top of page
Museonjohtajan päiväkirja 2023

On mukava lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä, kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä ja nykyään yhä useammin erilaisten sähköisten palvelujen kautta. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.

Museonjohtajan päiväkirja 2022

Museonjohtajan päiväkirja 2021

Museonjohtajan päiväkirja 2020

Sunnuntai 31.12. 

 

Vuoden viimeisenä päivänä on tapana ollut muistella kaikkea mitä vuoden aikana museossa on tapahtunut. Nyt kuitenkin nostan esille yhden ylitse muiden: suurin ponnistuksemme oli Lauri ja maisema -näytelmä, jota esitettiin kesä- ja syyskuussa Nautelankoskella. Se oli kunnianosoitus Liedon museon mesenaatille Lauri Nautelalle ja hänen tekemälleen arvokkaalle työlle. Samalla se oli myös lähtölaukaus tulevalle seksuaalisen tasa-arvon historian tutkimukselle.

P.S. Teatterikriitikko Annina Karhu kirjoitti Lauri ja maisema -näytelmästä Kulttuurivuosi 2023 -katsauksessa tämän päivän Turun Sanomissa: "Paras vuonna 2023 Turun seudulla näkemistäni esityksistä." (TS 31.12.2023)

Torstai 28.12. 

 

Loppuvuoden talous- ja muut byrokratia-asiat vaativat tämän päivän. Terhi laittoi kokoelmia järjestykseen. Terttukin tuli paikalle hoitamaan pelakuita.

Keskiviikko 27.12. 

 

Ollaan joulunaika hiukan vuoropäivinä käyty huoltamassa turbiinia ja tekemässä lumitöitä. Kulkijat ovat huomanneet hiekoituslaatikon ja itsekin ripotelleet polulle mursketta.

Keskiviikko 20.12. 

 

Vapaaehtoinen pakettiautoilija kävi pikkuapulaisen kanssa Puuilosta hakemassa laatikon ja hiekoitussoraa. Veimme ne sillan toiselle puolelle, niin on hiukan helpompi liukkaalla ihmisten vaikka ihan itse heitellä hiekkaa kulkureitille.

 

Hankesuunnitelman saimme valmiiksi ja lähetettyä hallituksen jäsenille mutusteltavaksi. Museovieraitakin poikkesi samalla kun kävivät ihailemassa kosken kuohuja.

Tiistai 19.12. 

 

Tiia aloitti arkistoaineiston luetteloinnin. Iltapäivällä hän opasti museovieraita. Avustushakemuksen laajempi perustelu hankkeelle saatiin melko pitkälle, mutta ei vielä valmiiksi.

Maanantai 18.12. 

 

Kovin on liukasta. Mutta ei se mitään, hiekoitettiin Nautelankoskenpolku käsipelillä. Ensin yksi kulkee ja hiekoittaa melko rouheasti, sitten seuraava paikkailee ja kolmas viimeistelee. Neljä ämpärillistä riitti tällä kerralla.

Pienen byrokratiasession jälkeen keskityttiin Annantuvan liiterin ja Kyöstilän kellarivajan investointihankesuunnitelman tekemiseen. Tiia on saanut kaikki Rönnemaan kuvat skannattua ja ensimmäisen albumin kuvat jo luetteloituakin. Haastattelun arkistointia silmällä pitäen katsottiin alustavasti arkistomateriaalin luettelointiperiaatteita.

Hiekkaa.jpg

Perjantai 15.12. 

Aamupäivä kului hankehakemuksen tekemisessä. Iltapäivällä luonnonvirtalaiset tulivat tutustumaan vesivoimalaan. Kymmenkunta Pertin luetteloimaa Laurin kirjaakin pääsi taas hyllyyn.

Torstai 14.12. 

Työväenmuseo Werstaan jouluseminaari ei petä koskaan, painavaa asiaa museotyöstä eri kanteilta katsottuna. Tänä vuonna teemana oli "Mokat museossa". Mitä virheitä olemme tehneet / teemme ja mitä niistä voidaan oppia. Loppupäivän käytin Annantuvan liiterin ja Kyöstilän kellarivajan kuntokartoitusten ja kustannusarvioiden kompaktoimiseen.

Keskiviikko 13.12. 

Täydennettiin verkkosivuille niiden tapahtumien päivämäärät, jotka sovittiin maanantain edustajiston kokouksessa. Terhi haki vintilän säilytystiloista ja otti siitä edustuskelpoisen kuvan lehtiartikkelia varten.

Lucian päivänä valon juhlan kunniaksi Annantuvan edustalla oli kaupungin liikuntatoimen järjestämä lyhtypolku. Kuvat otti Tytti Raitanen.

376_17_pieni.jpg

Tiistai 12.12. 

Koska Pertille valittiin seuraaja Nautelankoski-säätiön hallitukseen ja muutenkin yksi varaedustaja on vaihtunut, niin täytin muuttuneet tiedot PRH:ta varten. Samalla kun Jussi tuli allekirjoittamaan lomakkeet ehdittiin hiukan pohtia tulevia projekteja.

Maanantai 11.12. 

Loimme museolle MobilePay -tilin, johon laitoimme alustavasti maksumahdollisuuden myös lahjoitusten tekemistä varten. Mietimme tulevaa säätiön ja museon strategiaa, jota ryhdymme toden teolla työstämään keväällä. Nyt ensisijaiset isot ponnistukset ovat Annantuvan sekä investointi- että kehittämishankkeet. Edustajiston kokouksen jälkeen kokousväki tutustui Lauri Nautelan elämästä kertovaan näyttelyyn, erityisesti tutkittiin Liedon alueen rautakautisista kalmistoista löytyneitä helmiä.

Sunnuntai 10.12. 

Emma leipoi kolme piirakkaa illan Koskikirkkoa silmällä pitäen. Klas käväisi ja toi terveiset Outokummun museosta, oli mukava taas verrytellä ruotsin puhumista. Koskikirkossa oli viitisenkymmentä osallistujaa. Laitettiin tuvan ikkunoille kynttelikköjä, ne loivat ihanan jouluisen tunnelman.

Kynttelikkö.jpg

Perjantai 8.12. 

Varsinais-Suomen museoiden vuosikokous pidettiin Turun Linnan Bryggman-salissa, Satu ja Tiia edustivat ansiokkaasti. Terhi teki varmuuskopiot valokuvakokoelmista museon siistimisen ohessa, itse pidin vapaapäivän.

Torstai 7.12. 

Seppo tuli tutkimaan Laurin kirjakokoelmaa seuraavaa projektia varten. Irmeli sai Jauholan kylän talojen inventointikortit luetteloitua, seuraavana vuorossa Juva. Laitettiin tupaan patterit päälle. Vanhat litteät patterit ovat tulleet elinkaarensa päähän, niinpä piti käydä ostamassa pari öljytäytteistä pikkupatteria lisää. Ne ovat käteviä, kun aina kesäksi pitää kantaa patterit ja tuplat ullakolle.

Tiistai 5.12. 

Keskityimme kokoelmien luettelointiin, Irmeli on edennyt Tarvasjoella jo Jauholaan asti. Erkki Paakin 713 valokuvan kokoelmassa on vielä yli 500 kuvan tiedot lisäämättä. Työ on hidasta, kun pitää jokaiselle etsiä sekä kulmakunta että kylä. Vein Jaanelle muutaman kirjalaatikon ja samalla toin museolle käsi- ja wc-paperia, kun olivat melkein loppu. Saksalais-suomalainen museon ystävä poikkesi nopsakkaan toivottamaan hyvää joulunalusaikaa.

Maanantai 4.12. 

Kuralan Kylämäen kokeiluverstaassa valmistettiin kynttilöitä. Viime vuonna tehtiin kolmihaaraisia, tänä vuonna kruunukynttilöitä kastamalla pikkuhiljaa kuumaan steariini-parafiiniliuokseen sydänlankoja. Anna-Maria teki kynää apuna käyttäen toisesta kynttiläparistaan kierteisen - tulipa hienot!

Illalla hallituksen kokous venyi puoli yhdeksään. Tärkeinä asioina ensi vuoden talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan perehtyminen sekä Annantuvan investointihanke.

Perjantai 1.12. 

Aamupäivän kirjanpidon jälkeen ryhdyin perkaamaan nettisivuja. Poistin tarpeettomaksi käyneet kyläkuvat Liedon historia -sivulta ja laitoin linkin kotiseutuportaaliin. Ennen sitä siirsin kaikkien kylien isojakokartat kansioon, josta niitä voi sitten lisätä taas kun ehtii sinne kotiseutuportaalin puolelle. Irmeli kirjasi inventointikortteja, Pertti luetteloi toistakymmentä Laurin kirjaa ja Terhi järjesti valokuvakokoelmaa. Anna kävi laittamassa Annantuvan ikkunoille jouluvalot.

Torstai 30.11. 

Terhi päivitti FB:hen ja Instagramiin tulevia joulujulkaisuja, autoin etsimällä ja rajaamalla kuvia. Como pasa el tiempo...

Keskiviikko 29.11. 

Vaihdoimme rasvatuubin vesivoimaturbiinin yhteen nippaan menevään systeemiin. Nyt onnistui jo kuin ammattilaisilta konsanaan. Irmeli kirjasi Horristen rakennusinventointikortteja luettelointitietokantaan, Terhi skannasi ja järjesti Virtasen valokuvakokonaisuutta ja minä lisäsin Erkki Paakin valokuviin kulmakuntatunnisteita.

Tiistai 28.11.

 

Heikki otti yhteyttä museon arkistoon talletetun haastattelun tiimoilta. Olikin tehty sekä video että ääninauha. Isolle tikulle mahtuivat kaikki, on mukavampi kotona rauhassa katsella ja kuunnella. Joskus, kun yrittää laittaa muistitikulle isoja tiedostoja, kone ilmoittaa, että tila ei riitä (vaikka sitä numeraalisesti olisikin riittävästi). Saimme aikoinaan neuvon, että kannattaa tyhjä tikku alustaa ennen käyttöön ottoa N-alkuiseen muotoon. Näin teimme nytkin, ja hyvin mahtui yli 10 gigaa tikulle. Sitten siirryimme ilmastolupaushankkeen raportointiin ja saimmekin raportin valmiiksi ja Maijalle.

Maanantai 27.11. 

Aloitimme ilmastolupaushankkeen raporttia, sen lisäksi vähän tiedotusta ja byrokratiaa.

Perjantai 24.11. 

Ensi vuoden tapahtumakalenterin suunnitteluun meni aamupäivä, ja saimmekin tapahtumat mukavasti soviteltua edustajiston kokousväen mietittäväksi. Aika paljon vanhan kaavan mukaan, mutta uusiakin ajatuksia on. Ensi kesän Lieto-viikon ajankohta on jo päätetty, ja sekin vanhan kaavan mukaan on hiukan yli viikon mittainen, perjantaista sunnuntaihin ja päättyy Varsinais-Suomen museopäivään. Satu toi Tarvasjoen Liedonperään liittyvän valokuva-albumin skannattavaksi, lahjoittajaa hän kävi jo aiemmin haastattelemassa valokuviin ja Liedonperässä aikoinaan olleen Virtasen kauppaan liittyvistä asioista. Tämä liittyy ensi kesän näyttelyuudistukseen Tarvasjoella. Härkätien kulkijat -näyttelyssä on esillä kaupankäyntiin liittyvää esineistöä, on hyvä saada esille myös valokuvia ja tarinoita Tarvasjoen kaupoista.

 

Sitten alkoikin jännitysnäytelmä myllyn turbiinin yhden rasvatuubin vaihto-operaatioineen. Meillä on oikein hyvät ohjeet, mutta aina ei suju niinkuin rasvattu, vaan joskus rasvaa pursuaa tuubista ennen kuin löytää männälle lukitusasennon. Ja sitten sitä rasvaa voi pursuta vielä, kun on laittanut kapselin paikoilleen, mutta ei olekaan kiertänyt riittävästi jenkoille. Mutta kyllä siitäkin sitten selvittiin, ja ehdittiin vielä siivota vessat ja keittiö sunnuntain aukioloa silmällä pitäen.

Torstai 23.11. 

