Liedon museo
Museonjohtajan päiväkirja 2022
On mukava lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä, kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä ja nykyään yhä useammin erilaisten sähköisten palvelujen kautta. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.
Museonjohtajan päiväkirja 2023
Lauantai 31.12.
Näin vuoden viimeisenä päivänä on hyvä luoda pieni silmäys kuluneeseen vuoteen, kun luettelotiin ja järjestettiin kokoelmia, rakennettiin näyttelyitä, tyhjennettiin vinttejä, siirrettiin isoja esineitä makasiinisäilytykseen, korjattiin kattoja, rännejä ja kameroita, hankittiin uusi hylly myyntituotteille ja uudet hanat WC-tiloihin, järjestettiin talkoita, tapahtumia ja koululaispäiviä, leivottiin ja siivottiin, hoidettiin pelargoneja, torjuttiin vieraslajeja, kylvettiin ja korjattiin satoa, avattiin jokipolku ja esiintymislava, tehtiin vauriokartoitus ja kustannusarvio Annatuvalle, uusittiin sulkujen nostomekanismi, siirrettiin kiviä pois vesiaukon edestä ja kiinnitettiin patokiviä, uusittiin loputkin välpät, huollettiin turbiini, puhdistettiin vesikanava ja turbiinisäiliö, dokumentoitiin kulttuuriympäristöä ja aktivoitiin vapaaehtoisia, ohjattiin harjoittelijoita ja tuettiin pitkäaikaistyöttömiä, osallistuttiin koulutuksiin ja järjestettiin niitä, hankittiin kävelysauvoja ja pidettiin huolta työntekijöiden hyvinvoinnista, julkaistiin Liedon kylistä ja kaupunginosista kertova kotiseutuportaali, osallistuttiin ukrainalaisten kotouttamiseen sekä tietysti pidettiin museoita avoinna niin Tarvasjoella kuin Nautelankoskellakin.
Torstai 29.12.
Aika on mennyt Kotiseutuportaalisivuston viimeistelyyn. Tänään julkaisimme sen. Tästä on hyvä jatkaa.
Maanantai 19.12.
Joulukuu on ollut aika haipakkaa. Koskikirkko pidettiin kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina ja edustajiston kokous heti perään maanantaina. Vanhalinnaan kokoonnuttiin torstaina ilmastolupauskokoukseen ja elokuvantekijöiden kanssa palaveerattiin lauantaina. Muinaistekniikan opiskelijat vierailivat museossa viime viikon tiistaina ja Kalervo toi uusia runokirjojaan museolle torstaina.
Byrokratia vie näin loppuvuonna paljon aikaa, erityisesti Annantuvan hanke on työllistänyt meitä paljon. Kotiseutuportaalikin vaatii vielä loppurutistuksen ennen julkaisemista. Kirjat ovat nyt joutuneet odottelemaan vuoroaan.
Torstai 1.12.
Kokoelmien järjestämistä ja kuun vaihteen raportteja. Taina hoiti pelakuut ja auttoi yhden kirjahyllyn kasaamisessa, kun vaihdettiin umpipääty auditorion hyllyyn.
Keskiviikko 30.11.
Taina ja Teemu tulivat amerikkalaisen 4H-nuoren kanssa käymään museolla, Emma opasti ansiokkaasti. Muuten keskityimme kokoelmiin, Terhi valokuviin, Johanna postikortteihin, Anne tekstiileihin ja Jonna kirjoihin. Timo aloitti lyhtyjen täyttämisen ja koekäytön sunnuntaita varten.
Tiistai 29.11.
Biodiversiteettialueen lehdistötilaisuus pidettiin melko sumppuisessa säässä. Samalla kun siellä suunnalla olin, kävin hakemassa toimimattomat kyntteliköt Annantuvasta, jospa niistä vielä saisi... Yksi onneksi toimii vielä.
Maanantai 28.11.
Eevan kanssa käytiin läpi Kotiseutuportaaliaineistoja. Sitten - pitkästä aikaa - jumpattiin Callaneticsin tahtiin.
Perjantai 25.11.
Pirkko haki kirjoja Liedon sotaveteraanien perinteisten jouluarpajaisten voitoiksi. Muutenkin päivä kului kirjojen parissa.
Torstai 24.11.
Tänään oli kokoelmien järjestämispäivä. Lähetin vahtolaisille kyselyn, ottaisivatko Vahdon nuorisoseuran näytelmäkirjaston, kun ei oikein ole meidän keruualuettamme. Näyttelyhylly saatiin alustavasti aakkosjärjestykseen, pientä hienosäätöä vielä...
Keskiviikko 23.11.
Palaveripäivä alkoi elokuvan tekijöiden kanssa ja jatkui Kotiseutuportaalin ohjausryhmän kanssa.
Tiistai 22.11.
Timo on aloittanut tuplien laittamisen myllärintupaan. Jonna järjestää romaaneja aakkosjärjestykseen. Muu kirjojen järjestäminen ei paljon edistynyt kaikenlaisten byrokraattisten tehtävien vuoksi.
Maanantai 21.11.
Terhi keskittyi tiedotteen tekemiseen. Liitimme Kyöstilän biodiversiteettialueen perustamisen osaksi Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaushanketta. Tästä pidetään lehdistötilaisuus, ja sitä varten täytyy tehdä kutsu ja tiedote medialle. Maija teki pohjan, ja sitä muokattiin yhdessä. Lähetettiin tarkastettavaksi Anitalle, Ismolle ja Päiville, jotka tiedotteessa myös mainitaan. Terhi halusi sellaisen kuvan, kun istun työpöytäni ääressä kirjapinojen takana niin, että hiukan päälakea vaan näkyy. Mutta kyllä sekin siitä sitten...
Sunnuntai 20.11.
Onneksi Emmalle sopi tulla hiukan aikaisemmin töihin. Hän leipoi suklaakakun ja omenapiirakan, pesi vessat ja jäätelöaltaan. Uudella kahvimyllyllä saa jauhettua tarkan grammamäärän, kokeiltiin ja hyvää tuli! Sepon esitelmä keräsi asiasta kiinnostuneen yleisön, joka jo innolla odottaa ensi kesän näytelmää.
Lauantai 19.11.
Tulin vielä järjestämään hyllyjä, mutta nyt täytyi vaan laittaa kirjat paikoilleen ja jättää kirjaaminen ensi viikkoon.
Perjantai 18.11.
Kirjojen järjestäminen on niin hidasta puuhaa, että ei saada sunnuntaiksi kaikkia hyllyjä valmiiksi. Varsinkin, kun tulee kiiloina muita asioita hoidettaviksi. Muun muassa kaupungin taidekokoelma vaati tänään hiukan huomiota osakseen.
Torstai 17.11.
Pahkamäen ekaluokkalaiset kävivät vuorostaan tutustumassa vesivoimaan. Siinä sivussa etsittiin myllärin emännän karanneet pikkupossut ja ihmeteltiin lepakoiden talvehtimista. Loppupäivä kului kokoelmien parissa.
Keskiviikko 16.11.
Eeva on ottanut kulttuuriympäristövalokuvia Tarvasjoella nyt kun lehdet ovat pudonneet puista. Terhi järjesti niitä paikoilleen ja muitakin valokuvia. Ilmastolupaushankkeelle tehtiin oma sivunsa projektien alle, järjestettiin samalla sivut uudelleen vähän informatiivisempien otsikoiden alle. Minä pähkin kirjahyllyjen kanssa. On tuollainen sikinsokinenkin kirjahylly omalla tavallaan mielenkiintoinen.
Tiistai 15.11.
Lähikoulun 2-luokkalaisten kanssa tutustuttiin vesivoimaan aamupäivällä. Ilmastolupaus ja siihen liittyvät asiat olivat tapetilla iltapäivällä. Maija tuli paikan päälle, kun ei saatu etäyhteyttä toimimaan. Jouduimme soittamaan atk-tukeen, ja kyllähän se ongelma pienen pähkäilyn jälkeen ratkesi. Uusi jääkaappi saapui ja laitettiin paikoilleen. Härkätien ympäristönsuojelyhdistys kokoontui illalla vielä vuosikokoukseen.
