumuseon kesän näyttelyistä ja valitsimme vanhan valokuvan Horrisista jutun yhteyteen. Jutussa kehotetaan ihmisiä etsimään vanhoja valokuvia kotialbumeista (tai hakemaan museolta laminoituja kuvia) ja ottamaan samasta kohtaa nykykuva - eli kulttuuriympäristön dokumentointia hiukan syvällisemmällä ajatuksella. Päivä jatkui keittiön ja wc-tilojen siivouksella sekä ikkunoiden pesulla. Timo vaihtoi tupaan lamppuja palaneiden tilalle. Johanna sai Leiniön Liikenteen valokuvien luetteloinnin valmiiksi ja otti uuden albumin käsittelyyn. Paljon mahtui taas yhteen päivään.
Keskiviikko 25.5.
Aamupäivän koululaisryhmän kanssa tutustuttiin esihistoriaan sekä näyttelyssä että ulkona. Nyt emme tehneet muinaistekniikkaa, mutta menimme museon takana oleville kallioilla etsimään kuppikiviä. Löysimmekin. Kävin hakemassa Sinikkaa varten Onks tääl -näyttelyblanssit Opintieltä ja samalla vein Pertille kirjoja ja hain lisää kauramaitoa kahvioon. Terhi keskittyy taidenäyttelyn ja kesän tapahtumien koordinointiin ja tiedottamiseen.
Tiistai 24.5.
Pidin vapaapäivän. Lea ja Satu tulivat Terhin ja Johannan avuksi, kun oli peräti kaksi ryhmää tulossa vierailulle. Aamupäivän ryhmälle Lea teki ruokaa, Johanna avusti ja hoiti kassan käytön. Iltapäivän ryhmä oli niin iso, että piti jakaa kahteen osaan, jotta mahduttiin kulkemaan opastuksissa. Ja kaikki myöskin kuulivat ja näkivät. Illalla oli kunnantalolla Lieto-viikon suunnittelupalaveri, siihen osallistuin.
Maanantai 23.5.
Paloilmoittimen kuukausikokeilun jälkeen keskityin Laurin arkeologian harrastuksesta kertovaan vitriiniin. Laitoin kylien nimet kapiteeleilla ja printtasin tumman ruskealle paperille. Kohteen nimen kirjoitin hiukan pienemmällä normaalilla fontilla ja printtasen beigelle paperille. Esineen luettelointinumeron ja nimen printtasin keltaiselle paperille. Nyt erottuvat tunnisteet aina laajemmasta yksityiskohtaisempaan.
Lauantai 21.5.
Koska sunnuntaina ei ehdi ja maanantaina on jo myöhäistä, tulin museolle jatkamaan auditorion ja kahviotilan siivousta. Sainkin kaikki ylimääräiset tavarat pois ja lattiat pestyä. Marita poikkesi ja auttoi yhden pöydän purkamisessa, saatiin sekin varastoon.
Perjantai 20.5.
Asennettiin uusia valvontakameroita näyttelytilaan ja kahvioon. Aloitettiin myös auditorion tyhjennysurakka.
Torstai 19.5.
Tänään sitten selvisi, miksi turbiinisäiliössä oli niin paljon roskaa ja ihan isojakin keppejä. Vesikanavan myllyn puoleisessa päädyssä on ritilät, joiden tarjoitus on kerätä kaikki mahdollinen roska, jota vesi virratessaan kuljettaa mukanaan. Ritilä koostuu kahdesta osasta. Viime vuoden elokuussa uusittiin ritilän toinen puoli, toinen vaikutti olevan vielä ihan hyvässä kunnossa. Mutta tämän talven ankarat olosuhteet olivat murjoneet vanhaa ritilää niin pahasti, että se oli antanut periksi ja kaikki roska pääsee nyt vapaasti vesisäiliöön. Se tarkoittaa sitä, että säiliöstä on päivittäin haavilla koukittava kaikki ylimääräinen pois, kunnes vesi laskee sen verran, että ritilä pystytään kunnostamaan.
Keskiviikko 18.5.
Yhteen päivään mahtuu monenlaista. Uusien atk-laitteiden asentaja tuli aamulla paikalle, mutta koska minulla oli Jokipolkupalaveri samaan aikaan, otti Johanna vastuun siitä asiasta aluksi. Samalla kun kunnantalolla olin ja siistijät olivat paikalla, hain wc- ja käsipapereita kesää varten. Kymmeneltä tuli tulkki paikalle. Anitalla alkaa uusi työtehtävä. Perehdytys oli parempi hoitaa tulkin avulla, että varmasti asiat tulevat selviksi puolin sun toisin. Puoli yhdeltätoista tulivat Mia ja Thomas sopimaan taidenäyttelystä, teosten sijoittelusta, niihin liittyvien tarinoiden esilletuomisesta ja tiedottamisesta. Yhdeltätoista tulivat ex tempore Erkki, Jouko ja Juhani neuvottelemaan kesän radioamatööritapahtumasta. Liitutaulu ripustettiin uudelleen näyttelyyn. Keskeneräisessä näyttelyssä täytyy olla teksti, jossa kerrotaan, että näyttely on vaiheessa. Muuten museovieraat ihmettelevät, että onpas merkillinen näyttely. Onneksi Juhani oli paikalla, pitkänä ihmisenä hän ylettyi laittamaan narut koukkuihin, kun Terhi ja minä kannattelimme taulua. Nyt on selkeästi taas teksti "Rakennamme tähän näyttelyä Lauri Nautelan kokoelmista" esillä. Kansainvälisen museopäivän kunniaksi avasimme museon kahdelta, tosin museovieraita oli jo aiemminkin tullut tutustumaan näyttelyyn. Siirsin nopsakkaan apupöydät ja muut tykötarpeet auditorioon pois näyttelytiloista. Mitään valtavaa yleisöryntäystä ei ollut, ehdin siinä sivussa pestä kaikki ruokailuvälineet ja siivota keittiön laatikoston, että taas löytää oikeat välineet hiukan helpommin. Terhi sai keskittyä tiedotteiden tekemiseen. Kun museo suljettiin seitsemältä, menimme mittailemaan tupaan ja myllyyn tulevien taideteosten paikat. Myllyssä huomasimme, että turbiinisäiliössä oli paljon roskaa. Haavilla sitten ryhdyimme poistamaan sitä. Pelastimme samalla viisi sammakkoa ja yhden (vesi?)liskon joutumasta turbiinin pyöritykseen.
Tiistai 17.5.
Menimme hyvissä ajoin Tarvasjoelle laittamaan näyttelyn kesäkuntoon. Koululaiset saapuivat vähän ennen yhtätoista. Aluksi puhuttiin jääkaudesta ja esihistorian ajan maisemasta ulkona, sitten siirryttiin sisälle ja näyttelyiden kautta tutustuttiin Tarvasjoen esihistoriaan ja historiaan. Nautelankoskella jatkettiin kivikausivitriinin parissa, välillä kävin Annantuvalla Helin kanssa tutkailemassa ensi viikon musiikkihetkelle sopivaa paikkaa. Satu oli viime viikolla eläkeläispariskunnan apuna, kun laittoivat yhden linnunpöntön Annantuvan pihalle. Sitten voi käydä pienellä kävelylenkillä ja samalla hiukan istuskella ja katsastaa asukastilanteen. Esiintymislavakin jo rupeaa hahmottumaan.
Maanantai 16.5.
Kuun puolivälibyrokratia haukkasi aamupäivästä ison osan, mutta vielä päästiin ennen puoltapäivää aloittamaan kevään tyhy-toiminta. Hommasin kaikille sopivan pituiset kävelysauvat, niinpä me sitten reippaina lähdimme pururadalle kuntoilemaan. Teki hyvää niin henkisesti kuin ruumiillisestikin. Jonna opetteli karkkitötteröiden teon, se sujui oikein mukavasti. Loppupäivä meni näyttelyn kivikausivitriinin kanssa.
