Liedon museo
Museonjohtajan päiväkirja 2023
On mukava lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä, kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä ja nykyään yhä useammin erilaisten sähköisten palvelujen kautta. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.
Museonjohtajan päiväkirja 2022
Sunnuntai 31.12.
Vuoden viimeisenä päivänä on tapana ollut muistella kaikkea mitä vuoden aikana museossa on tapahtunut. Nyt kuitenkin nostan esille yhden ylitse muiden: suurin ponnistuksemme oli Lauri ja maisema -näytelmä, jota esitettiin kesä- ja syyskuussa Nautelankoskella. Se oli kunnianosoitus Liedon museon mesenaatille Lauri Nautelalle ja hänen tekemälleen arvokkaalle työlle. Samalla se oli myös lähtölaukaus tulevalle seksuaalisen tasa-arvon historian tutkimukselle.
P.S. Teatterikriitikko Annina Karhu kirjoitti Lauri ja maisema -näytelmästä Kulttuurivuosi 2023 -katsauksessa tämän päivän Turun Sanomissa: "Paras vuonna 2023 Turun seudulla näkemistäni esityksistä." (TS 31.12.2023)
Torstai 28.12.
Loppuvuoden talous- ja muut byrokratia-asiat vaativat tämän päivän. Terhi laittoi kokoelmia järjestykseen. Terttukin tuli paikalle hoitamaan pelakuita.
Keskiviikko 27.12.
Ollaan joulunaika hiukan vuoropäivinä käyty huoltamassa turbiinia ja tekemässä lumitöitä. Kulkijat ovat huomanneet hiekoituslaatikon ja itsekin ripotelleet polulle mursketta.
Keskiviikko 20.12.
Vapaaehtoinen pakettiautoilija kävi pikkuapulaisen kanssa Puuilosta hakemassa laatikon ja hiekoitussoraa. Veimme ne sillan toiselle puolelle, niin on hiukan helpompi liukkaalla ihmisten vaikka ihan itse heitellä hiekkaa kulkureitille.
Hankesuunnitelman saimme valmiiksi ja lähetettyä hallituksen jäsenille mutusteltavaksi. Museovieraitakin poikkesi samalla kun kävivät ihailemassa kosken kuohuja.
Tiistai 19.12.
Tiia aloitti arkistoaineiston luetteloinnin. Iltapäivällä hän opasti museovieraita. Avustushakemuksen laajempi perustelu hankkeelle saatiin melko pitkälle, mutta ei vielä valmiiksi.
Maanantai 18.12.
Kovin on liukasta. Mutta ei se mitään, hiekoitettiin Nautelankoskenpolku käsipelillä. Ensin yksi kulkee ja hiekoittaa melko rouheasti, sitten seuraava paikkailee ja kolmas viimeistelee. Neljä ämpärillistä riitti tällä kerralla.
Pienen byrokratiasession jälkeen keskityttiin Annantuvan liiterin ja Kyöstilän kellarivajan investointihankesuunnitelman tekemiseen. Tiia on saanut kaikki Rönnemaan kuvat skannattua ja ensimmäisen albumin kuvat jo luetteloituakin. Haastattelun arkistointia silmällä pitäen katsottiin alustavasti arkistomateriaalin luettelointiperiaatteita.
Perjantai 15.12.
Aamupäivä kului hankehakemuksen tekemisessä. Iltapäivällä luonnonvirtalaiset tulivat tutustumaan vesivoimalaan. Kymmenkunta Pertin luetteloimaa Laurin kirjaakin pääsi taas hyllyyn.
Torstai 14.12.
Työväenmuseo Werstaan jouluseminaari ei petä koskaan, painavaa asiaa museotyöstä eri kanteilta katsottuna. Tänä vuonna teemana oli "Mokat museossa". Mitä virheitä olemme tehneet / teemme ja mitä niistä voidaan oppia. Loppupäivän käytin Annantuvan liiterin ja Kyöstilän kellarivajan kuntokartoitusten ja kustannusarvioiden kompaktoimiseen.
Keskiviikko 13.12.
Täydennettiin verkkosivuille niiden tapahtumien päivämäärät, jotka sovittiin maanantain edustajiston kokouksessa. Terhi haki vintilän säilytystiloista ja otti siitä edustuskelpoisen kuvan lehtiartikkelia varten.
Lucian päivänä valon juhlan kunniaksi Annantuvan edustalla oli kaupungin liikuntatoimen järjestämä lyhtypolku. Kuvat otti Tytti Raitanen.
Tiistai 12.12.
Koska Pertille valittiin seuraaja Nautelankoski-säätiön hallitukseen ja muutenkin yksi varaedustaja on vaihtunut, niin täytin muuttuneet tiedot PRH:ta varten. Samalla kun Jussi tuli allekirjoittamaan lomakkeet ehdittiin hiukan pohtia tulevia projekteja.
Maanantai 11.12.
Loimme museolle MobilePay -tilin, johon laitoimme alustavasti maksumahdollisuuden myös lahjoitusten tekemistä varten. Mietimme tulevaa säätiön ja museon strategiaa, jota ryhdymme toden teolla työstämään keväällä. Nyt ensisijaiset isot ponnistukset ovat Annantuvan sekä investointi- että kehittämishankkeet. Edustajiston kokouksen jälkeen kokousväki tutustui Lauri Nautelan elämästä kertovaan näyttelyyn, erityisesti tutkittiin Liedon alueen rautakautisista kalmistoista löytyneitä helmiä.
Sunnuntai 10.12.
Emma leipoi kolme piirakkaa illan Koskikirkkoa silmällä pitäen. Klas käväisi ja toi terveiset Outokummun museosta, oli mukava taas verrytellä ruotsin puhumista. Koskikirkossa oli viitisenkymmentä osallistujaa. Laitettiin tuvan ikkunoille kynttelikköjä, ne loivat ihanan jouluisen tunnelman.
Perjantai 8.12.
Varsinais-Suomen museoiden vuosikokous pidettiin Turun Linnan Bryggman-salissa, Satu ja Tiia edustivat ansiokkaasti. Terhi teki varmuuskopiot valokuvakokoelmista museon siistimisen ohessa, itse pidin vapaapäivän.
Torstai 7.12.
Seppo tuli tutkimaan Laurin kirjakokoelmaa seuraavaa projektia varten. Irmeli sai Jauholan kylän talojen inventointikortit luetteloitua, seuraavana vuorossa Juva. Laitettiin tupaan patterit päälle. Vanhat litteät patterit ovat tulleet elinkaarensa päähän, niinpä piti käydä ostamassa pari öljytäytteistä pikkupatteria lisää. Ne ovat käteviä, kun aina kesäksi pitää kantaa patterit ja tuplat ullakolle.
Tiistai 5.12.
Keskityimme kokoelmien luettelointiin, Irmeli on edennyt Tarvasjoella jo Jauholaan asti. Erkki Paakin 713 valokuvan kokoelmassa on vielä yli 500 kuvan tiedot lisäämättä. Työ on hidasta, kun pitää jokaiselle etsiä sekä kulmakunta että kylä. Vein Jaanelle muutaman kirjalaatikon ja samalla toin museolle käsi- ja wc-paperia, kun olivat melkein loppu. Saksalais-suomalainen museon ystävä poikkesi nopsakkaan toivottamaan hyvää joulunalusaikaa.
Maanantai 4.12.
Kuralan Kylämäen kokeiluverstaassa valmistettiin kynttilöitä. Viime vuonna tehtiin kolmihaaraisia, tänä vuonna kruunukynttilöitä kastamalla pikkuhiljaa kuumaan steariini-parafiiniliuokseen sydänlankoja. Anna-Maria teki kynää apuna käyttäen toisesta kynttiläparistaan kierteisen - tulipa hienot!
Illalla hallituksen kokous venyi puoli yhdeksään. Tärkeinä asioina ensi vuoden talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan perehtyminen sekä Annantuvan investointihanke.
Perjantai 1.12.
Aamupäivän kirjanpidon jälkeen ryhdyin perkaamaan nettisivuja. Poistin tarpeettomaksi käyneet kyläkuvat Liedon historia -sivulta ja laitoin linkin kotiseutuportaaliin. Ennen sitä siirsin kaikkien kylien isojakokartat kansioon, josta niitä voi sitten lisätä taas kun ehtii sinne kotiseutuportaalin puolelle. Irmeli kirjasi inventointikortteja, Pertti luetteloi toistakymmentä Laurin kirjaa ja Terhi järjesti valokuvakokoelmaa. Anna kävi laittamassa Annantuvan ikkunoille jouluvalot.
Torstai 30.11.
Terhi päivitti FB:hen ja Instagramiin tulevia joulujulkaisuja, autoin etsimällä ja rajaamalla kuvia. Como pasa el tiempo...
Keskiviikko 29.11.
Vaihdoimme rasvatuubin vesivoimaturbiinin yhteen nippaan menevään systeemiin. Nyt onnistui jo kuin ammattilaisilta konsanaan. Irmeli kirjasi Horristen rakennusinventointikortteja luettelointitietokantaan, Terhi skannasi ja järjesti Virtasen valokuvakokonaisuutta ja minä lisäsin Erkki Paakin valokuviin kulmakuntatunnisteita.
Tiistai 28.11.
