Museonjohtajan päiväkirja 2022

On mukava lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä, kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä ja nykyään yhä useammin erilaisten sähköisten palvelujen kautta. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.

Museonjohtajan päiväkirja 2021

Museonjohtajan päiväkirja 2020

Keskiviikko 25.5.

Aamupäivän koululaisryhmän kanssa tutustuttiin esihistoriaan sekä näyttelyssä että ulkona. Nyt emme tehneet muinaistekniikkaa, mutta menimme museon takana oleville kallioilla etsimään kuppikiviä. Löysimmekin. Kävin hakemassa Sinikkaa varten Onks tääl -näyttelyblanssit Opintieltä ja samalla vein Pertille kirjoja ja hain lisää kauramaitoa kahvioon. Terhi keskittyy taidenäyttelyn ja kesän tapahtumien koordinointiin ja tiedottamiseen.

Tiistai 24.5.

Pidin vapaapäivän. Lea ja Satu tulivat Terhin avuksi, kun oli peräti kaksi ryhmää tulossa vierailulle. Aamupäivän ryhmälle Lea teki ruokaa, iltapäivän ryhmä oli niin iso, että piti jakaa kahteen osaan. Illalla oli kunnantalolla Lieto-viikon suunnittelupalaveri, siihen osallistuin.

Maanantai 23.5.

Paloilmoittimen kuukausikokeilun jälkeen keskityin Laurin arkeologian harrastuksesta kertovaan vitriiniin. Laitoin kylien nimet kapiteeleilla ja printtasin tumman ruskealle paperille. Kohteen nimen kirjoitin hiukan pienemmällä normaalilla fontilla ja printtasen beigelle paperille. Esineen luettelointinumeron ja nimen printtasin keltaiselle paperille. Nyt erottuvat tunnisteet aina laajemmasta yksityiskohtaisempaan.

Lauantai 21.5.

Koska sunnuntaina ei ehdi ja maanantaina on jo myöhäistä, tulin museolle jatkamaan auditorion ja kahviotilan siivousta. Sainkin kaikki ylimääräiset tavarat pois ja lattiat pestyä. Marita poikkesi ja auttoi yhden pöydän purkamisessa, saatiin sekin varastoon.

Perjantai 20.5.

Asennettiin uusia valvontakameroita näyttelytilaan ja kahvioon. Aloitettiin myös auditorion tyhjennysurakka.

Torstai 19.5.

Tänään sitten selvisi, miksi turbiinisäiliössä oli niin paljon roskaa ja ihan isojakin keppejä. Vesikanavan myllyn puoleisessa päädyssä on ritilät, joiden tarjoitus on kerätä kaikki mahdollinen roska, jota vesi virratessaan kuljettaa mukanaan. Ritilä koostuu kahdesta osasta. Viime vuoden elokuussa uusittiin ritilän toinen puoli, toinen vaikutti olevan vielä ihan hyvässä kunnossa. Mutta tämän talven ankarat olosuhteet olivat murjoneet vanhaa ritilää niin pahasti, että se oli antanut periksi ja kaikki roska pääsee nyt vapaasti vesisäiliöön. Se tarkoittaa sitä, että säiliöstä on päivittäin haavilla koukittava kaikki ylimääräinen pois, kunnes vesi laskee sen verran, että ritilä pystytään kunnostamaan.

Keskiviikko 18.5.

Yhteen päivään mahtuu monenlaista. Uusien atk-laitteiden asentaja tuli aamulla paikalle, mutta koska minulla oli Jokipolkupalaveri samaan aikaan, otti Johanna vastuun siitä asiasta aluksi. Samalla kun kunnantalolla olin ja siistijät olivat paikalla, hain wc- ja käsipapereita kesää varten. Kymmeneltä tuli tulkki paikalle. Anitalla alkaa uusi työtehtävä. Perehdytys oli parempi hoitaa tulkin avulla, että varmasti asiat tulevat selviksi puolin sun toisin. Puoli yhdeltätoista tulivat Mia ja Thomas sopimaan taidenäyttelystä, teosten sijoittelusta, niihin liittyvien tarinoiden esilletuomisesta ja tiedottamisesta. Yhdeltätoista tulivat ex tempore Erkki, Jouko ja Juhani neuvottelemaan kesän radioamatööritapahtumasta. Liitutaulu ripustettiin uudelleen näyttelyyn. Keskeneräisessä näyttelyssä täytyy olla teksti, jossa kerrotaan, että näyttely on vaiheessa. Muuten museovieraat ihmettelevät, että onpas merkillinen näyttely. Onneksi Juhani oli paikalla, pitkänä ihmisenä hän ylettyi laittamaan narut koukkuihin, kun Terhi ja minä kannattelimme taulua. Nyt on selkeästi taas teksti "Rakennamme tähän näyttelyä Lauri Nautelan kokoelmista" esillä. Kansainvälisen museopäivän kunniaksi avasimme museon kahdelta, tosin museovieraita oli jo aiemminkin tullut tutustumaan näyttelyyn. Siirsin nopsakkaan apupöydät ja muut tykötarpeet auditorioon pois näyttelytiloista. Mitään valtavaa yleisöryntäystä ei ollut, ehdin siinä sivussa pestä kaikki ruokailuvälineet ja siivota keittiön laatikoston, että taas löytää oikeat välineet hiukan helpommin. Terhi sai keskittyä tiedotteiden tekemiseen. Kun museo suljettiin seitsemältä, menimme mittailemaan tupaan ja myllyyn tulevien taideteosten paikat. Myllyssä huomasimme, että turbiinisäiliössä oli paljon roskaa. Haavilla sitten ryhdyimme poistamaan sitä. Pelastimme samalla viisi sammakkoa ja yhden (vesi?)liskon joutumasta turbiinin pyöritykseen.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Tiistai 16.5.

Menimme hyvissä ajoin Tarvasjoelle laittamaan näyttelyn kesäkuntoon. Koululaiset saapuivat vähän ennen yhtätoista. Aluksi puhuttiin jääkaudesta ja esihistorian ajan maisemasta ulkona, sitten siirryttiin sisälle ja näyttelyiden kautta tutustuttiin Tarvasjoen esihistoriaan ja historiaan. Nautelankoskella jatkettiin kivikausivitriinin parissa, välillä kävin Annantuvalla Helin kanssa tutkailemassa ensi viikon musiikkihetkelle sopivaa paikkaa. Satu oli viime viikolla eläkeläispariskunnan apuna, kun laittoivat yhden linnunpöntön Annantuvan pihalle. Sitten voi käydä pienellä kävelylenkillä ja samalla hiukan istuskella ja katsastaa asukastilanteen. Esiintymislavakin jo rupeaa hahmottumaan.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Maanantai 16.5.

Kuun puolivälibyrokratia haukkasi aamupäivästä ison osan, mutta vielä päästiin ennen puoltapäivää aloittamaan kevään tyhy-toiminta. Hommasin kaikille sopivan pituiset kävelysauvat, niinpä me sitten reippaina lähdimme pururadalle kuntoilemaan. Teki hyvää niin henkisesti kuin ruumiillisestikin. Jonna opetteli karkkitötteröiden teon, se sujui oikein mukavasti. Loppupäivä meni näyttelyn kivikausivitriinin kanssa.

press to zoom
1/1

Sunnuntai 15.5.