Sunnuntai 15.5.
Tein ruuan hyvissä ajoin ruokailevaa ryhmää varten. Lea tuli jatkamaan, koska Louhin 20-vuotisjuhlat olivat juuri samaan aikaan Laitilassa. Karita tuli leipomaan jo aamulla. Pihakirkkoon osallistui kolmisenkymmentä seurakuntalaista. Virsien säetyksenä saatiin nauttia kanteleen soitosta. Kirkkoväen lisäksi muitakin museovieraita poikkesi mukavasti. Terhi, Karita, Lea ja Viljami pitivät huushollia pystyssä.
Perjantai 13.5.
Aloitettiin päivä kantamalla kattopeltejä kärryltä pelipaikalle. Siitä katontekijät jatkoivat, ja iltapäivällä katto oli valmis. Kahviossa järjestettiin tilat uudelleen. Vanhat kirjahyllyt vietiin pois ja laitettiin kirjat vähän tukevampaan hyllyyn. Siirrettiin jäätelöallas aivan nurkkaan, ettei aurinko paista siihen aamullakaan. Pyyhittiin pölyt, imuroitiin ja pestiin seinät. Vietiin osa pelakuista myllärintupaan. Sara tuli tutustumaan evakkonäyttelyyn juuri sopivasti, hänkin sai yhden kukan kantaakseen. Sara kirjoittaa näytelmää Lietoon saapuneista evakoista, ja koska Marja-Riitan Lanttukenraali käsittelee samaa asiaa, pyysin hänetkin paikalle. Pihalle ilmestyi kaksi Tammireitin lenkkeilijää, joiden mukaan oli matkalta tarttunut kaksi koiraa. Soitin Pekalle ja kysyin, kenen koiria mahtavat olla. Pekka sanoi, että ovat naapurista, tullaan kohta hakemaan. Mutta koska koirat olivat hyvin kiinnostuneita museovieraiden omenapiirakoista, päätimme Johannan kanssa viedä ne Pekalle odottelemaan. Illalla kävin vielä katsomassa yhden vanhan rakennuksen tilannetta, tai oikeastaan kolmen. Pieni tupa, sauna ja talousrakennus aivan ihastuttavalla tontilla. Kannustin omistajaa jatkamaan kunnostusta, mutta hellällä kädellä ja rakennuksia kuunnellen.
Torstai 12.5.
Terhi kävi aamupäivällä hakemassa näyttelyjulisteen ja se saatiin paikalleen. Sitten alkaa seuraavan julisteen työstäminen. Valittiin Tarvasjoen kylistä vanhoja kuvia laminoitavaksi. Kaikista kylistä ei ole vanhoja kuvia kokoelmissa, tosin esimerkiksi kaikkia Kalervon kuvia ei olla vielä ehditty luetteloida. Terhi pesi yläkerran vessat ja antoi ukaasin, että niitä ei saa käyttää ennen sunnuntaita. Hiukan järjestettiin kahviotilaakin uuteen malliin. Kyl se siit sit...
Keskiviikko 11.5.
Johanna otti vastuun museosta, kun Terhi ja minä olimme molemmat muualla. Hyvin hoitui näyttelytilan valojenkin laittaminen, kun Risto appensa kanssa piipahti museon näyttelyitä katsomaan.
Tiistai 10.5.
Viimeisteltiin näyttelyjulisteen tekstit ja lähetettiin Sadulle, hän taittoi julisteen printtausta varten ja toimitti kunnantalolle. Jonna opetteli karkkitötteröiden teon. Illan ryhmävierailua varten siivottiin ja leivottiin. Jussi tuli opettelemaan rakennusten avaamisen ja sulkemisen opastamisen lisäksi.
Maanantai 9.5.
Satu oli taittanut ensimmäisen version inserttijulisteesta. Siihen mahtuukin tekstiä lisää, joten lisäsimme maininnan niistä näyttelyistä, joissa Laurin kokoelmia on aiemmin esitelty. Vähän viilattiin kuvatekstiä myös.
Sunnuntai 8.5.
Parin tunnin aikana kävi hiukan toistakymmentä museovierasta, lähinnä kyllä wc:n kyselijöitä. Järjestelin hiukan kahviota ja auditoriota, vein säilytettävät sukset alakertaan odottamaan puhdistusta ja luettelointia.
Perjantai 6.5.
Teimme ensimmäisen näyttelyjulisteen siihen hanttiin, että Satu voi ruveta taittamaan. Illat ovat jo niin valoisia, että otin katuvalot kokonaan pois.
Torstai 5.5.
Siirrettiin Koskettava kivikausi takaisin näyttelytilaan, nyt kun taas saa olla kosketeltavia esineitä näyttelyssä. Säilytystiloja ehdittiin hiukan järjestää ja laittaa esineitä paikoilleen. Kelkat pääsivät omalle hyllylleen liikkumisvälineiden hyllyväliin. Suksiakin ruvettiin laittamaan takaisin paikoilleen, kun oli ensin tarkistettu onko varmasti luetteloitu, numeroitu ja digitoitu ja vielä pyyhitty puhtaaksi. Säilytystiloissa järjestys noudattelee ocm-luokitusta, jossa esineen käyttötarkoitus määrittelee luokan. Tero oli viimeistä päivää töissä, haikeina lähetimme hänet kohti uusia haasteita.
Keskiviikko 4.5.
Tuotiin kaikki sukset ja suksisauvat yläkertaan. Osa oli luetteloimattomia, ilman kontekstitietoja aikoinaan museolle Laakkarin säilytystiloista kuljetettuja. Valittiin suksista säilytettävät ja osa päätettiin poistaa. Myös joitakin vanhojen maatalouskoneiden yksittäisiä osia, kuten aisoja ilman konetta ja huonokuntoisia kaksoiskappaleita päätettiin poistaa. Poistettaville esineille on luettelointitietokannassa oma päänumero, joten valokuvat ja tiedot poistetuista esineistä jäävät kuitenkin dokumentteina museolle. Jussi tuli katsastamaan esineet, poistaminen on aina kova päätös ja vaatii hallituksen puheenjohtajan hyväksynnän.
Jauhot, margariinit, servetit ym. kahvilatarvikkeet olivat aika vähissä. Kävin tukussa hakemassa täydennystä. Samalla keikauksella vein Juhalle tämän vuoden stipendikirjat.
Tiistai 3.5.
Aamulla oli jokipolkupalaveri jo klo 9, vein kirjanpitomapit tilitoimistoon samalla. Kuljetettiin makasiiniin myllyssä hiukan hassusti olleet tukkireki ja takareki sekä kamjon näyttelystä isot esineet. Nyt pidetään pieni tauko kuljetuksissa. Makasiiniin täytyy mennä vähän järjestelemään ja katsoa, mahtuvatko isot tynnyrit vielä sinne. Terhi kuorrutti Irmelin eilen leipomat vegaaniset suklaakakut, on sitten taas kahvin kanssa tarjottavaa sunnuntaita varten.
Maanantai 2.5.
Kuljetettiin makasiiniin taas yksi kuorma. Nyt kyytiin pääsivät tiilentekokone, siirappikone, kaksi pesukonetta ja kolme mankelia. Kirjanpito veikin sitten muun osan päivästä.
Sunnuntai 1.5.
Pidettiin museota avoinna puolestapäivästä viiteen. Vahtolaiset reippaina olivat tehneet pitkän kävelylenkin, ja Nautelankoski sopi puolivälin etappina heille. Tiilentekokone sai aikaan pitkän keskustelun rakentamisesta ja savesta ja muisteluita myös purutiilistä. Ne olivat sellaisia tiiliä, joissa saven sekaan laitettiin sahanpurua. Kun tiili poltettiin, niin purut sisällä paloivat pois ja tiilestä tuli näin hiukan kevyempi. Ilma tiilen sisällä myös toimi hyvänä eristeenä.