Aamupäiväbyrokratiaa: laskujen maksamista, kokousasialistojen tekemistä, lahjakirjadiaarin täydentämistä. Viimeisin meni kyllä iltapäivän puolelle, kun oli vimeisen kymmenen vuoden tiedot kirjaamatta. Tilastot ovat ihania! Tästäkin kävi ilmi, että vuosien mittaan Liedon museolle on lahjoituksia tehnyt 498 henkilöä ja 11 enemmän tai vähemmän julkista yhteisöä. Lahjoituseriä on vastaanotettu 664 plus tietysti Liedon ja Tarvasjoen vanhat kotiseutukokoelmat, joihin ei ole lahjoituseriä eikä lahjoittajia kirjattu.

Keskiviikko 22.11. 

Mika tuli tutustumaan museon arkeen. Käytiin läpi museon ja säätiön perustamishistoriaa, hallintokuvioita, rahoitusta ja käytännön toimintaa. Pertti tuli pitkästä aikaa luetteloimaan Laurin kirjoja, parikymmentä taas saatiin paikoilleen hyllyille.

Tiistai 21.11. 

Saatiin toimintasuunnitelmat valmiiksi. Lähetin hallituksen seuraavan kokouksen asialistan liitteineen Jussille kommentoitavaksi ennen kuin lähetän muille hallituksen jäsenille. Markku poikkesi vieraidensa kanssa katsomassa kivikaudesta kertovaa näyttelyä, oli ilo kertoa vastaanottavaiselle kuulijakunnalle esihistoriasta!

Maanantai 20.11. 

Katuvalojen ohjausmekanismi meni jotenkin epäkuntoon perjantaina, emmekä saaneet siis katuvaloja palamaan ollenkaan. Tänään pienen temppuilun jälkeen ainakin syttyivät ja sammuivat ohjauksesta. Toivottavasti automatiikka pelaa myös illalla, ettei tarvitse ulkoilijoiden enää pimeydessä vaeltaa.

Tiia huolehti lähikoulun eskarilaisista. Heitä tuli iso ryhmä myllärintupaan, tehtävänä oli tehdä video. Osa leikki ulkona, kun muut olivat työn touhussa tuvassa ja vice versa.

 

Satu toi valokuvia luettelointiin ja haki valmiita kokonaisuuksia palautettavaksi. Aloitettiin sekä ensi vuoden hiukan tarkempi ja seuraavan 5-vuotiskauden hiukan yleisemmällä tasolla liikkuvan toimintasuunnitelman tekeminen.

Perjantai 17.11. 

Siivouspäivä. 

Torstai 16.11. 

Keräilimme ensin museolla kaikki tarvittavat välineet heinien polttoa varten: hankoja, haravoita, ämpäreitä ja muita sammustusvälineitä (sammutuspeitto ja jauhesammutin), syttypaperia ja varahanskoja. Terttu tuli heti aamusta auttamaan. Sitten kiikutimme välineet polttopaikalle ja ryhdyimme työhön. Polttopaikka on turvallisesti aivan veden äärellä, tasaisella, avoimella paikalla. Kannettiin heinät seipäistä kasalle lähelle, oli sitten mukava pikkuhiljaa lisäillä nuotioon. Eeva ja Leakin tulivat auttamaan, Tiia dokumentoi.

Keskiviikko 15.11. 

Laitoimme kasvissosekeittoa pienelle ryhmälle, joka tuli juhlistamaan yhden jäsenensä syntymäpäiviä museolle ja muutenkin tapaamaan toisiaan ja kokoustamaan. Kahvin kanssa saivat valita, ottavatko suklaakakkua vai omenapiirakkaa vaniljavaahdolla. Omenapiirakka votti, mutta suklaakakullakin oli kaksi ystävää. Tiia opetteli valokuvien luettelointia, Irmeli jatkoi Tarvasjoen inventointikorttien parissa. Terhi tiedotti ja järjesti Marjatan lahjoitusta luettelointikuntoon.

Tiistai 14.11. 

Turbiinisäiliöön johtavan vesikanavan välpän puhdistamisen jälkeen olikin aika tarttua taas valokuvakokoelman järjestämiseen. Tiia jatkoi Rönnemaan kuvien parissa ja Irmeli sai Euran kylän inventointikortit luetteloitua kokoelmanhallintajärjestelmään. Sitten onkin enää 21 kylää Tarvasjoelta jäljellä. Tai 22, laskutavasta riippuen - Koli voidaan listata myös omaksi kyläkseen, vanhoissa inventointikorteissa se on yhdistetty Juvaan. Koottiin valokuvauspöytä paikoilleen ja hiukan tuunattiin taustakangasta, nyt pääsee taas ottamaan tunnistekuvia esineistä, muutama löysikin heti paikkansa säilytystiloissa. Pari museovierastakin poikkesi.

Maanantai 13.11. 

Sain vesikourun ja rännin puhdistettua länsilappeelta, itäpuoli jäi huomiselle. Aloitin luiskan katon puhdistamisen. Ei olekaan mikään pikku juttu, aluksi nyt haravalla ja harjalla. Sitten tarvitaan jotakin järeämpää kasvuston poistoon. Huomasin, että rännikaivo etupihan puolelta ei vedä. Ei auttanut omin voimin, kutsuin vapaaehtoistyöntekijän paikalle ränniraspin kanssa. Eipä auttanut sekään, emmekä löytäneet putken päätä sieltä, missä sen piirustuksien mukaan pitäisi olla. Kaivoin laskuojaa tierummun kohdalta auki, kun sekin oli ihan tukossa, mutta ei auttanut sekään. Tehtiin väliaikaisratkaisu ohjaaman vedet pois rakennuksen seinustalta, ensi kesänä täytyy kaivaa uusi putki maahan. Selvisi kyllä samalla sekin, miksi on uittanut vettä rakennuksen seinustalle luiskan kääntöpaikalle, nyt ei pitäisi sitä ongelmaa olla enää.

Perjantai 10.11. 

Koska Opintien säilytystiloja koskeekin 72 tunnin tyhjennysvelvoite, pitää museoesineille löytyä jokin toinen säilytystila. Aamupäivällä kaupungin tiloista vastaavat Ville ja Jani tulivat paikan päälle tutustumaan tilanteeseen. Nyt he tietävät, mikä on meidän tarpeemme, niin osaavat etsiä oikeanlaiset tilat. Sadeilma esti haravoinnin ja rännien puhdistusoperaation, keskityttiin loppupäivä kokoelmien järjestämiseen. Sitä työtä riittää.

Torstai 9.11. 

Vapaaehtoisella pakettiautoilijalla oli mahdollisuus taas hiukan auttaa: kävimme ostamassa teleskooppivartisen rännien puhdistajan, samalla ostin myös uuden kiinteistöharjan. Jospa nyt olisi oikeat työvälineet rännien ja luiskan katon puhdistamiseen. Elisa toi Laition Länsitalon valokuvan, skannattiin se ja liitettiin aikaisemmin lahjoitettujen kuvien jatkoksi.

Keskiviikko 8.11. 

Aamupäivä alkoi turbiinin rasvauksella, sitten byrokratiaa: täydennykset Hyrrään, laskutusta ja laskujen maksamista. Iltapäivällä ajattelin aloittaa hiukan ulkohommia: luiskan katto pitää puhdistaa lehdistä ja laattojen väleihin kasvaneista kasveista. Rännin sain osittain puhdistettua lehdistä, mutta muuhun tarvitaan paremmat työkalut ja ulkotyövaatteet. Siirryin siis sisälle jatkamaan pienesineiden säilytystilan järjestämistä.

Irmeli tuli jatkamaan Tarvasjoen talojen inventointilomakkeiden kirjaamista tietokantaan. Mentiin hetkeksi haravoimaan pääoven edustaa ennen kotiin lähtöä.

Tiistai 7.11. 

Eilinen päivä meni vielä valokuvien parissa, eikä tullut vielä valmiiksi se asia. Koneella istumisen vastapainoksi järjestin tänään pienesineiden säilytystilaa. On taas paljon kertynyt luetteloituja pienesineitä, joille pitää löytää paikka. Siirtelin isoja esineitä järkevämmin, niin sain lisää hyllytilaa. Hiukan on suoraan sanoen toivotonta.

Perjantai 3.11. 

Jatkoin Kotiseutuportaali -sivuston valokuva-arkistojen perkaamista. Aika homma, niitäkin valokuvia, jotka arkistoon jäävät, täytyy melkein kaikkia pienentää...

Torstai 2.11. 

Hohhoijjaa, olipas se. Pakkasimme auton täyteen tavaraa ja lähdimme viemään niitä eri paikkoihin keskustassa. Ensin veimme Jaanelle Aurajokikirjoja pari laatikollista, sitten menimme Kisälliin ja jätimme heille poistettavia atk-laitteita. Sitten suuntasimme kohti Opintien säilytystiloja. Siellä olikin meitä varten järjestetty aikamoinen yllätys! Ihmettelin ensin, että onpas tämä lukko nyt kiukuttelevainen, kun en meinaa saada avainta sopimaan. Terhikin koitti ja totesi, että eipä tämä meidän avaimemme sovi lukkoon, vaatii ihan erilaisen avaimen. Onneksi siistijä oli paikalla ja saimme avaimen häneltä lainaksi, että pääsimme sisälle. No, loppu hyvin kaikki hyvin - saimme esineet laitettua paikoilleen ja löysimme siistijän, että saimme palautettua avaimen. Tämä nyt kyllä tarkoittaa sitä, että emme toistaiseksi pääse säilytystiloihimme, koska lukko on vaihdettu eikä meille ole toimitettu avainta.

Yllätykset eivät suinkaan loppuneet siihen. Marja-Riitta oli saanut Lehtilän Martan tarinan valmiiksi liitettäväksi Kotiseutuportaali -sivuille nettiin. Kun ryhdyin siihen työhön, huomasin, että nettisivujen kuva-arkisto onkin täynnä ja tila ylittynytkin roimasti. Ihmettelin asiaa kovasti, mutta sekin selvisi - Yliskulman sivujen valokuva-arkistossa olikin kaikkien kulmakuntien valokuvat ja paljon muuta ylimääräistä, mitä sinne ei kuulunut ollenkaan. Eipä siinä sitten mitään, niitä piti ryhtyä poistamaan. Onneksi onnistui kansio kerrallaan, ei tarvinnut ihan yksitellen jokaista erikseen siirtää roskakoriin. Ja nyt on Lehtilän Martan tarina talletettu ja luettavana portaalissa. Valitettavasti ei saa täältä linkattua suoraan siihen kohtaan, jossa tarina on, mutta kun pääsee Kiusalan sivulle, niin sieltä hiukan alaspäin rullaamalla löytyy kuva, josta klikkaamalla pääsee suoraan siihen kohtaan Tarinoita -sivulle, jossa Lehtilän Martasta kerrotaan. Joskus on hiukan monimutkaista...

Keskiviikko 1.11. 

Nyt ryhdyttiin kirjaamaan Tarvasjoen vanhan rakennuskannan inventointilomakkeita sähköiseen tietokantaan. Hiukan siinä oli pohtimista, mutta aika nopeasti Irmeli sai työn tukasta kiinni, ja homma lähti etenemään. Vuoden 1984 Suomen Kuvalehdissä on hauskoja kuva-arvoituksia. Samalla kun skannasin etukansista kuvat luettelointitietoihin liitettäviksi niin skannasin myös kuva-arvoitukset selityksineen. Saa hauskan tehtäväsarjan vaikka FB:hen.

Tiistai 31.10. 

Taloluettelosta huolimatta kaikkin vanhoihin valokuviin ei löydy tietoja. Taloja on purettu ennen inventoinnin aloittamista, niinpä ei talon nimi ole säilynyt tallennetuissa inventointiluetteloissa. Onneksi joitakin tietoja on kirjoitettu valokuvien yhteyteen. "Vartinmäki, Lehtilä" löytyi ensin Vartinmäen avulla - Yliskulman koulu on Vartinmäellä. Sitten Marja-Riitta muisti, että koululta kun kuljettiin alas kohti Hämeentietä, siinä matkalla oli Lehtilän Martan pikkuinen hirsimökki. No tämäpä poiki sitten ajatuksen, että olisi mukava saada Lehtilän Martan tarina talteen. Marja-Riitalle tuli tästä pienimuotoinen tutkimustyö.