Heikki otti yhteyttä museon arkistoon talletetun haastattelun tiimoilta. Olikin tehty sekä video että ääninauha. Isolle tikulle mahtuivat kaikki, on mukavampi kotona rauhassa katsella ja kuunnella. Joskus, kun yrittää laittaa muistitikulle isoja tiedostoja, kone ilmoittaa, että tila ei riitä (vaikka sitä numeraalisesti olisikin riittävästi). Saimme aikoinaan neuvon, että kannattaa tyhjä tikku alustaa ennen käyttöön ottoa N-alkuiseen muotoon. Näin teimme nytkin, ja hyvin mahtui yli 10 gigaa tikulle. Sitten siirryimme ilmastolupaushankkeen raportointiin ja saimmekin raportin valmiiksi ja Maijalle.
Maanantai 27.11.
Aloitimme ilmastolupaushankkeen raporttia, sen lisäksi vähän tiedotusta ja byrokratiaa.
Perjantai 24.11.
Ensi vuoden tapahtumakalenterin suunnitteluun meni aamupäivä, ja saimmekin tapahtumat mukavasti soviteltua edustajiston kokousväen mietittäväksi. Aika paljon vanhan kaavan mukaan, mutta uusiakin ajatuksia on. Ensi kesän Lieto-viikon ajankohta on jo päätetty, ja sekin vanhan kaavan mukaan on hiukan yli viikon mittainen, perjantaista sunnuntaihin ja päättyy Varsinais-Suomen museopäivään. Satu toi Tarvasjoen Liedonperään liittyvän valokuva-albumin skannattavaksi, lahjoittajaa hän kävi jo aiemmin haastattelemassa valokuviin ja Liedonperässä aikoinaan olleen Virtasen kauppaan liittyvistä asioista. Tämä liittyy ensi kesän näyttelyuudistukseen Tarvasjoella. Härkätien kulkijat -näyttelyssä on esillä kaupankäyntiin liittyvää esineistöä, on hyvä saada esille myös valokuvia ja tarinoita Tarvasjoen kaupoista.
Sitten alkoikin jännitysnäytelmä myllyn turbiinin yhden rasvatuubin vaihto-operaatioineen. Meillä on oikein hyvät ohjeet, mutta aina ei suju niinkuin rasvattu, vaan joskus rasvaa pursuaa tuubista ennen kuin löytää männälle lukitusasennon. Ja sitten sitä rasvaa voi pursuta vielä, kun on laittanut kapselin paikoilleen, mutta ei olekaan kiertänyt riittävästi jenkoille. Mutta kyllä siitäkin sitten selvittiin, ja ehdittiin vielä siivota vessat ja keittiö sunnuntain aukioloa silmällä pitäen.
Torstai 23.11.
Aamupäiväbyrokratiaa: laskujen maksamista, kokousasialistojen tekemistä, lahjakirjadiaarin täydentämistä. Viimeisin meni kyllä iltapäivän puolelle, kun oli vimeisen kymmenen vuoden tiedot kirjaamatta. Tilastot ovat ihania! Tästäkin kävi ilmi, että vuosien mittaan Liedon museolle on lahjoituksia tehnyt 498 henkilöä ja 11 enemmän tai vähemmän julkista yhteisöä. Lahjoituseriä on vastaanotettu 664 plus tietysti Liedon ja Tarvasjoen vanhat kotiseutukokoelmat, joihin ei ole lahjoituseriä eikä lahjoittajia kirjattu.
Keskiviikko 22.11.
Mika tuli tutustumaan museon arkeen. Käytiin läpi museon ja säätiön perustamishistoriaa, hallintokuvioita, rahoitusta ja käytännön toimintaa. Pertti tuli pitkästä aikaa luetteloimaan Laurin kirjoja, parikymmentä taas saatiin paikoilleen hyllyille.
Tiistai 21.11.
Saatiin toimintasuunnitelmat valmiiksi. Lähetin hallituksen seuraavan kokouksen asialistan liitteineen Jussille kommentoitavaksi ennen kuin lähetän muille hallituksen jäsenille. Markku poikkesi vieraidensa kanssa katsomassa kivikaudesta kertovaa näyttelyä, oli ilo kertoa vastaanottavaiselle kuulijakunnalle esihistoriasta!
Maanantai 20.11.
Katuvalojen ohjausmekanismi meni jotenkin epäkuntoon perjantaina, emmekä saaneet siis katuvaloja palamaan ollenkaan. Tänään pienen temppuilun jälkeen ainakin syttyivät ja sammuivat ohjauksesta. Toivottavasti automatiikka pelaa myös illalla, ettei tarvitse ulkoilijoiden enää pimeydessä vaeltaa.
Tiia huolehti lähikoulun eskarilaisista. Heitä tuli iso ryhmä myllärintupaan, tehtävänä oli tehdä video. Osa leikki ulkona, kun muut olivat työn touhussa tuvassa ja vice versa.
Satu toi valokuvia luettelointiin ja haki valmiita kokonaisuuksia palautettavaksi. Aloitettiin sekä ensi vuoden hiukan tarkempi ja seuraavan 5-vuotiskauden hiukan yleisemmällä tasolla liikkuvan toimintasuunnitelman tekeminen.
Perjantai 17.11.
Siivouspäivä.
Torstai 16.11.
Keräilimme ensin museolla kaikki tarvittavat välineet heinien polttoa varten: hankoja, haravoita, ämpäreitä ja muita sammustusvälineitä (sammutuspeitto ja jauhesammutin), syttypaperia ja varahanskoja. Terttu tuli heti aamusta auttamaan. Sitten kiikutimme välineet polttopaikalle ja ryhdyimme työhön. Polttopaikka on turvallisesti aivan veden äärellä, tasaisella, avoimella paikalla. Kannettiin heinät seipäistä kasalle lähelle, oli sitten mukava pikkuhiljaa lisäillä nuotioon. Eeva ja Leakin tulivat auttamaan, Tiia dokumentoi.
Keskiviikko 15.11.
Laitoimme kasvissosekeittoa pienelle ryhmälle, joka tuli juhlistamaan yhden jäsenensä syntymäpäiviä museolle ja muutenkin tapaamaan toisiaan ja kokoustamaan. Kahvin kanssa saivat valita, ottavatko suklaakakkua vai omenapiirakkaa vaniljavaahdolla. Omenapiirakka votti, mutta suklaakakullakin oli kaksi ystävää. Tiia opetteli valokuvien luettelointia, Irmeli jatkoi Tarvasjoen inventointikorttien parissa. Terhi tiedotti ja järjesti Marjatan lahjoitusta luettelointikuntoon.
Tiistai 14.11.
Turbiinisäiliöön johtavan vesikanavan välpän puhdistamisen jälkeen olikin aika tarttua taas valokuvakokoelman järjestämiseen. Tiia jatkoi Rönnemaan kuvien parissa ja Irmeli sai Euran kylän inventointikortit luetteloitua kokoelmanhallintajärjestelmään. Sitten onkin enää 21 kylää Tarvasjoelta jäljellä. Tai 22, laskutavasta riippuen - Koli voidaan listata myös omaksi kyläkseen, vanhoissa inventointikorteissa se on yhdistetty Juvaan. Koottiin valokuvauspöytä paikoilleen ja hiukan tuunattiin taustakangasta, nyt pääsee taas ottamaan tunnistekuvia esineistä, muutama löysikin heti paikkansa säilytystiloissa. Pari museovierastakin poikkesi.
Maanantai 13.11.
Sain vesikourun ja rännin puhdistettua länsilappeelta, itäpuoli jäi huomiselle. Aloitin luiskan katon puhdistamisen. Ei olekaan mikään pikku juttu, aluksi nyt haravalla ja harjalla. Sitten tarvitaan jotakin järeämpää kasvuston poistoon. Huomasin, että rännikaivo etupihan puolelta ei vedä. Ei auttanut omin voimin, kutsuin vapaaehtoistyöntekijän paikalle ränniraspin kanssa. Eipä auttanut sekään, emmekä löytäneet putken päätä sieltä, missä sen piirustuksien mukaan pitäisi olla. Kaivoin laskuojaa tierummun kohdalta auki, kun sekin oli ihan tukossa, mutta ei auttanut sekään. Tehtiin väliaikaisratkaisu ohjaaman vedet pois rakennuksen seinustalta, ensi kesänä täytyy kaivaa uusi putki maahan. Selvisi kyllä samalla sekin, miksi on uittanut vettä rakennuksen seinustalle luiskan kääntöpaikalle, nyt ei pitäisi sitä ongelmaa olla enää.
Perjantai 10.11.
Koska Opintien säilytystiloja koskeekin 72 tunnin tyhjennysvelvoite, pitää museoesineille löytyä jokin toinen säilytystila. Aamupäivällä kaupungin tiloista vastaavat Ville ja Jani tulivat paikan päälle tutustumaan tilanteeseen. Nyt he tietävät, mikä on meidän tarpeemme, niin osaavat etsiä oikeanlaiset tilat. Sadeilma esti haravoinnin ja rännien puhdistusoperaation, keskityttiin loppupäivä kokoelmien järjestämiseen. Sitä työtä riittää.
Torstai 9.11.
Vapaaehtoisella pakettiautoilijalla oli mahdollisuus taas hiukan auttaa: kävimme ostamassa teleskooppivartisen rännien puhdistajan, samalla ostin myös uuden kiinteistöharjan. Jospa nyt olisi oikeat työvälineet rännien ja luiskan katon puhdistamiseen. Elisa toi Laition Länsitalon valokuvan, skannattiin se ja liitettiin aikaisemmin lahjoitettujen kuvien jatkoksi.