Perjantai 28.4.
Esineiden säilytystiloissa on paljon järjestettävää. Nyt kun sieltä on viety isoja esineitä makasiiniin, on paremmin tilaakin. Laitettiin hiukan lisähyllyjä patoja ja kattiloita varten, samoin muutama paikkaansa etsiskellyt raamisaha pääsi omaan lokeroonsa. Käytäväsäilytyksessä olleet korkeat esineet, kuten hiustenkuivain, varsipölynimuri ja jalkalamppu saatiin myös turvallisesti hyllykköön.
Sähköautojen latauspiste on ahkerassa käytössä, joka päivä vähintään yksi auto on johdon päässä. Juttelin hyvin tyytyväisen sähköautoilijan kanssa, erityisesti hän oli imponeerattu ekosähköstä, aurinkopaneelit hän oli havainnutkin, mutta vesivoimala oli uutta tietoa.
Torstai 27.4.
Terttu tuli auttamaan Myllärintuvan siivousurakassa. Kuvat puhukoot puolestaan.
Keskiviikko 26.4.
Tuotiin säilytystiloista kaksi pesukonetta ja kolme mankelia kuljetusta odottamaan. Kottikärryjen ja reen tuupparin pyörätkin päätettiin viedä makasiiniin. Eiköhän siinä taas ole yhden kuorman verran.
Seppo tuli tutustumaan Laurin kokoelmiin, nyt postikortteihin ja äänilevyihin.
Tiistai 26.4.
Lea piti satuhetken tuvassa päiväkotilaisille. Sen jälkeen laitettiin patterit kiinni odottamaan vintille viemistä. Muuten päivä sujui kokoelmien parissa. Jouduttiin muut lähtemään hiukan aikaisemmin, Johanna otti vastuun museon sulkemisesta.
Maanantai 25.4.
Reippaat miehet Kisällistä kuljettivat taas yhden lastin makasiiniin. Koska minä jouduin Kirkonkylään kokoukseen samaan aikaan, otti Johanna vastuun kuljetuksen ohjaamisesta. Sinne menivät: reet (kolme), vesikelkat (kaksi), aurat (kolme), auran aisat ja äes. Tiilenetekone ja sokerijuurikasprässi jäivät odottamaan seuraavaa kuljetusta.
Sunnuntai 24.4.
Pidettiin Lauri Nautelan museota ja kahvilaa avoinna puolestapäivästä neljään. Puolet tai oikeastaan kolme neljäsosaa kahvilan tiloista on rekien ynnä muiden isojen koneiden valloittama, mutta se oli oikeastaan museovieraiden mielestä aika hauskaa ja mielenkiintoista.
Perjantai 22.4.
Lea piti lähikoulun eskareille ja viskareille satutunnin tuvassa. Terttu istutti hyvät juuret kasvattaneet pelakuut ruukkuin. Tällä kertaa muovisiin, koska nämä yksilöt lähtevät jakoon. Johanna, Terhi ja minä täydensimme kahvilan puolen ylänäyttelyä. Nostimme sinne tuoleja ja pärekoreja. Terhi pyyhki näyttelyssä jo olleet esineet ja moppasi näyttelytilan lattian. Maritakin poikkesi, sovittiin alustavasti ensi kesän Tarvasjoen kotiseutumuseon opastuksista. Päivitettiin ulkoinfotauluun tiedot, nyt kun museota voidaan taas pitää terveysturvallisesti avoinna ja tapahtumiakin järjestää.
Torstai 21.4.
Johanna sai valmiiksi yhden valokuva-albumin Bränikkälästä ja siirtyi luetteloimaan kulttuuriympäristökuvia Inkoisista. Taina opetteli tietokantaan luettelointia, aloitettiin Marja-Riitan postikorteista. Martti ja Tero raivasivat makasiinin kulkureitin. Polulle oli kasvanut aika paksurunkoisiakin puita, joita ei isoilla puutarhasaksilla saanut enää poikki. Terhi siivosi vessat. Järjestettiin makasiiniin lähtevät esineet nätisti kuljetusta odottamaan. Samalla tarkistettiin esineiden luettelointitiedot ja kunto. Sokerijuurikkaan puristinta eli siirappikonetta ei ollut digitoitu ollenkaan, otettiin kuva ja liitettiin saatetietoihin.
Keskiviikko 20.4.
Joskus joutuu haasteellisiin paikkoihin - esimerkiksi kiipeämään katonrajaan. Toimme säilytystiloista yläkertaan valmiiksi seuraavaa kuljetusta odottamaan kolme rekeä, kaksi vesikelkkaa, tiilentekokoneen, prässin, äkeen, puristimen, yksisiipisen auran, kaksi kehäauraa ja aisat. Anita jää vähäksi aikaa etätöihin, hänelle katsottiin riittävästi töitä kotikoneelle tehtäväksi. Lea kävi etukäteen etsimässä perjantain satutuntia varten materiaalia. Tilattiin myös kevään ensimmäiset jäätelöt.
Tiistai 19.4.
Kisällin kuljetus olikin sattumalta vapaana iltapäivällä, vietiin muutama iso esine makasiiniin. SItä ennen piti tarkistaa, että kaikki oli asianmukaisesti kuvattu ja luetteloitu. Yksi reki oli luetteloimatta, otettiin siitä kuvat, mitattiin ja luetteloitiin tietokantaan. Esineeseen kiinnitettiin tunnistelappu, mutta numero jäi maalaamatta. Seuraavan kerran kun menee makasiiniin, täytyy ottaa numeronmaalaamisvälineet mukaan. Vaihdoin vähän isommat ja kestävämmät tunnistelaput muihinkin esineisiin. Sinne sitten menivät, sorvi ja pari kylvökonetta, aura, suppilo, hirsi, mankeli ja yksi meidän viidestä tukkireestämme. Ensi maanantaina on seuraava kuljetus.
Maanantai 18.4.
Oli kaunis ilma ja koskessa kuohuja. Ihmisiä oli paljon liikkeellä, niinpä avasin museon ja keitin kahvia. Onneksi pakkasessa oli riittävästi kahvileipää, vierailijoita kävi satakunta. Hiukan oli hankalaa, kun isoja maatalouskoneita oli kahvilassa niin ettei mahtunut kuin yksi kahvipöytä. Ulkona oli kuitenkin lämmin ja aurinko paistoi.
Lauantai 16.4.
Koska ensi viikko on niin kiireinen ja täynnä touhua, tulin tekemään hiljaisuutta vaativia töitä. Valtionosuuskysely muun muassa on sellainen, että kun sitä tekee, ei saa tulla keskeytyksiä.
HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ
Perjantai 15.4.
Pikkuapulaisella oli pääsiäisloma, hän tuli museolle puhdistamaan Laurin löytöjä. Hän myös selvitti, miten saa WC:n oven avattua, jos se menee takalukkoon. Kannettiin yhdessä muutamia vakkoja yläkertaan ja ihmeteltiin vanhaa sorvia, jonka käyttömekanismi lopulta valokuvan avulla valkeni meille. Vielä ennen kotiin lähtöä päivitettiin päiväkirja.
Torstai 14.4.
No niin. Aloitimme puuesineiden säilytystilojen tyhjentämisen. Siirsimme yläkerran kahviotilaan aluksi sellaisia isoja maataloustyökaluja, jotka viedään makasiiniin säilytykseen. Samalla esineet puhdistetaan ja tarkastetaan. Joitakin kaksoiskappaleita voidaan myös harkitusti poistaa kokoelmista, mikäli ne ovat huonokuntoisia tai niiden kontekstitiedot puuttuvat. Urakka on aikamoinen, mutta kyllä siitä selvitään.
Keskiviikko 13.4.