Yksi pitkään odotellut asia on myös selvittää se, missä taloissa aikoinaan pidettiin kiertokoulua. Sikilän Simola on kiertokoulun päiväkirjamerkintöjen mukaan yksi näistä. No, Simola on tuhoutunut aikoinaan, ja paikalla on nykyään Mäen talo. Tämä asia selvisi, kun soitin Jarille. Sirkka ja Veikko ovat aikoinaan lahjoittaneet valokuvia museon valokuvakokoelmaan. Joukossa on kuva Sikilän Simolan rakeentaneesta avioparista Juho ja Vilhelmiina Simolasta.

Timolla olikin sitten viimeinen työpäivä, joimme läksiäiskaffet ja toivotimme puolin sun toisin hyvää joulun odotusta.

Maanantai 30.10. 

Timo ja Pirkko toivat Lauri ja maisema -esityksestä tallenteen. Timo on editoinut kesällä kuvatusta ja nyt viimeisestä näytöksestä ottamansa videot yhdeksi koknaisuudeksi - parhaat otokset kummastakin. Sain taloluettelon Liedon osalta valmiiksi. Sitten ajattelin ryhtyä Tarvasjoen taloluettelon tekemiseen. Havaitsinkin sitten, että kukaan ei ole ehtinyt luetteloida inventoituja kohteita luettelointitietokantaan. Irmeli saikin seuraavaksi tästä uuden homman.

Sunnuntai 29.10. 

Kaunis ilma ja koskikara houkuttelivat ulkoilijoita Nautelankoskea ihailemaan. Oli vilkas päivä. Paikallinen museovieras jätti Vilkkimäen meijerin läheltä löytämänsä rautaesineen meille tarkempia tutkimuksia varten. Löytöjä on taas kertynyt aika paljon, kun löydetään vielä maakunta-arkeologin kanssa yhteinen aika, niin saadaan ne eteen päin.

Perjantai 27.10. 

Vein yhden vanhan tietokoneen ja käytetyn värikasetin Kisälliin samalla kun kävin kirjastossa hakemassa hiukan lähdeteoksia. Lähetin Sillilän Maunulan alueesta isojakokartan ja analyysin maankäytöstä perinnebiotooppien hoitosuunnitelman tekijälle. Annoin myös Ismon yhteystiedot, hän tietää alueen lähihistoriasta parhaiten. Post-doc tutkijat tulivat katsomaan Kukkarkosken hautalöytöjä tutkimustaan varten. Saamme sitten ensi vuonna lukea, mitä tutkimus tuo tullessaan. Siinä välissä jatkoin aakkosellisen taloluettelon tekemistä, pääsin ehkä puoleenväliin.

Torstai 26.10. 

Museologian opiskelijat vierailevat syksyisin Nautelankosken museossa teemalla "Museo yhteisössään". Tänään pohdimme myös sitä, miksi museot ovat juuri siellä missä ovat. Esimerkiksi miksi Liedon museon pääkohde sijaitsee Nautelankoskella. Siihenhän on monta syytä. Kukkarkosken muinaismuistoalue, myllyrakennus ja luonnonsuojelualue muodostavat aidon kokonaisuuden, jota myllärintuvan paikalle siirretty Jonkarin tupa, myllärin saunan paikalle siirretty Pahkamäen koulun saunakeittola ja Teijulan aitta pihapiirissä luontevasti täydentävät. Esiin nousi myös huoli monien pienten paikkakuntien museoista, joita useimmiten hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Mitä sitten tapahtuu, kun yksityishenkilö ei enää pysty tai jaksa.

 

Annantuvan hankerahoitus kiinnostaa taas kovasti myös päättäjiä, olen vastaillut paljon kyselyihin alkuviikosta ja tänäänkin. Eevalta tuli vielä hankehakemuksen muutamaan kohtaan tarkennuspyyntö, mutta eiköhän muuten kaikki ala olla mallillaan.

Keskiviikko 25.10. 

Saatiin täydennyspyynnön mukaiset muutokset syötettyä Hyrrään. Sitten olikin hiukan aikaa keskittyä kokoelmiin. Valokuvien käyttöä helpottaa, kun lisätään luettelointitietoihin talon ja kylän lisäksi kaupunginosatunniste. Tai oikeastaan kulmakunta, erottelemme vielä Kirkonkulman ja Saukonojan omiksi alueikseen, vaikka Saukonoja liitettiin osaksi Kirkonseutua siinä yhteydessä, kun Liedosta tuli kaupunki. No, vanhoissa valokuvissa on luettelointitietona usein pelkästään talon nimi. Niinpä ensin täytyy selvittää, missä kylässä talo sijaitsee ja sitä kautta päästään sitten kulmakuntaan käsiksi. Olemme pitkään jo kaivanneet aakkosellista luetteloa kaikista inventoiduista taloista ja muistakin rakennuksista, niinpä ryhdyin valokuvien luettelointia nopeuttaakseni ensin tekemään listaa taloista. Sitten tietysti pestiin vessat ja siivottiin (lähinnä Terhi), että on sitten mukava museologian opiskelijoiden huomenna aamulla tulla museoon.

Tiistai 24.10. 

Kannettiin hiukan pahuuden hallussa olleet pattingit myllyyn sisälle kuivumaan. Niistä voidaan vielä rakentaa esimerkiksi pitkospuita luontopolulle. Samalla rasvattiin turbiini ja Tiia pääsi opettelemaan senkin homman. Lähetin Eliisalle valokuvia kunnantuvasta hänen esitelmäänsä varten. Jostain syystä nettisivuilta ei pystynyt kopioimaan kuvia. Tiia perehtyi myös esinekuvaamisen saloihin, nyt käsittelyyn pääsivät Irmelin luetteloimat äänilevyt.

Maanantai 23.10. 

Elokuvantekijät valloittivat museon, kun Vares-TV-sarjaa kuvattiin Nautelankoskella.

Sarjan ohjaa Tuukka Temonen ja Varesta esittää Leo Sjöman.

Vares on MTV:n alkuperäissarja ja sen tuottaa Solar Films.

Sarja nähdään MTV Katsomossa vuonna 2025.

MTV Katsomo Solar Films Inc.

 

Lietolaiset -facebooksivulla oli kuva uudesta pyöräteille laitetusta kyltistä, jossa on harmillinen kirjoitusvirhe. Laitoin viestiä asiasta, ja toivottavasti uusi kyltti saadaan pian paikoilleen. Kuvan kyltistä otti Mia-Maria Vuorenoja.

Satu ja Tiia olivat haastattelemassa Joukoa Tarvasjoen Liedonperän vanhoista valokuvista.

Sunnuntai 22.10. 

Hiljaiselo jatkui vielä sunnuntainakin, Terhi sai avoinnapidon ohessa tehtyä myös byrokratiahommia.

Perjantai 20.10. 

Tänään oli oikein hiljaista, ei edes ulkoilijoita ollut liikkeellä. Mutta ei se mitään, museovieraita odotellessa siivosin keittiön hyllyköt ja otin valokuvat Irmelin luetteloimista äänilevyistä. Esinekuvista tulee kaikkein parhaita, kun ne voi ottaa luonnonvalossa, ja kahvilan pöydät harmaina toimivat erinomaisesti taustana.

Timo askarteli Harrin pätkimistä puunrungoista levähdyspenkkejä kulkijoille.

Torstai 19.10. 

Tiia aloitti päivän leipomisella. Kinkkupiirakka oli tänään ohjelmassa. Oli aika hiljaista, niin saatiin hiukan järjestettyä työhuoneita. Kävin läpi pöydälle kertyneitä pinoja ja sain vietyä tavaroita paikoilleen. Irmeli on luetteloinut niin ahkerasti lehtiä, että luetteloimattomien hyllykössä on taas tilaa. Päätimme ruveta laittamaan luetteloimattomat lehtileikkeet siihen hyllykköön, niiden luettelointi voisi jopa olla Irmelin seuraava pitempiaikainen urakka! Annantuvan hankerahoituksesta oli Turun Tienoossa iso juttu. Laitoimme Facebookiin tiedon myös, ja se sai paljon jakoja ja tykkäyksiä.

Keskiviikko 18.10. 

Harri tuli ystävällisenä ja avuliaana ihmisenä pätkimään tielle kaatuneen puunrungon. Sen verran oli kävijöitä, että avoinnapidossa oli hyvä olla kaksi ihmistä.

Tiistai 17.10. 

Myrsky on kaatanut puiden lisäksi myös yhden sähkötolpan. Timo alkuraivasi puuta pois tieltä, mutta kyllä moottorisahaakin tarvitaan. Siirrettiin kirjalaatikot luiskan seinustalle odottamaan jatkokäsittelyä. Haettiin myllärintuvasta pelargonit auditorioon. Timo aloitti tuplien laittamista tuvan ikkunoihin. Tiia palveli kahvion ja museon asiakkaita.

Maanantai 16.10. 

Tiia perehtyi kassakoneen käyttöön ja avoinnapidon saloihin, kun pidettiin museota avoinna. Iltapäivällä vapaaehtoinen pakettiautoilija auttoi taas Martin kirjojen hakemisessa.

Sunnuntai 15.10. 

Koska Emma on nyt muilla mailla vierahilla, Terhi tuli pitämään museota avoinna. Olikin vilkas päivä.

Perjantai 13.10. 

Päivitin ensi viikon avoinnaolot Googleen ja Facebookiin, järjestin myyntivitriinin ja myyntikirjahyllyn, lisäsin muutamia tuotteita nettisivuille ja poistin loppuunmyydyt tuotteet. Irmeli tuli luetteloimaan lehtiä, siinä se päivä vierähti.

Torstai 12.10. 

Otin kuvat Pertin luetteloimista kirjoista ja laitoin paikoilleen hyllyyn. Irmeli tuli auttamaan poistokirjojen kanssa. Osa laitetaan jakoon, mutta huonokuntoiset lajitellaan jätteisiin. Päivitettiin ikkunalle ja ulkotauluun ensi viikon avoinnaolot, Terhi laittoi myös Facebookiin ja tapahtumakalentereihin tiedon. Siirrettiin helmivitriini parempaan valoon ja väljennettiin hiukan arkeologiavitriinejä nyt kun miekat eivät enää ole esillä. Ja sitten tietysti siivottiin viikonloppua varten vessat ja kahvila, näyttelytila jää huomiselle.

Keskiviikko 11.10. 

Ryhmää odotellessa laitettiin miekkavitriiniin lasihelmiä. Kirjoitettiin niistä pieni selostus nyt vain A4-arkille ja ympyröitiin karttapohjalle löytöpaikat melko suurella säteellä. Kesäoppaat jo odottelevat työtodistuksiaan, sain ne valmiiksi ja lähetettyä. Ryhmävieraiden poistuttua Terttu tuli hoitamaan pelakuut. Nostettiin ruukut ulkoa jo kahvilaan, mutta tuvan kukkien annettiin olla vielä. Pertti luetteloi taas reilut parikymmentä Laurin kirjaa, saadaan niitäkin taas paikoilleen. Evakoista kiinnostunut museoasiakas ohjattiin Rikun ja Sadun pakeille, lähetettiin hänelle myös linkki sotasivujen evakkosivulle.

Tiistai 10.10. 

Se on kumma, kuinka aina, kun joku kiinnostunut ihminen kysyy kulttuuriympäristöstä, niin juuri sen kyseisen kohteen inventointikorttia ei löydy mistään. Ei ollut ensimmäinen - eikä varmasti viimeinen - kerta, kun joudun pyytämään inventointikortin kopiota maakuntamuseosta.

Maanantai 9.10. 

Palautimme miekat Museovirastoon. Mennen tullen ladattiin auto Lohjalla. Käytiin mennessä latauksen aikana tutustumassa Lohjan Rustan tuotevalikoimaan ja tullessa Tokmannin. Muistettiin ostaa elmukelmua ja roskapusseja. Sillä aikaa kun Terhi ja minä seikkailimme Helsingissä, Tiia piti huolen museosta. Tommi kävi hakemassa loistehon mittauslaitteen ja asentamassa sähköntuotantomittarin hajonneen tilalle.

Sunnuntai 8.10. 