Maanantai 14.11.
Välppä oli taas kerännyt paljon joen tuomaa roskaa, mutta heinähangoilla siitä selvittiin. Iso möykky vaati nostovoimaa eri suunnista, mutta kyllä sekin sieltä ylös saatiin, kun aikamme ährättiin.
Sunnuntai 13.11.
Voi hyvänen aika, kylläpäs nyt kaikki hajoaa, kahvimylly ei suostunut toimimaan lainkaan. Onneksi Emman äiti oli kiltti ja toi meille kotoa kahvia, niin pärjättiin.
Perjantai 11.11.
Kaikenlaisia vastoinkäymisiä. Keittiön jääkaappi on jo pidemmän aikaa ollut hiukan kiikun kaakun, ja nyt tuntui, että ei pidä kylmänä vaikka laitetaan maksimille. Sähköäkin taitaa kulua aika paljon. siispä ei muuta kuin jääkaappi pois paikaltaan, sivuseinä ja yläkaappi pois ja maanantaina tulee uusi jääpakastinkaappi tilalle. Saadaan erityisruokavaliotarjottavat jatkossa omaan pakastustilaansa, eli ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin.
Torstai 10.11.
Viikko on kulunut tiiviisti kokoemien järjestämisen parissa. Satu ehti kuitenkin kokeilla, miten taiteen avulla voisi hahmottaa kulttuurimaiseman muutosta. Piirrettyä lisättyä todellisuutta Penttilästä, olkatten hyvä:
Maanantai 7.11.
Postikorttien luettelointia, valokuvatietojen täydennystä, varmuuskopiointia, hankeaineistojen läpikäymistä, ojarumpujen avaamista pudonneiden lehtien aiheuttamista tukoksista. Ja päiväkirjan kirjoittamista.
Eeva lähetti kivoja kuvia Maritasta ja Kalervosta. He ovat olleet Tarvasjoella dokumentoimassa kulttuuriympäristön muutosta ja valokuvaamassa vanhoille kuville nykypäivän pareja. Hiukan oli etsimistä ja haasteita joissakin paikoissa.
Perjantai 4.11.
Johanna piti etäpäivän ja jatkoi Loukinaisten kouluun liittyvän haastattelun litterointia. Museolla jatkui valokuvien parissa puuhailu. Kulttuuriympäristön dokumentointikuvia on hyvä välillä myös päivittää. Kulttuuriympäristö muuttuu ja muutosta käydään kuvaamassa, mutta muutoksia on hyvä kirjata myös jo kuvattujen kuvien luettelointitietoihin. Aiemmin dokumentoidut kulttuuriympäristöt voivat muuttua rakentamisen seurauksena tai kun joku rakennus puretaan, romahtaa tai muuten tuhoutuu esimerkiksi salaman syttyttämässä tulipalossa. Alla olevat valokuvat on otettu Saukonojantien varrelta Pettisistä, Penttilän tilan kohdalta. Vanhimmat kuvat Penttilän rakennuksista ovat oletettavasti 1920-luvun alkupuolelta. Uudempi kuva, jossa autioitunut Penttilän talo näkyy kuvan vasemmassa laidassa, on vuodelta 2014. Rakennusten välistä näkyy keltaista Prusilan taloa. Uusin kuva, jossa Penttilän rakennuksia ei enää ole, ja Prusilan talo on kokonaan näkyvissä, on tämän vuoden marraskuulta.
Torstai 3.11.
Tarja kävi pitämässä kolmikantapalavereja. Johannalla oli etäpäivän litteroinnin jälkeen taas postikorttipäivä. Timon työsarkaa olivat mylly ja pihatyöt. Vesikatkon jälkeen putkissa oli reilusti ilmaa. Taina kävi läpi kaikki hanat ja vessat ja päästi niistä vuorotellen, varovasti ja pikkuhiljaa vettä valumaan, kunnes kaikki toimivat jälleen normaalisti. Ei tarvitse sitten sunnuntaina museovieraiden pelästyä paukkuvia putkia.
Valokuvien järjestäminen ja uudelleennumerointi jatkuu. Kun kuvia alettiin luetteloida, ei osattu ajatella, kuinka paljon niitä museon kokoelmiin vuosien aikana kertyy. Varsinkin digitaalisen lahjoittamisen mahdollisuus kartuttaa valokuvakokoelmia, kun lahjoittaja ei joudu luopumaan alkuperäisistä paperikuvistaan, vaan lainaa ne museolle digitoitavaksi. Valokuvat on luetteloitu peräkkäisille päänumeroille. Lahjoittajat ovat saaneet omat päänumeronsa, ja esimerkiksi hankkeen aikana kuvatut dokumentointikuvat on luetteloitu juoksevasti omalle päänumerolle.
Myöhemmin tämä numerointi on todettu käytössä hankalaksi, joten päätimme uudistaa valokuvien numeroinnin kokonaan. Nyt valokuvat on jaettu neljään kategoriaan: kulttuuriympäristön dokumentointi, museon oman työn dokumentointi, julkiset kokoelmat ja yksityiset kokoelmat. Kultturiympäristökuvat saavat kylän mukaisen päänumeron, kiinteistön mukaisen alanumeron ja kaikki tätä kiinteistö koskevat kuvat saavat juoksevan yksilöintinumeron. Näin eri kylien kuvat on helppo löytää ja saman kylän eri kiinteistöjen kuvat löytyvät samasta paikasta omista kansioistaan. Kunhan ne ensin siirretään omille paikoilleen ja numeroidaan kuvat sekä kansioihin että luettelointitietokantaan. Mutta vähitellen asia etenee. Jälleen muutama kokonaisuus löytyy helpommin.
Keskiviikko 2.11.
Vesi poikki, etäpäivä.
Tiistai 1.11.
Pekka on tehnyt suuren työn käydessään läpi Kalevin lahjoittamia kuvia Liedon kylien rakennuksista. Kalevi on ennen lahjoitusta tunnistanut valokuvia tätinsä kanssa ja merkinnyt tiedot muistiin. Nyt Pekka vielä tarkisti kuvat omalta osaltaan. Muutama aiemmin tunnistamaton kuva sai merkinnän kylästä ja talosta, osan tietoja korjattiin ja osan tiedot tarkentuivat. Seuraavaksi kuvat järjestetään niin, että saman kylän kuvat ovat peräkkäin, tunnistamattomat kuvat viimeiseksi. Sen jälkeen kuvat numeroidaan museon luettelointinumeroilla. Ja sitten päästäänkin luetteloimaan.
Maanantai 31.10.
Talviaika on alkanut, mutta aurinko paistoi niin kirkkaasti, että päätimme Johannan kanssa pitää päivän alkajaisiksi pienen siivoustuokion. Kaunis aurinko lämmittää, mutta paljastaa myös kaikenlaista. Taina siirsi pelakuut myllärintuvasta Lauri Nautelan museon kahvioon ja auditorioon talveksi turvaan. Hän ehti myös tyhjentää ulkoroskikset. Timo hoiti myllyn turbiinin rasvauksen ja teki pihatöitä.
Siivouksen jälkeen keskityttiin Johanna kanssa loppupäivä kokoelmiin eli valokuviin ja postikortteihin. Pekka tuli tunnistamaan valokuvia, se homma jatkuu vielä. Yhden valokuvakokoelman järjestäminen ja numerointi tuli valmiiksi. Lahjoitukseen kuuluu esimerkiksi viereinen kuva Liedon kirkosta ennen vuoden 1902 laajennusosan rakentamista. Kuvassa näkyy itäseinän ikkuna sekä maalauskoristelut. Laajennuksen myötä itäseinä puretiin ja kirkon päätyyn rakennttiin tiilinen uusgoottilainen kuori.
Perjantai 28.10.
No niin, 0- ja 1-luokat ovat muutamaa kirjaa vaille hyllyissä, ensi viikolla on hyvä aloittaa 2-luokasta. Johanna etsi valmiiksi ensi maanantain valokuvatunnistusta varten tiedot. Vilma laittaa Tarvasjoen kyliä Kotiseutuportaaliin. Niitä on 26.