Tein ruuan hyvissä ajoin ruokailevaa ryhmää varten. Lea tuli jatkamaan, koska Louhin 20-vuotisjuhlat olivat juuri samaan aikaan Laitilassa. Karita tuli leipomaan jo aamulla. Pihakirkkoon osallistui kolmisenkymmentä seurakuntalaista. Muitakin museovieraita poikkesi mukavasti. Terhi, Karita, Lea ja Viljami pitivät huushollia pystyssä.

Perjantai 13.5.

Aloitettiin päivä kantamalla kattopeltejä kärryltä pelipaikalle. Siitä katontekijät jatkoivat, ja iltapäivällä katto oli valmis. Kahviossa järjestettiin tilat uudelleen. Vanhat kirjahyllyt vietiin pois ja laitettiin kirjat vähän tukevampaan hyllyyn. Siirrettiin jäätelöallas aivan nurkkaan, ettei aurinko paista siihen aamullakaan. Pyyhittiin pölyt, imuroitiin ja pestiin seinät. Vietiin osa pelakuista myllärintupaan. Sara tuli tutustumaan evakkonäyttelyyn juuri sopivasti, hänkin sai yhden kukan kantaakseen. Sara kirjoittaa näytelmää Lietoon saapuneista evakoista, ja koska Marja-Riitan Lanttukenraali käsittelee samaa asiaa, pyysin hänetkin paikalle. Pihalle ilmestyi kaksi Tammireitin lenkkeilijää, joiden mukaan oli matkalta tarttunut kaksi koiraa. Soitin Pekalle ja kysyin, kenen koiria mahtavat olla. Pekka sanoi, että ovat naapurista, tullaan kohta hakemaan. Mutta koska koirat olivat hyvin kiinnostuneita museovieraiden omenapiirakoista, päätimme Johannan kanssa viedä ne Pekalle odottelemaan. Illalla kävin vielä katsomassa yhden vanhan rakennuksen tilannetta, tai oikeastaan kolmen. Pieni tupa, sauna ja talousrakennus aivan ihastuttavalla tontilla. Kannustin omistajaa jatkamaan kunnostusta, mutta hellällä kädellä ja rakennuksia kuunnellen.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Torstai 12.5.

Terhi kävi aamupäivällä hakemassa näyttelyjulisteen ja se saatiin paikalleen. Sitten alkaa seuraavan julisteen työstäminen. Valittiin Tarvasjoen kylistä vanhoja kuvia laminoitavaksi. Kaikista kylistä ei ole vanhoja kuvia kokoelmissa, tosin esimerkiksi kaikkia Kalervon kuvia ei olla vielä ehditty luetteloida. Terhi pesi yläkerran vessat ja antoi ukaasin, että niitä ei saa käyttää ennen sunnuntaita. Hiukan järjestettiin kahviotilaakin uuteen malliin. Kyl se siit sit...

press to zoom
1/1

Keskiviikko 11.5.

Johanna otti vastuun museosta, kun Terhi ja minä olimme molemmat muualla. Hyvin hoitui näyttelytilan valojenkin laittaminen, kun Risto appensa kanssa piipahti museon näyttelyitä katsomaan.

Tiistai 10.5.

Viimeisteltiin näyttelyjulisteen tekstit ja lähetettiin Sadulle, hän taittoi julisteen printtausta varten ja toimitti kunnantalolle. Jonna opetteli karkkitötteröiden teon. Illan ryhmävierailua varten siivottiin ja leivottiin. Jussi tuli opettelemaan rakennusten avaamisen ja sulkemisen opastamisen lisäksi.

Maanantai 9.5.

Satu oli taittanut ensimmäisen version inserttijulisteesta. Siihen mahtuukin tekstiä lisää, joten lisäsimme maininnan niistä näyttelyistä, joissa Laurin kokoelmia on aiemmin esitelty. Vähän viilattiin kuvatekstiä myös.

Sunnuntai 8.5.

Parin tunnin aikana kävi hiukan toistakymmentä museovierasta, lähinnä kyllä wc:n kyselijöitä. Järjestelin hiukan kahviota ja auditoriota, vein säilytettävät sukset alakertaan odottamaan puhdistusta ja luettelointia.

Perjantai 6.5.

Teimme ensimmäisen näyttelyjulisteen siihen hanttiin, että Satu voi ruveta taittamaan. Illat ovat jo niin valoisia, että otin katuvalot kokonaan pois.

Torstai 5.5.

Siirrettiin Koskettava kivikausi takaisin näyttelytilaan, nyt kun taas saa olla kosketeltavia esineitä näyttelyssä. Säilytystiloja ehdittiin hiukan järjestää ja laittaa esineitä paikoilleen. Kelkat pääsivät omalle hyllylleen liikkumisvälineiden hyllyväliin. Suksiakin ruvettiin laittamaan takaisin paikoilleen, kun oli ensin tarkistettu onko varmasti luetteloitu, numeroitu ja digitoitu ja vielä pyyhitty puhtaaksi. Säilytystiloissa järjestys noudattelee ocm-luokitusta, jossa esineen käyttötarkoitus määrittelee luokan. Tero oli viimeistä päivää töissä, haikeina lähetimme hänet kohti uusia haasteita.

press to zoom
1/1

Keskiviikko 4.5.

Tuotiin kaikki sukset ja suksisauvat yläkertaan. Osa oli luetteloimattomia, ilman kontekstitietoja aikoinaan museolle Laakkarin säilytystiloista kuljetettuja. Valittiin suksista säilytettävät ja osa päätettiin poistaa. Myös joitakin vanhojen maatalouskoneiden yksittäisiä osia, kuten aisoja ilman konetta ja huonokuntoisia kaksoiskappaleita päätettiin poistaa. Poistettaville esineille on luettelointitietokannassa oma päänumero, joten valokuvat ja tiedot poistetuista esineistä jäävät kuitenkin dokumentteina museolle. Jussi tuli katsastamaan esineet, poistaminen on aina kova päätös ja vaatii hallituksen puheenjohtajan hyväksynnän.

Jauhot, margariinit, servetit ym. kahvilatarvikkeet olivat aika vähissä. Kävin tukussa hakemassa täydennystä. Samalla keikauksella vein Juhalle tämän vuoden stipendikirjat.

Tiistai 3.5.

Aamulla oli jokipolkupalaveri jo klo 9, vein kirjanpitomapit tilitoimistoon samalla. Kuljetettiin makasiiniin myllyssä hiukan hassusti olleet tukkireki ja takareki sekä kamjon näyttelystä isot esineet. Nyt pidetään pieni tauko kuljetuksissa. Makasiiniin täytyy mennä vähän järjestelemään ja katsoa, mahtuvatko isot tynnyrit vielä sinne. Terhi kuorrutti Irmelin eilen leipomat vegaaniset suklaakakut, on sitten taas kahvin kanssa tarjottavaa sunnuntaita varten.

Maanantai 2.5.

Kuljetettiin makasiiniin taas yksi kuorma. Nyt kyytiin pääsivät tiilentekokone, siirappikone, kaksi pesukonetta ja kolme mankelia. Kirjanpito veikin sitten muun osan päivästä.

Sunnuntai 1.5.