Päivän päätteeksi pakkasimme miekat laatikoihin. Ensin siirrettiin huippuvarovasti vitriini pois seinän viereltä, että päästiin turvallisesti ottamaan miekat pois. Molemmilla miekoilla on oma mittojen mukaan tehty laatikkonsa, jossa solumuoviin on ensin kaivetterru miekan muotoinen tila ja sen päällä happovapaa paperi, johon miekka varovasti asetetaan. Happovapaata paperia päälle ja sitten vielä vanukerros, niin etteivät miekat pääse yhtään liikkumaan laatikossa. Hienosti suoriuduimme, Emma oli tarkkana kuin porkkana ja muistutti happovapaasta paperista miekan alla.

Lauantai 7.10. 

Muistotilaisuus oli ihanan lämminhenkinen. Ruokailun ja kahvin välissä osallistujat kokoontuivat auditorioon muistelemaan ja kuuntelemaan sellaista musiikkia, joka oli ollut yhteistä ja merkityksellistä. Museon tilat taipuvat monenlaiseen.

Pirjo-myrsky runteli Annantuvan pihapiirin suojeltua vaahteraa, osa puusta repesi pahasti. Valokuvan otti Soile Vahtera.

Perjantai 6.10. 

Pyysin Matin paikalle, koska turbiinin käynnistäminen ja generaattorin verkkoon liittämineen vaati sulkujen säätöä. Ensin laskettiin turbiinisäiliön tulppa paikoilleen, sitten nostettiin vesikanavan sulut niin, että vetää pääsi virtaamaan vapaasti säiliöön. Sivusulut laskettiin alas, ja - voila! - voitiin yhdistää generaattori verkkoon.

Samaan aikaan, kun häärimme sulkujen parissa, Marita tuli tuomaan Tarvasjoen tavaroita ja Lindströmiltä tultiin vaihtamaan matto ja hakemaan käytetyt käsipyyherullat (säkki olikin jo aivan täynnä). Puolenpäivän aikaan pääsin lähtemään tukkuun hankkimaan huomisen päivän ruokatarpeita. Kaikkea en saanut tukusta, niin menin sitten Prismaan. Sieltä sainkin aivan ihanat lohifileet keittoa varten. Tillin olisin varmaan unohtanut, jollei ystävällinen kalatiskin myyjä olisi minua muistuttanut. Ja persiljankin muistin sosekeittoa silmällä pitäen. Iltapäivällä Tiina tuli laittamaan kaikkea valmiiksi, muistopöydän ensisijaisesti. Keitin lohikeiton ja sosekeiton valmiiksi, huomenna riittää lämmitys. Terhi leipoi ja kuorrutti viisi vegaanista suklaakakkua ja yhden gluteenittoman. Marjo leipoi laktoosittomia Vilhelmiinoja, ja olikohan Terhi vai Marjo, en muista enää, joka leipoi myös gluteenittomia pikkuleipiä. Joka tapauksessa kaikille on kaikkea tarjolla.

Torstai 5.10. 

Loistehokondensaattoriin pitää asentaa sellainen systeemi, joka pakottaa sen toimimaan ennen kuin generaattori yhdistetään verkkoon. Sitä silmällä pitäen Tommi tuli asentamaan mittarin, joka kertoo loistehon määrän eri tilanteissa.

 

Lieto-Opiston englannin keskusteluryhmä tuli tutustumaan Lauri Nautelan elämästä ja kokoelmista kertovaan näyttelyyn - erityisesti tietysti miekkoihin, jotka ensi maanantaina palautetaan Helsinkiin. Keskusteltiin kivikaudesta pienoismallin äärellä ja katsottiin rannansiirtymäkartoista myös Paimionjokilaakson asutuksen kehitystä. Joukossa oli innokkaita kalastajia, niinpä tutkittiin Antrean verkon osakopiota, Laurin Mäkkylästä löytämää ongen siimapainoa, luukärkistä harppuunaa ja tuohella päällystettyä verkonpainokiveä vähän tarkemmin.

Tiistai 3.10. 

Kirjanpito haukkasi aamupäivän työtunnit. Iltapäivällä Tiinan kanssa käytiin läpi ensi lauantain ohjelma, isohkon ryhmän ruokailut ja kahvitukset vaativat omat järjestelynsä. Terhi lähetti vielä paikallislehteen puffin miekoista.

Maanantai 2.10. 

Partiolaiset pääsivät tutustumaan tarvasjoen kotiseutumuseoon Maritan ja Kallervon ohjauksessa. Irmeli tuli kesätauon jälkeen taas reippaana luetteloimaan Laurin kokoelmia. Muutama äänilevykansio otettiin nyt työn alle.

Torstai 28.9. 

 

Vapaaehtoinen pakettiautoilija kuljetti lahjoituksena saadut kaksi kirjahyllyä opintielle. Saatiin melkein kaikki myyntikirjat mahtumaan hyllyille, ei jäänyt kuin muutama laatikko pinoon. Samalla keikalla Saida Nautelan muotokuva pääsi asianmukaisesti taidetilaan säilytykseen. Taina kävi hakemassa loput tavarat, juotiin läksiäiskaffeet yhdessä.

Keskiviikko 27.9. 

Ensin hiukan laskujen maksamista ja taloushallintoa, sitten kokoelmien luettelointia. Kesällä saimme Emil Rautalan maalaamaan Saida Nautelan muotokuvan lahjoituksena museon kokoelmiin. Lauri Nautelan kokoelmissa on John Lagerströmin muotokuva, tämä Saidan muotokuva on pari sille.

Tiia jatkoi ilmiötallennussuunnitelman parissa, Terhi leipoi suklaakakun, Timo hääräsi ulkona.

Tiistai 26.9. 

Terhi piti vapaapäivän ja minäkin puolikkaan. Tiia keskittyi nykydokumentointiin liittyvän ilmiötallennussuunnitelman laatimiseen. Laitettiin työhuoneiden lämmöt päälle.

Maanantai 25.9. 

Pakettiautoileva vapaaehtoistyöntekijä oli viikonlopun aikana ystävällisesti kerännyt muinaismuistoalueen katsomon penkit jalkoineen peräkärrylle. Tiia, Terhi ja minä kokosimme myllystä ja tuvasta sekä ulkoa keinun edestä penkit. Siirsimme keinun toiseen paikkaan, koska tammen alla maa on sen verran epätasainen, että on aiheuttanut pientä vääntymistä keinun runkoon, toivottavasti paikan vaihdos auttaa asiaa.

 

Hiukan katseltiin tulevia syksyn haasteita. Ensisijaisesti pitää Opintiellä järjestää, että saadaan sijoitettua Annantuvan esineistöä sinne väliaikaisesti. Hyllyt pitää koota ja huonekalut sijoittaa turvallisesti hyllyille. Myllyn katto ja portaat vaativat toimenpiteitä asap. Perennamaa pitää hoitaa talvikuntoon. Kokoelmienhoitohuoneessa luetteloidut ja kuvatut esineet pitää pakata ja siirtää säilytystiloihin, joissa pitää ensin järjestää tilaa. Annantuvan kehittämishanketta pitää ruveta laatimaan. Edustajiston ja hallituksen kokoukset tulevat myös tuotapikaa ajankohtaisiksi. Sekä Terhillä että minulla on pitämättömiä lomia vielä useita viikkoja, nekin täytyy saada alta pois.

Perjantai 22.9. 

Viimeinen teatteriesitys alkoikin sateessa, muuten ilmat ovat kyllä suosineet. Sade loppui onneksi aika pian, ja näytös onnistui kaikin puolin. Saimme vielä sähköpostitsekin kiitoksia: "Loistavat näyttelijät saivat loistaa upeassa maisemassa!". Aikamoista rumbaakin oli, Antton piti hakea Manillasta ja viedä nopeasti takaisin, onneksi Vilma oli autolla ja ystävällisenä ihmisenä vei Anttonin ja pari muutakin kyydin tarvitsijaa Turkuun. Kiittelimme toisiamme puolin sun toisin ja sitten Esa-Matti, Anssi ja Matti suuntasivat kulkunsa kohti uusia haasteita.

 

Aamupäivällä onnistuimme kirjaamaan Annatupahankkeen täydennykset Hyrrään.

Torstai 21.9. 

Littoisten 5-6 -luokkalaiset tulivat peräti kahdella bussilla museokäynnille. Jaettiin oppilaat luokittain kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä oli minun kanssani tutustumassa näyttelyihin, yksi ryhmä Terhin kanssa kuppikalliolla syventymässä uskomustarinoihoin ja yksi ryhmä opettajan johdolla muinaismuistoalueella ja koskea ihailemassa. Noin kaksikymmentä minuuttia oli aikaa aina per ryhmä. Ensimmäisen opastuksen jälkeen syötiin eväät, sitten jatkettiin. Ennen illan näytöstä vein kirjanpidon tilitoimistoon ja tein paloilmoittimen kuukausikokeilun.

 

Kun näytelmä illalla alkoi (ensimmäinen kohtaus näytellään ulkona terassilla) olikin valtava määrä partiolaisia yhtäkkiä museon pihalla. Vaikka sekä Terhi, Emma että minä kävimme heitä komentamassa, he kulkivat vaan äänekkäinä ja elehtien ihan terassin vierestä. Näyttelijät kyllä sanoivat jälkeen päin, ettei häirinnyt. Juuri siinä kohtaa näytelmässä puhuttiin sotajoukkojen marssimisesta, että sikäli... Vesi koskessa on noussut taas, mutta Matti löysi turvallisen paikan laskeutua veteen. Ja vaikka virtaus oli kova, niin kyllä hän sai kohtauksen hyvin näyteltyä. Osa yleisöstä osoitti suosiotaan seisten loppukiitosten aikana, dramaturgi kukitettiin ja yksi paikallinen katsoja tuli kädestä pitäen kiittämään Terhiä ja minua. Sellaisia lausahduksia kuultiin, kuten "Tämä on kulttuuriteko!" ja "En ole koskaan elämässäni nähnyt vastaavaa!".

Keskiviikko 20.9. 

Matti ja Anssi tulivat ilman Esa-Mattia, Antton sijaista Eskua äänivastaavana. Esitys sujui hyvin, ilmakin suosi, ei ollut enää niin kylmä kuin sunnuntaina ja aurinkokin paistoi.

Tiistai 19.9. 

Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaus -hankkeen Luonnon monimuotoisuus -videon kuvaukset toteutettiin Salossa Meritalon museossa. Mia oli vieraanvarainen ja tarjosi kuvausten välissä raparperipiirakkaa ja teetä, lopuksi vielä lounaankin. Kuvaukset sujuivat hyvin, vasta juuri kun lopeteltiin, alkoi sataa.

 

Kuvausten aikana oli Liedossa ollut sähkökatko. Se aiheuttaa aina kaikenlaista hässäkkää museolla. Koska hälytysvalvonta ei saanut minua puhelimella kiinni, hätistelivät he Jussia. Jussi onneksi ymmärsi, ettei ole mistään akuuttia toimenpidettä vaativasta asiasta kyse (paloilmoitin toimii akulla silloin, kun verkkovirtaa ei jostain syystä ole). Tulin illalla tarkistamaan tilanteen, ja totesin, että nyt ei auta muu kuin laskea kanavan sulut alas ja nostaa ohivirtaussulut ylös. Muut sulut saan taljan avulla yksin ihan mallikkaasti hoidettua, mutta kanvasulkujen taljankiinnityslenkki on niin korkealla, etten ylety siihen ilman jotain tikassysteemiä. Tikkaiden kanssa taas ei yksin voi työturvallisuussyistä touhuta. Soitin siis Matille, joka tulikin auttamaan. Saatiin sulut kiinni ja turbiini vaikenemaan. No, olisimme joka tapauksessa keskiviikkona sulkeneet turbiinin näytelmän takia.

Maanantai 18.9. 

Kuntouttava työtoiminta, palkkatukijutut ja ylipäätään raportointi ja byrokratia vaativat toimenpiteitä. Onneksi ei ollut muuta akuuttia, niin saatiin kaikki paperityö aika hyvään hanttiin.

Sunnuntai 17.9. 

No olipas se. Esa-Matti, Anssi ja Matti tulivat iltapäivällä virkistämään muistiaan näytelmän suhteen. Olimme Terhin kanssa siinä ymmärryksessä, että sapluuna on sama kuin kesäkuussa, jolloin varsinaisia näytöksiä edeltävänä sunnuntaina oli mahdollisuus kutsua museon vapaaehtoisia katsomaan läpimenoa. Mutta eipä ollutkaan! Kymmenkunta museon ystävää tuli turhaan museolle, pidin heille sitten lohdutukseksi pienen opastuksen miekoista ja Laurin kokoelmista.