Torstai 27.10.
Nyt ollaan kirjojen kanssa jo siinä vaiheessa, että voidaan alkaa täyttää pikku hiljaa tietokirjojen hyllyjä. Luokat 0,0 - 0,4 saatiin mukavasti hyllyille. Sitten tuli hiukan tenkkapoo, kun osa luokan 0,5 kirjoista on näyttelytilan kirjastonurkassa. Päätettiin, että ei jätetä niitä varten tilaa käsikirjaston hyllyille, vaan kirjataan saatetietoihin paikaksi näyttely, sieltä ne sitten löytyvät tarvittaessa.
Keskiviikko 26.10.
Hetken pystyimme keskittymään kokoelmien hoitoon, Terhi valokuvakokoelman ja minä kirjakokoelman. Muutama esinekin löysi paikkansa säilytystiloissa.
Maanantai 24.10.
Varsinais-Suomen museoiden Ilmastolupaus -hanke kokoontui teemalla ekologinen sähkö. Puheenvuoroja oli aurinkopaneeleista ja niiden käytöstä museomiljöössä. Aurinkovoiman lisäksi tutustuimme vesivoimalaan ja hiukan katseltiin lahoaitaakin. Ruuaksi tarjottiin kasvissosekeittoa ja kahvin kanssa vegaanista suklaakakkua.
Sunnuntai 23.10.
Tulin jo hyvissä ajoin, koska kirjat vaativat nyt paljon huomiota osakseen. Klas poikeksi ja kertoi Outokummun uutisia. Kävin kaupassa hakemassa huomista varten tarvikkeita. Emmalla piti kiirettä, mutta hän lupasi jäädä niin pitkäksi aikaa, kuin tarve on. Leivotaan yksi vegaaninen suklaakakakku, yksi tavallinen kasvispiirakka ja yksi gluteeniton piirakka puoliksi kasvis/kinkku.
Lauantai 22.10.
Olipa hyvä, että tulin käymään, intialainen museovieras oli kovin tyytyväinen, kun olikin museo avoinna. Laurikin poikkesi, juteltiin hiukan Tarvasjoen asioista, ennen kaikkea maisemanmuutosvalokuvanäyttelystä.
Perjantai 21.10.
Päivä kului kokoelmien parissa, järjestelin kirjoja. Erottelin kaksoiskappaleita ja poistettavia kirjoja omiksi pinoikseen. Aloitin Laurin kirjojen järjestämistä, mutta hiukan miettimistä vaatii. Hyllytila on rajallista.
Torstai 20.10.
Jonna täytti tien kuoppia ja Timo hoiti vesivoimalan rasvauksen ja teki biodiversiteettikylttiin reiät, että saadaan se tolppaan kiinni. Jonna ja Timo kävivät kiinnittämässä taulun paikoilleen. Muutama museovieras poikkesi, Anne palveli heitä ystävällisesti. Muuten Anne on keskittynyt tekstiilien kirjaamiseen, Johanna postikortteihin, Satu valokuviin ja minä kirjoihin.
Keskiviikko 19.10.
Kirjojen uudelleen numerointi ja järjestäminen on hidasta puuhaa, ainakin näin aluksi. Sain hyllyihin sijoitettua 62 nidettä. Sitten menimmekin Annantuvalle. Laitettiin biodiversiteettikyltin tolppa paikoilleen ja tyhjennettiin räystäskouruja.
Tiistai 18.10.
Kokouskutsun laatimisen jälkeen oli hetki aikaa järjestää kirjakokoelmaa. Laurin kirjakokoelmassa on noin 8 000 nidettä, lisäksi on pienempiä kokoelmia eri lahjoittajilta ja sitten vielä omat hankinnat, lähinnä ammattikirjallisuutta. Aloitin ammttikirjallisuudesta. Ne sijoitetaan ensimmäiseen hyllyväliin käytön helpottamiseksi. Täydensin pyynnöstä Kotiseutuportaalin maksatushakemusta.
Maanantai 17.10.
Aamupäivän byrokraattisten koukeroiden jälkeen pystyin hetken keskittymään kokoelmien järjestämiseen. Kokoelmienhoitohuoneessa rupesikin olemaan jo lievä ahtimus ja säilytystiloissa lievä kaaos.
Perjantai 14.10.
Päivä kului virallisten asioiden hoitamiseen, laskujen maksamiseen ja muuhun byrokratiaan.
Torstai 13.10.
Museologian opiskelijat vierailevat syksyisin Nautelankosken museossa teemalla "Museo yhteisössään". Tänään kerroimme heille Liedon museon yhteistyökuvioista ja ylipäätään kaikesta, mitä museotyö Liedossa pitää sisällään. Meillä oli hienoja pohdiskeluhetkiä muun muassa osallistavasta opastuksesta, jossa ikään kuin ei olekaan perinteistä yhtä opasta, jota vieraat kuuntelevat, vaan kaikki osallistuvat opastukseen. Tuvassa Terhi kertoi ihania folkloretarinoita, pirunkynnyksestä ja paholaisesta, joka voi suu auki nukkuvalta varastaa sielun. Käytiin muinaismuistoalueella ja ihailtiin koskea, sitten Vilma opasti myllyssä. Sahan raunioilla ja jokirannassa puhuttiin maiseman merkityksestä.
Keskiviikko 12.10.
Terhi järjesti valokuvalahjoituksia omiin kansioihinsa ja minä tein taloushallintoa. Johanna jatkoi postikorttien parissa ja Anne tekstiilien. Anne myös asensi Zoomin uuteen kannettavaan, vanha kannettava kun sanoi itsensä lopullisesti irti.
Tiistai 11.10.
Tehtiin Timolle oma kansio, johon hän laittaa valokuvia eri työvaiheista, kun hän valmistaa puisia koruja museon myyntituotteiksi. Alotettiin raportin kirjoittaminen. Valittiin sopivia kuvia, joihin hän kirjoittaa selostuksen. On hyvä aina välillä miettiä, mitä tekee ja miksi.
Maanantai 10.10.
Taina haravoi sisäänkäynnin edustan niin, että haravanjäljet näkyvät hiekassa. Vilma valmisti iltaryhmää varten kolmea eri versiota pastasalaatteja: yhdessä oli tonnikalaa, toisessa vuolusavukanaa ja kolmas oli gluteeniton kanasalaatti. Hän teki myös saaristolaisvoileipiä, joihin tuli päälle juustoa, kinkkua, salaattia, tomaattia ja kurkkua. Terhi haki kasvimaalta persiljaa koristeeksi. Terhi myös kuorrutti Emman leipomat suklaakakut. Kun Vilma joutui lähtemään, tuli Irmeli avuksi. Minä jouduin vielä uudelleen käymään lamppukaupassa ostamassa himmennettäviä lamppuja auditorioon, nyt toimivat kaikki.
Sunnuntai 9.10.
Toin kauppaostokset museolle huomista varten, Emma leipoi omenapiirakkaa ja suklaakakkuja. Museovieraita kävi yli 70, osa aivan Saksasta saakka.
Lauantai 8.10.
Välpät keräävät joen tuoman roskan. Kun puun lehtiä on paljon, ne tukkivat kanavan, silloin pitää ottaa heinähanko ja harava ja koukkia röhnät pois. Koko päivä siinä meni, työ herätti myös museoalueella vierailevien kiinnostuksen. Harava jäi jumiin välpän tankojen väliin, onneksi Henna ja Niilo olivat reippaita ja auttoivat.
Perjantai 7.10.
Järjestettiin auditoriossa niin, että sinne mahtuu pöytien ääreen riittävästi ihmisiä maanantaina. Siivottiin muutenkin, pestiin lattiat ja vietiin taas ylimääräistä kertynyttä tavaraa pois.
Torstai 6.10.