Keskiviikko 8.11.
Aamupäivä alkoi turbiinin rasvauksella, sitten byrokratiaa: täydennykset Hyrrään, laskutusta ja laskujen maksamista. Iltapäivällä ajattelin aloittaa hiukan ulkohommia: luiskan katto pitää puhdistaa lehdistä ja laattojen väleihin kasvaneista kasveista. Rännin sain osittain puhdistettua lehdistä, mutta muuhun tarvitaan paremmat työkalut ja ulkotyövaatteet. Siirryin siis sisälle jatkamaan pienesineiden säilytystilan järjestämistä.
Irmeli tuli jatkamaan Tarvasjoen talojen inventointilomakkeiden kirjaamista tietokantaan. Mentiin hetkeksi haravoimaan pääoven edustaa ennen kotiin lähtöä.
Tiistai 7.11.
Eilinen päivä meni vielä valokuvien parissa, eikä tullut vielä valmiiksi se asia. Koneella istumisen vastapainoksi järjestin tänään pienesineiden säilytystilaa. On taas paljon kertynyt luetteloituja pienesineitä, joille pitää löytää paikka. Siirtelin isoja esineitä järkevämmin, niin sain lisää hyllytilaa. Hiukan on suoraan sanoen toivotonta.
Perjantai 3.11.
Jatkoin Kotiseutuportaali -sivuston valokuva-arkistojen perkaamista. Aika homma, niitäkin valokuvia, jotka arkistoon jäävät, täytyy melkein kaikkia pienentää...
Torstai 2.11.
Hohhoijjaa, olipas se. Pakkasimme auton täyteen tavaraa ja lähdimme viemään niitä eri paikkoihin keskustassa. Ensin veimme Jaanelle Aurajokikirjoja pari laatikollista, sitten menimme Kisälliin ja jätimme heille poistettavia atk-laitteita. Sitten suuntasimme kohti Opintien säilytystiloja. Siellä olikin meitä varten järjestetty aikamoinen yllätys! Ihmettelin ensin, että onpas tämä lukko nyt kiukuttelevainen, kun en meinaa saada avainta sopimaan. Terhikin koitti ja totesi, että eipä tämä meidän avaimemme sovi lukkoon, vaatii ihan erilaisen avaimen. Onneksi siistijä oli paikalla ja saimme avaimen häneltä lainaksi, että pääsimme sisälle. No, loppu hyvin kaikki hyvin - saimme esineet laitettua paikoilleen ja löysimme siistijän, että saimme palautettua avaimen. Tämä nyt kyllä tarkoittaa sitä, että emme toistaiseksi pääse säilytystiloihimme, koska lukko on vaihdettu eikä meille ole toimitettu avainta.
Yllätykset eivät suinkaan loppuneet siihen. Marja-Riitta oli saanut Lehtilän Martan tarinan valmiiksi liitettäväksi Kotiseutuportaali -sivuille nettiin. Kun ryhdyin siihen työhön, huomasin, että nettisivujen kuva-arkisto onkin täynnä ja tila ylittynytkin roimasti. Ihmettelin asiaa kovasti, mutta sekin selvisi - Yliskulman sivujen valokuva-arkistossa olikin kaikkien kulmakuntien valokuvat ja paljon muuta ylimääräistä, mitä sinne ei kuulunut ollenkaan. Eipä siinä sitten mitään, niitä piti ryhtyä poistamaan. Onneksi onnistui kansio kerrallaan, ei tarvinnut ihan yksitellen jokaista erikseen siirtää roskakoriin. Ja nyt on Lehtilän Martan tarina talletettu ja luettavana portaalissa. Valitettavasti ei saa täältä linkattua suoraan siihen kohtaan, jossa tarina on, mutta kun pääsee Kiusalan sivulle, niin sieltä hiukan alaspäin rullaamalla löytyy kuva, josta klikkaamalla pääsee suoraan siihen kohtaan Tarinoita -sivulle, jossa Lehtilän Martasta kerrotaan. Joskus on hiukan monimutkaista...
Keskiviikko 1.11.
Nyt ryhdyttiin kirjaamaan Tarvasjoen vanhan rakennuskannan inventointilomakkeita sähköiseen tietokantaan. Hiukan siinä oli pohtimista, mutta aika nopeasti Irmeli sai työn tukasta kiinni, ja homma lähti etenemään. Vuoden 1984 Suomen Kuvalehdissä on hauskoja kuva-arvoituksia. Samalla kun skannasin etukansista kuvat luettelointitietoihin liitettäviksi niin skannasin myös kuva-arvoitukset selityksineen. Saa hauskan tehtäväsarjan vaikka FB:hen.
Tiistai 31.10.
Taloluettelosta huolimatta kaikkin vanhoihin valokuviin ei löydy tietoja. Taloja on purettu ennen inventoinnin aloittamista, niinpä ei talon nimi ole säilynyt tallennetuissa inventointiluetteloissa. Onneksi joitakin tietoja on kirjoitettu valokuvien yhteyteen. "Vartinmäki, Lehtilä" löytyi ensin Vartinmäen avulla - Yliskulman koulu on Vartinmäellä. Sitten Marja-Riitta muisti, että koululta kun kuljettiin alas kohti Hämeentietä, siinä matkalla oli Lehtilän Martan pikkuinen hirsimökki. No tämäpä poiki sitten ajatuksen, että olisi mukava saada Lehtilän Martan tarina talteen. Marja-Riitalle tuli tästä pienimuotoinen tutkimustyö.
Yksi pitkään odotellut asia on myös selvittää se, missä taloissa aikoinaan pidettiin kiertokoulua. Sikilän Simola on kiertokoulun päiväkirjamerkintöjen mukaan yksi näistä. No, Simola on tuhoutunut aikoinaan, ja paikalla on nykyään Mäen talo. Tämä asia selvisi, kun soitin Jarille. Sirkka ja Veikko ovat aikoinaan lahjoittaneet valokuvia museon valokuvakokoelmaan. Joukossa on kuva Sikilän Simolan rakeentaneesta avioparista Juho ja Vilhelmiina Simolasta.
Timolla olikin sitten viimeinen työpäivä, joimme läksiäiskaffet ja toivotimme puolin sun toisin hyvää joulun odotusta.
Maanantai 30.10.
Timo ja Pirkko toivat Lauri ja maisema -esityksestä tallenteen. Timo on editoinut kesällä kuvatusta ja nyt viimeisestä näytöksestä ottamansa videot yhdeksi koknaisuudeksi - parhaat otokset kummastakin. Sain taloluettelon Liedon osalta valmiiksi. Sitten ajattelin ryhtyä Tarvasjoen taloluettelon tekemiseen. Havaitsinkin sitten, että kukaan ei ole ehtinyt luetteloida inventoituja kohteita luettelointitietokantaan. Irmeli saikin seuraavaksi tästä uuden homman.
Sunnuntai 29.10.
Kaunis ilma ja koskikara houkuttelivat ulkoilijoita Nautelankoskea ihailemaan. Oli vilkas päivä. Paikallinen museovieras jätti Vilkkimäen meijerin läheltä löytämänsä rautaesineen meille tarkempia tutkimuksia varten. Löytöjä on taas kertynyt aika paljon, kun löydetään vielä maakunta-arkeologin kanssa yhteinen aika, niin saadaan ne eteen päin.
Perjantai 27.10.
Vein yhden vanhan tietokoneen ja käytetyn värikasetin Kisälliin samalla kun kävin kirjastossa hakemassa hiukan lähdeteoksia. Lähetin Sillilän Maunulan alueesta isojakokartan ja analyysin maankäytöstä perinnebiotooppien hoitosuunnitelman tekijälle. Annoin myös Ismon yhteystiedot, hän tietää alueen lähihistoriasta parhaiten. Post-doc tutkijat tulivat katsomaan Kukkarkosken hautalöytöjä tutkimustaan varten. Saamme sitten ensi vuonna lukea, mitä tutkimus tuo tullessaan. Siinä välissä jatkoin aakkosellisen taloluettelon tekemistä, pääsin ehkä puoleenväliin.
Torstai 26.10.
Museologian opiskelijat vierailevat syksyisin Nautelankosken museossa teemalla "Museo yhteisössään". Tänään pohdimme myös sitä, miksi museot ovat juuri siellä missä ovat. Esimerkiksi miksi Liedon museon pääkohde sijaitsee Nautelankoskella. Siihenhän on monta syytä. Kukkarkosken muinaismuistoalue, myllyrakennus ja luonnonsuojelualue muodostavat aidon kokonaisuuden, jota myllärintuvan paikalle siirretty Jonkarin tupa, myllärin saunan paikalle siirretty Pahkamäen koulun saunakeittola ja Teijulan aitta pihapiirissä luontevasti täydentävät. Esiin nousi myös huoli monien pienten paikkakuntien museoista, joita useimmiten hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Mitä sitten tapahtuu, kun yksityishenkilö ei enää pysty tai jaksa.
Annantuvan hankerahoitus kiinnostaa taas kovasti myös päättäjiä, olen vastaillut paljon kyselyihin alkuviikosta ja tänäänkin. Eevalta tuli vielä hankehakemuksen muutamaan kohtaan tarkennuspyyntö, mutta eiköhän muuten kaikki ala olla mallillaan.