Perjantai 15.9. 

Tiia aloitti osa-aikaisena museoavustajana. Ja olikin hyvä, että aloitti juuri tänään, koska meillä oli ankara ponnistus laittaa penkit valmiiksi näytelmää varten. Niitä on aika raskas kantaa, onneksi myös vaapaaehtoinen pakettiautoilija tuli auttamaan. Jokilaakson kuudesluokkalaiset tulivat ihailemaan rautakautisia miekkoja. Muutenkin muistuteltiin mieleen esihistoriaa sekä sisällä näyttelyssä että ulkona kuppikallion äärellä ja Kukkarkosken muinaismuistoalueella.

Torstai 14.9. 

Annatuvalla pidettiin katselmus kaadettavista puista. Arboristi on tutkinut vanhojen puiden kunnon, ja tehnyt niistä hoitosuunnitelman. Lahot puut poistetaan vielä tämän syksyn aikana. Samalla kun keskustassa olin, poikkesin hakemaan kaupungintalolta kirjoja. Sitten meinasikin tulla hiukan kiire, mutta hyvin kuitenkin ehdittiin vastaanottamaan ja opastamaan Maarian Kylätalon ryhmä.

Lauantai 9.9. 

Saatoimme Nautelankoski-säätiön ensimmäisen puheenjohtajan, museon uskollisen tukijan ja auttajan viimeiselle matkalle. Pertti Peltola oli aina valmis auttamaan, oli asia sitten vaativaa suunnittelua tai käytännön työtä vaativaa. Pertille myönnettiin Mestarimonttööri -kunniakirja sen jälkeen, kun Nautelankosken museon myllyyn asennettiin turbiinit sekä viljan jauhatusta että sähkön tuotantoa varten. Alkuvaiheessa, kun Lauri Nautelan museota rakennettiin, Pertin asiantuntemus auttoi välttämään useat sudenkuopat matkalla, ja saatiin hieno, modernismia rakennustaiteellisesti edustava museorakennus täydentämään Nautelankosken aluetta. Pertille Nautelankosken alue oli lapsuudesta asti rakas ympäristö, jonka säilymisen eteen hän oli aina valmis uhraamaan aikaansa ja asiantuntemustaan. Pertti Peltolan tekemä arvokas työ säilyy museon myötä elävänä tuleville sukupolville.

Keskiviikko 5.9. 

Reippaat Taatilan koulun viidesluokkalaiset pyöräilivät museolle. Heitä oli paljon, niinpä jaoimme oppilaat kahteen ryhmään. Minä kerroin esihistoriasta pienoismallin ja miekkavitriinin äärellä. Sitten oppilaat saivat pienissä ryhmissä tutustua näyttelyyn ja kysellä heitä erityisesti kiinnostavista asioista. Paljon syntyi keskustelua, muun muassa maalöydöistä ja niiden käsittelystä. Myös vanhat skandinaaviset jumaltarut nousivat esille, muutkin muinaiset kulttuurit kiinnostivat. Hienoa vertailua kreikkalaiseen mytologiaan! Terhi ulkona kertoi kuppikallion äärellä niistä uskomuksista, joita kuppeihin liitetään. Sielulintu oli muutamalle oppilaalle ennestään tuttu, he kertoivat omia kokemuksiaan kalliolla. Muinaismuistoalueella kivikauden ajan ihmisten elämä tuli ymmärrettäväksi, meren läsnäolo silloin muinoin on aina yhtä häkellyttävää. Kosken kuohuja ehdittiin myös ihailla. Evästauon jälkeen kaikki jaksoivat taas hypätä pyörän selkään ja polkea takaisin koululle.

Loppupäivä kuluikin sitten siivouksen ja kuun vaihteen byrokratian parissa.

Tiistai 4.9. 

Maanantaina pidimme vapaapäivän, paitsi Timo, joka huolehti ulkoalueiden siisteydestä.

Sunnuntai 3.9. 

Emma piti museon avoinnaolosta huolen. Asiakkaiden palvelun lomassa hän ehti pyyhkiä pölyt myyntivitriineistä.

Perjantai 1.9. 

Aamupäivän koululaisten jälkeen alkoikin sitten suursiivous sunnuntain aukioloa silmällä pitäen. Keittiö, vessat, Lauri Nautelan elämästä kertova näyttely, luontodioraama ja kahvio ehdittiin, mutta auditorio ja kivikausinäyttely jäävät ensi viikkoon. Satu kävi hakemassa langat. Kuun lopun raportit saatiin valmiiksi ja eteen päin.

Torstai 31.8. 

Aamupäivän koululaisten jälkeen palaveerattiin Tarjan kanssa työllisyysasioissa. Marjo toi ihania pikkuleipiään samalla kun haki lisää litteroitavaa. Terhi kävi heiluttelemassa langat ja minä valmistelin kuun lopun raportteja. Hiukan ehdittiin järjestää karkkeja ja kirjojen myyntihyllyjä sekä harjata suurimmat hiekkakasat pois näyttelytilan lattialta.

Keskiviikko 30.8. 

Veden pinta alkoi hiukan laskea ja tulva hellittää, eli ei tarvinnut ruveta nostamaan ohivirtaussulkuja. Hämmenneltiin saunassa kylmävärjäyksessä likoavia lankoja byrokratiatehtävien ohessa.

Tiistai 29.8. 

Eilinen "hiukan sateli" muuttui pitkäkestoiseksi rankkasateeksi, jota jatkui vielä yölläkin. Nyt on koski komia! Ja tulvakin koettiin pitkästä aikaa myllylammessa ja vesikanavassa. Pahkamäen 3-luokkalaisten kanssa ihailtiin myös kosken kuohut, vaikka rautakausi, miekat ja kuppikallio olivatkin pääosassa.

Iltapäivällä palautettiin Lieto-Opiston maalaustelineet ja esiteltiin Eevalle Annantupaa ympäristöineen. Sieltä siirryimme Pettisiin Ali-Lamppulan opetuskaivauksille, jossa Juha esitteli meille kalmistoaluetta. Löytöjäkin saatiin ihailla: keramiikkaa, veneniittiä ja erilaisia lasihelmiä, joista yksi löytyi juuri kun olimme jo pois lähdössä. Hieno hetki!

Maanantai 28.8. 

Pahkamäen eskarit ja viskarit olivat retkellä Nautelankoskella. Hiukan sateli, kun he söivät eväitä museon terassilla. Kutsuimme heidät sisälle katsomaan näyttelyä, kun eivät ole pitkään aikaan käyneet. Pienissä ryhmissä ihailtiin miekkoja ja käytiin aina yhtä jännittävää jokidioraamaa katsomassa myös.

Sunnuntai 27.8. 

Varsinais-Suomen museopäivä. Terhi kirjoittaa enemmän, kun ehtii.

Lauantai 26.8. 

Aurajoentien kulttuurirallipäivä. Terhi kirjoittaa enemmän, kun ehtii.

Perjantai 25.8. 

Valmistauduttiin huomisen päivän kulttuuriralliin ja sunnuntain käsityöpäivään leipomalla ja siivoamalla.

Torstai 24.8. 

Jokilaakson koulun 6 C- ja E-luokat tulivat katsomaan rautakauden miekkoja. Kun toisen luokan kanssa oltiin näyttelyssä esihistorian äärellä, toinen luokka pohti kuppikalliolla syntyjä syviä. Sielulintujen tarina on aina yhtä liikuttava. Täydennettiin Hyrrään Vanhassa vara parempi -hankkeen kustannusarvio Matin tekemän neliöperusteisen arvion pohjalta.

Keskiviikko 23.8. 

Timo jatkoi nurmikonleikkuun kanssa ja teki toimenpiteitä myllyssä. Vettä on yllättävän vähän, vaikka on sadellutkin. Vilma sai arkistoaineiston luetteloinnin valmiiksi. Piti vielä vaihtaa lisäksi vähän tiedostonimiä, kun numerointia piti muuttaa. Sen lisäksi hän silitti eilen pestyt tekstiilit. 

Tiistai 22.8.

Terhillä oli Viinamäen hautausmaakierros aamupäivällä. Seuraavat kierrokset ovatkin sitten Tarvasjoella perjantaina. Vilma luetteloi vielä arkistoaineistoja Dorikseen, viimeisiä viedään tämän lahjoituksen osalta. Huomenna luultavasti valmista. Sen lisäksi ehdittiin mopata keittiössä ja pestä pyykkiä. 

Sunnuntai 19.8.

Satu ja Elsa olivat Tarvasjoella pitämässä kotiseutumuseota auki. Antti tuli tekemään kesän viimeisen työpäivänsä museolle. Sairastapauksen vuoksi Terhi oli Antin kanssa museolla. Sunnuntainakin saatiin oikein paljon vierailijoita, reilu sata. Terhi piti vielä illalla opastetun kierroksen Liedon kirkkomaalla ja kirkossa. 

Lauantai 19.8.

Ja sitten olikin vuorossa kesän viimeinen tapahtumapäivä eli traktoripäivä.

Aamu aloitettiin tekemällä valmisteluja kahviossa: Emma kuorrutti suklaakakkuja, Terhi keitti kahvia termareihin ja valmisteli ulkopöydälle meneviä tarjoiluja ja Vilma leikkasi piirakoita ja laittoi niitä vitriiniin. Leena toi pihalle koottavan telttakatoksen sateen varalta, ja Leena ja Vilma menivät pystyttämään sitä aitan viereen. Leo oli aamulenkillä koskella ja hänetkin saatiin houkuteltua mukaan auttamaan katoksen pystytyksessä. Antti, Ofelia ja Satu tulivat hiukan myöhemmin ja Antti ja Satu valmistelivat ulkopöydän valmiiksi ja Ofelia meni avaamaan tupaa ja myllyä. 

Ensimmäiset traktorit tulivat paikalle jo hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua. Ofelia, Antti ja Terhi olivat tapahtuman ajan kahviossa, Leena dokumentoi, Satu huolehti talkooväen tarjoiluista ulkona ja Emma piti non-stop-opastusta myllyssä. Lea opasti tuvassa ja Hannele ja Leena Vu laskivat kävijöitä ulkona. Vilma oli liikenteenohjauksessa. Jossain vaiheessa päivää vaihdettiin hiukan paikkoja ja tauotettiin tarvittaessa. 

Terhillä päivä jatkui vielä illan hautausmaakierroksen kanssa, vuorossa oli Keisvuoren hautausmaa. 

Traktoreita saatiin tapahtumaan yhteensä lähes viisikymmentä ja kävijöitä oli noin 780. Kiireinen, mutta kaikin puolin erittäin onnistunut tapahtumapäivä! Alla vielä muutamia kuvia päivästä. 

Perjantai 18.8.

Aamulla tuli vielä toinenkin koululaisryhmä käymään. Ensin ihmeteltiin yhdessä miekkoja sisällä ja sitten Leena vei ryhmän ulos, jossa etsittiin museon pihalla olevista kallioista kuppikiviä. Niitä on hauska lastenkin yrittää etsiä.

 

Terhi teki tiedotusta ja päivitti tapahtumia Facebookiin. Vilma leipoi Leenan tuomista omenista ja mustikoista vielä kaksi omenapiirakkaa ja mustikkamuffineja traktoripäivää varten. Nyt on mukavasti todella montaa eri laatua tarjolla kahviossa. Loppupäivästä Terhi ja Vilma siivosivat vielä paikkoja ja kastelivat tuvan pelakuut.

Torstai 17.8.

Heti aamulla tuli koululaisryhmä vierailemaan museolle, Leena kertoi heille mm. miekoista paljon mielenkiintoista asiaa. Terhi on hoitanut tänään vielä viimeisiä tiedotusasioita loppukesän tapahtumista. Seppo tuli käymään ja katsomaan paikkoja ensi viikon yhteislauluiltaa varten. Leena toi mustikoita ja omenoita, joista sitten leivotaankin monta piirakkaa viikonloppua varten. Vilma aloitti leipomisurakan tekemällä kolme suklaakakkua ja kaksi mustikkapiirakkaa. Emma tekee vielä muutaman raparperipiirakan ja Vilma omenapiirakan, niin sitten pitäisi riittää myytävää ja tarjottavaa lauantain traktoripäivään. Paloilmoitintestikin ehdittiin tehdä.