Naakat jatkoivat hääräilyään. Tero ja Martti laittoivat piipun päälle kanaverkkoa, jospa se estäisi pesänteon. Kaikenlaiset kirjanpidolliset asiat pitivät minut koneen äärellä koko työpäivän, ehdin sentään tehdä paloilmoittimen kuukausikokeilun. Illalla ajoin Paimioon sammuttimien vuositarkastusta varten. Terhi teki kuukausittaisen varmuuskopioinnin ja yritti saada jotakin tolkkua kiireessä arkistoituihin Kotiseutuportaaliaineistoihin, Erja järjestää ja luetteloi lehtileikkeitä, Anita kolikoita, Johanna postikortteja (ne eivät lopu ikinä) ja Jonna ompelee pussukoita, nyt otettiin jo pikkulusikat esille. Timolla on menossa uuden valkotaulun kiinnittäminen kiviseinään proppaamalla.
Tiistai 12.4.
Naakat kiertelivät sen näköisinä Myllärintuvan piippua, että piti käydä tarkistamassa, onko pesäntekopuuhat menossa. Ei onneksi ollut. Laitoimme pienen prasun pesään, etteivät aloitakaan. Joka päivä voidaan hiukan pitää tulta hellassa, lämmittää ja kuivattaa hiukan ilmaa samalla.
Kesätyöntekijöiden työlistojen laatiminen on haasteellista välillä, kun museo on avoinna joka päivä ja Tarvasjoen museo lisäksi sunnuntait. Nuorilla on myös muita kesämenoja, leirejä, urheilukisoja ja lomamatkoja perheen kanssa. Onneksi on Excel ja värikoodit!
Maanantai 11.4.
Tilanteet muuttuvat. Kun Tarvasjoki liitettiin Lietoon, jouduimme luopumaan vanhan kunnantalon alakerrassa sijaitsevista säilytystiloista. No, ei se mitään, saimme tilalle Liedon lukion alakerran käytöstä poistetun johtokeskuksen. Sinne sitten olemme rakentaneet taideteosten, tekstiilien, maalöytöjen, lehtien, ompelu- ja kutomisvälineiden sekä musiikki-instrumenttien säilytystilat. Tarvasjoen kotiseutumuseon kokoelmat saivat oman huoneensa ja osa Lauri Nautelan lasikokoelmasta on siirretty Opintielle myös. Nyt kuitenkin tila onkin sellainen, joka ehkä tarvitaan väestönsuojana ja sitä siis koskee 72 tunnin tyhjentämisvelvollisuus. Neuvottelimme kunnan toimitiloista vastaavien henkilöiden sekä koulun edustajien kanssa, miten toimimme. Mitään ratkaisua ei tässä vaiheessa heti syntynyt, mutta tilanne on nyt tiedossa ja kevään aikana asiasta on sovittava. Jokipolkupalaverikin pidettiin, aiheena esiintymislava ja näköalapaikkojen kaiteet.
Illalla Liedon Vihreiden valtuustoryhmä vieraili museossa. On tärkeää pitää päättäjät ajan tasalla museoasioissa.
Perjantai 8.4.
Työhuoneiden ilmoitustauluille kerääntyy kaikenlaista. Meillä on myös henkilökunnan ulko-oven vieressä taulu, johon kirjataan kaikki tärkeimmät viikon tapahtumat ja muistettavat asiat. Toimii hyvin. Se on ollut itse asiassa niin kovassa käytössä vuosikaudet (vuosikymmenet?), ettei sitä oikein enää saa puhtaaksi. Tilasin uuden valkotaulun tykötarpeineen, se ehkä helpottaa elämäämme, kun ei tarvitse hinkata niin paljon eikä tihrustaa. Otin kaikki lippuset ja lappuset oman huoneeni ilmoitustaululta pois ja järjestin ne. Osan sai ihan heittää pois, osan asioista hoidin saman tien ja loput laitoin takaisin tärkeysjärjestykseen.
Nora poikkesi tuomaan Arkeologia nyt -lehtiä. Tässä numerossa käsitellään Ravattulan pukua ja Ristimäen hautauksia. Jäkärlän kivikautisenn kohteen kaivaukset ja Paimion sekä Halikon uhrilähteetkin ovat esillä, paljon mielenkiintoista luettavaa.
Torstai 7.4.
Museoliiton koulutuswebinaarissa Vähähiilisyys museotoiminnassa käytiin kattavasti läpi oikeastaan kaikki, mitä hiilijalan- ja kädenjälkeen kuuluu. Koulutuksesta sai hyvän pohjan, kun ryhdymme Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaus -yhteishankkeessa pohtimaan hiilijalanjälkiämme. Oma case-esitykseni oli koulutuksen lopussa, enpä tiedä, oliko siitä kenellekään mitään iloa. Kerroin vesi- ja aurinkovoimalasta sekä sähkökulkuneuvojen latauspisteistä, niiden hankkimisesta ja rahoituksesta ja vaikutuksesta energiankulutukseen ja -tuotantoon. Hiukan sivusin myös kierrätystä ja lähituotteiden ja -palveluiden käyttöä museon hankinnoissa. Muutaman kuvankin jaoin osallistujille.
Keskiviikko 6.4.
Huomista webinaaria varten piti hiukan etsiä kuvia ja valmistella muutenkin esitystä. Asia on onneksi alusta asti tuttu.
Tiistai 5.4.
Vein allekirjoitetut asiakirjat tilitoimistoon tilintarkastajaa varten. Selvittelin kattoasiaa, Erkki auttaa. Lähetin vakuutusyhtiölle yhteydenottopyynnön, tai ehkä jopa käynnin, niin voisimme sopia nyt tehtävistä töistä. Ankara lumipyry, melkein jopa myrsky, koettelee meitä, että ei sinne katolle olisi nyt kyllä mitään asiaa kenelläkään. Muutaman kirjalaatikonkin sain valmiiksi odottamaan Opintielle viemistä. Terhi laittaa valokuvakokoelmia järjestykseen, Anita kuvaa rahakokoelmaa, Johanna luetteloi valokuvia, Erja lehtileikkeitä ja Irmeli lehtiä.
Maanantai 4.4.
Kulttuuriasiantuntijat kokoontuivat Citynuokkarissa, Terhi meni heti alkuun ja minäkin pääsin paikalle puolisen tuntia myöhässä, kun lähdin hiukan etuajassa Jokipolkupalaverista. Esiintymislava oli pääaiheena Jokipolkupalaverissa, Lieto-viikko ja Taiteiden yö Kulttuuriasiantuntijoilla. Poikkesimme hakemassa Kainolta tarkastettavana olleen villatakin ja veimme sen Opintielle, samoin kuin museolta kolme valmista kirjalaatikkoa.
Museolla jatkui kokoelmien järjestäminen: Terhillä valokuvien, minulla kirjojen, Johannalla korttien ja Irmelillä lehtien.
Perjantai 1.4.
Mauno tuli sopimaan Terhin kanssa tulevista haastatteluista ja Seppo pitkästä aikaa tutustumaan taas Laurin elämään. Erkin kanssa mittailtiin myllyn kattoa ja mietittiin, olisiko hyvä kuitenkin uusia koko katon pellit, jossain vaiheessa se kuitenkin tulee ajankohtaiseksi.
Tein viime kuun kirjanpidon ja jossain välissä ehdin skannata Nautelankosken luontokartoituksenkin, liitin sen heti nettisivuille katseltavaksi. Johanna luetteloi vuoron perään valokuvia ja postikortteja, Anita on saanut ensimmäisen rahalaatikon rahat melkein kaikki jo kuvattua, Tainalla on iso urakka yhden lahjoituksen luetteloinnissa, Jonna sai haarukat kaikki pussukoihin ja aloitti veitsien järjestämisen. Miesten aika menee ulkotöissä.
Torstai 31.3.