Keskiviikko 25.10.
Saatiin täydennyspyynnön mukaiset muutokset syötettyä Hyrrään. Sitten olikin hiukan aikaa keskittyä kokoelmiin. Valokuvien käyttöä helpottaa, kun lisätään luettelointitietoihin talon ja kylän lisäksi kaupunginosatunniste. Tai oikeastaan kulmakunta, erottelemme vielä Kirkonkulman ja Saukonojan omiksi alueikseen, vaikka Saukonoja liitettiin osaksi Kirkonseutua siinä yhteydessä, kun Liedosta tuli kaupunki. No, vanhoissa valokuvissa on luettelointitietona usein pelkästään talon nimi. Niinpä ensin täytyy selvittää, missä kylässä talo sijaitsee ja sitä kautta päästään sitten kulmakuntaan käsiksi. Olemme pitkään jo kaivanneet aakkosellista luetteloa kaikista inventoiduista taloista ja muistakin rakennuksista, niinpä ryhdyin valokuvien luettelointia nopeuttaakseni ensin tekemään listaa taloista. Sitten tietysti pestiin vessat ja siivottiin (lähinnä Terhi), että on sitten mukava museologian opiskelijoiden huomenna aamulla tulla museoon.
Tiistai 24.10.
Kannettiin hiukan pahuuden hallussa olleet pattingit myllyyn sisälle kuivumaan. Niistä voidaan vielä rakentaa esimerkiksi pitkospuita luontopolulle. Samalla rasvattiin turbiini ja Tiia pääsi opettelemaan senkin homman. Lähetin Eliisalle valokuvia kunnantuvasta hänen esitelmäänsä varten. Jostain syystä nettisivuilta ei pystynyt kopioimaan kuvia. Tiia perehtyi myös esinekuvaamisen saloihin, nyt käsittelyyn pääsivät Irmelin luetteloimat äänilevyt.
Maanantai 23.10.
Elokuvantekijät valloittivat museon, kun Vares-TV-sarjaa kuvattiin Nautelankoskella.
Sarjan ohjaa Tuukka Temonen ja Varesta esittää Leo Sjöman.
Vares on MTV:n alkuperäissarja ja sen tuottaa Solar Films.
Sarja nähdään MTV Katsomossa vuonna 2025.
Lietolaiset -facebooksivulla oli kuva uudesta pyöräteille laitetusta kyltistä, jossa on harmillinen kirjoitusvirhe. Laitoin viestiä asiasta, ja toivottavasti uusi kyltti saadaan pian paikoilleen. Kuvan kyltistä otti Mia-Maria Vuorenoja.
Satu ja Tiia olivat haastattelemassa Joukoa Tarvasjoen Liedonperän vanhoista valokuvista.
Sunnuntai 22.10.
Hiljaiselo jatkui vielä sunnuntainakin, Terhi sai avoinnapidon ohessa tehtyä myös byrokratiahommia.
Perjantai 20.10.
Tänään oli oikein hiljaista, ei edes ulkoilijoita ollut liikkeellä. Mutta ei se mitään, museovieraita odotellessa siivosin keittiön hyllyköt ja otin valokuvat Irmelin luetteloimista äänilevyistä. Esinekuvista tulee kaikkein parhaita, kun ne voi ottaa luonnonvalossa, ja kahvilan pöydät harmaina toimivat erinomaisesti taustana.
Timo askarteli Harrin pätkimistä puunrungoista levähdyspenkkejä kulkijoille.
Torstai 19.10.
Tiia aloitti päivän leipomisella. Kinkkupiirakka oli tänään ohjelmassa. Oli aika hiljaista, niin saatiin hiukan järjestettyä työhuoneita. Kävin läpi pöydälle kertyneitä pinoja ja sain vietyä tavaroita paikoilleen. Irmeli on luetteloinut niin ahkerasti lehtiä, että luetteloimattomien hyllykössä on taas tilaa. Päätimme ruveta laittamaan luetteloimattomat lehtileikkeet siihen hyllykköön, niiden luettelointi voisi jopa olla Irmelin seuraava pitempiaikainen urakka! Annantuvan hankerahoituksesta oli Turun Tienoossa iso juttu. Laitoimme Facebookiin tiedon myös, ja se sai paljon jakoja ja tykkäyksiä.
Keskiviikko 18.10.
Harri tuli ystävällisenä ja avuliaana ihmisenä pätkimään tielle kaatuneen puunrungon. Sen verran oli kävijöitä, että avoinnapidossa oli hyvä olla kaksi ihmistä.
Tiistai 17.10.
Myrsky on kaatanut puiden lisäksi myös yhden sähkötolpan. Timo alkuraivasi puuta pois tieltä, mutta kyllä moottorisahaakin tarvitaan. Siirrettiin kirjalaatikot luiskan seinustalle odottamaan jatkokäsittelyä. Haettiin myllärintuvasta pelargonit auditorioon. Timo aloitti tuplien laittamista tuvan ikkunoihin. Tiia palveli kahvion ja museon asiakkaita.
Maanantai 16.10.
Tiia perehtyi kassakoneen käyttöön ja avoinnapidon saloihin, kun pidettiin museota avoinna. Iltapäivällä vapaaehtoinen pakettiautoilija auttoi taas Martin kirjojen hakemisessa.
Sunnuntai 15.10.
Koska Emma on nyt muilla mailla vierahilla, Terhi tuli pitämään museota avoinna. Olikin vilkas päivä.
Perjantai 13.10.
Päivitin ensi viikon avoinnaolot Googleen ja Facebookiin, järjestin myyntivitriinin ja myyntikirjahyllyn, lisäsin muutamia tuotteita nettisivuille ja poistin loppuunmyydyt tuotteet. Irmeli tuli luetteloimaan lehtiä, siinä se päivä vierähti.
Torstai 12.10.
Otin kuvat Pertin luetteloimista kirjoista ja laitoin paikoilleen hyllyyn. Irmeli tuli auttamaan poistokirjojen kanssa. Osa laitetaan jakoon, mutta huonokuntoiset lajitellaan jätteisiin. Päivitettiin ikkunalle ja ulkotauluun ensi viikon avoinnaolot, Terhi laittoi myös Facebookiin ja tapahtumakalentereihin tiedon. Siirrettiin helmivitriini parempaan valoon ja väljennettiin hiukan arkeologiavitriinejä nyt kun miekat eivät enää ole esillä. Ja sitten tietysti siivottiin viikonloppua varten vessat ja kahvila, näyttelytila jää huomiselle.
Keskiviikko 11.10.
Ryhmää odotellessa laitettiin miekkavitriiniin lasihelmiä. Kirjoitettiin niistä pieni selostus nyt vain A4-arkille ja ympyröitiin karttapohjalle löytöpaikat melko suurella säteellä. Kesäoppaat jo odottelevat työtodistuksiaan, sain ne valmiiksi ja lähetettyä. Ryhmävieraiden poistuttua Terttu tuli hoitamaan pelakuut. Nostettiin ruukut ulkoa jo kahvilaan, mutta tuvan kukkien annettiin olla vielä. Pertti luetteloi taas reilut parikymmentä Laurin kirjaa, saadaan niitäkin taas paikoilleen. Evakoista kiinnostunut museoasiakas ohjattiin Rikun ja Sadun pakeille, lähetettiin hänelle myös linkki sotasivujen evakkosivulle.
Tiistai 10.10.
Se on kumma, kuinka aina, kun joku kiinnostunut ihminen kysyy kulttuuriympäristöstä, niin juuri sen kyseisen kohteen inventointikorttia ei löydy mistään. Ei ollut ensimmäinen - eikä varmasti viimeinen - kerta, kun joudun pyytämään inventointikortin kopiota maakuntamuseosta.
Maanantai 9.10.
Palautimme miekat Museovirastoon. Mennen tullen ladattiin auto Lohjalla. Käytiin mennessä latauksen aikana tutustumassa Lohjan Rustan tuotevalikoimaan ja tullessa Tokmannin. Muistettiin ostaa elmukelmua ja roskapusseja. Sillä aikaa kun Terhi ja minä seikkailimme Helsingissä, Tiia piti huolen museosta. Tommi kävi hakemassa loistehon mittauslaitteen ja asentamassa sähköntuotantomittarin hajonneen tilalle. Katuvalot laitettiin päälle.
Sunnuntai 8.10.
Päivän päätteeksi pakkasimme miekat laatikoihin. Ensin siirrettiin huippuvarovasti vitriini pois seinän viereltä, että päästiin turvallisesti ottamaan miekat pois. Molemmilla miekoilla on oma mittojen mukaan tehty laatikkonsa, jossa solumuoviin on ensin kaivetterru miekan muotoinen tila ja sen päällä happovapaa paperi, johon miekka varovasti asetetaan. Happovapaata paperia päälle ja sitten vielä vanukerros, niin etteivät miekat pääse yhtään liikkumaan laatikossa. Hienosti suoriuduimme, Emma oli tarkkana kuin porkkana ja muistutti happovapaasta paperista miekan alla.
Lauantai 7.10.
Muistotilaisuus oli ihanan lämminhenkinen. Ruokailun ja kahvin välissä osallistujat kokoontuivat auditorioon muistelemaan ja kuuntelemaan sellaista musiikkia, joka oli ollut yhteistä ja merkityksellistä. Museon tilat taipuvat monenlaiseen.