Koululaiset_17_8_2023.jpg

Matti sai Annan avuksi mittauspuuhiin. Annantuvasta tai ulkorakennuksista ei ole pohjapiirroksia olemassa. Matti ja Anna mittasivat tuvan sekä sisältä että ulkoa. Kyöstilän kellarivaja on yksi tila ilman väliseiniä, niin ulkomittaus riitti sen kohdalta.

Maanantai 14.8.

Lähetettiin kouluille tietoa syksyn koululaispäivistä. Lähetettiin tarjouspyynnöt Annantuvan ja Kyöstilän kellarivajan kunnostamisesta kolmelle toimijalle. Varsin Hyvän ohjeiden mukaisesti sovittiin Matin kanssa kustannusten laskemisesta neliömetriperusteisesti, jolloin vapaaehtoistyö on järkevämmin sovitettavissa työhön.

Perjantai 11.8.

Annantuvan alueen kaavaluonnoksesta pyydettiin mielipidettä. Kerroimme, että museoalue voisi olla hiukan isompi ja kaavaan voisi merkitä myös biodiversiteettialueen, niin olisi sitten jatkossa selkeämpää ja helpompi toimia.

Torstai 10.8.

Päivä sujui rauhallisissa merkeissä, Vilma luetteloi arkistomateriaaleja, Taina teki perusteellisemman lattioiden siivouksen ja Timo leikkasi nurmikkoa. Puolenpäivän aikaan Satu tuli käymään ja katsomaan värjäriryhmä Mataroiden kahden jäsenen kanssa värjäyspaikkaa Aurajoentien kulttuurirallia varten. Samoihin aikoihin tuli myös jäätelökuorma. Nyt on taas lakritsituutteja valikoimassa. 

Keskiviikko 9.8.

Kaupungin puutarhatyöntekijät raivasivat Annantuvan pihalta vaahteranoksia ja pilkkoivat paksummat rungot pätkiksi. Caruna ei sen sijaan ole vielä ehtinyt paikalle. Haettiin vapaaehtoisen pakettiautoilijan kanssa yksi kuorma Aurajoki-kirjoja Martilta museolle.

Tiistai 8.8.

Vilma kävi aamulla kaupan kautta hakemassa suolaisen piirakan ainekset ja Emma tuli leipomaan kinkkupiirakan. Sitten siivottin keittiötä ja kahviota ja palveltiin asiakkaita, vaikka ei virallisesti ollakaan enää auki. Kahvia aina toki keitetään, jos ollaan paikalla. Mustaherukkahilloakin keitettiin.

Ulkona oli sen verran kova sade ja tuuli, että ulkotyöt päätettiin siirtää paremmalle päivälle. Jossain vaiheessa aamua tai yötä alueella oli ollut sähkökatko, joten Leena ja Vilma käynnistivät generaattorin uudelleen. Loppupäivä kuluikin arkistomateriaalien luetteloinnissa.

Yöllinen myrskytuuli oli aiheuttanut tuhoja sekä Taimelassa että Annantuvalla. Onneksi vanhoista vaahteroista revenneet isot oksat eivät rojahtaneet rakennusten päälle. Carunalle tehtiin ilmoitus sähkölankojen päällä makaavasta puusta. Voi voi.

Maanantai 7.8.

Tänään onkin viimeinen arkipäivä, kun museo on auki. Loppukuusta siirrytään viikonloppujen aukioloihin.

Päivän keli oli aika erikoinen! Hellettä on ollut yli kolmekymmentä astetta ja tuuli oli niin kova, että ulkopöydän aurinkovarjokin kaatui kumoon. Mitään vahinkoja ei onneksi sattunut, siirsimme varjon sisälle turvaan. Katsotaan, millainen myrsky huomiseksi saadaan. 

Mira ja Emma hoitivat kahviota ja museota ja pilkkoivat loput raparperit pakkaseen ja moppasivat keittiön. Taina jatkoi valokuvakokoelman parissa. Timo teki ulkotöitä ja vaihtoi kokoelmanhoitohuoneen vilkkuvan loisteputken. Vilma tilasi lisää jäätelöitä, poimi kirsikoita, päivitti nettisivuja, selvitteli asiakkaan sähköauton kaapeliin liittyvää ongelmaa ja etsi Liisan vaaituskojetta. 

Raparperit.jpg

Lauantai 5.8. & Sunnuntai 6.8.

Mira ja Emma olivat vetovastuussa viikonlopun. Lauantaina olikin hiukan enemmän vilinää, kun saimme kolmisenkymmentä eläkeläisliittolaista Nakkilasta. Vieraat nauttivat kahvion tarjonnasta ja tutustuivat Emman ja Miran opastuksella museon näyttelyihin, tupaan ja myllyyn. 

Museon kirsikkapuun kirsikat ovat kypsyneet jo kovaa vauhtia ja ne pitääkin poimia. Sunnuntaina siis leivottiin vielä kirsikkapiirakka, Mira poimi kirsikat ja poisti kivet, Emma leipoi. 

Perjantai 4.8.

Vapaaehtoistyöntekijän kanssa saatiin välppä paikoilleen. Koska vapaaehtoisen piti lähteä, niin Emma tuli auttamaan, kun laskettiin sivusulku ja nostettiin vesikanavan sulut ylös. Myllylampeen oli jääpadon alta ajautunut iso puunrunko. Ennen kuin voitiin laskea ohivirtaussulut, piti puu saada pois. Laitettiin vetoliina rungon ympärille, minä vedin ja Emma työnsi. Välillä vaihdettiin ja välilä vedettiin molemmat. Puu oli niin painava, että ei onnistuttu vetämään sitä rannalle. Sitten ajateltiin, että uitetaan se sulkujen alta. Siinä vaiheessa jo satoi aika rankasti, mutta koska olimme jo aivan litimärkiä, ei luovutettu. Saatiin kuin saatiinkin puunrunko menenmään virran mukana ja laskettua sivusulut alas. Sitten vaan yhdistettiin verkkomagnetoituva epätahtigeneraattori verkkoon.

Torstai 3.8.

Tainan kesäloma loppui ja hän palasi tänään töihin jatkaen valokuva-kokoelman parissa. Mira ja Riina hoitivat kahviota ja aloittivat aamun tekemällä lisää kahvipusseja. Myöhemmin päivällä he leipoivat kaurakeksejä, hoitivat pelakuut ja harjasivat kahvion lattian. Sateisella kelillä tulee heti enemmän hiekkaa sisälle.

 

Timo jatkoi pihan siistimistä, leikattavaa nurmea kun riittää. Vilma jatkoi luettelointia ja piti huolen, että kahviossa on kaikkea mitä pitääkin viikonloppua varten. 

Keskiviikko 2.8.

Tänään olikin Elsan viimeinen päivä Nautelankosken museolla. Hän jatkaa kylläkin vielä loppukuun Tarvasjoella, jossa hän onkin hienosti pitänyt kotiseutumuseota auki sunnuntaisin. Elsa teki gluteenittoman raparperipiirakan varastoon, sillä eilen myytiin viimeinen pala loppuun. 

Sateisesta päivästä huolimatta väkeä riitti ja monet kävijät kiertelivätkin näyttelyitä oikein ajan kanssa. Riina oli pitkän tovin opastamassa tuvassa ja myllyssä, kun kiinnostuneita riitti. Häneltä oltiin koulutustakin tiedusteltu, kun opastuksen sisältö oli tehnyt vaikutuksen. Erinomaisen hienosti on Riina siis oppinut opastusten sisällön!

Timo jatkoi nurmikon leikkaamista. Leena haki mappeja kirjanpitoa varten ja Vilma jatkoi Riitan arkistoaineiston luettelointia.

Tiistai 1.8.

Heinäkuu onkin sitten ohi ja ollaan jo elokuun puolella.

Päivä on ollut aika sateinen. Emma ja Elsa ovat hoitaneet kahviota ja museota: Elsa poimi kirsikoita ja teki kirsikkapiirakan ja siivosi dioraamaan johtavat portaat, Emma siivosi keittiön ja auttoi Vilmaa mustaherukkahyytelön tekemisessä. Vilma poimi aamupäivällä mustaherukoita ja keitti niistä hyytelöä. Voi olla, että satsi vaatii vielä uuden keittämisen pektiinin kanssa. Loppupäivän hän luetteloi Riitan lahjoittamaa arkistomateriaalia.

Timo palasi lomalta ja leikkasi nurmikkoa sateesta huolimatta. Leena hoiti kirjanpitoa ja teki raportteja. Marjo toi lisää Wilhelmiinoja myyntiin. Asiakkaitakin ollaan ehditty palvella ja tehdä iloiseksi, kun Emma vei hiukan epäilevät lapset tupaan ja myllyyn ja lasten epäilys kääntyikin ihastukseksi, kun myllyssä bongattiin lepakoita ja kadonneita possuja.

Maanantai 31.7.

Terhi oli viimeistä päivää töissä ennen kesälomaansa ja hoitikin paljon asioita kuntoon, kuten korjasi Lieto-viikon ohjelmaa ja aikataulua museon osalta.

Satu kävi aamupäivällä ja palaveerasi Leenan ja Terhin kanssa. Sitten Timo tuli auttamaan turbiinien kanssa. Asko huomasi nimittäin viime viikon torstaina turbiineita huoltaessaan, että muutama pultti oli ruostunut ja vaati vaihtamista. Timo, Leena ja Terhi menivät yhdessä vielä säiliöön ja huolehtivat, että kaikki saatiin kuntoon.

Emma ja Vilma moppasivat kahvion lattiat sillä aikaa kun Elsa leipoi suklaakakun ja huolehti museosta ja kahviosta. Työntäyteinen päivä kaikilla.

Lauantai 29.7. & Sunnuntai 30.7.

Emma ja Riina olivat viikonlopun työvuorossa. Lauantai oli hiukan hiljaisempi päivä, sunnuntai taas oli oikein vilkas. Siitä huolimatta sunnuntaina ehdittiin leipoa toinenkin mustikka-vadelma-piirakka. Muutenkin kaikki sujui viikonloppuna oikein mallikkaasti.

Perjantai 28.7. 

Terhi aloitti aamun näyttämällä Vilmalle, miten arkistomateriaalia luetteloidaan. Vilma saa sitten luetteloitua Hannelen ja Riitan lahjoitukset Dorikseen. Siihen meni yllättävän kauan aikaa, sillä kaikki pitää skannata varovasti, etsiä oikeat lahjakirjat ja mahdolliset haastattelut jne. 

Riina ja Arttu hoitivat museota. Tänään olikin jo Artun viimeinen työpäivä. Niin se vain on hänenkin työrupeamansa ohitse! Arttu sai viimeisen päivän kunniaksi leipoa mustikka-vadelma-piirakan Leenan tuomista marjoista. Mukavaa vaihtelua suklaakakun tekemiseen. Lisäsi hän sai pitää englanninkielisen opastuksen tuvassa ja myllyssä kahdelle alankomaalaiselle vieraalle. 

Iltapäivällä Terhi ja Vilma menivät kitkemään vielä perennamaata rikkaruohoista ja poimivat lipstikkaa talteen. Lipstikkaa on pitänyt säilöä jo monta vuotta, mutta usein se on unohtunut. Nyt saatiin ainakin osa sadosta talteen ja pistettiin pakkaseen. 

Torstai 27.7. 

Terhi haki aamulla Askon kyytiin ja niin päästiin heti turbiinisäiliötä huoltamaan. Terhi, Asko ja Vilma kiipesivät luukusta alas ja välppä saatiin kuin saatiinkin nousemaan paikoiltaan, tosin siihen tarvittiin liinaa avuksi. Terhi ja Vilma siivosivat säiliöstä roskat ja oksat pois, ja Asko rasvasi turbiinin. Terhi ja Vilma saivat myös kokeilla rasvaamista, joka osoittautui yllättävän raskaaksi puuhaksi. Rasvapumpun käyttämisessä tarvitaan hiukan voimaakin. 