Jonna pesi auditorion portaat ja lattian sekä imuroi tuolit. Kannoimme radioamatööripöydän tavaroineen pois tieltä. Maanantaina tarvitaan pöytätilaa noin 20 henkilölle auditoriossa. Terhi palautti lahjoittajan aineistoja ja tarkisti hänen kanssaan vielä tiedot. Johanna tarkisti Taimelasta tuotujen esineiden luettelointitietoja ja otti valokuvia esineistä, sitten voidaan viedä paikoilleen säilytystiloihin. Minäkin sain pitkään odottaneet ukrainalaiset kolikot luetteloitua ja paikoilleen. Taina täytti kuoppia tiessä, Timo hoiti myllyn ja haravoi. Yhden puulaatikon poistimme esinekokoelmista, siirsimme sen häkkivarastoon käyttöön.
Keskiviikko 5.10.
Tuomas vaihtoi myllyn paloilmaisimet, Timo oli hänellä assistenttina. Osa ilmaisimista on aivan katonrajassa, tarvittiin taas pitkät tikkaat. Vein Marjaanalle vielä tarkistusta odottavien taidekokoelman teosten listat. Hain kortiston Opintieltä, samalla toin laatikollisen Liedon historiateoksia museolle. Jonna pesi ikkunat, laitettiin myös hyllyjä säilytystiloihin. Anne kirjasi tekstiilejä ja Johanna luetteloi postikortteja.
Tiistai 4.10.
Timo ja Jonna laittoivat Annantuvalla vesiputkia paikoilleen. Tarja käväisi, annoin hänelle tehtäväksi tarkistaa Kisällin taideteokset. Tyhjensin auditorion. Täytin kaavakkeita. Vein liitupiiput takaisin säilytystilaan omille paikoilleen. Päivitin näyttelysivut ja avoinnaolot. Printtasin huomista varten kaupungintalon, Valmakodin ja Amandakodin tarkistettavat teokset.
Maanantai 3.10.
Anitalla oli viimeinen työpäivä. Katsottiin kaikki asiat kuntoon ja juotiin läksiäiskahvit. Muuten minun päiväni kului kirjanpidon parissa, Terhillä valokuvien ja Johannalla postikorttien.
Sunnuntai 2.10.
Piti olla tänäänkin vapaapäivä, mutta ei ollut tänäänkään. Pakettiautoilevalle vapaaehtoistyöntekijälle sopi tämä päivä, niin vietiin sitten Taimelaan halkoprässi.
Lauantai 1.10.
Piti olla vapaapäivä, mutta ei ollutkaan. Pakettiautoilevalle vapaaehtoistyöntekijälle sopi tämä päivä, niin vietiin sitten Annantuvalle syöksytorvien päihin tulevia vesiputkia paikoilleen.
Perjantai 30.9.
Aina välillä pitää siivota myös tietokoneita. Terhi järjesti luettelointitietokoneen C-asemalle tallennettuja tiedostoja oikeille paikoilleen ja poisti turhia, minä tein samaa hommaa kokoelmien taidekansiossa. Biodiversiteettitaulu oikoluettiin vielä kerran ja lähetettiin opasteen tekijälle.
Torstai 29.9.
Kivien siirtourakka jatkui. Harri porasi siirrettäviin kiviin lenkit ja veti ne vinssillä pois vesiaukon edestä. Saimme Kotiseutuportaalin maksatushakemuksen valmiiksi ja lähetimme sen eteen päin. Hiukan ehdin järjestää Liedon kaupungin taidekokoelmaakin ennen kuin Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen hallitus kokoontui täällä.
Keskiviikko 28.9.
Lähikoulun oppilaat tulivat aamulla opettelemaan vesinäytteiden ottamista. Johanna oli paikalla heidän kanssaan, koska minä olin kaupungintalolla kartoittamassa taidekokoelmaa. Markun iltaryhmälle kerrottiin pienoismallin äärellä kivikauden ihmisten elämästä.
Tiistai 27.9.
Liedon kaupungin taidekokoelman kartoitus vei tämän päivän kokonaan, eikä riittänytkään. Huomenna jatkuu.
Maanantai 26.9.
Pitkästä aikaa tavattiin livenä Naantalissa, siis Varsinais-Suomen ammatillisesti hoidettujen museoiden johtajat. Teemana olivat museoiden säilytystilat ja vanhojen rakennusten kunnossapito.
Sunnuntai 25.9.
Tulin tarkastamaan vesitilanteen, ja hyvä oli että tulin: Emma oli aika kiireinen kahvilassa ja opastuksissa. Jäin hetkeksi auttamaan. Pihalla oli mellastettu, yksi ilmoitustaulukehikko oli kaadettu ja aitan salvoksia hajotettu.
Lauantai 24.9.
Pidin eilen vapaapäivän. Vesi on niin matalalla, että tänään piti tulla kiertämään turbiinin vedenmenoaukot kiinni ja irroittaa generaattori verkosta. Harri tuli samalla katsomaan kivien tilanteen, josko hänellä olisi joku keino siirtää niitä.
Torstai 22.9.
Saatiin Kotiseutuportaalin maksatushakemus melkein valmiiksi. Skannasin yhden postikorttialbumin issue-valmiiksi pdf:ksi, hienoja vanhoja kortteja Turusta ja Helsingistä.
Keskiviikko 21.9.
Tämä päivä meni totaalisesti Liedon taidekokoelman järjestämiseen. Muutin kokoelman nimen Liedon kunnasta Liedon kaupungiksi ja lisäsin paikkatietoihin yksikköjä, niin on helpompi hahmottaa. Täydensin muutenkin luettelointitietoja ja selkeytin sijoituspaikan tarkennusta. Lähetin listan kouluihin sijoitetuista teoksista ja pyysin Lailaa tarkistamaan, onko joku huone sellainen, joka siirtyy hyvinvointialueelle. Jonna otti istuintyynyistä päälliset irti, ne laitettiin pesukoneeseen, jospa niistä vielä olisi...
Tiistai 20.9.
Lailan, Johannan ja Marjaanan kanssa sovittiin, miten edetään kaupungin taidekokoelman niiden teosten kohdalla, jotka ovat sote-alueelle siirtyvissä tiloissa. Lupasin, että museosta käydään tarkastamassa teokset ja tehdään listat. Taideteokset saavat tässä vaiheessa jäädä tiloihin, mutta myöhemmin saattaa siirtoja tulla ajankohtaiseksi. Heikki tuli tarkistamaan aurinkovoimalan mittarit ja suunnittelemaan mahdollista nettiseurantaa voimalalle. Soitimme Fortumille, koska minun käsitykseni oli, ettei aurinkovoimalan tuotto näy heillä missään. Mutta kyllä se näkyy, kulutus on vaan niin suuri, että aurinkovoima ei yksistään kata sähkön kulutusta. Jussi kävi allekirjoittamassa PRH:lle lähtevät kaavakkeet. Saimme vielä ennen kotiinlähtöä syötettyä Hyrrään sulkuprojektin täsmennetyt hankesuunnitelmat kustannusarvioineen ja talkootyösuunnitelmineen.
Maanantai 19.9.
Byrokratia ja työllisyydenhoito haukkasivat tämän päivän työtunnit. Timo huolehti vesivoimalasta ja Taina pelargoneista.
Sunnuntai 18.9.
Tulin sen verran käymään, että tarkistin veden pinnan tason turbiinisäiliössä. Emma huolehti museon avoinna pidosta ja vielä ennen kotiin lähtöä tarkisti, että kaikki on vesivoimalan osalta kunnossa.
Lauantai 17.9.
Sen verran on satanut ja vesi noussut myllylammessa ja turbiinisäiliössä, että liitettiin vesivoimala verkkoon.
Perjantai 16.9.
Toteutettiin tämän aamun koululaisten kanssa esihistoriaan tutustuminen päinvastaisessa järjestyksessä kuin yleensä. Aloitimme siitä vitriinistä, jossa on esillä Laurin löytöjä löytöpaikan mukaan sijoitettuna. Sitten siirryttiin perusnäyttelyn vitriineihin ja lopuksi tutustuttiin kivikauden ihmisten elämään pienoismallin avulla. Ajatus oli, että kaikki katsoisivat myös vitriinien esineitä ja ymmärtäisivät niiden kautta saatavan informaation. Toimii näinkin päin, mutta ehkä kuitenkin on parempi järjestys ensin tutkia pienoismallia ja sitten vasta katsoa pienryhmissä vitriinejä. Lopuksi mennään aina ulos kalliomaalausten äärelle ja muinaismuistoalueelle. Krisse toi Kotiseutuportaalihankkeeseen tekemiensä talkootöiden yhteenvedon. Vielä hiukan vaati biodiversiteettitaulukin meidän huomiotamme.