Pidettiin museota avoinna puolestapäivästä viiteen. Vahtolaiset reippaina olivat tehneet pitkän kävelylenkin, ja Nautelankoski sopi puolivälin etappina heille. Tiilentekokone sai aikaan pitkän keskustelun rakentamisesta ja savesta ja muisteluita myös purutiilistä. Ne olivat sellaisia tiiliä, joissa saven sekaan laitettiin sahanpurua. Kun tiili poltettiin, niin purut sisällä paloivat pois ja tiilestä tuli näin hiukan kevyempi. Ilma tiilen sisällä myös toimi hyvänä eristeenä.

Perjantai 28.4.

Esineiden säilytystiloissa on paljon järjestettävää. Nyt kun sieltä on viety isoja esineitä makasiiniin, on paremmin tilaakin. Laitettiin hiukan lisähyllyjä patoja ja kattiloita varten, samoin muutama paikkaansa etsiskellyt raamisaha pääsi omaan lokeroonsa. Käytäväsäilytyksessä olleet korkeat esineet, kuten hiustenkuivain, varsipölynimuri ja jalkalamppu saatiin myös turvallisesti hyllykköön.

Sähköautojen latauspiste on ahkerassa käytössä, joka päivä vähintään yksi auto on johdon päässä. Juttelin hyvin tyytyväisen sähköautoilijan kanssa, erityisesti hän oli imponeerattu ekosähköstä, aurinkopaneelit hän oli havainnutkin, mutta vesivoimala oli uutta tietoa.

Torstai 27.4.

Terttu tuli auttamaan Myllärintuvan siivousurakassa. Kuvat puhukoot puolestaan.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Keskiviikko 26.4.

Tuotiin säilytystiloista kaksi pesukonetta ja kolme mankelia kuljetusta odottamaan. Kottikärryjen ja reen tuupparin pyörätkin päätettiin viedä makasiiniin. Eiköhän siinä taas ole yhden kuorman verran.

 

Seppo tuli tutustumaan Laurin kokoelmiin, nyt postikortteihin ja äänilevyihin.

press to zoom
1/1

Tiistai 26.4.

Lea piti satuhetken tuvassa päiväkotilaisille. Sen jälkeen laitettiin patterit kiinni odottamaan vintille viemistä. Muuten päivä sujui kokoelmien parissa. Jouduttiin muut lähtemään hiukan aikaisemmin, Johanna otti vastuun museon sulkemisesta.

Maanantai 25.4.

Reippaat miehet Kisällistä kuljettivat taas yhden lastin makasiiniin. Koska minä jouduin Kirkonkylään kokoukseen samaan aikaan, otti Johanna vastuun kuljetuksen ohjaamisesta. Sinne menivät: reet (kolme), vesikelkat (kaksi), aurat (kolme), auran aisat ja äes. Tiilenetekone ja sokerijuurikasprässi jäivät odottamaan seuraavaa kuljetusta.

Sunnuntai 24.4.

Pidettiin Lauri Nautelan museota ja kahvilaa avoinna puolestapäivästä neljään. Puolet tai oikeastaan kolme neljäsosaa kahvilan tiloista on rekien ynnä muiden isojen koneiden valloittama, mutta se oli oikeastaan museovieraiden mielestä aika hauskaa ja mielenkiintoista.

Perjantai 22.4.

Lea piti lähikoulun eskareille ja viskareille satutunnin tuvassa. Terttu istutti hyvät juuret kasvattaneet pelakuut ruukkuin. Tällä kertaa muovisiin, koska nämä yksilöt lähtevät jakoon. Johanna, Terhi ja minä täydensimme kahvilan puolen ylänäyttelyä. Nostimme sinne tuoleja ja pärekoreja. Terhi pyyhki näyttelyssä jo olleet esineet ja moppasi näyttelytilan lattian. Maritakin poikkesi, sovittiin alustavasti ensi kesän Tarvasjoen kotiseutumuseon opastuksista. Päivitettiin ulkoinfotauluun tiedot, nyt kun museota voidaan taas pitää terveysturvallisesti avoinna ja tapahtumiakin järjestää.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Torstai 21.4.

Johanna sai valmiiksi yhden valokuva-albumin Bränikkälästä ja siirtyi luetteloimaan kulttuuriympäristökuvia Inkoisista. Taina opetteli tietokantaan luettelointia, aloitettiin Marja-Riitan postikorteista. Martti ja Tero raivasivat makasiinin kulkureitin. Polulle oli kasvanut aika paksurunkoisiakin puita, joita ei isoilla puutarhasaksilla saanut enää poikki. Terhi siivosi vessat. Järjestettiin makasiiniin lähtevät esineet nätisti kuljetusta odottamaan. Samalla tarkistettiin esineiden luettelointitiedot ja kunto. Sokerijuurikkaan puristinta eli siirappikonetta ei ollut digitoitu ollenkaan, otettiin kuva ja liitettiin saatetietoihin.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Keskiviikko 20.4.

 

Joskus joutuu haasteellisiin paikkoihin - esimerkiksi kiipeämään katonrajaan. Toimme säilytystiloista yläkertaan valmiiksi seuraavaa kuljetusta odottamaan kolme rekeä, kaksi vesikelkkaa, tiilentekokoneen, prässin, äkeen, puristimen, yksisiipisen auran, kaksi kehäauraa ja aisat. Anita jää vähäksi aikaa etätöihin, hänelle katsottiin riittävästi töitä kotikoneelle tehtäväksi. Lea kävi etukäteen etsimässä perjantain satutuntia varten materiaalia. Tilattiin myös kevään ensimmäiset jäätelöt.

press to zoom
press to zoom
1/1

Tiistai 19.4.

 

Kisällin kuljetus olikin sattumalta vapaana iltapäivällä, vietiin muutama iso esine makasiiniin. SItä ennen piti tarkistaa, että kaikki oli asianmukaisesti kuvattu ja luetteloitu. Yksi reki oli luetteloimatta, otettiin siitä kuvat, mitattiin ja luetteloitiin tietokantaan. Esineeseen kiinnitettiin tunnistelappu, mutta numero jäi maalaamatta. Seuraavan kerran kun menee makasiiniin, täytyy ottaa numeronmaalaamisvälineet mukaan. Vaihdoin vähän isommat ja kestävämmät tunnistelaput muihinkin esineisiin. Sinne sitten menivät, sorvi ja pari kylvökonetta, aura, suppilo, hirsi, mankeli ja yksi meidän viidestä tukkireestämme. Ensi maanantaina on seuraava kuljetus.

19_144128
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Maanantai 18.4.

 

Oli kaunis ilma ja koskessa kuohuja. Ihmisiä oli paljon liikkeellä, niinpä avasin museon ja keitin kahvia. Onneksi pakkasessa oli riittävästi kahvileipää, vierailijoita kävi satakunta. Hiukan oli hankalaa, kun isoja maatalouskoneita oli kahvilassa niin ettei mahtunut kuin yksi kahvipöytä. Ulkona oli kuitenkin lämmin ja aurinko paistoi.

Lauantai 16.4.

 

Koska ensi viikko on niin kiireinen ja täynnä touhua, tulin tekemään hiljaisuutta vaativia töitä. Valtionosuuskysely muun muassa on sellainen, että kun sitä tekee, ei saa tulla keskeytyksiä.

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ

Perjantai 15.4.