Vein valmiita kirjalaatikoita Opintielle ja toin kaikki loput käsikirjaston kirjat tullessani museolle. Tilaan oli ilmestynyt vesisaaveja ja laatikoita, joissa oli muun muassa koottava kuivikekäymälä. No, ei siinä mitään, mutta kun ovat kantaneet painavia laatikoita kirjahyllyjen vierestä, niin jotenkin ovat onnistuneet rikkomaan yhden hyllyn. Tämmöistä tuhoa eivät kirjat saa aikaan, vaikka painaviahan nekin toki ovat. Onneksi Terttu tuli hoitamaan pelakuut, siitä tuli hyvä mieli.
Keskiviikko 30.3.
Saimme Museoviraston tilastokyselyn valmiiksi ja lähetettiinkin se heti saman tien. Tilastointi on kattavaa ja siinä kerätään tietoa hyvin monipuolisesti museotyöstä. Terveiset-kohtaan laitoimme kuitenkin pari toivetta, jotka mielestämme olisivat tilastoa täydentäviä: "Asiantuntijuuskohtaan olisi mielenkiintoista kerätä tietoa myös siitä, kun museon työntekijä osallistuu asiantuntijana johonkin museon ulkopuolella tai verkossa toteutettavaan tilaisuuteen. Esimerkiksi kulttuuriympäristöön liittyvä katselmus, seminaari tai koulutus. Myös se olisi kirjaamisen arvoista, miten paljon tarjotuista lahjoituksista ei oteta vastaan tai otetaan valikoidusti. Tämä liittyisi kokoelmien kartunnan hallintaan, jolloin museoihin ei kerry turhia objekteja, jotka myöhemmin jouduttaisiin poistamaan."
Tiistai 29.3.
Ensimmäinen ukrainalaisryhmä vieraili museossa. Kerroin näyttelyissä hiukan Lauri Nautelasta ja keräilystä, kivikauden puolella katseltiin pienoismallia ja karttoja ja vitriinin esineitä. He olivat kovasti kiinnostuneita, paljon vertailtiin kulttuureita Ukrainassa ja täällä. Koska joukossa oli kalastusta harrastava isoisä, niin varsinkin kalastusvälineet herättivät keskustelua - Aurajoen vedenalaista elämää esittelevä dioraama oli erityisesti lasten mielestä jännittävä. Sovittiin, että tulevat uudelleen pian ja sitten tutustutaan myllyyn ja tupaan.
Maanantai 28.3.
Tein vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen myllyn kattovaurioista. Otin sitten yhteyttä Erkkiin, joka lupasi ottaa selvää mahdollisista korjausfirmoista. Kun on kysymyksessä museorakennus, täytyy tekijöiden olla asiaan hyvin perehtyneitä. Sitten ryhdyimme museovirastin tilastokyselyn täyttämiseen, saimmekin sen aika hyvään malliin. Illalla säätiön hallitus kokoontui käsittelemään vime vuoden tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Muitakin isoja asioita oli listalla, mutta kyllä ennen yhdeksää saatiin kokous päätökseen.
Sunnuntai 27.3.
Eikä siinä vielä kaikki. Tauno soitti ja kysyi, olenko tietoinen, että myllyn kattopeltejä on irronnut myrskyssä. No, enpä ollut. Menin katsastamaan tilanteen ja aikamoista tuhoa on tuuli saanut aikaan. Koski kuohuu komeasti!
Lauantai 26.3.
No, ei ihan onnistunut lomaviikon pitäminen. Pitkin viikkoa piti paneutua tilinpäätökseen ja sitten vielä tuli myrsky ja sähkökatkos, piti taas temmeltää vesivoimalan kanssa. Koskessa on vettä niin paljon, että virtaa patoluukkujen yli. Onneksi madallettiin sivu-uoman sulkuja, ei tarvitse ohivirtauksen vuoksi avata luukkuja.
Perjantai 18.3.
Sain säätiön hallituksen seuraavan kokouksen asialistan valmiiksi ja lähetin sen liitteineen hallituksen jäsenille. Toimintakertomus vaatii hiukan hiomista, tarkat talousluvut jäivät odottelemaan tilinpäätöksen valmistumista. Järjestin kirjoituspöytäni siihen malliin, että Irmeli voi tulla ensi viikolla vaikka joka päivä luetteloimaan lehtiä, kun minä pidän lomaviikon. Terhi pitää huolen kaikesta sillä aikaa.
Torstai 17.3.
Tein heti aamulla paloilmoittimen kuukausikokeilun. Sitten ryhdyin taas näyttelyn rakentamiseen. Laurin arkeologisesta harrastuksesta kertova vitriini sai ylimmälle hyllylle purkkeja ja rasioita, joissa Lauri on säilyttänyt löytöjään. Kirjoitin löytöpaikkojen nimet lapuille ja laitoin niitä hyllyille makusteltavaksi, josko tämä olisi hyvä systeemi. Kun löytöpaikkoja on paljon ja löytöjä yli 20 000, on tehtävä valintaa. Milla tuli käymään, oli mukava kuulla loppusuoralla olevan gradun tekemisen vaiheista. Aiheena Millalla oli Nautelan mylly ja sen ympärillä tapahtunut muukin kuin pelkkä jauhamistoiminta. Hyvä Milla!
Keskiviikko 16.3.
Jonna on päässyt ruokailuvälinepussukoiden ompelussa siihen vaiheeseen, että niihin ruvetaan laittamaan välineitä paikoilleen. Mietimme yhdessä, olisiko järkevää tässä vaiheessa täyttää kaikki välit vai jättää tila näyttelyssä oleville esineille. Päädyimme siihen, että jätetään tila, johon laitetaan luettelointilappu osoittamaan paikkaa. Kokeiltiin, miten päin esimerkiksi haarukat on hyvä laittaa pussukkaan. Pesä ylöspäin osoittautui hyväksi.
Iltaan saakka meni, kun haastateltiin Teamsin kautta kaikki kunnan kautta kesätöitä Liedon museosta hakeneet nuoret ja valittiin heistä ensi kesän oppaat.
Tiistai 15.3.
Laadittiin kesäoppaiksi hakeneiden haastatteluaikataulu sen mukaan, milloin heillä on mahdollisuus osallistua ja lähetettiin kaikille erikseen tieto aikataulusta. Huomista varten pitää printata vastaukset, jotta Teams-haastattelussa pysytään ajan tasalla. Hakijoita oli 39, ja vielä tänä vuonna haastatellaan heidät kaikki. Ensi vuonna muutamme hiukan systeemiä, mutta siitä sitten enemmän kun se on ajankohtaista. Ehdin osallistua Jokipolkupalaveriinkin puolenpäivän aikaan.
Maanantai 14.3.
Hain vapaaehtoisen pakettiautoilijan kanssa rullakon postista ja vein sen Opintien taidesäilytystilaan. Aloitettiin oppaiksi hakeneiden vastausten lukeminen ja seulonta. Nyt on jo aamuisin niin valoisaa, että otin aamuvalot kokonaan pois.
Perjantai 11.3.
Anita sai tulkin paikalle, joten voitiin käydä uusi työtehtävä perusteellisesti läpi. Hain Naantalin museosta muistipelejä ja vein samantien myös Q-kirjakauppaan niitä.
Torstai 10.3.
Sain osallistua Liedon SPR:n kevätkokoukseen, jossa aiheena oli muun muassa miten autamme Lietoon saapuneita ukrainalaisia. Sovimme, että jossakin vaiheessa keväämmällä kutsumme kaikki joko Tarvasjoen kotiseutumuseoon tai Nautelankoskelle tai vaikka molempiin museoihin ja kerromme heille Liedon historiasta. Lieto-Opiston englannin keskusteluryhmässä heräsi kiinnostus Tarvasjoen esihistoriaa kohtaan. Tein lyhyen PowerPoint -esityksen ja kerroin hiukan arkeologisesta tutkimuksestakin siinä ohessa.
Keskiviikko 9.3.