Torstai 15.9.
Aamupäivän koululaisvierailun jälkeen Alex ja Thomas tulivat purkamaan Rebecan näyttelyn. Shadow Fliers on esillä vielä maaliskuuhun saakka Luonnontieteellisessä keskusmuseossa, ennen kuin lähtee takaisin kotiinsa Yhdysvaltoihin. Kalevi ja Pekka toivat Kotiseutuportaalihankkeessa tekemiään valokuva-aineistoja Terhille. Saatiin vähän raivattua tilaa kokoelmienhoitohuoneeseen, kun vietiin näyttelystä pois otetut esineet tarkistuksen jälkeen paikoilleen säilytystiloihin.
Keskiviikko 14.9.
Anne luetteloi Hannelen tekstiilit, silitti ne ja ompeli niihin tunnistenumeron. Sitten kääröttiin heidät nätisti rullalle silkkipaperin kanssa. Tein yhdestä Joukon albumista heiluriskannerilla pdf-version, josta voi halutessaan tehdä issue-version nettisivuille. Johanna jatkaa postikorttien luettelointia ja Vilma kotiseutuportaalisivustoa. Biodiversiteettitaulun tekstejä muutettiin kommenttien perusteella ja Satu taittoi siitä uuden version.
Tiistai 13.9.
Päivän kohokohta oli, kun Arto, Aleksi, Johanna, Joona ja Vilho tulivat porukalla vesikanavan aukaisutalkoisiin. Saatiin rautakankien, piirunpätkien, taljan ja liinojan kanssa avattua jääpadon vedenmenoaukkoa.
Maanantai 12.9.
Järjestin Tarvasjoen museosta tuodut paperipinkat kahteen mappiin, toiseen käytännön ohjeet ja toiseen näyttelyiden ja esineiden tiedot ja tarinat, eli yksi paperipino työpöydällä vähemmän. Timo laittoi orren takaisin paikoilleen ja järjesti varastoa. Hannele toi kaksi sokerisäkeistä valmistettua pyyhettä täydentämään edellistä lahjoitusta. Sitten kun lahjakirja saatiin asianmukaisesti täytettyä ja allekirjoitettua, Hannele ja Lea menivät pariksi tunniksi raivaamaan vesikanavaa. Kaikki irtonainen veden mukanaan kuljettama roska täytyy ottaa ensin pois ennen kuin päästään kivien siirtelyyn. Ihmeteltiin kuivaa koskea, vesi ei ole lähes 90 vuoteen ollut näin matalalla, viimeksi tällaista kuivuutta on ollut vuonna 1936. Toisaalta, nyt hiidenkirnujen alut näkyvät hienosti kalliossa. Koskilivekamera ottaa aina välillä nokkiinsa sähkökatkoista, mutta asiantuntijan kanssa saatiin se taas toimimaan.
Sunnuntai 11.9.
Sillä lailla. Tulin pitämään museota ja kahvilaa avoinna, ja kauhunäky odotti minua ulkovarastossa. Orren kiinnitysköysi oli pettänyt, ja kaikki orsien päällä olleet tavarat romahtaneet alas. Onneksi ei sitten kuitenkaan sen suurempia vaurioita ollut tullut, selvitään siivoamalla. Eija tuli skannaamaan ja luetteloimaan Joukon tuomia valokuvia. Emmakin pääsi vähäksi aikaa, hän ryhtyi tekemään vapaaehtoistyötä nettisivujen kääntämisen parissa.
Perjantai 9.9.
Anne opiskeli tekstiilien kirjaamista ja tietojen tarkistusta sähköiseen tiedonhallintajärjestelmään. Laitettiin piianpuvut pesukoneeseen, ovat sitten taas ensi kesäksi puhtaat ja silitetyt kun sesonki alkaa. Biodiversiteetitaulu saatiin omasta mielestämme valmiiksi, lähetettiin vielä Mialle ja Markulle lopullista tarkistusta varten. Vein aika monta pussillista roskaa ulkovarastosta pois, sekin rupeaa selkeytymään. Muutama museovieraskin palveltiin.
Torstai 8.9.
Anne ja Satu aloittivat Opintiellä tekstiilien säilytystilan järjestämisen. Samalla kun tekstiilit pakataan ja laitetaan omille paikoilleen, tarkistetaan niiden kunto ja luettelointitiedot. Johanna tuli tutustumaan taidekokoelman säilytystilaan. Sovimme hiukan askelmerkkejä niiden taideteosten kohdalla, jotka ovat tulevan sote-alueen tiloissa. Koska kahvimaito oli vähissä, hurautin kaupan kautta museolle palatessani. Sitten saimme päivitetyt hankesuunnitelmat talkootöineen tehtyä ja lähetettyä Eevalle. Päiviltä saimme hyviä täydennyksiä biodiversiteettitauluun, Satu pääsee kohta lopullisesti taittamaan sen.
Keskiviikko 7.9.
Johanna löytää välillä varsinaisia aarteita postikortteja luetteloidessaan. Lauri on koonnut ihanan albumin otsikolla "Suomalaista postikorttitaidetta". Eija tuli käymään, hän olisi innostunut tekemään vapaaehtoistyötä museolle. Mietimme eri vaihtoehtoja. Lehtileikkeiden luettelointi tuntui nyt aluksi luontevimmalta. Satu taisteli Tarvasjoen hälytyslaitteiden kanssa, mutta sai sitten ohjeiden avulla ne taas toimimaan. Ulkovarastoakin ehdittiin hiukan järjestää.
Tiistai 6.9.
Laskujen maksamista, korvausten hakemista ym. byrokraattista raporttia ja muuta lähes koko päivä. Biodiversiteettitaulu saatiin yhtä lausetta vaille valmiiksi.
Maanantai 5.9.
Kyösti toi muutaman litran kriikunoita, joista Johanna keitti hilloa. Katsottiin askelmerkit Kotiseutuportaalisivuille. Nyt kun Lieto on kaupunki, pitää miettiä hiukan termejä uudelleen - esimerkiksi enää ei puhuta kulmakunnista, vaan kaupunginosista. Taimelassa sovimme Reijon kanssa pihapuiden kaatamisesta. Osa on jo niin lahoja, että saattavat talvimyrskyissä kaatua rakennusten päälle.
Sunnuntai 4.9.
Emma piti huolen museon avoinnapidosta, mutta tulin sen verran käymään, että katsoimme yhdessä turbiinin tilanteen. Hyvä oli, että tulin. Vakituinen museovieras kertoi, että myllärin saunan ikkuna oli taas auki. No, mietimme, miten saisimme ikkunat kiinni niin, ettei niitä pysty ulkopuolelta avaamaan. Päädyimme sitten sulkemaan ne sisäpuolelta nippusiteillä, ainakin näin tuntui hyvältä väliaikaisratkaisulta.
Lauantai 3.9.
Vesi on niin vähissä, että tulin tarkistamaan turbiinin tilanteen. Irroitin generaattorin verkosta ja kiersin turbiinin vedenmenoaukot kiinni, mutta en vielä ruvennut säätämään sulkuja.
Perjantai 2.9.
Toimme Tarvasjoelta loputkin muoveihin tiiviisti pakatut tekstiilit pakastukseen. Anne ja Johanna korjasivat puutarhan satoa. He keräsivät omenat ja pilkkoivat ne piirakan päälle sopiviksi paloiksi, kierittelivät palat sokerissa ja kanelissa ja laittoivat pakkaseen. Kurpitsat otettiin myös talteen. Ne ovat sellaista lajiketta, joka kestää huoneen lämmössä kevääseen asti.