 

Pikkuapulaisella oli pääsiäisloma, hän tuli museolle puhdistamaan Laurin löytöjä. Hän myös selvitti, miten saa WC:n oven avattua, jos se menee takalukkoon. Kannettiin yhdessä muutamia vakkoja yläkertaan ja ihmeteltiin vanhaa sorvia, jonka käyttömekanismi lopulta valokuvan avulla valkeni meille. Vielä ennen kotiin lähtöä päivitettiin päiväkirja.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Torstai 14.4.

No niin. Aloitimme puuesineiden säilytystilojen tyhjentämisen. Siirsimme yläkerran kahviotilaan aluksi sellaisia isoja maataloustyökaluja, jotka viedään makasiiniin säilytykseen. Samalla esineet puhdistetaan ja tarkastetaan. Joitakin kaksoiskappaleita voidaan myös harkitusti poistaa kokoelmista, mikäli ne ovat huonokuntoisia tai niiden kontekstitiedot puuttuvat. Urakka on aikamoinen, mutta kyllä siitä selvitään.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Keskiviikko 13.4.

Naakat jatkoivat hääräilyään. Tero ja Martti laittoivat piipun päälle kanaverkkoa, jospa se estäisi pesänteon. Kaikenlaiset kirjanpidolliset asiat pitivät minut koneen äärellä koko työpäivän, ehdin sentään tehdä paloilmoittimen kuukausikokeilun. Illalla ajoin Paimioon sammuttimien vuositarkastusta varten. Terhi teki kuukausittaisen varmuuskopioinnin ja yritti saada jotakin tolkkua kiireessä arkistoituihin Kotiseutuportaaliaineistoihin, Erja järjestää ja luetteloi lehtileikkeitä, Anita kolikoita, Johanna postikortteja (ne eivät lopu ikinä) ja Jonna ompelee pussukoita, nyt otettiin jo pikkulusikat esille. Timolla on menossa uuden valkotaulun kiinnittäminen kiviseinään proppaamalla.

Tiistai 12.4.

Naakat kiertelivät sen näköisinä Myllärintuvan piippua, että piti käydä tarkistamassa, onko pesäntekopuuhat menossa. Ei onneksi ollut. Laitoimme pienen prasun pesään, etteivät aloitakaan. Joka päivä voidaan hiukan pitää tulta hellassa, lämmittää ja kuivattaa hiukan ilmaa samalla.

 

Kesätyöntekijöiden työlistojen laatiminen on haasteellista välillä, kun museo on avoinna joka päivä ja Tarvasjoen museo lisäksi sunnuntait. Nuorilla on myös muita kesämenoja, leirejä, urheilukisoja ja lomamatkoja perheen kanssa. Onneksi on Excel ja värikoodit!

press to zoom
1/1

Maanantai 11.4.

Tilanteet muuttuvat. Kun Tarvasjoki liitettiin Lietoon, jouduimme luopumaan vanhan kunnantalon alakerrassa sijaitsevista säilytystiloista. No, ei se mitään, saimme tilalle Liedon lukion alakerran käytöstä poistetun johtokeskuksen. Sinne sitten olemme rakentaneet taideteosten, tekstiilien, maalöytöjen, lehtien, ompelu- ja kutomisvälineiden sekä musiikki-instrumenttien säilytystilat. Tarvasjoen kotiseutumuseon kokoelmat saivat oman huoneensa ja osa Lauri Nautelan lasikokoelmasta on siirretty Opintielle myös. Nyt kuitenkin tila onkin sellainen, joka ehkä tarvitaan väestönsuojana ja sitä siis koskee 72 tunnin tyhjentämisvelvollisuus. Neuvottelimme kunnan toimitiloista vastaavien henkilöiden sekä koulun edustajien kanssa, miten toimimme. Mitään ratkaisua ei tässä vaiheessa heti syntynyt, mutta tilanne on nyt tiedossa ja kevään aikana asiasta on sovittava. Jokipolkupalaverikin pidettiin, aiheena esiintymislava ja näköalapaikkojen kaiteet.

Illalla Liedon Vihreiden valtuustoryhmä vieraili museossa. On tärkeää pitää päättäjät ajan tasalla museoasioissa.

Perjantai 8.4.

Työhuoneiden ilmoitustauluille kerääntyy kaikenlaista. Meillä on myös henkilökunnan ulko-oven vieressä taulu, johon kirjataan kaikki tärkeimmät viikon tapahtumat ja muistettavat asiat. Toimii hyvin. Se on ollut itse asiassa niin kovassa käytössä vuosikaudet (vuosikymmenet?), ettei sitä oikein enää saa puhtaaksi. Tilasin uuden valkotaulun tykötarpeineen, se ehkä helpottaa elämäämme, kun ei tarvitse hinkata niin paljon eikä tihrustaa. Otin kaikki lippuset ja lappuset oman huoneeni ilmoitustaululta pois ja järjestin ne. Osan sai ihan heittää pois, osan asioista hoidin saman tien ja loput laitoin takaisin tärkeysjärjestykseen.

Nora poikkesi tuomaan Arkeologia nyt -lehtiä. Tässä numerossa käsitellään Ravattulan pukua ja Ristimäen hautauksia. Jäkärlän kivikautisenn kohteen kaivaukset ja Paimion sekä Halikon uhrilähteetkin ovat esillä, paljon mielenkiintoista luettavaa.

press to zoom
1/1

Torstai 7.4.

Museoliiton koulutuswebinaarissa Vähähiilisyys museotoiminnassa käytiin kattavasti läpi oikeastaan kaikki, mitä hiilijalan- ja kädenjälkeen kuuluu. Koulutuksesta sai hyvän pohjan, kun ryhdymme Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaus -yhteishankkeessa pohtimaan hiilijalanjälkiämme. Oma case-esitykseni oli koulutuksen lopussa, enpä tiedä, oliko siitä kenellekään mitään iloa. Kerroin vesi- ja aurinkovoimalasta sekä sähkökulkuneuvojen latauspisteistä, niiden hankkimisesta ja rahoituksesta ja vaikutuksesta energiankulutukseen ja -tuotantoon. Hiukan sivusin myös kierrätystä ja lähituotteiden ja -palveluiden käyttöä museon hankinnoissa. Muutaman kuvankin jaoin osallistujille.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Keskiviikko 6.4.

Huomista webinaaria varten piti hiukan etsiä kuvia ja valmistella muutenkin esitystä. Asia on onneksi alusta asti tuttu.

Tiistai 5.4.

Vein allekirjoitetut asiakirjat tilitoimistoon tilintarkastajaa varten. Selvittelin kattoasiaa, Erkki auttaa. Lähetin vakuutusyhtiölle yhteydenottopyynnön, tai ehkä jopa käynnin, niin voisimme sopia nyt tehtävistä töistä. Ankara lumipyry, melkein jopa myrsky, koettelee meitä, että ei sinne katolle olisi nyt kyllä mitään asiaa kenelläkään. Muutaman kirjalaatikonkin sain valmiiksi odottamaan Opintielle viemistä. Terhi laittaa valokuvakokoelmia järjestykseen, Anita kuvaa rahakokoelmaa, Johanna luetteloi valokuvia, Erja lehtileikkeitä ja Irmeli lehtiä.

Maanantai 4.4.