Myöhemmin päivällä Arja kävi hakemassa Saaran taulut takaisin. Marjo kävi tuomassa lisää Wilhelmiina-pikkuleipiä. Niistä on muodostunut suosittu tuote tämän kesän aikana. Riina ja Arttu ehtivät kahvion ja museon hoitamisen ja opastamisen lisäksi leipoa kakkua ja hoitaa pelakuut. Riina teki myös mustikka-kardemumma-muffineja Leenan tuomista mustikoista, onnistuivat erinomaisesti.

Hannele ja Lea kävivät iltapäivällä tuomassa lahjoituksen museon kokoelmiin. 

Alla vielä muutamat kuvat turbiinisäiliön huollosta. Säiliössä on aika hämärää, niin tarkkojen kuvien saaminen on hankalaa. 

Keskiviikko 26.7. 

Keskiviikko olikin sitten pullapäivä! Vilma ja Emma tekivät jo heti aamulla korvapuusteja myyntiin, ja niitä ostettiin jopa kotiin viemisiksi. Arttu leipoikin tuttuun tapaan suklaakakun. Hän on tehnyt niitä lähes jokaisena työpäivänään, mutta ohje on hänellä niin hyvin hyppysissä, että parempi leipoa vain kunnolla varastoon. Terhi jatkoi Saaran taulujen kuvaamista ja kirjoitti muutaman lahjakirjan.

 

Iltapäivällä saimme yllätyksenä bussilastillisen vierailijoita Tsekeistä asti. Se työllistikin melkein kaikki hetkeksi kahviossa, ja Emma lähti vielä opastamaan englanniksi tupaan ja myllyyn. Hyönteismyrkyttäjäkin ehti käydä iltapäivällä. 

korvapuustit.jpg

Tiistai 25.7. 

Aamulla haettiin täydennystä jääkaappiin, kun Vilma kävi ostamassa lisää maitoa, kermaa ja vaniljakastiketta kahvioon. Arttu aloitti päivän leipomalla suklaakakun ja Emma palveli asiakkaita. Suklaakakku on tänä kesänä tuntunut menevän hyvin kaupaksi, eikä ihme, sillä onhan se herkullista! Lisäksi harjattiin kahvion lattiat puhtaaksi ja Emma kävi läpi Vilman aiemmin kirjoittamia englanninkielisiä opastustekstejä. Terhin ja Helgan päivä kuluikin Tarvasjoella, kun he olivat pitämässä kotiseutumuseota auki Härkätie-päivää varten. Tarvasjoella riitti hyvin kävijöitä, ja moni oli todella kiinnostunut näyttelyistä ja näyttelyteksteistä ja jäi pitkäksi aikaa Terhin kanssa juttelemaan paikkakunnan historiasta. 

Maanantai 24.7.

 

Ofelialla olikin tänään viimeinen työpäivä, vaikka ei millään uskoisi, että niin nopeasti hänenkin työrupeamansa kului.

 

Vilma aloitti aamun päivittämällä museoalueen kylttejä ja opasteita, joissa oli menneitä tapahtumia. Terhi siirsi tiff-kuvia ulkoiselle kovalevylle, niin saatiin vapautettua lisää levytilaa. Arttu ja Ofelia laittoivat museon ja kahvilan kuntoon, leipoivat piirakkaa ja moppasivat keittiön.

Vilma ja Terhi menivät iltapäivällä putsaamaan turbiinisäiliön välppää, eli ritilää, joka estää roskien kulkeutumisen veden mukana turbiinisäiliöön. Itse säiliökin piti putsata, mutta valitettavasti välpän ritilä osoittautui liian painavaksi kahdestaan nostettavaksi. Kanavaa ja jääpatoa putsattiin myös, alla ennen/jälkeen-kuvia sekä välpästä, että kanavasta. Urakka jatkuu torstaina, jolloin Asko tulee huoltamaan turbiinit. Askon avulla välppä saadaan varmasti siirtymään, niin Vilma ja Terhi siivoavat säiliön ennen huoltoa. 

Lauantai 22.7. & Sunnuntai 23.7.

 

Emma ja Ofelia olivat viikonlopun työvuorossa. Lauantai oli hiukan hiljaisempi päivä, mutta sunnuntai olikin sitten aika kiireinen. Siitä huolimatta viikonlopun aikana ehdittiin leipoa lisää suolaista piirakkaa, tällä kertaa kinkkuversiota. Myös yksi makea punaviinimarja-piirakka ja suklaakakkukin pyöräytettiin. Leipominen on kyllä sujunut kaikilta kesäoppailta tänä kesänä todella hienosti! 

Perjantai 21.7.

 

Terhi aloitti aamun valokuvaamalla Arjan tuomia Saara Anttilan tauluja. Kuvaaminen on hankalaa, sillä taulujen lasi heijastaa kaiken yläpuolelta. Saamelaisia esittävässä taulussa oli mattapintainen lasi, joten sen kuva onnistui parhaiten. Muista täytyy yrittää vielä saada paremmat kuvat jossain toisessa paikassa.

Torstaina oli kasvispiirakka myyty loppuun, joten Terhi lähti kauppaan hakemaa aineksia uuden leipomiseen. Sillä aikaa Ofelia ja Arttu laittoivat museossa ja kahvilassa kaiken kuntoon. Ehtivät kahvilan lattiatkin harjata asiakkaiden palvelun lomassa. Ja kun ainekset saapuivat, alkoi piirakan valmistus. Ofelia teki taikinan, Arttu valmisti täytettä. Terhi oli aluksi mukana auttamassa, mutta kaksikon yhteistyö sujui niin hyvin, että hän siirtyi kahvilan puolelle palvelemaan asiakkaita. 

Limsatilaus saapui, joten nyt on jälleen runsaasti juotavavaihtoehtoja tarjolla. Terhi neuvotteli Thomaksen kanssa, ja todettiin, että tänä vuonna Nautelankosken lepakkoretki jää päällekkäisyyksien vuoksi pitämättä. Ensi vuonna uusi yritys. Päivän lopuksi Terhi kävi vielä Tarvasjoella viemässä jokusen uuden parikuvan museoon ja lähetti Eevalle ja Maritalle pari muuta vanhaa valokuvaa Tarvasjoelta. Eeva, Marita ja Kalervo lähtivät vielä heti perjantaina etsimään niitä paikkoja, joista kuvat on aikoinaan otettu.  

Torstai 20.7.

Tänään olikin Artun vuoro leipoa raparperipiirakkaa. Monta onnistunutta suklaakakkua olikin jo takana, mutta ei vielä yhtään piirakkaa. Mira hoiti pelakuita tuvassa ja Vilma käänsi joitakin opastustekstejä englanniksi. Jäätelöitä tuli aamulla lisää varastoon, riittävät taas hetkeksi. 

Keskiviikko 19.7.

Aamu aloitettiin tekemällä raparperipiirakkaa. Arttu ja Mira hoitivat kahviota ja ehtivät samalla siivota ja mopata lattioita. Siisteydestä, kahvion tarjottavista ja näyttelystä saatiin positiivista asiakaspalautetta, mikä on aina mukavaa. Ehdittiin pestä ja silittää pyykkejäkin.

 

Iltapäivällä Rebecca tuli Alexin kanssa käymään museolla ja muistelimme viime vuoden Shadow Fliers-näyttelyä sekä vaihdoimme kuulumisia. Käytiin kävelemässä padolla ja ihmettelemässä kuivaa koskea.

Rebecca_ja_Alex.jpg

Tiistai 18.7.

Sää oli epävakaa ja vaihteleva, ehkä siksi päivä oli vähän hiljaisempi. Thomas tuli iltapäivällä tutkijakollegoidensa kanssa tarkastamaan lepakoita. Arttu harjoitteli opastamista myllyssä ja tuvassa. Vilma ja Terhi korjasivat hiukan nettisivuja ja linkkejä. 

Maanantai 17.7.

Mira leipoi lisää raparperipiirakkaa, sillä sitä tosiaan kului viikonlopun aikana, kun kävijöitä oli niin paljon. Miraa hiukan epäilytti, olisiko hänen leivontataitonsa vielä tallella viime vuodelta, ja olihan se, piirakasta tuli oikein hyvä! Terhi ja Vilma tilasivat lisää jäätelöitä ja Vilma autteli Miraa hiukan kahviossa sairastapauksen vuoksi. 

Sunnuntai 16.7.

Sunnuntainakin kävi paljon museovieraita, mikä on ilahduttavaa. Mira ja Ofelia huolehtivat aukiolosta ja ehtivät suuresta asiakasmäärästä huolimatta mopata keittiön lattian ja leipoa lisää kaurakeksejäkin. 

Lauantai 15.7.

Museolla vietettiin Vanhojen kaksipyöräisten päivää. Reijo toimi taas tapahtuman yhtenä järjestäjänä ja vei sanaa eteenpäin museon oman tiedotuksen lisäksi. Myllyssä ja tuvassa oli tapahtuman ajan avoimet ovet, Emma opasti myllyssä ja Lea tuvassa. Ofelia ja Vilma hoitivat kahvilaa ja Arttu huolehti talkooväelle ulos tarjoiluja Pirkon kanssa. Terhi dokumentoi ja hoiti vähän kaikkea. Leena ja Hannele laskivat kävijöitä. Tämän vuoden tapahtuma oli suosittu ja onnistunut, sillä kävijöitä oli yhteensä noin 450 ja vanhoja menopelejä 70. Alla muutamia kuvia tapahtumasta. 

Perjantai 14.7.

Päivä alkoi taas leipomisilla: tehtiin yksi suklaakakku lisää ja Arttu teki niihin kuorrutteita. Emma tuli leipomaan kolme raparperipiirakkaa, nyt pitäisi riittää viikonlopuksi. Mira hoiti pelakuut tuvassa. Terhi ja Vilma ryhtyivät aamupäivällä pesemään tuvan ikkunoita. Aluksi mietitytti, saadaanko niitä ulkopuolelta pestyä, mutta saatiinhan ne. Nyt ovat siis sekä museon että tuvan ikkunat pestyjä ja puhtaita. Lisäksi päivitettiin vähän joitakin kylttejä huomista varten ja kannettiin penkkejä tupaan ja myllyyn. Koski-liveä tultiin korjaamaan, nyt pitäisi senkin taas toimia. Vilma kävi kuvaamassa siltaa vähän toisesta suunnasta, kun oli niin kaunis päivä.  

IMG-1623.jpg
IMG-1631.jpg

Torstai 13.7.

Vilma teki aamulla raparperipiirakan ja Arttu leipoi useamman suklaakakun. Saatiin pilvinen päivä, niin Mira pesi museon ikkunat. Kylläpä tuli puhtaat! Aamulla tuli jäätelökuormakin. Terhi kävi kaupassa hakemassa lisää leivontatarvikkeita huomiseksi, niin saadaan leivottua viikonlopuksi Vanhojen kaksipyöräisten päivää varten. Iltapäivällä myös vieraslajin eli jättipalsamin torjuntaryhmä aloitti urakkansa luonnonsuojelualueella. 

IMG-1617_edited.jpg

Keskiviikko 12.7.

Aamulla tehtiin kuukausittainen paloilmoitintesti, kaikki toimii normaalisti. Arja kävi aamupäivällä tuomassa kolme Saara Anttilan taulua digitoitavaksi, ne kuvataan ja lisätään verkkonäyttelyyn.  Leivottiin myös lisää raparperipiirakkaa ja kuorrutettiin suklaakakkua. 

Tiistai 11.7.

Arttu ja Ofelia pääsivät taas leipomaan: Arttu teki suklaakakun ja Ofelia leipoi raparperipiirakan. Molemmat onnistuivat oikein hyvin. Vilma tiedotti vielä joistain loppukesän tapahtumista nettiin ja opasti Ofeliaa ja Arttua kahviossa. 

Maanantai 10.7.

Timo ja Pirkko kävivät tuomassa Lauri ja maisema-näytelmän videotaltioinnin. Terhi tiedotti Vanhojen kaksipyöräisten päivästä. Päivä oli yllättävän vilkas maanantaiksi, mutta jäätelöjäkin ehdittiin tilata lisää. Niitä kuluu paljon heti, kun kelit ovat helteisempiä. 

Sunnuntai 9.7.

Päivä oli vilkas ja kävijöitä oli paljon. Mira ja Ofelia pärjäsivät silti erittäin hienosti. 

Lauantai 8.7.