Järjestimme Tarvasjoen kotiseutumuseon äänitearkistoa. C-kasetteja "ääniä 60 vuoden takaa" on 19 kappaletta, joista osa on digitoitu vuonna 2016. Äänen laatu on kuitenkin niin huono, että ne pitää digitoida uudelleen. Timo on tehnyt osasta videoita, joissa ääni on parempi. Päättelimme, että vika ei siis ole alkuperäisissä kaseteissa, vaan digitointitekniikassa. Tarkistin myös Laurin rahakokoelman luettelointitilanteen. Vain murto-osa rahoista on kuvattu, Anita saa seuraavaksi työkseen ottaa sen urakan tehtäväkseen. Hauskan näköisiä, etten sanoisi.
Tiistai 8.3.
Ilmaristen koulun oppilaat lukivat Raijan kanssa Evakkotytön tarinat ja Arto äänitti ne, tein linkin Tarinoita ja muistoja -sivulle (kuvaa klikkaamalla pääsee myös kuuntelemaan). Terhi selvittelee arkistoa ja valokuvakokoelmaa ja koittaa saada Markulle Tarvasradion videoista luettelon niistä, jotka jollakin tavalla koskettavat sota-asioita. Erja luetteloi lehtileikkeitä, Johanna postikortteja ja valokuvia, Anita saa kohta yhden valokuvakokonaisuuden valmiiksi, jonka jälkeen hän rupeaa digitoimaan kokoelmia. Tein Tarvasjoen esihistoriasta tiiviin Powerpoint-esityksen, kun sellaiseen oli kiinnostusta. Sen voi pienellä muokkauksella myös aikanaan liittää Kotiseutuportaaliin. Työmiesten aika menee ulkotöissä.
Maanantai 7.3.
Saimme listan Liedon kunnan kautta kesätöitä Nautelankosken museosta ja Tarvasjoen kotiseutumuseosta hakeneista nuorista. Lähetin heille etukäteen kysymyslistan, johon heidän pitää vastata sunnuntaihin mennessä. Ensimmäinen vastaus tulikin jo puolen tunnin kuluttua! Markku kävi neuvottelemassa Terhin kanssa veteraanitoimikunnan asioista, aiheena nettisivujen lisäksi haastattelujen tekeminen.
Perjantai 4.3.
Kirjojen uudelleen numerointi vaatii huolellista pohdintaa ennen varsinaisen työn aloittamista. Aiemmin kokoelmat on luetteloitu käsikirjastoon ja vanhojen kirjojen kokoelmaan. Käsikirjastoon kuuluvat sellaiset kirjat, joita voidaan käsitellä ja laittaa esille myös museovieraiden selattavaksi. Vanhoja kirjoja ovat esimerkiksi Liedon nuorisoseuran ensimmäinen kirjasto ja Liedon ensimmäinen lainakirjasto. Kukin kokoelma on saanut oman päänumeron ja kirjat kokoelman sisällä on luetteloitu juoksevasti. Käsikirjaston kirjat on luetteloitu juoksevalla numerolla riippumatta siitä, mistä ne ovat peräisin. Tämä systeemi toimii, kun kirjoja on vähän. Mutta kun kirjoja on tuhansia, ja haluaisi nopsakkaan löytää käsikirjastosta jonkun tietyn henkilön lahjoittaman kokonaisuuden, ei homma toimi. Niinpä päädyimme ainakin tässä vaiheessa mielestämme loogisesti ymmärrettävään ja ehkä jopa käytännössä toimivaan ratkaisuun, jossa luovutaan kaksijakoisesta pääjaottelusta ja siirrytään monipolvisempaan ja toisaalta yksitasoiseen arkistointisysteemiin. Aika näyttää, oliko ratkaisu hyvä.
2. Lauri Nautelan kirjakokoelma
3. Liedon koulujen kirjastot
4. Liedon Nuorisoseuran kirjasto
5. Liedon ensimmäinen lainakirjasto
11. Ammattikirjallisuus
13. (Yksityiskokoelma)
14. (Yksityiskokoelma)
Torstai 3.3.
Pidimme tärkeän palaverin Jussin kanssa aiheena muuttunut maailmantilanne ja Liedon museossa talletettuna oleva aineellinen kulttuuriperintö. Muutenkin käytiin keskustelua museon toiminnasta, muun muassa työllisyydenhoidosta ja henkilöstön jaksamisesta. Sitten olikin taas Jokipolkuasiaa kunnantalolla, esiintymislava ja kyltit tällä kertaa pohdinnassa. Vähän sain pöytääkin tyhjennettyä, kun luetteloin yhden arkistokokonaisuuden ja vein sen säilytystiloihin. Mukana oli hauskoja vanhoja Pellervoja ja puutarhanhoitolehtiä - melko ajankohtaista rupeaa olemaan, sanoisin.
Keskiviikko 2.3.
Aamupäivällä järjestimme Opintiellä hiukan. Siirsimme keittiötilasta sinne väliaikaisesti jätetyt harmoonit ja ompelukoneet pikkuhuoneeseen tieltä pois, koska Riinan oppilaat majoittuvat tilaan yhdeksi yöksi osana selviytymiskurssia. Pohdimme samalla tilojen mahdollista käyttötarvetta pommisuojana tässä muuttuneessa maailmantilanteessa. Iltapäivällä lahjoittaja tuli Terhiä tapaamaan ja täydentämään lahjoitukseen liittyviä tietoja. Lähetin Museovirastolle lainapyynnön Laurin arkeologisesta kokoelmasta ja tein helmikuun kirjanpidon.
Tiistai 1.3.
Pidettiin kunnan kulttuuritoimijoiden palaveri livenä täällä Nautelankoskella. Suunniteltiin muun muassa Lieto-viikon Tateiden yö-tapahtumaa. Illalla oli vielä Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen kevätkokous, kerroin yhdistykselle Annantuvan ja Jokipolun alueen luonnosta ja se hoitamisesta.
Maanantai 28.2.
Kävin sekä lauantaina että sunnuntaina museolla katsomassa, jos on kovasti väkeä ja tunkua vaikka kahville. Mutta ei ollut, niinpä hetken pohdiskelin rahavitriinejä ja mietin seuraavan vitriinin sisältöä. Tänään vaihdoin hiukan kolikoiden järjestystä, osan siirsin pois vitriinistä, että sain tilaa Afrikan ja Etelä-Amerikan kolikoille. Kolikoita selatessani törmäsin siihen asiaan, että suurin osa on vielä digitoimatta ja osa vielä kokonaan kirjaamatta Dorikseen. Kokeilin onnistuisiko heiluriskannerilla ottaa riittävän selkeä tunnistuskuva, se nimittäin nopeuttasisi työskentelyä huimasti. Valokuva on kuitenkin kyllä niin paljon parempi, että ei auta kuin ottaa kameralla kuva molemmin puolin ja Photoshopissa liittää puoliskot yhteen. Vertailun vuoksi kaksi kuvaa, joista vasemmanpuoleinen on otettu skannerilla.
Perjantai 25.2.
Tein vähän lyhyemmän päivän, Johanna huolehti museosta ansiokkaasti kunnes lähti hänkin kotiin viikonloppua viettämään.
Torstai 24.2.
Asettelin Suomen juhlarahat ja venäläiset 1800-luvun kolikot hyllylle. Keräilystä kertovia vuosikoteloita laitoin myös esille. Nyt rahavitriini saa "tykööntyä" jonkin aikaa kun siirrytään muihin haasteisiin.
Keskiviikko 23.2.
Suomen itsenäisyyden ajan markat ja pennit pääsivät paikoilleen.
Tiistai 22.2.
Tarjan kolmikantaneuvottelut haukkasivat aamupäivän, muutenkin aikaa meni byrokratian parissa, niin ettei rahavitriini oikein edennyt suunnitellussa aikataulussa.
Maanantai 21.2.
Irmeli lehtiä luetteloidessaan löytää aina jotakin ajankohtaan sopivaa: näillä keleillä Monsieur Apollon voisi yhtä hyvin luistella myös Turun tai Liedon kaduilla ja teillä.