Kulttuuriasiantuntijat kokoontuivat Citynuokkarissa, Terhi meni heti alkuun ja minäkin pääsin paikalle puolisen tuntia myöhässä, kun lähdin hiukan etuajassa Jokipolkupalaverista. Esiintymislava oli pääaiheena Jokipolkupalaverissa, Lieto-viikko ja Taiteiden yö Kulttuuriasiantuntijoilla. Poikkesimme hakemassa Kainolta tarkastettavana olleen villatakin ja veimme sen Opintielle, samoin kuin museolta kolme valmista kirjalaatikkoa.

Museolla jatkui kokoelmien järjestäminen: Terhillä valokuvien, minulla kirjojen, Johannalla korttien ja Irmelillä lehtien.

Perjantai 1.4.

Mauno tuli sopimaan Terhin kanssa tulevista haastatteluista ja Seppo pitkästä aikaa tutustumaan taas Laurin elämään. Erkin kanssa mittailtiin myllyn kattoa ja mietittiin, olisiko hyvä kuitenkin uusia koko katon pellit, jossain vaiheessa se kuitenkin tulee ajankohtaiseksi.

Tein viime kuun kirjanpidon ja jossain välissä ehdin skannata Nautelankosken luontokartoituksenkin, liitin sen heti nettisivuille katseltavaksi. Johanna luetteloi vuoron perään valokuvia ja postikortteja, Anita on saanut ensimmäisen rahalaatikon rahat melkein kaikki jo kuvattua, Tainalla on iso urakka yhden lahjoituksen luetteloinnissa, Jonna sai haarukat kaikki pussukoihin ja aloitti veitsien järjestämisen. Miesten aika menee ulkotöissä.

press to zoom
1/1

Torstai 31.3.

Vein valmiita kirjalaatikoita Opintielle ja toin kaikki loput käsikirjaston kirjat tullessani museolle. Tilaan oli ilmestynyt vesisaaveja ja laatikoita, joissa oli muun muassa koottava kuivikekäymälä. No, ei siinä mitään, mutta kun ovat kantaneet painavia laatikoita kirjahyllyjen vierestä, niin jotenkin ovat onnistuneet rikkomaan yhden hyllyn. Tämmöistä tuhoa eivät kirjat saa aikaan, vaikka painaviahan nekin toki ovat. Onneksi Terttu tuli hoitamaan pelakuut, siitä tuli hyvä mieli.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Keskiviikko 30.3.

Saimme Museoviraston tilastokyselyn valmiiksi ja lähetettiinkin se heti saman tien. Tilastointi on kattavaa ja siinä kerätään tietoa hyvin monipuolisesti museotyöstä. Terveiset-kohtaan laitoimme kuitenkin pari toivetta, jotka mielestämme olisivat tilastoa täydentäviä: "Asiantuntijuuskohtaan olisi mielenkiintoista kerätä tietoa myös siitä, kun museon työntekijä osallistuu asiantuntijana johonkin museon ulkopuolella tai verkossa toteutettavaan tilaisuuteen. Esimerkiksi kulttuuriympäristöön liittyvä katselmus, seminaari tai koulutus. Myös se olisi kirjaamisen arvoista, miten paljon tarjotuista lahjoituksista ei oteta vastaan tai otetaan valikoidusti. Tämä liittyisi kokoelmien kartunnan hallintaan, jolloin museoihin ei kerry turhia objekteja, jotka myöhemmin jouduttaisiin poistamaan."

Tiistai 29.3.

Ensimmäinen ukrainalaisryhmä vieraili museossa. Kerroin näyttelyissä hiukan Lauri Nautelasta ja keräilystä, kivikauden puolella katseltiin pienoismallia ja karttoja ja vitriinin esineitä. He olivat kovasti kiinnostuneita, paljon vertailtiin kulttuureita Ukrainassa ja täällä. Koska joukossa oli kalastusta harrastava isoisä, niin varsinkin kalastusvälineet herättivät keskustelua - Aurajoen vedenalaista elämää esittelevä dioraama oli erityisesti lasten mielestä jännittävä. Sovittiin, että tulevat uudelleen pian ja sitten tutustutaan myllyyn ja tupaan.

Maanantai 28.3.

Tein vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen myllyn kattovaurioista. Otin sitten yhteyttä Erkkiin, joka lupasi ottaa selvää mahdollisista korjausfirmoista. Kun on kysymyksessä museorakennus, täytyy tekijöiden olla asiaan hyvin perehtyneitä. Sitten ryhdyimme museovirastin tilastokyselyn täyttämiseen, saimmekin sen aika hyvään malliin. Illalla säätiön hallitus kokoontui käsittelemään vime vuoden tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Muitakin isoja asioita oli listalla, mutta kyllä ennen yhdeksää saatiin kokous päätökseen.

Sunnuntai 27.3.

Eikä siinä vielä kaikki. Tauno soitti ja kysyi, olenko tietoinen, että myllyn kattopeltejä on irronnut myrskyssä. No, enpä ollut. Menin katsastamaan tilanteen ja aikamoista tuhoa on tuuli saanut aikaan. Koski kuohuu komeasti!

press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Lauantai 26.3.

No, ei ihan onnistunut lomaviikon pitäminen. Pitkin viikkoa piti paneutua tilinpäätökseen ja sitten vielä tuli myrsky ja sähkökatkos, piti taas temmeltää vesivoimalan kanssa. Koskessa on vettä niin paljon, että virtaa patoluukkujen yli. Onneksi madallettiin sivu-uoman sulkuja, ei tarvitse ohivirtauksen vuoksi avata luukkuja.

Perjantai 18.3.

Sain säätiön hallituksen seuraavan kokouksen asialistan valmiiksi ja lähetin sen liitteineen hallituksen jäsenille. Toimintakertomus vaatii hiukan hiomista, tarkat talousluvut jäivät odottelemaan tilinpäätöksen valmistumista. Järjestin kirjoituspöytäni siihen malliin, että Irmeli voi tulla ensi viikolla vaikka joka päivä luetteloimaan lehtiä, kun minä pidän lomaviikon. Terhi pitää huolen kaikesta sillä aikaa.

Torstai 17.3.

Tein heti aamulla paloilmoittimen kuukausikokeilun. Sitten ryhdyin taas näyttelyn rakentamiseen. Laurin arkeologisesta harrastuksesta kertova vitriini sai ylimmälle hyllylle purkkeja ja rasioita, joissa Lauri on säilyttänyt löytöjään. Kirjoitin löytöpaikkojen nimet lapuille ja laitoin niitä hyllyille makusteltavaksi, josko tämä olisi hyvä systeemi. Kun löytöpaikkoja on paljon ja löytöjä yli 20 000, on tehtävä valintaa. Milla tuli käymään, oli mukava kuulla loppusuoralla olevan gradun tekemisen vaiheista. Aiheena Millalla oli Nautelan mylly ja sen ympärillä tapahtunut muukin kuin pelkkä jauhamistoiminta. Hyvä Milla!

press to zoom
press to zoom
1/1

Keskiviikko 16.3.

Jonna on päässyt ruokailuvälinepussukoiden ompelussa siihen vaiheeseen, että niihin ruvetaan laittamaan välineitä paikoilleen. Mietimme yhdessä, olisiko järkevää tässä vaiheessa täyttää kaikki välit vai jättää tila näyttelyssä oleville esineille. Päädyimme siihen, että jätetään tila, johon laitetaan luettelointilappu osoittamaan paikkaa. Kokeiltiin, miten päin esimerkiksi haarukat on hyvä laittaa pussukkaan. Pesä ylöspäin osoittautui hyväksi.