Torstai 1.9.
Aamulla leivoin suolaisen piirakan, sitten Sadun kanssa jatkoimme Tarvasjoella. Timo järjesti ulkovarastoa, Taina hoiti pelargonit. Anne ja Johanna keskittyivät kokoelmien luettelointiin. Vielä ennen kotiin lähtöä lähetin kuntouttavan työtoiminnan raportin ja kesäoppaiden tunnit palkanmaksua varten.
Keskiviikko 31.8.
Satu havaitsi Tarvasjoen kotiseutumuseon näyttelyssä olevissa tekstiileissä tuholaisia. Kalervon ryhmän vierailun jälkeen pakkasimme kaikki tekstiilit muovisäkkeihin, suljimme tiiviisti ja kuljetimme pakastukseen. Laukkuryssän sappaita emme saaneet pois, niinpä pakkasimme koko alaosan housuineen saappaineen kaikkineen muoviin, onneksi on iso pakastin. Nyt joutuvat perheen äiti ja lapsi, Lumivalo, Riiskryynäri, Miina ja Sika-Kyösti olemaan talven ilman vaatteita.
Tiistai 30.8.
Jonna ja Timo aloittivat ulkovaraston siivoamisen. Kesällä aina kertyy kaikenlaista, poisheitettävääkin. Työkalujakin joutuu vääriin paikkoihin, kun on paljon tekijöitä, eikä aina muista, mistä kohtaa on minkäkin ottanut. Mutta nyt järjestetään.
Maanantai 29.8.
Byrokratia vei taas suuren osan päivää, ehdin kuitenkin palaveerata Tarjan ja Tainan kanssa kolmikannan merkeissä. Emma tuli leipomaan, gluteenitonta suolaista ja makeaa.
Sunnuntai 28.8.
Liedon Marttayhdistyksen vapaaehtoiset tekivät perinnekäsitöitä tuvassa, Johanna opasti ja laski kävijät, Emma opasti myllyssä. Terhi toimi yleisvastaavana, kunnes minä tulin Tarvasjoelta ja otin keittiön hoitaakseni, jolloin Tehi siirtyi myös myllyyn. Tarvasjoellakin karstattiin (Leena S.), nyplättiin (Ritva P.) ja kudottiin nauhaa (Pirkko R.). Kalervo oli pienen hetken paikalla, Hannu tuli jatkamaan. Marita ja Selma tekivät myös käsitöitä opastamisen ja muun asiakaspalvelun ohella. Satu opasti yläkerrassa. Vietimme siis Aurajoen kulttuurirallin lisäksi Varsinais-Suomen museopäivää.
Lauantai 27.8.
Aurajoentien kulttuuriralli toi museolle paljon vierailijoita. Sain onneksi Irmelin avuksi, hän olikin koko päivän tuvassa ja myllyssä opastamassa kun minä palvelin kahviossa. Päivän päätteeksi yhdistimme verkkomagnetoituvan epätahtigeneraattorin verkkoon sähköä tuottamaan.
Perjantai 26.8.
Toin omenoita museolle, Johanna pilkkoi ja Anne leipoi niistä piirakan. Terhin hautausmaakierrokset päättyivät tältä vuodelta Tarvasjoelle. Heikki Mustamäen retrospektiivisen taidenäyttelyn avajaiset olivat Kertun tuvalla, osallistuimme ennen illan hautausmaakierrosta, Satu, Terhi ja minä. Lepakkokävely Nautelankoskella peruuntui, mutta Emma piti museota avoinna ja leipoi mustikkapiirakkaa huomista varten.
Torstai 25.8.
Harri laittoi välpän paikoilleen. Sitten seurasi sivusulun lasku ja pääsulkujen nosto ja ohivirtaussulkujen lasku. Aina yhtä hieno hetki, kun vesi virtaa turbiinisäiliöön ja turbiinin sisällä olevat siivekkeet rupeavat pyörimään ja akseli siirtää pyörimisliikkeen hinhojen avulla generaattoriin joka muuntaa sen sähköksi. Verkkoon ei vielä liitetty, sen verran on vielä veden virtaus pientä.
Illalla Lieto-Seuran kanssa yhteistyössä järjestetyssä yhteislaulutiaisuudessa laulettiin Juhan johdolla tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin lauluja. Terhi huolehti tapahtumasta, kun minä opettelin (taas kerran) vaihtamaan rasvatuubin puristimeen.
Keskiviikko 24.8.
Turbiini pitää huoltaa ja rasvata ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön. Saimme Askon avuksi, häneltä se homma sujuu. Laitettiin myös pohjatulppa paikoilleen ennen kuin kiipesimme pois säiliöstä.
Tiistai 23.8.
Olipas taljan kanssa kevyt ja hyvä nostaa sivusulku ylös. Sitä piti nostaa, että saimme turbiinisäiliöstä parrunpätkän ulos. siivosimme kaiken säiliön pohjalle kertyneen roskan pois valmiiksi huomista varten. Asko tulee rasvaamaan turbiinin ja sen jälkeen voidaan sulkea välpät ja laskea säiliöön vettä.
Maanantai 22.8.
Aaamupäivän byrokratian ja Terhin Viinamäen hautausmaakierroksen jälkeen Milla tuli museolle. Hän toi tullessaan uunituoreen Pro Gradu -tutkielmansa: Myllymuistot. Liedon Nautelan mylly muistitieto- ja kokemushistorian valossa 1920 - 1960-luvuilla. Hyvä Milla! Pihalla Terhi tapasi digitaalisen geokätkön etsijöitä. Illalla Terhillä oli toinen Viinamäkiopastus, minä laitoin asioita siihen malliin, että voin olla torstain ja perjantain vapaalla.
Sunnuntai 21.8.
Terhi opasti Liedon kirkkomaalla ja kirkossa aamupäivällä yhden kerran ja alkuillasta toisen. Iida ja Anni pitivät huolen museosta Nautelankoskella ja Selma Tarvasjoella. Eilinen kova tuuli oli rysäyttänyt puun nurin Taimelan vanhan puolen katolle, että ei meiltä nyt vastoinkäymiset näytä loppuvan.
Lauantai 20.8.
Vanhat traktorit esittäytyivät museon pihalla, tänä vuonna ennätysmäärä - 38. Irmeli, Jonna ja Iida ohjasivat liikennettä sekä Nautelankoskentien päässä että Pahkamäen koulun risteyksessä. Leena Vu laski alueelle saapuvat. Satu ja Pirkko Hu hoitivat traktorimiesten kahvituksen ulkona. Lea opasti tuvassa ja Mira laski kävijät. Terhi opasti myllyssä ja Emma laski kävijät. Jussi dokumentoi. Vilma, Anni ja minä hääräsimme kahviossa. Hain Sepon museolle ja sitten lähdimme kaikki enemmän tai vähemmän yhdessä - Vilma, Emma, Terhi, Seppo ja minä - Liedon ensimmäiseen Pride-tapahtumaan, jossa Seppo kertoi näytelmän kirjoitusprosessistaan. Tilaisuuden jälkeen menimme vielä kirkkoon, koska ei sen paremmin Seppo kuin Vilmakaan ollut vielä nähnyt kirkon sisätiloja remontin jälkeen.
Perjantai 19.8.
Meidän piti mennä poimimaan myllärin punaherukkapensaista marjoja piirakkaa varten, mutta voi kauhistus! Joku oli luvatta käynyt poimimassa kaikki pensaat typötyhjiksi. No, Anne tuli seuraksi kun haimme läheltä luomupuutarhasta sen verran marjoja, että Vilma pääsi leipomaan. Piirakoita täytyy tehdä ainakin neljä huomista traktoripäivää varten. Suklaakakkuja tehtiin eilen kaksi, ne kuorrutettiin tänään.
Terhi opasti Keisvuorella aamupäivällä. Ennen toista opastusta oli Jokipolun avaaminen ja esiintymislavan vihkiminen. Puhuin kulttuurimaiseman kerroksellisuudesta, johon polku ja lava tuovat taas oman lisänsä. Lea, Timo ja Sauli saivat mitaleita. Menimme Vilman kanssa kuuntelemaan Terhin alkuillan opastuksen Keisvuorelle ja autoimme Terhiä hiukan. Vilma näytti kuvia ja minä luin runotekstit.