Pirjo-myrsky runteli Annantuvan pihapiirin suojeltua vaahteraa, osa puusta repesi pahasti. Valokuvan otti Soile Vahtera.
Perjantai 6.10.
Pyysin Matin paikalle, koska turbiinin käynnistäminen ja generaattorin verkkoon liittämineen vaati sulkujen säätöä. Ensin laskettiin turbiinisäiliön tulppa paikoilleen, sitten nostettiin vesikanavan sulut niin, että vetää pääsi virtaamaan vapaasti säiliöön. Sivusulut laskettiin alas, ja - voila! - voitiin yhdistää generaattori verkkoon.
Samaan aikaan, kun häärimme sulkujen parissa, Marita tuli tuomaan Tarvasjoen tavaroita ja Lindströmiltä tultiin vaihtamaan matto ja hakemaan käytetyt käsipyyherullat (säkki olikin jo aivan täynnä). Puolenpäivän aikaan pääsin lähtemään tukkuun hankkimaan huomisen päivän ruokatarpeita. Kaikkea en saanut tukusta, niin menin sitten Prismaan. Sieltä sainkin aivan ihanat lohifileet keittoa varten. Tillin olisin varmaan unohtanut, jollei ystävällinen kalatiskin myyjä olisi minua muistuttanut. Ja persiljankin muistin sosekeittoa silmällä pitäen. Iltapäivällä Tiina tuli laittamaan kaikkea valmiiksi, muistopöydän ensisijaisesti. Keitin lohikeiton ja sosekeiton valmiiksi, huomenna riittää lämmitys. Terhi leipoi ja kuorrutti viisi vegaanista suklaakakkua ja yhden gluteenittoman. Marjo leipoi laktoosittomia Vilhelmiinoja, ja olikohan Terhi vai Marjo, en muista enää, joka leipoi myös gluteenittomia pikkuleipiä. Joka tapauksessa kaikille on kaikkea tarjolla.
Torstai 5.10.
Loistehokondensaattoriin pitää asentaa sellainen systeemi, joka pakottaa sen toimimaan ennen kuin generaattori yhdistetään verkkoon. Sitä silmällä pitäen Tommi tuli asentamaan mittarin, joka kertoo loistehon määrän eri tilanteissa.
Lieto-Opiston englannin keskusteluryhmä tuli tutustumaan Lauri Nautelan elämästä ja kokoelmista kertovaan näyttelyyn - erityisesti tietysti miekkoihin, jotka ensi maanantaina palautetaan Helsinkiin. Keskusteltiin kivikaudesta pienoismallin äärellä ja katsottiin rannansiirtymäkartoista myös Paimionjokilaakson asutuksen kehitystä. Joukossa oli innokkaita kalastajia, niinpä tutkittiin Antrean verkon osakopiota, Laurin Mäkkylästä löytämää ongen siimapainoa, luukärkistä harppuunaa ja tuohella päällystettyä verkonpainokiveä vähän tarkemmin.
Tiistai 3.10.
Kirjanpito haukkasi aamupäivän työtunnit. Iltapäivällä Tiinan kanssa käytiin läpi ensi lauantain ohjelma, isohkon ryhmän ruokailut ja kahvitukset vaativat omat järjestelynsä. Terhi lähetti vielä paikallislehteen puffin miekoista.
Maanantai 2.10.
Partiolaiset pääsivät tutustumaan tarvasjoen kotiseutumuseoon Maritan ja Kallervon ohjauksessa. Irmeli tuli kesätauon jälkeen taas reippaana luetteloimaan Laurin kokoelmia. Muutama äänilevykansio otettiin nyt työn alle.
Torstai 28.9.
Vapaaehtoinen pakettiautoilija kuljetti lahjoituksena saadut kaksi kirjahyllyä opintielle. Saatiin melkein kaikki myyntikirjat mahtumaan hyllyille, ei jäänyt kuin muutama laatikko pinoon. Samalla keikalla Saida Nautelan muotokuva pääsi asianmukaisesti taidetilaan säilytykseen. Taina kävi hakemassa loput tavarat, juotiin läksiäiskaffeet yhdessä.
Keskiviikko 27.9.
Ensin hiukan laskujen maksamista ja taloushallintoa, sitten kokoelmien luettelointia. Kesällä saimme Emil Rautalan maalaamaan Saida Nautelan muotokuvan lahjoituksena museon kokoelmiin. Lauri Nautelan kokoelmissa on John Lagerströmin muotokuva, tämä Saidan muotokuva on pari sille.
Tiia jatkoi ilmiötallennussuunnitelman parissa, Terhi leipoi suklaakakun, Timo hääräsi ulkona.
Tiistai 26.9.
Terhi piti vapaapäivän ja minäkin puolikkaan. Tiia keskittyi nykydokumentointiin liittyvän ilmiötallennussuunnitelman laatimiseen. Laitettiin työhuoneiden lämmöt päälle.
Maanantai 25.9.
Pakettiautoileva vapaaehtoistyöntekijä oli viikonlopun aikana ystävällisesti kerännyt muinaismuistoalueen katsomon penkit jalkoineen peräkärrylle. Tiia, Terhi ja minä kokosimme myllystä ja tuvasta sekä ulkoa keinun edestä penkit. Siirsimme keinun toiseen paikkaan, koska tammen alla maa on sen verran epätasainen, että on aiheuttanut pientä vääntymistä keinun runkoon, toivottavasti paikan vaihdos auttaa asiaa.
Hiukan katseltiin tulevia syksyn haasteita. Ensisijaisesti pitää Opintiellä järjestää, että saadaan sijoitettua Annantuvan esineistöä sinne väliaikaisesti. Hyllyt pitää koota ja huonekalut sijoittaa turvallisesti hyllyille. Myllyn katto ja portaat vaativat toimenpiteitä asap. Perennamaa pitää hoitaa talvikuntoon. Kokoelmienhoitohuoneessa luetteloidut ja kuvatut esineet pitää pakata ja siirtää säilytystiloihin, joissa pitää ensin järjestää tilaa. Annantuvan kehittämishanketta pitää ruveta laatimaan. Edustajiston ja hallituksen kokoukset tulevat myös tuotapikaa ajankohtaisiksi. Sekä Terhillä että minulla on pitämättömiä lomia vielä useita viikkoja, nekin täytyy saada alta pois.
Perjantai 22.9.
Viimeinen teatteriesitys alkoikin sateessa, muuten ilmat ovat kyllä suosineet. Sade loppui onneksi aika pian, ja näytös onnistui kaikin puolin. Saimme vielä sähköpostitsekin kiitoksia: "Loistavat näyttelijät saivat loistaa upeassa maisemassa!". Aikamoista rumbaakin oli, Antton piti hakea Manillasta ja viedä nopeasti takaisin, onneksi Vilma oli autolla ja ystävällisenä ihmisenä vei Anttonin ja pari muutakin kyydin tarvitsijaa Turkuun. Kiittelimme toisiamme puolin sun toisin ja sitten Esa-Matti, Anssi ja Matti suuntasivat kulkunsa kohti uusia haasteita.
Aamupäivällä onnistuimme kirjaamaan Annatupahankkeen täydennykset Hyrrään.
Torstai 21.9.
Littoisten 5-6 -luokkalaiset tulivat peräti kahdella bussilla museokäynnille. Jaettiin oppilaat luokittain kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä oli minun kanssani tutustumassa näyttelyihin, yksi ryhmä Terhin kanssa kuppikalliolla syventymässä uskomustarinoihoin ja yksi ryhmä opettajan johdolla muinaismuistoalueella ja koskea ihailemassa. Noin kaksikymmentä minuuttia oli aikaa aina per ryhmä. Ensimmäisen opastuksen jälkeen syötiin eväät, sitten jatkettiin. Ennen illan näytöstä vein kirjanpidon tilitoimistoon ja tein paloilmoittimen kuukausikokeilun.
Kun näytelmä illalla alkoi (ensimmäinen kohtaus näytellään ulkona terassilla) olikin valtava määrä partiolaisia yhtäkkiä museon pihalla. Vaikka sekä Terhi, Emma että minä kävimme heitä komentamassa, he kulkivat vaan äänekkäinä ja elehtien ihan terassin vierestä. Näyttelijät kyllä sanoivat jälkeen päin, ettei häirinnyt. Juuri siinä kohtaa näytelmässä puhuttiin sotajoukkojen marssimisesta, että sikäli... Vesi koskessa on noussut taas, mutta Matti löysi turvallisen paikan laskeutua veteen. Ja vaikka virtaus oli kova, niin kyllä hän sai kohtauksen hyvin näyteltyä. Osa yleisöstä osoitti suosiotaan seisten loppukiitosten aikana, dramaturgi kukitettiin ja yksi paikallinen katsoja tuli kädestä pitäen kiittämään Terhiä ja minua. Sellaisia lausahduksia kuultiin, kuten "Tämä on kulttuuriteko!" ja "En ole koskaan elämässäni nähnyt vastaavaa!".
Keskiviikko 20.9.
Matti ja Anssi tulivat ilman Esa-Mattia, Antton sijaista Eskua äänivastaavana. Esitys sujui hyvin, ilmakin suosi, ei ollut enää niin kylmä kuin sunnuntaina ja aurinkokin paistoi.