Iltaan saakka meni, kun haastateltiin Teamsin kautta kaikki kunnan kautta kesätöitä Liedon museosta hakeneet nuoret ja valittiin heistä ensi kesän oppaat.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Tiistai 15.3.

Laadittiin kesäoppaiksi hakeneiden haastatteluaikataulu sen mukaan, milloin heillä on mahdollisuus osallistua ja lähetettiin kaikille erikseen tieto aikataulusta. Huomista varten pitää printata vastaukset, jotta Teams-haastattelussa pysytään ajan tasalla. Hakijoita oli 39, ja vielä tänä vuonna haastatellaan heidät kaikki. Ensi vuonna muutamme hiukan systeemiä, mutta siitä sitten enemmän kun se on ajankohtaista. Ehdin osallistua Jokipolkupalaveriinkin puolenpäivän aikaan.

Maanantai 14.3.

Hain vapaaehtoisen pakettiautoilijan kanssa rullakon postista ja vein sen Opintien taidesäilytystilaan. Aloitettiin oppaiksi hakeneiden vastausten lukeminen ja seulonta. Nyt on jo aamuisin niin valoisaa, että otin aamuvalot kokonaan pois.

Perjantai 11.3.

Anita sai tulkin paikalle, joten voitiin käydä uusi työtehtävä perusteellisesti läpi. Hain Naantalin museosta muistipelejä ja vein samantien myös Q-kirjakauppaan niitä.

Torstai 10.3.

Sain osallistua Liedon SPR:n kevätkokoukseen, jossa aiheena oli muun muassa miten autamme Lietoon saapuneita ukrainalaisia. Sovimme, että jossakin vaiheessa keväämmällä kutsumme kaikki joko Tarvasjoen kotiseutumuseoon tai Nautelankoskelle tai vaikka molempiin museoihin ja kerromme heille Liedon historiasta. Lieto-Opiston englannin keskusteluryhmässä heräsi kiinnostus Tarvasjoen esihistoriaa kohtaan. Tein lyhyen PowerPoint -esityksen ja kerroin hiukan arkeologisesta tutkimuksestakin siinä ohessa.

Keskiviikko 9.3.

Järjestimme Tarvasjoen kotiseutumuseon äänitearkistoa. C-kasetteja "ääniä 60 vuoden takaa" on 19 kappaletta, joista osa on digitoitu vuonna 2016. Äänen laatu on kuitenkin niin huono, että ne pitää digitoida uudelleen. Timo on tehnyt osasta videoita, joissa ääni on parempi. Päättelimme, että vika ei siis ole alkuperäisissä kaseteissa, vaan digitointitekniikassa. Tarkistin myös Laurin rahakokoelman luettelointitilanteen. Vain murto-osa rahoista on kuvattu, Anita saa seuraavaksi työkseen ottaa sen urakan tehtäväkseen. Hauskan näköisiä, etten sanoisi.

press to zoom
1/1

Tiistai 8.3.

Ilmaristen koulun oppilaat lukivat Raijan kanssa Evakkotytön tarinat ja Arto äänitti ne, tein linkin Tarinoita ja muistoja -sivulle (kuvaa klikkaamalla pääsee myös kuuntelemaan). Terhi selvittelee arkistoa ja valokuvakokoelmaa ja koittaa saada Markulle Tarvasradion videoista luettelon niistä, jotka jollakin tavalla koskettavat sota-asioita. Erja luetteloi lehtileikkeitä, Johanna postikortteja ja valokuvia, Anita saa kohta yhden valokuvakokonaisuuden valmiiksi, jonka jälkeen hän rupeaa digitoimaan kokoelmia. Tein Tarvasjoen esihistoriasta tiiviin Powerpoint-esityksen, kun sellaiseen oli kiinnostusta. Sen voi pienellä muokkauksella myös aikanaan liittää Kotiseutuportaaliin. Työmiesten aika menee ulkotöissä.

1/1

Maanantai 7.3.

Saimme listan Liedon kunnan kautta kesätöitä Nautelankosken museosta ja Tarvasjoen kotiseutumuseosta hakeneista nuorista. Lähetin heille etukäteen kysymyslistan, johon heidän pitää vastata sunnuntaihin mennessä. Ensimmäinen vastaus tulikin jo puolen tunnin kuluttua! Markku kävi neuvottelemassa Terhin kanssa veteraanitoimikunnan asioista, aiheena nettisivujen lisäksi haastattelujen tekeminen.

Perjantai 4.3.

Kirjojen uudelleen numerointi vaatii huolellista pohdintaa ennen varsinaisen työn aloittamista. Aiemmin kokoelmat on luetteloitu käsikirjastoon ja vanhojen kirjojen kokoelmaan. Käsikirjastoon kuuluvat sellaiset kirjat, joita voidaan käsitellä ja laittaa esille myös museovieraiden selattavaksi. Vanhoja kirjoja ovat esimerkiksi Liedon nuorisoseuran ensimmäinen kirjasto ja Liedon ensimmäinen lainakirjasto. Kukin kokoelma on saanut oman päänumeron ja kirjat kokoelman sisällä on luetteloitu juoksevasti. Käsikirjaston kirjat on luetteloitu juoksevalla numerolla riippumatta siitä, mistä ne ovat peräisin. Tämä systeemi toimii, kun kirjoja on vähän. Mutta kun kirjoja on tuhansia, ja haluaisi nopsakkaan löytää käsikirjastosta jonkun tietyn henkilön lahjoittaman kokonaisuuden, ei homma toimi. Niinpä päädyimme ainakin tässä vaiheessa mielestämme loogisesti ymmärrettävään ja ehkä jopa käytännössä toimivaan ratkaisuun, jossa luovutaan kaksijakoisesta pääjaottelusta ja siirrytään monipolvisempaan ja toisaalta yksitasoiseen arkistointisysteemiin. Aika näyttää, oliko ratkaisu hyvä.

2. Lauri Nautelan kirjakokoelma

press to zoom

3. Liedon koulujen kirjastot

press to zoom

4. Liedon Nuorisoseuran kirjasto

press to zoom

5. Liedon ensimmäinen lainakirjasto

press to zoom

11. Ammattikirjallisuus

press to zoom

13. (Yksityiskokoelma)

press to zoom

14. (Yksityiskokoelma)

press to zoom

Torstai 3.3.

Pidimme tärkeän palaverin Jussin kanssa aiheena muuttunut maailmantilanne ja Liedon museossa talletettuna oleva aineellinen kulttuuriperintö. Muutenkin käytiin keskustelua museon toiminnasta, muun muassa työllisyydenhoidosta ja henkilöstön jaksamisesta. Sitten olikin taas Jokipolkuasiaa kunnantalolla, esiintymislava ja kyltit tällä kertaa pohdinnassa. Vähän sain pöytääkin tyhjennettyä, kun luetteloin yhden arkistokokonaisuuden ja vein sen säilytystiloihin. Mukana oli hauskoja vanhoja Pellervoja ja puutarhanhoitolehtiä - melko ajankohtaista rupeaa olemaan, sanoisin.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Keskiviikko 2.3.