Siltarakenteet laitettiin kuntoon, nyt on taas turvallista kulkea.
Torstai 18.8.
Reippaat työmiehet tyhjensivät turbiinisäiliöstä ja vesikanavasta isot metalliset ritilät ja kaikki sinne ajelehtineet raskaat piirunpätkät. Sitten asennettiin uudet välpät paikoilleen.
Keskiviikko 17.8.
Esittelin Lailalle annantuvan tilannetta ja muutenkin kerroin hänelle museon arkipäivän tämän hetken haasteista.
Tiistai 16.8.
Aamun atk-aiheisen Teams-palaverin jälkeen teimme muutoksia Teollisen kulttuuriympäristön säilyttämishankkeen talousarvioon ja lähetimme Eevalle. Hain lukot Raisiosta, mutta emme laittaneet vielä niitä paikoilleen, koska Harri sanoi tulevansa huomenna asentamaan välppiä. Soitimme Askolle, joka lupasi tulla huoltamaan turbiinin ensi viikolla. Paloilmoittimen kuukausitestin jälkeen tein hiukan paperihommia kunnes maamiesseuralaiset tulivat museovierailulle ja kokoustamaan siinä ohessa. Muitakin museovieraita poikkesi, kun pidimme ovea auki.
Maanantai 15.8.
Oppaat pitivät viikonloppuna museosta huolen, niinpä pystyimme pitämään vapaapäiviä. Keittelin tämän päivän mehuja viinimarjoista, kun ei ollut mitään akuutteja palavereja tms. sovittuna. Kuntouttavan työtoiminnan raportinkin olin tehnyt valmiiksi jo perjantaina. Mehua onkin kulunut tänä vuonna enemmän kuin esimerkiksi viime vuonna, että hyvä kun tulee taas satoa runsaasti. Tilasin lukkoliikkeestä lisää lukkoja vesikanavan luukun sulkemista varten.
Terhi päivitti hautausmaakierrosten opastuksia. Kun jatkuvasti tulee uutta tutkimustietoa ja myöskin ihmiset kysyvät opastuksilla heitä erityisesti askarruttavia asioita, on hyvä joka vuosi tarkistaa asioita. Kalervo ehdotti muutamia lisäyksiä Tarvasjoelle, Terhi kiersi hautausmaata Kalervon kanssa sunnuntaina. Marita ja Selma huolehtivat Tarvasjoen kotiseutumuseon avoinnapidosta ja opastuksesta, Kalervo tuli kertomaan lisätietoja ja tarkennuksia Tarvasjoen kartalle sijoitettavista valokuvapareista.
Perjantai 12.8.
Heti aamulla Seppo ja Jussi tulivat museolle, Seppo aloitti vesikanavan luukun rakentamisen ja saikin sen päivän aikana valmiiksi. Jussi dokumentoi. Lea, Leena ja Hannele siistivät rakenteiden ympäristöä. Hain kaupasta aineksia, niin Vilma pääsi leipomaan suolaisia piirakoita.
Torstai 11.8.
Harri viimeisteli sulkujen nostosysteemejä. Ari tuli katsastamaan puurakenteiden tilannetta, joka ei hänen mielestään ollut ollenkaan mahdoton. Anne, Vilma, Terhi ja minä laskeuduimme turbiinisäiliöön ja huomasimme, ettei tilanne ollut sielläkään mahdoton. Terhi ja Vilma pelastivat yhden sammakon ja kaksi kalaa takaisin jokeen. Lea ja Leena tulivat puhdistamaan kanavan rakenteita, he repivät kaikki ylimääräiset kasvustot pois. Jonne tuli jatkamaan Annantuvan arviointia, Jonna ja Timo menivät raivaamaan sieltä rakennusten ympäristöä ja kuuntelemaan ränniohjeet. Taina kasteli tuvan pelargonit ja palveli siinä ohessa museoasiakkaita. Lähetin sellaisen Tarvasjoen kartan printattavaksi Tuomolle, jossa näkyvät tiet ja talojen paikat selkeämmin kuin pitäjänkartassa, helpottaa Maritan työtä Tarvasjoella.
Keskiviikko 10.8.
Käytiin Tarvasjoella tutustuttamassa Anne ja Vilma kotiseutumuseoon. Samalla vietiin Maritalle taas karttaan liitettäväksi valokuvapari. Tällä kertaa Hungerlasta. Matkalla poikkesimme Liedonperän Sipilään, saimmekin nähdä koko kotimuseon samalla. Sitten piti aika nopeasti tulla takaisin museolle, kun Harri tarvitsi sähköä myllystä. Museovieraita palveltiin muiden töiden ohella, jättipalsamin torjuntakaksikkokin tuli hommiin.
Tiistai 9.8.
Molok tyhjennettiin, mutta ei pesty, pesu pitää tilata vielä erikseen. Mentiin lähimetsään poimimaan mustikoita. Vilma ja Emma opastivat hämeenlinnalaisia nuoria, sen jälkeen Emma ryhtyi leipomaan ja Vilma, Anne ja minä menimme hetkeksi taas Taimelaan. Tyhjennettiin lavalle niin paljon kuin jaksettiin ja tuotiin tauluja museolle. Emma piti kahvilaa ja museota avoinna leipomisen ohella. Harri teki ensimmäisen taljakehikon sivusululle. Timo laittoi uudet lamput myllyyn palaneiden tilalle, nostettiin turbiinisäiliön pohjatulppa ylös, että vesi pääsee valumaan pois. Seuraava askel on turbiinisäiliön siivous ennen ritilöiden asennusta. Innokkaat kasviharrastajat poikkesivat: Hilma piteli edessä olevia heiniä poissa tieltä heilumasta, kun Tarja kuvasi maarianverijuuren.
Maanantai 8.8.
Kirjanpitoa, laskujen maksamista ym. byrokratiaa sisälsi tämä päivä. Ei lähdetty Taimelaan, kun niin uhkaavia pilviä seilasi edes takaisin taivaalla. Anne viimeisteli litteraatiota ja Vilma keskittyi Kotiseutuportaaliin.
Sunnuntai 7.8.
Aamun sateen jälken tulikin kaunis ilma, poimin mustikoita ja vein Iidalle ja Miralle, he leipoivat piirakkaa.
Lauantai 6.8.
Näytti hiukan sateiselta, niinpä tulin museolle hiukan raivaamaan. Kesän mittaan luiskakäytävälle on kertynyt ylimääräistä tavaraa, jota kellään ei ole milloinkaan aikaa perata. Parin tunnin työskentelyn jälkeen sain osan tavaroista selvitettyä. Pahvin, muovin ja metallin keräykseen menevät pakkasin autoon samantien. Muut poistuvat tavarat jäävät odottelemaan noutajiaan. Sitten ilma näyttikin ihan mukavalta, lähdin siis poimimaan marjoja ja keittämään mehuja ensi kesää varten. Iida ja Mira lupasivat huolehtia museosta parhaan kykynsä mukaan.
Perjantai 5.8.
Jonne tuli heti aamulla varhain Annantuvalle tekemään vauriokartoitusta ja korjaussuunnitelmaa. En ehtinyt jäädä paikalle, mutta hän pärjäsi itsekseen oikein hyvin. Harri kampesi padon irronneen kiven takaisin paikoilleen ja kiinnitti rautahakojen kanssa muitakin kiviä toisiinsa, nyt taas kestävät.
Torstai 4.8.
Oltiinkin jo heti aamulla reippaina Taimelassa. Raivattiin ohuempia puunalkuja oksasaksilla talon ympäriltä, paksummat jäivät odottelemaan moottorisahaihmistä. Vähän saatiin taas vintiltä poisheitettävää jätelavalle ja säilytettäviä kirjoja ja esineitä museolle. Vilma puhdisti ja luetteloi hiukan vajaakuntoiset saviastiat. Laitettiin ne näyttelyyn kuten myös korkea savivaasi. Posliininsirpaleet siirrettiin vadin tieltä posliinivitriiniin, jonne ne paremmin kuuluvatkin. Wenny poimi kirsikoita, niitä tuleekin tänä vuonna runsaasti. Otetaan niistä tarkkaan kivet pois ja sitten leivotaan kirsikkaraparperipiirakkaa.