Tiistai 19.9.
Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaus -hankkeen Luonnon monimuotoisuus -videon kuvaukset toteutettiin Salossa Meritalon museossa. Mia oli vieraanvarainen ja tarjosi kuvausten välissä raparperipiirakkaa ja teetä, lopuksi vielä lounaankin. Kuvaukset sujuivat hyvin, vasta juuri kun lopeteltiin, alkoi sataa.
Kuvausten aikana oli Liedossa ollut sähkökatko. Se aiheuttaa aina kaikenlaista hässäkkää museolla. Koska hälytysvalvonta ei saanut minua puhelimella kiinni, hätistelivät he Jussia. Jussi onneksi ymmärsi, ettei ole mistään akuuttia toimenpidettä vaativasta asiasta kyse (paloilmoitin toimii akulla silloin, kun verkkovirtaa ei jostain syystä ole). Tulin illalla tarkistamaan tilanteen, ja totesin, että nyt ei auta muu kuin laskea kanavan sulut alas ja nostaa ohivirtaussulut ylös. Muut sulut saan taljan avulla yksin ihan mallikkaasti hoidettua, mutta kanvasulkujen taljankiinnityslenkki on niin korkealla, etten ylety siihen ilman jotain tikassysteemiä. Tikkaiden kanssa taas ei yksin voi työturvallisuussyistä touhuta. Soitin siis Matille, joka tulikin auttamaan. Saatiin sulut kiinni ja turbiini vaikenemaan. No, olisimme joka tapauksessa keskiviikkona sulkeneet turbiinin näytelmän takia.
Maanantai 18.9.
Kuntouttava työtoiminta, palkkatukijutut ja ylipäätään raportointi ja byrokratia vaativat toimenpiteitä. Onneksi ei ollut muuta akuuttia, niin saatiin kaikki paperityö aika hyvään hanttiin.
Sunnuntai 17.9.
No olipas se. Esa-Matti, Anssi ja Matti tulivat iltapäivällä virkistämään muistiaan näytelmän suhteen. Olimme Terhin kanssa siinä ymmärryksessä, että sapluuna on sama kuin kesäkuussa, jolloin varsinaisia näytöksiä edeltävänä sunnuntaina oli mahdollisuus kutsua museon vapaaehtoisia katsomaan läpimenoa. Mutta eipä ollutkaan! Kymmenkunta museon ystävää tuli turhaan museolle, pidin heille sitten lohdutukseksi pienen opastuksen miekoista ja Laurin kokoelmista.
Perjantai 15.9.
Tiia aloitti osa-aikaisena museoavustajana. Ja olikin hyvä, että aloitti juuri tänään, koska meillä oli ankara ponnistus laittaa penkit valmiiksi näytelmää varten. Niitä on aika raskas kantaa, onneksi myös vaapaaehtoinen pakettiautoilija tuli auttamaan. Jokilaakson kuudesluokkalaiset tulivat ihailemaan rautakautisia miekkoja. Muutenkin muistuteltiin mieleen esihistoriaa sekä sisällä näyttelyssä että ulkona kuppikallion äärellä ja Kukkarkosken muinaismuistoalueella.
Torstai 14.9.
Annatuvalla pidettiin katselmus kaadettavista puista. Arboristi on tutkinut vanhojen puiden kunnon, ja tehnyt niistä hoitosuunnitelman. Lahot puut poistetaan vielä tämän syksyn aikana. Samalla kun keskustassa olin, poikkesin hakemaan kaupungintalolta kirjoja. Sitten meinasikin tulla hiukan kiire, mutta hyvin kuitenkin ehdittiin vastaanottamaan ja opastamaan Maarian Kylätalon ryhmä.
Lauantai 9.9.
Saatoimme Nautelankoski-säätiön ensimmäisen puheenjohtajan, museon uskollisen tukijan ja auttajan viimeiselle matkalle. Pertti Peltola oli aina valmis auttamaan, oli asia sitten vaativaa suunnittelua tai käytännön työtä vaativaa. Pertille myönnettiin Mestarimonttööri -kunniakirja sen jälkeen, kun Nautelankosken museon myllyyn asennettiin turbiinit sekä viljan jauhatusta että sähkön tuotantoa varten. Alkuvaiheessa, kun Lauri Nautelan museota rakennettiin, Pertin asiantuntemus auttoi välttämään useat sudenkuopat matkalla, ja saatiin hieno, modernismia rakennustaiteellisesti edustava museorakennus täydentämään Nautelankosken aluetta. Pertille Nautelankosken alue oli lapsuudesta asti rakas ympäristö, jonka säilymisen eteen hän oli aina valmis uhraamaan aikaansa ja asiantuntemustaan. Pertti Peltolan tekemä arvokas työ säilyy museon myötä elävänä tuleville sukupolville.
Keskiviikko 5.9.
Reippaat Taatilan koulun viidesluokkalaiset pyöräilivät museolle. Heitä oli paljon, niinpä jaoimme oppilaat kahteen ryhmään. Minä kerroin esihistoriasta pienoismallin ja miekkavitriinin äärellä. Sitten oppilaat saivat pienissä ryhmissä tutustua näyttelyyn ja kysellä heitä erityisesti kiinnostavista asioista. Paljon syntyi keskustelua, muun muassa maalöydöistä ja niiden käsittelystä. Myös vanhat skandinaaviset jumaltarut nousivat esille, muutkin muinaiset kulttuurit kiinnostivat. Hienoa vertailua kreikkalaiseen mytologiaan! Terhi ulkona kertoi kuppikallion äärellä niistä uskomuksista, joita kuppeihin liitetään. Sielulintu oli muutamalle oppilaalle ennestään tuttu, he kertoivat omia kokemuksiaan kalliolla. Muinaismuistoalueella kivikauden ajan ihmisten elämä tuli ymmärrettäväksi, meren läsnäolo silloin muinoin on aina yhtä häkellyttävää. Kosken kuohuja ehdittiin myös ihailla. Evästauon jälkeen kaikki jaksoivat taas hypätä pyörän selkään ja polkea takaisin koululle.
Loppupäivä kuluikin sitten siivouksen ja kuun vaihteen byrokratian parissa.
Tiistai 4.9.
Maanantaina pidimme vapaapäivän, paitsi Timo, joka huolehti ulkoalueiden siisteydestä.
Sunnuntai 3.9.
Emma piti museon avoinnaolosta huolen. Asiakkaiden palvelun lomassa hän ehti pyyhkiä pölyt myyntivitriineistä.
Perjantai 1.9.
Aamupäivän koululaisten jälkeen alkoikin sitten suursiivous sunnuntain aukioloa silmällä pitäen. Keittiö, vessat, Lauri Nautelan elämästä kertova näyttely, luontodioraama ja kahvio ehdittiin, mutta auditorio ja kivikausinäyttely jäävät ensi viikkoon. Satu kävi hakemassa langat. Kuun lopun raportit saatiin valmiiksi ja eteen päin.
Torstai 31.8.
Aamupäivän koululaisten jälkeen palaveerattiin Tarjan kanssa työllisyysasioissa. Marjo toi ihania pikkuleipiään samalla kun haki lisää litteroitavaa. Terhi kävi heiluttelemassa langat ja minä valmistelin kuun lopun raportteja. Hiukan ehdittiin järjestää karkkeja ja kirjojen myyntihyllyjä sekä harjata suurimmat hiekkakasat pois näyttelytilan lattialta.
Keskiviikko 30.8.
Veden pinta alkoi hiukan laskea ja tulva hellittää, eli ei tarvinnut ruveta nostamaan ohivirtaussulkuja. Hämmenneltiin saunassa kylmävärjäyksessä likoavia lankoja byrokratiatehtävien ohessa.
Tiistai 29.8.
Eilinen "hiukan sateli" muuttui pitkäkestoiseksi rankkasateeksi, jota jatkui vielä yölläkin. Nyt on koski komia! Ja tulvakin koettiin pitkästä aikaa myllylammessa ja vesikanavassa. Pahkamäen 3-luokkalaisten kanssa ihailtiin myös kosken kuohut, vaikka rautakausi, miekat ja kuppikallio olivatkin pääosassa.
Iltapäivällä palautettiin Lieto-Opiston maalaustelineet ja esiteltiin Eevalle Annantupaa ympäristöineen. Sieltä siirryimme Pettisiin Ali-Lamppulan opetuskaivauksille, jossa Juha esitteli meille kalmistoaluetta. Löytöjäkin saatiin ihailla: keramiikkaa, veneniittiä ja erilaisia lasihelmiä, joista yksi löytyi juuri kun olimme jo pois lähdössä. Hieno hetki!
Maanantai 28.8.
Pahkamäen eskarit ja viskarit olivat retkellä Nautelankoskella. Hiukan sateli, kun he söivät eväitä museon terassilla. Kutsuimme heidät sisälle katsomaan näyttelyä, kun eivät ole pitkään aikaan käyneet. Pienissä ryhmissä ihailtiin miekkoja ja käytiin aina yhtä jännittävää jokidioraamaa katsomassa myös.
Sunnuntai 27.8.
Varsinais-Suomen museopäivä. Terhi kirjoittaa enemmän, kun ehtii.
Lauantai 26.8.
Aurajoentien kulttuurirallipäivä. Terhi kirjoittaa enemmän, kun ehtii.
Perjantai 25.8.