Aamupäivällä järjestimme Opintiellä hiukan. Siirsimme keittiötilasta sinne väliaikaisesti jätetyt harmoonit ja ompelukoneet pikkuhuoneeseen tieltä pois, koska Riinan oppilaat majoittuvat tilaan yhdeksi yöksi osana selviytymiskurssia. Pohdimme samalla tilojen mahdollista käyttötarvetta pommisuojana tässä muuttuneessa maailmantilanteessa. Iltapäivällä lahjoittaja tuli Terhiä tapaamaan ja täydentämään lahjoitukseen liittyviä tietoja. Lähetin Museovirastolle lainapyynnön Laurin arkeologisesta kokoelmasta ja tein helmikuun kirjanpidon.

Tiistai 1.3.

Pidettiin kunnan kulttuuritoimijoiden palaveri livenä täällä Nautelankoskella. Suunniteltiin muun muassa Lieto-viikon Tateiden yö-tapahtumaa. Illalla oli vielä Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen kevätkokous, kerroin yhdistykselle Annantuvan ja Jokipolun alueen luonnosta ja se hoitamisesta.

Maanantai 28.2.

Kävin sekä lauantaina että sunnuntaina museolla katsomassa, jos on kovasti väkeä ja tunkua vaikka kahville. Mutta ei ollut, niinpä hetken pohdiskelin rahavitriinejä ja mietin seuraavan vitriinin sisältöä. Tänään vaihdoin hiukan kolikoiden järjestystä, osan siirsin pois vitriinistä, että sain tilaa Afrikan ja Etelä-Amerikan kolikoille. Kolikoita selatessani törmäsin siihen asiaan, että suurin osa on vielä digitoimatta ja osa vielä kokonaan kirjaamatta Dorikseen. Kokeilin onnistuisiko heiluriskannerilla ottaa riittävän selkeä tunnistuskuva, se nimittäin nopeuttasisi työskentelyä huimasti. Valokuva on kuitenkin kyllä niin paljon parempi, että ei auta kuin ottaa kameralla kuva molemmin puolin ja Photoshopissa liittää puoliskot yhteen. Vertailun vuoksi kaksi kuvaa, joista vasemmanpuoleinen on otettu skannerilla.

press to zoom
press to zoom
1/1

Perjantai 25.2.

Tein vähän lyhyemmän päivän, Johanna huolehti museosta ansiokkaasti kunnes lähti hänkin kotiin viikonloppua viettämään.

Torstai 24.2.

Asettelin Suomen juhlarahat ja venäläiset 1800-luvun kolikot hyllylle. Keräilystä kertovia vuosikoteloita laitoin myös esille. Nyt rahavitriini saa "tykööntyä" jonkin aikaa kun siirrytään muihin haasteisiin.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Keskiviikko 23.2.

Suomen itsenäisyyden ajan markat ja pennit pääsivät paikoilleen.

press to zoom
press to zoom
1/1

Tiistai 22.2.

Tarjan kolmikantaneuvottelut haukkasivat aamupäivän, muutenkin aikaa meni byrokratian parissa, niin ettei rahavitriini oikein edennyt suunnitellussa aikataulussa.

Maanantai 21.2.

Irmeli lehtiä luetteloidessaan löytää aina jotakin ajankohtaan sopivaa: näillä keleillä Monsieur Apollon voisi yhtä hyvin luistella myös Turun tai Liedon kaduilla ja teillä.

Tsaarinajan pennit ja markat laitettiin esille, vanhemmat venäläiset kolikot ja itsenäisyyden aika huomenna.

press to zoom
1/1

Perjantai 18.2.

Ruotsin vallan ajan kolikot pääsivät samalle hyllylle kaupunkivaltioiden rahojen kanssa, kun ovat hiukan samalta ajalta. Kuvassa eivät oikein miltään näytä, mutta siellä on aikamoisia kolikoita joukossa, kuten äyrejä ja fyrkkejä 1500-luvulta, markkoja 1600-luvulta sekä poletteja ja riikintaalereita 1700-luvulta. Skillingit ovat melkein kaikki 1800-luvun rahoja.

press to zoom
1/1

Torstai 17.2.

Rahojen laittaminen vitriiniin on tarkkaa puuhaa - yhtään ei saisi tulla häiriötä väliin, ettei mene sekaisin. No, muutama puhelu katkaisi työskentelyn, mutta homma pysyi hanskassa ja nyt ovat antiikin ja kaupunkivaltioiden ajan rahat esillä.

press to zoom
press to zoom
1/1

Keskiviikko 16.2.

Kirjanpitoa ja yhteistyötä. Liedon sotaveteraanit ry on uudistanut verkkosivujaan, johon omana välilehtenään tulee myös veteraaniperinnetoimikunnan toimintaa. Lähetimme sivujen tekijälle linkkejä Liedon museon verkkosivujen sota-asioita käsetteleviin aineistoihin. Samalla huomattiin, että Markun Kantti kesti -video puuttuikin pääsivujen tarinasivulta, lisättiin samalla se sinnekin.

Pihalle oli eilen ilmestynyt hauska lumiukko!

press to zoom
1/1

Tiistai 15.2.

Osallistuimme Teamsin kautta TAKO:n järjestämään kevätseminaariin, jonka aiheena oli asiasanoitus. Luetteloidessa esineitä, valokuvia ja muuta arkistoaineistoa tietokaavakkeeseen täytetään asiasanoja sen mukaan, miten ajattelee erilaisilla sanoilla niitä haettavan. Museoilla on käytössä monia eri ontologioita, kuten YSA (yleinen suomalainen asiasanasto), MUSA (museoalan asiasanasto), YSO (yleinen suomalainen ontologia) ja KOKO, joka nimensä puolesta kokoaa eri ontologioita yhteen. Asiasanat kirjoitetaan yleisimmin monikossa, mutta esimerkiksi eurooppalainen topoteekki käyttää vain yksikkömuotoja. Hakusanojen kanssa on usein myös ongelmana joko liiallinen yleisyys tai liian yksityiskohtiin menenvä tarkennus. Jotta sähköiset haut palvelisivat mahdollisimman hyvin kaikkia: tutkijoita, harrastajia tai muuten vaan kiinnostuneita maallikoita, pitää asiasanoitukseen löytää jämäkkyyttä ja yhteiset pelisäännöt. Niitä reposteltiin tänään monesta eri näkökulmasta.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Maanantai 14.2.

Paula kävi hakemassa Liedon historiateoksia ja kulttuurimaisemaopuksia esitelmäpalkkioiksi. Ulpun Museomummot poikkesivat iltapäivällä tutustumaan keskeneräiseen näyttelyyn. Liukas keli vaati hiukan hiekoittamista, muuten päivä sujui kokoelmien parissa.

Perjantai 11.2.

Työt ovat sujuneet tällä viikolla tuttua rataansa sekä sisällä että ulkona. Paitsi Johannalla, joka on tehnyt uuden aluevaltauksen. Sain yhden valokuvalahjoituksen albumit skannattua ja siirsin siitä eteenpäin vastuun valokuvista Johannalle. Johanna harjoitteli Photoshopin käyttöä ja suoristi sekä rajasi kuvat. Sen jälkeen hän teki niistä pienemmät jpg-kopiot. Tänään harjoittelimme valokuvien luettelointia. Kokonaisuus ei ole mistään helpoimmasta päästä, sillä kuvien tietoja täytyy tarkistaa monesta paikasta: museolle digitoidusta sukukirjasta, lahjoittajien haastattelusta, albumeihin liitetyistä muistilapuista sekä muistiinpanoista. Lisäksi kokonaisuuteen liittyy muutakin aineistoa, joten ristiviittaukset pitää muistaa merkitä. Mutta kun tutustuu ensin hyvin taustatietoihin, niin pikku hiljaa alkaa asiat ja tiedot loksahtaa kohdilleen. Ja sitten pääseekin itse luettelointipuuhaan.