Tsaarinajan pennit ja markat laitettiin esille, vanhemmat venäläiset kolikot ja itsenäisyyden aika huomenna.
Perjantai 18.2.
Ruotsin vallan ajan kolikot pääsivät samalle hyllylle kaupunkivaltioiden rahojen kanssa, kun ovat hiukan samalta ajalta. Kuvassa eivät oikein miltään näytä, mutta siellä on aikamoisia kolikoita joukossa, kuten äyrejä ja fyrkkejä 1500-luvulta, markkoja 1600-luvulta sekä poletteja ja riikintaalereita 1700-luvulta. Skillingit ovat melkein kaikki 1800-luvun rahoja.
Torstai 17.2.
Rahojen laittaminen vitriiniin on tarkkaa puuhaa - yhtään ei saisi tulla häiriötä väliin, ettei mene sekaisin. No, muutama puhelu katkaisi työskentelyn, mutta homma pysyi hanskassa ja nyt ovat antiikin ja kaupunkivaltioiden ajan rahat esillä.
Keskiviikko 16.2.
Kirjanpitoa ja yhteistyötä. Liedon sotaveteraanit ry on uudistanut verkkosivujaan, johon omana välilehtenään tulee myös veteraaniperinnetoimikunnan toimintaa. Lähetimme sivujen tekijälle linkkejä Liedon museon verkkosivujen sota-asioita käsetteleviin aineistoihin. Samalla huomattiin, että Markun Kantti kesti -video puuttuikin pääsivujen tarinasivulta, lisättiin samalla se sinnekin.
Pihalle oli eilen ilmestynyt hauska lumiukko!
Tiistai 15.2.
Osallistuimme Teamsin kautta TAKO:n järjestämään kevätseminaariin, jonka aiheena oli asiasanoitus. Luetteloidessa esineitä, valokuvia ja muuta arkistoaineistoa tietokaavakkeeseen täytetään asiasanoja sen mukaan, miten ajattelee erilaisilla sanoilla niitä haettavan. Museoilla on käytössä monia eri ontologioita, kuten YSA (yleinen suomalainen asiasanasto), MUSA (museoalan asiasanasto), YSO (yleinen suomalainen ontologia) ja KOKO, joka nimensä puolesta kokoaa eri ontologioita yhteen. Asiasanat kirjoitetaan yleisimmin monikossa, mutta esimerkiksi eurooppalainen topoteekki käyttää vain yksikkömuotoja. Hakusanojen kanssa on usein myös ongelmana joko liiallinen yleisyys tai liian yksityiskohtiin menenvä tarkennus. Jotta sähköiset haut palvelisivat mahdollisimman hyvin kaikkia: tutkijoita, harrastajia tai muuten vaan kiinnostuneita maallikoita, pitää asiasanoitukseen löytää jämäkkyyttä ja yhteiset pelisäännöt. Niitä reposteltiin tänään monesta eri näkökulmasta.
Maanantai 14.2.
Paula kävi hakemassa Liedon historiateoksia ja kulttuurimaisemaopuksia esitelmäpalkkioiksi. Ulpun Museomummot poikkesivat iltapäivällä tutustumaan keskeneräiseen näyttelyyn. Liukas keli vaati hiukan hiekoittamista, muuten päivä sujui kokoelmien parissa.
Perjantai 11.2.
Työt ovat sujuneet tällä viikolla tuttua rataansa sekä sisällä että ulkona. Paitsi Johannalla, joka on tehnyt uuden aluevaltauksen. Sain yhden valokuvalahjoituksen albumit skannattua ja siirsin siitä eteenpäin vastuun valokuvista Johannalle. Johanna harjoitteli Photoshopin käyttöä ja suoristi sekä rajasi kuvat. Sen jälkeen hän teki niistä pienemmät jpg-kopiot. Tänään harjoittelimme valokuvien luettelointia. Kokonaisuus ei ole mistään helpoimmasta päästä, sillä kuvien tietoja täytyy tarkistaa monesta paikasta: museolle digitoidusta sukukirjasta, lahjoittajien haastattelusta, albumeihin liitetyistä muistilapuista sekä muistiinpanoista. Lisäksi kokonaisuuteen liittyy muutakin aineistoa, joten ristiviittaukset pitää muistaa merkitä. Mutta kun tutustuu ensin hyvin taustatietoihin, niin pikku hiljaa alkaa asiat ja tiedot loksahtaa kohdilleen. Ja sitten pääseekin itse luettelointipuuhaan.
Ystävämme saukko on nauttinut talvesta ja laskenut liukumäkeä myllyn suunnasta koskelle. Lumihangessa näkyy liuku-ura, ja sitten tassun jäljet. Saukko on kipittänyt liukunsa päätteeksi alajuoksun suuntaan, pulahtanut välillä sulapaikassa ja jatkanut sitten taas jään päällä.
Perjantai 4.2.
Ajattelin olla niin hurja, että pidän ensi viikon lomaa. Tämä päivä meni sitten laskujen ym. byrokratian parissa niin, että ensi viikolla ei ole mitään akuuttia asiaa hoidettavana. Terhi pitää langat käsissään, kun Anita luetteloi valokuvia, Johanna postikortteja ja Erja lehtileikkeitä, Taina järjestää yhtä isohkoa lahjoituskokonaisuutta ja Jonnalla on ompeluprojekti aterinkääröjen kanssa. Työmiesten aika kuluu ulkotöissä.
Torstai 3.2.
Teamsin kautta oli valtakunnallinen koulutus topoteekista aluemuseotutkijoille. Aluksi Tomi Ahoranta kansallisarkistosta kertoi, mikä topoteekki on ja miten se toimii. Sitten saimme me kunnian kertoa topoteekin käytöstä paikallismuseossa. Enpäs ihan muistanutkaan, miten monipuolinen topoteekki on. Elisa on ollut vastuussa aineiston liittämisestä alustalle, ja kovasti hän jo odottaa, että pääsisi taas tekemään arvokasta työtään. Topoteekki on hyvin konkreettisesti informatiivinen: kun sijoittaa valokuvan kartalle, voi myös kertoa, mistä suunnasta ja minne kuva on otettu. Valokuvien lisäksi topoteekkiin voi liittää videoita, ääninauhoja, asiakirjoja ja tekstejä, jotka aikaan ja paikkaan sijoitettuina avaavat alueen historiaa ja nykyisyyttä monelta eri suunnalta.
Keskiviikko 2.2.
Oli palaveritäyteinen päivä. Aamu alkoi Tarjan ja Reean yhteispalaverilla kuntouttavan työtoiminnan asioissa. Jouduin lähtemään kesken palaverin Opintielle, jossa palaverin aiheena oli kunnan taidekokoelma. Siinä välissä kävin tilitoimistossa tiliasioissa, sitten iltapäivällä oli kunnantalolla seurakunnan, kunnan ja museon yhteispalaveri Jokipolusta. Nyt vihdoin saatiin askelmerkit jatkolle: kaiken edestakaisin jahkaamisen jälkeen päädyttiin hautausmaan kohdalla rantalaiturin rakentamiseen. Vielä ehdin museolla järjestää Laurin arkistokokoelmaa hiukan, ihanat lehtileikkeet Pietarin avaimesta ja Aurora-mitalista olivat tämän kokonaisuuden joukossa, ja aika veikeäilmeinen Lauri valokuvassa.
Tiistai 1.2.
Johanna otti uuden toiminnon haltuunsa: hän teki kuumaliimauskoneella vihon Lampolahden kasvillisuuskartoituksesta. Liimasidos on kuitenkin hiukan kivampi myyntiversio kuin niitattu. Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen hallitus tuli kokoustamaan iltapäivällä. Mietittiin tulevia toimintoja, muun muassa Annantuvan ympäristössä on sellaisia alueita, joiden niitto sopisi yhdistyksen toimintaan.