Valmistauduttiin huomisen päivän kulttuuriralliin ja sunnuntain käsityöpäivään leipomalla ja siivoamalla.
Torstai 24.8.
Jokilaakson koulun 6 C- ja E-luokat tulivat katsomaan rautakauden miekkoja. Kun toisen luokan kanssa oltiin näyttelyssä esihistorian äärellä, toinen luokka pohti kuppikalliolla syntyjä syviä. Sielulintujen tarina on aina yhtä liikuttava. Täydennettiin Hyrrään Vanhassa vara parempi -hankkeen kustannusarvio Matin tekemän neliöperusteisen arvion pohjalta.
Keskiviikko 23.8.
Timo jatkoi nurmikonleikkuun kanssa ja teki toimenpiteitä myllyssä. Vettä on yllättävän vähän, vaikka on sadellutkin. Vilma sai arkistoaineiston luetteloinnin valmiiksi. Piti vielä vaihtaa lisäksi vähän tiedostonimiä, kun numerointia piti muuttaa. Sen lisäksi hän silitti eilen pestyt tekstiilit.
Tiistai 22.8.
Terhillä oli Viinamäen hautausmaakierros aamupäivällä. Seuraavat kierrokset ovatkin sitten Tarvasjoella perjantaina. Vilma luetteloi vielä arkistoaineistoja Dorikseen, viimeisiä viedään tämän lahjoituksen osalta. Huomenna luultavasti valmista. Sen lisäksi ehdittiin mopata keittiössä ja pestä pyykkiä.
Sunnuntai 19.8.
Satu ja Elsa olivat Tarvasjoella pitämässä kotiseutumuseota auki. Antti tuli tekemään kesän viimeisen työpäivänsä museolle. Sairastapauksen vuoksi Terhi oli Antin kanssa museolla. Sunnuntainakin saatiin oikein paljon vierailijoita, reilu sata. Terhi piti vielä illalla opastetun kierroksen Liedon kirkkomaalla ja kirkossa.
Lauantai 19.8.
Ja sitten olikin vuorossa kesän viimeinen tapahtumapäivä eli traktoripäivä.
Aamu aloitettiin tekemällä valmisteluja kahviossa: Emma kuorrutti suklaakakkuja, Terhi keitti kahvia termareihin ja valmisteli ulkopöydälle meneviä tarjoiluja ja Vilma leikkasi piirakoita ja laittoi niitä vitriiniin. Leena toi pihalle koottavan telttakatoksen sateen varalta, ja Leena ja Vilma menivät pystyttämään sitä aitan viereen. Leo oli aamulenkillä koskella ja hänetkin saatiin houkuteltua mukaan auttamaan katoksen pystytyksessä. Antti, Ofelia ja Satu tulivat hiukan myöhemmin ja Antti ja Satu valmistelivat ulkopöydän valmiiksi ja Ofelia meni avaamaan tupaa ja myllyä.
Ensimmäiset traktorit tulivat paikalle jo hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua. Ofelia, Antti ja Terhi olivat tapahtuman ajan kahviossa, Leena dokumentoi, Satu huolehti talkooväen tarjoiluista ulkona ja Emma piti non-stop-opastusta myllyssä. Lea opasti tuvassa ja Hannele ja Leena Vu laskivat kävijöitä ulkona. Vilma oli liikenteenohjauksessa. Jossain vaiheessa päivää vaihdettiin hiukan paikkoja ja tauotettiin tarvittaessa.
Terhillä päivä jatkui vielä illan hautausmaakierroksen kanssa, vuorossa oli Keisvuoren hautausmaa.
Traktoreita saatiin tapahtumaan yhteensä lähes viisikymmentä ja kävijöitä oli noin 780. Kiireinen, mutta kaikin puolin erittäin onnistunut tapahtumapäivä! Alla vielä muutamia kuvia päivästä.
Perjantai 18.8.
Aamulla tuli vielä toinenkin koululaisryhmä käymään. Ensin ihmeteltiin yhdessä miekkoja sisällä ja sitten Leena vei ryhmän ulos, jossa etsittiin museon pihalla olevista kallioista kuppikiviä. Niitä on hauska lastenkin yrittää etsiä.
Terhi teki tiedotusta ja päivitti tapahtumia Facebookiin. Vilma leipoi Leenan tuomista omenista ja mustikoista vielä kaksi omenapiirakkaa ja mustikkamuffineja traktoripäivää varten. Nyt on mukavasti todella montaa eri laatua tarjolla kahviossa. Loppupäivästä Terhi ja Vilma siivosivat vielä paikkoja ja kastelivat tuvan pelakuut.
Torstai 17.8.
Heti aamulla tuli koululaisryhmä vierailemaan museolle, Leena kertoi heille mm. miekoista paljon mielenkiintoista asiaa. Terhi on hoitanut tänään vielä viimeisiä tiedotusasioita loppukesän tapahtumista. Seppo tuli käymään ja katsomaan paikkoja ensi viikon yhteislauluiltaa varten. Leena toi mustikoita ja omenoita, joista sitten leivotaankin monta piirakkaa viikonloppua varten. Vilma aloitti leipomisurakan tekemällä kolme suklaakakkua ja kaksi mustikkapiirakkaa. Emma tekee vielä muutaman raparperipiirakan ja Vilma omenapiirakan, niin sitten pitäisi riittää myytävää ja tarjottavaa lauantain traktoripäivään. Paloilmoitintestikin ehdittiin tehdä.
Matti sai Annan avuksi mittauspuuhiin. Annantuvasta tai ulkorakennuksista ei ole pohjapiirroksia olemassa. Matti ja Anna mittasivat tuvan sekä sisältä että ulkoa. Kyöstilän kellarivaja on yksi tila ilman väliseiniä, niin ulkomittaus riitti sen kohdalta.
Maanantai 14.8.
Lähetettiin kouluille tietoa syksyn koululaispäivistä. Lähetettiin tarjouspyynnöt Annantuvan ja Kyöstilän kellarivajan kunnostamisesta kolmelle toimijalle. Varsin Hyvän ohjeiden mukaisesti sovittiin Matin kanssa kustannusten laskemisesta neliömetriperusteisesti, jolloin vapaaehtoistyö on järkevämmin sovitettavissa työhön.
Perjantai 11.8.
Annantuvan alueen kaavaluonnoksesta pyydettiin mielipidettä. Kerroimme, että museoalue voisi olla hiukan isompi ja kaavaan voisi merkitä myös biodiversiteettialueen, niin olisi sitten jatkossa selkeämpää ja helpompi toimia.
Torstai 10.8.
Päivä sujui rauhallisissa merkeissä, Vilma luetteloi arkistomateriaaleja, Taina teki perusteellisemman lattioiden siivouksen ja Timo leikkasi nurmikkoa. Puolenpäivän aikaan Satu tuli käymään ja katsomaan värjäriryhmä Mataroiden kahden jäsenen kanssa värjäyspaikkaa Aurajoentien kulttuurirallia varten. Samoihin aikoihin tuli myös jäätelökuorma. Nyt on taas lakritsituutteja valikoimassa.
Keskiviikko 9.8.
Kaupungin puutarhatyöntekijät raivasivat Annantuvan pihalta vaahteranoksia ja pilkkoivat paksummat rungot pätkiksi. Caruna ei sen sijaan ole vielä ehtinyt paikalle. Haettiin vapaaehtoisen pakettiautoilijan kanssa yksi kuorma Aurajoki-kirjoja Martilta museolle.
Tiistai 8.8.
Vilma kävi aamulla kaupan kautta hakemassa suolaisen piirakan ainekset ja Emma tuli leipomaan kinkkupiirakan. Sitten siivottin keittiötä ja kahviota ja palveltiin asiakkaita, vaikka ei virallisesti ollakaan enää auki. Kahvia aina toki keitetään, jos ollaan paikalla. Mustaherukkahilloakin keitettiin.
Ulkona oli sen verran kova sade ja tuuli, että ulkotyöt päätettiin siirtää paremmalle päivälle. Jossain vaiheessa aamua tai yötä alueella oli ollut sähkökatko, joten Leena ja Vilma käynnistivät generaattorin uudelleen. Loppupäivä kuluikin arkistomateriaalien luetteloinnissa.
Yöllinen myrskytuuli oli aiheuttanut tuhoja sekä Taimelassa että Annantuvalla. Onneksi vanhoista vaahteroista revenneet isot oksat eivät rojahtaneet rakennusten päälle. Carunalle tehtiin ilmoitus sähkölankojen päällä makaavasta puusta. Voi voi.
Maanantai 7.8.
Tänään onkin viimeinen arkipäivä, kun museo on auki. Loppukuusta siirrytään viikonloppujen aukioloihin.
Päivän keli oli aika erikoinen! Hellettä on ollut yli kolmekymmentä astetta ja tuuli oli niin kova, että ulkopöydän aurinkovarjokin kaatui kumoon. Mitään vahinkoja ei onneksi sattunut, siirsimme varjon sisälle turvaan. Katsotaan, millainen myrsky huomiseksi saadaan.
Mira ja Emma hoitivat kahviota ja museota ja pilkkoivat loput raparperit pakkaseen ja moppasivat keittiön. Taina jatkoi valokuvakokoelman parissa. Timo teki ulkotöitä ja vaihtoi kokoelmanhoitohuoneen vilkkuvan loisteputken. Vilma tilasi lisää jäätelöitä, poimi kirsikoita, päivitti nettisivuja, selvitteli asiakkaan sähköauton kaapeliin liittyvää ongelmaa ja etsi Liisan vaaituskojetta.