Tuvassa vietettiin tänään Karjalaisen käsityön päivää. Tuula ja Helena toivat käsitöitä ja kirjoja näytille ja opastivat tekniikoita kaikille halukkaille. Tänä vuonna he tekivät vikkelisukkia ja sydämenlämmittimiä, mutta näytillä oli myös etupistokirjontaa, ketjuvirkkausta ja neulakintaita. Emma laski kävijöitä ja Vilma dokumentoi. Mira ja Elsa hoitivat kahviota ja museota. 

Perjantai 7.7.

Mira aloitti tämän vuoden kesätyönsä, hän olikin ollut museolla kesätöissä jo viime vuonna, hyvin olivat työtehtävät vielä muistissa. Myös Tarvasjoen kesäopas Elsa tuli vaihteluksi tänne Nautelankoskelle töihin muutamaksi päiväksi. Vilma ja Emma leipoivat suolaista piirakkaa. Syötimme Vanhassa vara parempi - Annantuvan ja Kyöstilän rakennusperinnön säilyttämishankkeen hakemuksen Hyrrä-asiointipalveluun. 

Annantupa.jpg
Kyöstilän_kellarivaja.jpg

Torstai 6.7.

Teimme Terhin kanssa hankehakemusta Annantuvan ja Kyöstilän kellarivajan korjaamiseksi, siinä menikin koko päivä. Vilma tiedotti loppukesän tapahtumista eri digitaalisten medioiden kanaviin. 

Keskiviikko 5.7.

Sulku-hankkeen loppuraportti ja maksatushakemus jätettiin. Emma ja Ofelia leipoivat niittotalkoita varten raparperipiirakkaa ja Vilma teroitti viikatteet valmiiksi. Niittotalkoissa poistettiin myös vieraslajia eli jättipalsamia. Talkooväki pääsi illalla vielä savusaunaankin. 

IMG-1556.jpg

Tiistai 4.7.

Saatiin sulku-hankkeen eli Nautelankosken teollisen kulttuuriperinnön säilyttämishankkeen loppuraportti allekirjoitusta vaille valmiiksi. Riina pääsi leipomaan raparperipiirakkaa ja Ofelia harjoitteli tuvassa ja myllyssä opastamista.

Maanantai 3.7.

Ofelia aloitti tänään virallisesti kesätyönsä, vaikka hän kävikin jo pikaisesti perehtymässä aiemmin kesällä. Jasminilla oli sen sijaan kesän viimeinen työpäivä. Emma oli auttamassa museossa ja kahvilassa. Kirjoitimme Terhin kanssa Turun Tienooseen Annantuvasta ja Kyöstilän alueesta. 

Lauantai 1.7.- sunnuntai 2.7.

 

Arttu aloitti lauantaina työrupeamansa. Terhi opasti häntä lauantaina ja Vilma sunnuntaina. Terhi teki myös tiedotteen Vuokon näyttelystä. Näyttely ottaa kantaa maailman nykytilanteeseen ja teokset puhuvat mm. rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta. 

Perjantai 30.6.

 

Tänään oli kesäkuun viimeinen esitys, ja Timo ja Pirkko tulivat dokumentoimaan näytelmän videolle. Esityksen jälkeen ripustimme vielä illalla Vuokon näyttelyn museon auditorioon. 

3_olemme_kaikki_samassa_veneessä_1.jpg

Torstai 29.6.

 

Viikko on ollut niin hektinen, ettei kukaan ole ehtinyt kirjoittaa päiväkirjaa. Maanantaina oli ensimmäinen läpimeno koeyleisön kanssa ja tiistaina toinen. Eilen oli ensi-ilta. Tämäniltaiseen esitykseen on tulossa sähköpyörätuolilla katsoja. Soitin siis Sepolle, joka tulikin heti työkaluineen paikalle ja teki myllyyn sellaisen kynnyksen ylittävän rampin, jota pitkin on turvallista kulkea. Sitten soitin Raunolla ja Jurille, jotka lupasivat toimia turvahenkilöinä. Jossain välissä kävin Annantuvalla, sinne asennettiin hiukan lisää turvalaitteita. Vilma on tehnyt ja joka päivä muokannut ja printannut käsiohjelmia. Muutakin kaikkea, mutta siinä ne päällimmäiset.

Lauantai 23.6. - sunnuntai 24.6.

 

Juhannuksen avoinna olo sujui mukavasti, kävijöitä riitti, mutta ei aivan ruuhkaksi asti. Sunnuntaiaamuna oli roskaa aika paljon myllärintuvan pihalla, mutta ystävällinen museovieras keräsi ne molokin viereen, josta ne oli helppo laittaa roskikseen.

Torstai 22.6.

 

Jäätelövalikoima toimittajalla on näin helteisenä aikana hiukan suppea, joitakin lajeja sentään saimme tänään juhannusta varten täydennykseksi.

Keskiviikko 21.6.

 

Turun sanomissa oli juttu Lauri ja maisema -näytelmästä. Aika moni kävi ostamassa lipun ensi viikon näytöksiin, syksyn illoissa on vielä hyvin tilaa. Näyttelijät ja ohjaaja lähtivät alkuiltapäivästä sulattelemaan ja kypsyttelemään roolejaan vaativassa projektissa. Terttu tuli pelakuita hoitamaan. Korjasimme penkit kärrylle, jossa pitikin hiukan järjestellä enemmän. Kyllä siitä selvittiin, Pekka auttoi. Vilma aloitti nettisivujen parissa. Meidän pitää hiukan uudistaa sivuja, tehdä Tarvasjoen kotiseutumuseolle, Nautelankosken museolle ja Annantuvalle omat sivut. Nyt kun kaikki näyttelyt - ovat sitten Tarvasjoella tai Nautelankoskella - esitellään samalla sivulla, niin on hiukan sekavaa.

Tiistai 20.6.

Makke on käynyt Annantuvalla kuulostelemassa lintuja, mustapääkerttu lauloi isossa koivussa ja pihan pöntössä talitiaisen poikaset kerjäsivät ruokaa, jota emot kantoivat herkeämättä. Vilma sai näyttelyluettelon valmiiksi. Kaupungintalon tulostin tekee myös suoraan vihkoja, Jaane tulosti meille kolme selailukappaletta, jotka haettiin heti ja laitettiin näyttelyyn.

Maanantai 19.6.

 

Terhi teki tiedotteita suluista ja näytelmästä. Näyttelijätkin saapuivat taas harjoituksiin. Tehtiin A4-kokoinen mainos näytelmästä, viedään sitä ympäristökuntien kirjastoihin ja kauppoihin. Kalervo toi Tarvaslehtiä Nautelankoskellekin.

Sunnuntai 18.6.

 

Elsa olikin tullut hiukan sairaaksi, niin Terhi meni Tarvasjoelle ja minä olin Emblan ja Jasminen kanssa Nautelankoskella. Kalervo toi Tarvaslehtiä Tarvasjoelle. Marita kiersi esittelemässä kirkkoa ja Kertun tupaa kiinnostuneille museokävijöille, niinpä hän ei ehtinyt vielä lisätä kaikkia kuvia näyttelyyn.

Lauantai 17.6.

 

Paljon oli väkeä ihastelemassa vanhoja autoja. Terhi piti nonstop-opastuksia myllyssä ja Lea tuvassa. Vilma hääräsi keittiössä, Elsa tiskillä ja Embla hoiti kassaa. Leena Vu ja Hannele laskivat kävijät.

Perjantai 16.6.

 

Terhi toi tarkastetut jauhesammuttimet tullessaan ja vei ne paikoilleen. Vilma haki loput näyttelyjulisteet, laittoi niitit reunoihin, pujotti ripustuskehykset ja ripusti julisteet paikoilleen. Hän opetteli myös paloilmoittimen kuukausikokeilun tekemisen ja turvavalojen tarkastuksen. Elsa tuli perehdytykseen. Emma, Terhi ja minä siirsimme puuesinevaraston poistumistiekäytävältä kaikki vähänkin kulkua estävät esineet pois. Emma leipoi huomista varten paljon piirakoita.

Torstai 15.6.

Jasmin leipoi suklaakakkuja ja raparperipiirakkaa. Pelakuut täytyy nyt kuumalla ilmalla kastella joka päivä, Antti on ottanut vastuun niistä. Näyttelijät harjoittelivat myllyssä tänään. Oli sen verran hiljaista, että saivat työskennellä rauhassa. Lähetin vuosiselvitysasiakirjat PRH:lle postitse.

Keskiviikko 14.6.

Outi tuli Terhin ja Vilman avuksi ohjaamaan NNKY:n leiriläisiä. Tänään aiheena oli luonto. Jean ja Marko poikkesivat katsomassa Laurin näyttelyn. Saatiin aivan viimeiset hionnat julisteisiin, niin että Satu voi lähettää ne Tuomolle printattavaksi. Juri poikkesi juuri oikeaan aikaan, hän auttoi kantamaan painavat sammuttimet Terhin autoon, niin että huomenna Terhi voi suoraan aamulla viedä ne Riihikosken LähiTapiolan konttorille tarkistettaviksi.

Tiistai 13.6.

Matti tuli aikaisin aamulla tutustumaan tarkemmin Annantuvan kunnostamisen kustannusarvioon. Näyttelijät ja ohjaaja tulivat taas harjoittelemaan. Terhi neuvotteli Vuokon kanssa taidenäyttelystä. Vietiin pelakuut tupaan, onpas mukavaa.

Maanantai 12.6.

Irmeli ja Lea olivat valmistelemassa luonnonkukkapäivän retken opastusta. Ennen kuin päästimme Irmelin pois, nostmme painavan pöytälevyn paikoilleen. Terhi teki tiedostusta, Emma ohjasi uusia oppaita. Pekan ryhmä tuli kahville peltojen ihailun välissä. Emma kertoi hiukan näyttelystä, kaikki kävivät kiinnostuneina tutustumassa.

Sunnuntai 11.6.

Satu, Antti ja Terhi laittoivat kahvipöydän valmiiksi Kansanlaulukirkkoväkeä varten. Kehotin kaikkia käymään näyttelyssä joko nyt tai myöhemmin kesällä. Käytiin Kertun tuvalla tutustumassa Raijan kokoamaan taidenäyttelyyn. Oli hienoja töitä.

Lauantai 10.6.

Avoimet kylät tapahtuma keräsi kiinnostuneita vierailijoita Tarvasjoelle, Satu ja Marita opastivat heitä. Marita laittoi valokuvapareja kartalle täydentämään näyttelyä. Nautelankoskellakin kävi paljon vierailijoita, Vilma ja oppaat olivat täystyöllistettyjä. Nostettiin isot pelakuut ulos. Niitä kuvattiin heti paljon.

Perjantai 9.6.

NNKY:n leiriläiset tutustuivat Laurin näyttelyyn, kivikauteen ja koskeen. Sitten syötiin jäätelöt. Käytiin kaupassa ja haettiin WC- ja käsipyyhepapereita kesäksi ja luontojulistekin saatiin Tarvasjoelle menevien lisäksi. Leivottiin Kansanlaulukirkkoa varten neljä piirakkaa. Vilma opetteli julisteiden ripustamisen. Satu ja Terhi tekivät vielä illalla ja vähän yölläkin Tarvasjoen näyttelyn esittelykuntoon.

Torstai 8.6.

Nautelankoskella museo avautui kesäaikaan. Antti ja Jasmin opettelivat Vilman opastuksella kahvin keittoa, leipomista, kassan käyttöä ja yleistä asiakaspalvelua. Pekka kävi haastattelemassa näytelmän tekijöitä.

Keskiviikko 7.6.

Terhi vei aamulla lauantaita varten piirakat Tarvasjoelle. Haettiin maalaustelineet kesän taidenäyttelyä varten. Kesätyöntekijät opiskelivat käytännön asioita Terhin ja Vilman ohjauksessa, kun minä täydensin Museoviraston tilastokyselyä talouslukujen osalta. Sähkökatko kiusasi meitä. Päätettiin, ettei liitetä enää generaattoria verkkoon, koska vesi on jo niin matalalla. Nostettiin ohivirtaussulut ylös ja laskettiin vesikanavan sulut alas, niin turbiinikin hiljeni.

Tiistai 6.6.

Aloitettiin päivä kuljettamalla hyllyt Opintielle ja lastaamalla kaksi harmoonia kyytiin Topinojalle. Sitten paneuduttiin näyttelyjulisteid