Joku alueella vieraillut oli joko eilen illalla tai tänään aamulla vääntänyt väkisin syväroskiksen kannen auki. Väänsin lukkoa niin että sen sai taas toimimaan, mutta sarana pitää hankkia jostakin. Otin Lassila & Tikanojaan yhteyttä, he eivät voineet tässä asiassa auttaa mutta koska roskis on aika täynnä, niin tulevat tyhjentämään sen aika pian.
Keskiviikko 3.8.
Tein heinäkuun kirjanpidon ja vein tilitoimistoon, samalla hain lisää kahvimaitoa ja -kermaa sekä vaniljakastiketta. Ihana laittaa välillä kuva tyhjästä kirjahyllystä. Tuotiin taas Taimelan alakerrasta tavaraa pois, saatiin hyllyjä tyhjiksi. Tosin ne täyttyvät kyllä taas nopeasti, kun tuodaan vintiltä lajiteltavia kirjoja niihin. Alakerrassa on helpompi valita pois heitettävät ja säilytettavät kirjat. Eija kävi ystäviensä kanssa kahvilla ja museossa, hiukan aikaa ehdin heidänkin kanssaan jutella.
Tiistai 2.8.
Ehdittiin hetkeksi Taimelaan, tuotiin alakerran kirjoja museolle ja siivottiin pihaa. Krisse tuli käymään museolla, ihmeteltiin hetki yhdessä - Krisse, Vilma ja minä - Kotiseutuportaalisivustoja. Ukrainalaiset museovieraat halusivat lahjoittaa ukrainalaisia rahoja museolle, otimme vastaan kaksi kolikkoa. Iltatori museolla peruuntui, tein uudet laput ulkotauluun ja ikkunalle. Paikalla on kuitenkin torstaina illalla oltava, Satu lupasi tulla seuraksi.
Maanantai 1.8.
Taina, Timo ja Jonna palailevat pikku hiljaa lomalta, Anita ja Johanna sen sijaan jatkavat vielä pari viikkoa ja Terhi tämän viikon. Harri tuli käymään, katsastettiin padon kivien kiinnitys.
Perjantai 29.7.
Anne aloitti laatikon puhdistamista ja luettelointia, kun Vilma perehtyi Kotiseutuportaalisivuihin. Ehdittiin pariksi tunniksi Taimelaan ja siellä rupeaa tilanne hahmottumaan. Lähes kaikki pikkutavara saatiin tuotua museolle, mutta paljon on vielä vintillä pois heitettävää. Huonekalut vaativat sitten aivan oman mietintänsä.
Torstai 28.7.
Aamupäivän ryhmävierailu sujui mukavasti, Iida opasti tuvassa ja myllyssä ja Mira palveli puodissa. Kun lahjoittajat olivat käyneet, suuntasimme vähäksi aikaa Taimelaan. Saatiin vintillä raivattua taas röhnää pois, alakerrasta tuotiin pieniä esineitä museolle luetteloitavaksi. Mukana oli pari isoakin esinettä, muun muassa nelikulmainen kahvipannu, jolle emme ainakaan ihan äkkiä löytäneet vastinetta muiden museoiden kokoelmista. Tutkimus jatkuu.
Keskiviikko 27.7.
Jouduin aamuyöstä prenkkaavien hälytyslaitteiden vuoksi olemaan passissa jonkin aikaa. Joskus kun ilmat vaihtelevat, niin vanhat ilmaisimet hälyttävät virhehälytyksiä, niin onneksi nytkin. Eilisessä lahjoituserässä oli mukana sellaista materiaalia, joka ei kuulu Liedon museon keruualueeseen. Sovimme, että lahjoittajat tulevat huomenna noutamaan ne takaisin. Iida leipoi mustikkamuffineja ja Mira pesi ikkunoita. Sitten vaihdettiin: Iida pesi ikkunoita ja Mira leipoi muffineja. Vilma palautti Airin aineistoja ja haastatteli vielä valokuvien sisällöstä. Kisälliinkiin ehdittiin viedä elektroniikkaromua.
Tiistai 26.7.
Kävin hakemassa aineksia kinkku- ja kanapiirakoita varten. Anni leipoi piirakoita kun Wenny palveli asiakkaita ja kasteli tuvan pelakuut. Vilma otti vastaan esineitä ja arkistoaineistoa sisältävän lahjoituserän. Anita kuvasi kolikoita ja Anne kirjasi excel-taulukkoon valokuvakokoelman tietoja.
Maanantai 25.7.
Aamupäivä vierähti pankki- ym. byrokratia-asioissa. Kai tupsahti museolle, käytiin katsastamassa museon takana olevat kuppikivet. Hän tutustui myös Laurin keräilystä kertovaan näyttelyyn, erityisesti arkeologiseen vitriiniin. Tuvassa hän haki inspiraatiota Paattisten museon sisustukseen.
Sunnuntai 24.7.
Tänään vietettiin Nautelankoskella varsinaista radioamatööripäivää. Arvo toi radioita, kidekoneita ja muuta aiheeseen liittyvää näytille. Lea tuli tekemään lisää soppaa ja auttamaam Annia ja Miraa kahviossa. Jouko ja Lippo viestittelivät puheella ja sähkötyksellä, tosin sää haittasi yhteyksien pitoa. Auditoriossa pidettiin hiljainen hetki radioamatööripäivissä mukana olleen sähköttäjä Matin muistoksi, Leo puhui oikein kauniisti. Muistohetken jälkeen Terhi esitteli lyhyesti Nautelankosken museota ja kertoi alueen historiasta.
Tapahtuman aikana museossa kävi runsaasti radioamatööriharrastajia sekä muita asiasta ja vanhoista radioista kiinnostuneita. Monet tutustuivat myös museon näyttelyihin. Mira saikin olla opastamassa tuvassa ja myllyssä lähes koko tapahtuman ajan. Anni ehti jossain ihme välissä leipoa lisää kaurakeksejä, jotka ovat olleet tänä kesänä erityisen suosittuja.
Kolmen jälkeen alkoi radioaseman purkaminen ja tavaroiden pakkaaminen. Ennen poislähtöään Juhani ja Lippo auttoivat vielä ripustamaan Rebeccan taideteokset takaisin auditorioon. Museovieraita kävi vielä tapahtuman jälkeenkin, vaikka suurin ryysis olikin ohi. Keittiön lamppu alkoi vilkuttaa onneksi vasta tässä vaiheessa ja se saatiin vaihdettua. Päivän lopussa todettiin, että pakastin lähes ammottaa tyhjyyttään, joten Terhi lupasi käydä hakemassa vielä raparpereja ja Anni sanoi aloittavansa huomenna päivän piirakan leipomisella.
Tarvasjoella Marita ja Selma huolehtivat kotiseutumuseon avoinnapidosta. Sielläkin on kahvia kulunut, ja Selma kävi päivän aikana nopeasti ostamassa uuden paketin ensi sunnuntaita varten. Eeva pistäytyi museolla ja otti musoen työntekijöistä kuvan.
Lauantai 23.7.
Radioamatöörit tulivat rakentamaan radioasemaa huomisia lähetyksiä varten. Lea laittoi heille ruokaa ja Vilma otti kuvia. Pitkänä ihmisenä Juhani pääsi auttamaan lampun vaihdossa. Terhi teki Tarvasjoen interaktiivisesta näyttelystä tiedotteen. Laitettiin vauvanhoitovessan seinälle teksti, jossa kehotetaan laittamaan vaippa ensin pusiin ja sitten vasta roskikseen. Eilen oli vielä vessojen pesun jälkeen käynyt joku vaihtamassa vauvan vaipan. Käytetty vaippa muhi roskiksessa yön yli, ja haju oli sen mukainen aamulla.