Ystävämme saukko on nauttinut talvesta ja laskenut liukumäkeä myllyn suunnasta koskelle. Lumihangessa näkyy liuku-ura, ja sitten tassun jäljet. Saukko on kipittänyt liukunsa päätteeksi alajuoksun suuntaan, pulahtanut välillä sulapaikassa ja jatkanut sitten taas jään päällä.

press to zoom
press to zoom
1/1

Perjantai 4.2.

Ajattelin olla niin hurja, että pidän ensi viikon lomaa. Tämä päivä meni sitten laskujen ym. byrokratian parissa niin, että ensi viikolla ei ole mitään akuuttia asiaa hoidettavana. Terhi pitää langat käsissään, kun Anita luetteloi valokuvia, Johanna postikortteja ja Erja lehtileikkeitä, Taina järjestää yhtä isohkoa lahjoituskokonaisuutta ja Jonnalla on ompeluprojekti aterinkääröjen kanssa. Työmiesten aika kuluu ulkotöissä.

Torstai 3.2.

Teamsin kautta oli valtakunnallinen koulutus topoteekista aluemuseotutkijoille. Aluksi Tomi Ahoranta kansallisarkistosta kertoi, mikä topoteekki on ja miten se toimii. Sitten saimme me kunnian kertoa topoteekin käytöstä paikallismuseossa. Enpäs ihan muistanutkaan, miten monipuolinen topoteekki on. Elisa on ollut vastuussa aineiston liittämisestä alustalle, ja kovasti hän jo odottaa, että pääsisi taas tekemään arvokasta työtään. Topoteekki on hyvin konkreettisesti informatiivinen: kun sijoittaa valokuvan kartalle, voi myös kertoa, mistä suunnasta ja minne kuva on otettu. Valokuvien lisäksi topoteekkiin voi liittää videoita, ääninauhoja, asiakirjoja ja tekstejä, jotka aikaan ja paikkaan sijoitettuina avaavat alueen historiaa ja nykyisyyttä monelta eri suunnalta.

press to zoom
1/1

Keskiviikko 2.2.

Oli palaveritäyteinen päivä. Aamu alkoi Tarjan ja Reean yhteispalaverilla kuntouttavan työtoiminnan asioissa. Jouduin lähtemään kesken palaverin Opintielle, jossa palaverin aiheena oli kunnan taidekokoelma. Siinä välissä kävin tilitoimistossa tiliasioissa, sitten iltapäivällä oli kunnantalolla seurakunnan, kunnan ja museon yhteispalaveri Jokipolusta. Nyt vihdoin saatiin askelmerkit jatkolle: kaiken edestakaisin jahkaamisen jälkeen päädyttiin hautausmaan kohdalla rantalaiturin rakentamiseen. Vielä ehdin museolla järjestää Laurin arkistokokoelmaa hiukan, ihanat lehtileikkeet Pietarin avaimesta ja Aurora-mitalista olivat tämän kokonaisuuden joukossa, ja aika veikeäilmeinen Lauri valokuvassa.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Tiistai 1.2.

Johanna otti uuden toiminnon haltuunsa: hän teki kuumaliimauskoneella vihon Lampolahden kasvillisuuskartoituksesta. Liimasidos on kuitenkin hiukan kivampi myyntiversio kuin niitattu. Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen hallitus tuli kokoustamaan iltapäivällä. Mietittiin tulevia toimintoja, muun muassa Annantuvan ympäristössä on sellaisia alueita, joiden niitto sopisi yhdistyksen toimintaan.

Maanantai 31.1.

Saatiin toimintakertomus talouslukuja vaille valmiiksi. Tarja tuli tapaamaan Timoa ja Juha kaikkia, se hiukan katkaisi minun työskentelyni, mutta Terhi sillä aikaa tarkisti viime vuoden vapaaehtoistyöt ja koulutusasiat. Terhi oli myös yhteydessä tarvasjokelaiseen lahjoittajaan, joka jo syksyllä tarjosi päädystä vedettävää sänkyä museon kokoelmiin. Emme valitettavasti pysty sitä kyllä millään ottamaan vastaan, mutta lähetimme kuvan ja tiedot eteen päin Turun museokeskukseen, jospa heillä olisi kiinnostusta. Iltapäivällä Taina puhdisti jäätelöaltaan ja minä skannasin Lampolahden kasvillisuuskartoituksesta pdf:n, jonka liitinkin heti tutkimus-sivulle katseltavaksi. Että semmoinen päivä.

press to zoom
1/1

Perjantai 28.1.

Tarkistin ja pakkasin Kotiliedet, Me Naiset, Avotakat, Kauneus ja Terveys -lehdet, Tohtori-lehdet sekä Terveydenhoitolehdet odottamaan Opintielle viemistä. Osa lehdistä oli luetteloimatta, mutta onneksi kaikki on digitoitu, niin ei mennyt kovin paljon aikaa tietojen täydentämiseen. Muutama Kotilieden kansi piristämään sivua.

press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
press to zoom
1/1

Torstai 27.1.

Vein Suomen Kuvalehdet Opintielle ja toin sieltä kirjoja tarkistettavaksi. Erjaa varten skannasin taas satakunta lehtileikettä, tällä kerralla aiheena oli taide.

Keskiviikko 26.1.

Laitoin Suomen Kuvalehdet arkistolaatikoihin odottamaan Opintielle viemistä. Samalla tarkistin, että kaikki on luetteloitu ja kuva kansilehdestä otettu. Kaksoiskappaleet otin erilleen hävitettäväksi.

Tiistai 25.1.

Sain mediatilaston valmiiksi. Arto kävi tuomassa viime vuoden talkookaavakkeen, saadaan sekin asianmukaisesti mapitettua.

Maanantai 24.1.

Täytettiin ja lähetettiin Kotiseutuportaalihankkeen indikaattorilomake viime vuoden toiminnasta.

Perjantai 21.1.

Lumimyrsky aiheutti kaikille työntekijöille etäpäivän. Martti suunnitteli ritilänpuhdistukseen työvälineitä ja Johanna litteroi  vanhaa haastattelua, mutta minä pidin ihan lomapäivän.

Torstai 20.1.

Ja mediatilasto jatkuu...

Keskiviikko 19.1.

​​

Tänään vuorossa oli mediatilaston laatiminen.

Tiistai 18.1.

Sain talkootyötilaston niin valmiiksi, kuin pystyin. Terhin pitää vielä tarkistaa Kotiseutuportaalihankkeen osalta, että onko varmasti kaikki kirjattu oikein.

Maanantai 17.1.

Museoviraston tilastokysely on avattu museokävijöiden tilastointia varten. Kirjasin kävijät osaltamme järjestelmään.

Perjantai 14.1.

Liukas keli aiheutti m