Maanantai 31.1.
Saatiin toimintakertomus talouslukuja vaille valmiiksi. Tarja tuli tapaamaan Timoa ja Juha kaikkia, se hiukan katkaisi minun työskentelyni, mutta Terhi sillä aikaa tarkisti viime vuoden vapaaehtoistyöt ja koulutusasiat. Terhi oli myös yhteydessä tarvasjokelaiseen lahjoittajaan, joka jo syksyllä tarjosi päädystä vedettävää sänkyä museon kokoelmiin. Emme valitettavasti pysty sitä kyllä millään ottamaan vastaan, mutta lähetimme kuvan ja tiedot eteen päin Turun museokeskukseen, jospa heillä olisi kiinnostusta. Iltapäivällä Taina puhdisti jäätelöaltaan ja minä skannasin Lampolahden kasvillisuuskartoituksesta pdf:n, jonka liitinkin heti tutkimus-sivulle katseltavaksi. Että semmoinen päivä.
Perjantai 28.1.
Tarkistin ja pakkasin Kotiliedet, Me Naiset, Avotakat, Kauneus ja Terveys -lehdet, Tohtori-lehdet sekä Terveydenhoitolehdet odottamaan Opintielle viemistä. Osa lehdistä oli luetteloimatta, mutta onneksi kaikki on digitoitu, niin ei mennyt kovin paljon aikaa tietojen täydentämiseen. Muutama Kotilieden kansi piristämään sivua.
Torstai 27.1.
Vein Suomen Kuvalehdet Opintielle ja toin sieltä kirjoja tarkistettavaksi. Erjaa varten skannasin taas satakunta lehtileikettä, tällä kerralla aiheena oli taide.
Keskiviikko 26.1.
Laitoin Suomen Kuvalehdet arkistolaatikoihin odottamaan Opintielle viemistä. Samalla tarkistin, että kaikki on luetteloitu ja kuva kansilehdestä otettu. Kaksoiskappaleet otin erilleen hävitettäväksi.
Tiistai 25.1.
Sain mediatilaston valmiiksi. Arto kävi tuomassa viime vuoden talkookaavakkeen, saadaan sekin asianmukaisesti mapitettua.
Maanantai 24.1.
Täytettiin ja lähetettiin Kotiseutuportaalihankkeen indikaattorilomake viime vuoden toiminnasta.
Perjantai 21.1.
Lumimyrsky aiheutti kaikille työntekijöille etäpäivän. Martti suunnitteli ritilänpuhdistukseen työvälineitä ja Johanna litteroi vanhaa haastattelua, mutta minä pidin ihan lomapäivän.
Torstai 20.1.
Ja mediatilasto jatkuu...
Keskiviikko 19.1.
Tänään vuorossa oli mediatilaston laatiminen.
Tiistai 18.1.
Sain talkootyötilaston niin valmiiksi, kuin pystyin. Terhin pitää vielä tarkistaa Kotiseutuportaalihankkeen osalta, että onko varmasti kaikki kirjattu oikein.
Maanantai 17.1.
Museoviraston tilastokysely on avattu museokävijöiden tilastointia varten. Kirjasin kävijät osaltamme järjestelmään.
Perjantai 14.1.
Liukas keli aiheutti minulle taas etätyöpäivän. Johanna ja Anita pitivät museosta huolen, kun minä yritin suunnitella jotenkin järkevästi kevään työjärjestystä. Tammikuu menee tilastoissa ja toimintakertomuksen laatimisessa, ei kannata ajatellakaan muuta. Sitten on erilaisia vaihtoehtoja, joko varata aina yksi päivä viikossa tietylle asialle tai sitten tehdä kokonaisuus kerrallaan valmiiksi. Luulenpa, että yksi päivä viikossa tietylle työlle on järkevin etenemissuunnitelma.
Torstai 13.1.
Ompelukone toimii aivan loistavasti, Jonna pääsi jo hyvään vaiheeseen ruokailuvälinepussukoiden valmistamisessa. Satu tuli kanssani Opintielle katsastamaan tilat säilytyslaatikoiden hankintaa silmällä pitäen. Museovirasto luopuu isoista tekstiilien säilytyslaatikostoista. Mittailimme, saisimmeko niistä tuunattua hiukan matalaan tilaamme kunnolliset.
Keskiviikko 12.1.
Eilisiltainen rokotus aiheutti pienen reaktion, pysyttelin siis kotona etätöissä. Onneksi kaikilla oli selkeät työtehtävät, niin ei aiheuttanut ongelmia museolla. Erja luetteloi lehtileikkeitä, Johanna postikortteja ja Anita valokuvia. Jonna siivosi yläkerrassa, niin on sitten mukavampi kaikilla. Miesten aika meni ulkotöissä.
Tiistai 11.1.
Auditorio muuntui ompelimoksi. Meillä on oikeastaan aika paljon ommeltavaa jonossa, mutta nyt aloitettiin kaikkein akuuteimmasta eli ruokailuvälinepusseista. Hopeiset lusikat, veitset ja haarukat on hyvä säilyttää niille vartavasten valmistetuissa koteloissa, mutta jos koteloita ei ole, voidaan valmistaa kankaasta säilytysrullat. Materiaaliksi tarvitaan pestyä puuvillakangasta ja vanutäytettä pehmikkeeksi. Löysin Kotilieden sivuilta hyvän kuvan aiheesta, idea selviää siitä.
Toin kotoa vanhan ompelukoneeni, joka ei yhtään tykännyt muuttaa museoon töihin. Kone rupesi temppuilemaan niin paljon, että katsottiin parhaaksi luopua siitä. Onneksi Kisällissä oli yksi toimintakuntoinen Pfaff edullisesti tarjolla, kävin hakemassa sen museolle. Vähän vielä tarvitaan valaistusta lisää, niin hyvin pystyy työskentelemään.
Maanantai 10.1.
Korona leviää taas vauhdilla, osa työntekijöistä siirtyi etätöihin. Paikallaolijoille yritän löytää työtehtävät ja -pisteet niin, ettei tarvitse työskennellä samassa tilassa toisen kanssa. Anita luetteloi valokuvia yläkerran toimistohuoneessa, Johanna skannaa ja luetteloi postikortteja kokoelmienhoitohuoneessa, Erja luetteloi lehtileikkeitä Terhin huoneessa (Terhi on etätöissä/karanteenissa) ja Tainalle tehtiin oma soppi auditorioon. Jonna on keskiviikkoisin auditoriossa, kun Taina ei ole paikalla ja torstaisin Terhin huoneessa, kun Erja ei ole paikalla. Martti, Tero ja Reko tekevät ulkona töitä ja Timolla on oma työtila esineiden vastaanottohuoneessa. Sitten vaan pestään käsiä jatkuvalla syötöllä, pyyhitään ja desinfioidaan pintoja koko ajan ja käytetään maskeja, niin eiköhän se siitä sitten...
Keskiviikko 5.1.
Vein loppuvuoden kirjanpitomapit tilitoimistoon. Sitten ryhdyin taas työhuoneen raivausoperaatioon. Onneksi on monta käsiparia ulkotöissä, varsinkin silta ja vastarannan kävelytie ovat vaarallisen liukkaita. Kun välillä on plussaa ja välilä miinusta, niin saa kyllä koko ajan olla hiekoittamassa kulkureittejä.
Tiistai 4.1.
Eilinen ja tämä päivä kuluivat tuttuun tapaan kirjanpidon parissa. Tilastojen laatiminen vie paljon myös aikaa näin alkuvuonna, kun ryhdytään tekemään toimintakertomusta. Hiukan kuitenkin ehditään kokoelmiakin luetteloida. Erjalla on hurja urakka lehtileikekokoelman järjestämisessä. Lauri on ottanut talteen mielenkiintoisia artikkeleja eri aiheista, muutama kaupunkiarkkitehtuuria käsittelevä tähän piristykseksi.