Lauantai 5.8. & Sunnuntai 6.8.
Mira ja Emma olivat vetovastuussa viikonlopun. Lauantaina olikin hiukan enemmän vilinää, kun saimme kolmisenkymmentä eläkeläisliittolaista Nakkilasta. Vieraat nauttivat kahvion tarjonnasta ja tutustuivat Emman ja Miran opastuksella museon näyttelyihin, tupaan ja myllyyn.
Museon kirsikkapuun kirsikat ovat kypsyneet jo kovaa vauhtia ja ne pitääkin poimia. Sunnuntaina siis leivottiin vielä kirsikkapiirakka, Mira poimi kirsikat ja poisti kivet, Emma leipoi.
Perjantai 4.8.
Vapaaehtoistyöntekijän kanssa saatiin välppä paikoilleen. Koska vapaaehtoisen piti lähteä, niin Emma tuli auttamaan, kun laskettiin sivusulku ja nostettiin vesikanavan sulut ylös. Myllylampeen oli jääpadon alta ajautunut iso puunrunko. Ennen kuin voitiin laskea ohivirtaussulut, piti puu saada pois. Laitettiin vetoliina rungon ympärille, minä vedin ja Emma työnsi. Välillä vaihdettiin ja välilä vedettiin molemmat. Puu oli niin painava, että ei onnistuttu vetämään sitä rannalle. Sitten ajateltiin, että uitetaan se sulkujen alta. Siinä vaiheessa jo satoi aika rankasti, mutta koska olimme jo aivan litimärkiä, ei luovutettu. Saatiin kuin saatiinkin puunrunko menenmään virran mukana ja laskettua sivusulut alas. Sitten vaan yhdistettiin verkkomagnetoituva epätahtigeneraattori verkkoon.
Torstai 3.8.
Tainan kesäloma loppui ja hän palasi tänään töihin jatkaen valokuva-kokoelman parissa. Mira ja Riina hoitivat kahviota ja aloittivat aamun tekemällä lisää kahvipusseja. Myöhemmin päivällä he leipoivat kaurakeksejä, hoitivat pelakuut ja harjasivat kahvion lattian. Sateisella kelillä tulee heti enemmän hiekkaa sisälle.
Timo jatkoi pihan siistimistä, leikattavaa nurmea kun riittää. Vilma jatkoi luettelointia ja piti huolen, että kahviossa on kaikkea mitä pitääkin viikonloppua varten.
Keskiviikko 2.8.
Tänään olikin Elsan viimeinen päivä Nautelankosken museolla. Hän jatkaa kylläkin vielä loppukuun Tarvasjoella, jossa hän onkin hienosti pitänyt kotiseutumuseota auki sunnuntaisin. Elsa teki gluteenittoman raparperipiirakan varastoon, sillä eilen myytiin viimeinen pala loppuun.
Sateisesta päivästä huolimatta väkeä riitti ja monet kävijät kiertelivätkin näyttelyitä oikein ajan kanssa. Riina oli pitkän tovin opastamassa tuvassa ja myllyssä, kun kiinnostuneita riitti. Häneltä oltiin koulutustakin tiedusteltu, kun opastuksen sisältö oli tehnyt vaikutuksen. Erinomaisen hienosti on Riina siis oppinut opastusten sisällön!
Timo jatkoi nurmikon leikkaamista. Leena haki mappeja kirjanpitoa varten ja Vilma jatkoi Riitan arkistoaineiston luettelointia.
Tiistai 1.8.
Heinäkuu onkin sitten ohi ja ollaan jo elokuun puolella.
Päivä on ollut aika sateinen. Emma ja Elsa ovat hoitaneet kahviota ja museota: Elsa poimi kirsikoita ja teki kirsikkapiirakan ja siivosi dioraamaan johtavat portaat, Emma siivosi keittiön ja auttoi Vilmaa mustaherukkahyytelön tekemisessä. Vilma poimi aamupäivällä mustaherukoita ja keitti niistä hyytelöä. Voi olla, että satsi vaatii vielä uuden keittämisen pektiinin kanssa. Loppupäivän hän luetteloi Riitan lahjoittamaa arkistomateriaalia.
Timo palasi lomalta ja leikkasi nurmikkoa sateesta huolimatta. Leena hoiti kirjanpitoa ja teki raportteja. Marjo toi lisää Wilhelmiinoja myyntiin. Asiakkaitakin ollaan ehditty palvella ja tehdä iloiseksi, kun Emma vei hiukan epäilevät lapset tupaan ja myllyyn ja lasten epäilys kääntyikin ihastukseksi, kun myllyssä bongattiin lepakoita ja kadonneita possuja.
Maanantai 31.7.
Terhi oli viimeistä päivää töissä ennen kesälomaansa ja hoitikin paljon asioita kuntoon, kuten korjasi Lieto-viikon ohjelmaa ja aikataulua museon osalta.
Satu kävi aamupäivällä ja palaveerasi Leenan ja Terhin kanssa. Sitten Timo tuli auttamaan turbiinien kanssa. Asko huomasi nimittäin viime viikon torstaina turbiineita huoltaessaan, että muutama pultti oli ruostunut ja vaati vaihtamista. Timo, Leena ja Terhi menivät yhdessä vielä säiliöön ja huolehtivat, että kaikki saatiin kuntoon.
Emma ja Vilma moppasivat kahvion lattiat sillä aikaa kun Elsa leipoi suklaakakun ja huolehti museosta ja kahviosta. Työntäyteinen päivä kaikilla.
Lauantai 29.7. & Sunnuntai 30.7.
Emma ja Riina olivat viikonlopun työvuorossa. Lauantai oli hiukan hiljaisempi päivä, sunnuntai taas oli oikein vilkas. Siitä huolimatta sunnuntaina ehdittiin leipoa toinenkin mustikka-vadelma-piirakka. Muutenkin kaikki sujui viikonloppuna oikein mallikkaasti.
Perjantai 28.7.
Terhi aloitti aamun näyttämällä Vilmalle, miten arkistomateriaalia luetteloidaan. Vilma saa sitten luetteloitua Hannelen ja Riitan lahjoitukset Dorikseen. Siihen meni yllättävän kauan aikaa, sillä kaikki pitää skannata varovasti, etsiä oikeat lahjakirjat ja mahdolliset haastattelut jne.
Riina ja Arttu hoitivat museota. Tänään olikin jo Artun viimeinen työpäivä. Niin se vain on hänenkin työrupeamansa ohitse! Arttu sai viimeisen päivän kunniaksi leipoa mustikka-vadelma-piirakan Leenan tuomista marjoista. Mukavaa vaihtelua suklaakakun tekemiseen. Lisäsi hän sai pitää englanninkielisen opastuksen tuvassa ja myllyssä kahdelle alankomaalaiselle vieraalle.
Iltapäivällä Terhi ja Vilma menivät kitkemään vielä perennamaata rikkaruohoista ja poimivat lipstikkaa talteen. Lipstikkaa on pitänyt säilöä jo monta vuotta, mutta usein se on unohtunut. Nyt saatiin ainakin osa sadosta talteen ja pistettiin pakkaseen.
Torstai 27.7.
Terhi haki aamulla Askon kyytiin ja niin päästiin heti turbiinisäiliötä huoltamaan. Terhi, Asko ja Vilma kiipesivät luukusta alas ja välppä saatiin kuin saatiinkin nousemaan paikoiltaan, tosin siihen tarvittiin liinaa avuksi. Terhi ja Vilma siivosivat säiliöstä roskat ja oksat pois, ja Asko rasvasi turbiinin. Terhi ja Vilma saivat myös kokeilla rasvaamista, joka osoittautui yllättävän raskaaksi puuhaksi. Rasvapumpun käyttämisessä tarvitaan hiukan voimaakin.
Myöhemmin päivällä Arja kävi hakemassa Saaran taulut takaisin. Marjo kävi tuomassa lisää Wilhelmiina-pikkuleipiä. Niistä on muodostunut suosittu tuote tämän kesän aikana. Riina ja Arttu ehtivät kahvion ja museon hoitamisen ja opastamisen lisäksi leipoa kakkua ja hoitaa pelakuut. Riina teki myös mustikka-kardemumma-muffineja Leenan tuomista mustikoista, onnistuivat erinomaisesti.
Hannele ja Lea kävivät iltapäivällä tuomassa lahjoituksen museon kokoelmiin.
Alla vielä muutamat kuvat turbiinisäiliön huollosta. Säiliössä on aika hämärää, niin tarkkojen kuvien saaminen on hankalaa.
Keskiviikko 26.7.
Keskiviikko olikin sitten pullapäivä! Vilma ja Emma tekivät jo heti aamulla korvapuusteja myyntiin, ja niitä ostettiin jopa kotiin viemisiksi. Arttu leipoikin tuttuun tapaan suklaakakun. Hän on tehnyt niitä lähes jokaisena työpäivänään, mutta ohje on hänellä niin hyvin hyppysissä, että parempi leipoa vain kunnolla varastoon. Terhi jatkoi Saaran taulujen kuvaamista ja kirjoitti muutaman lahjakirjan.
Iltapäivällä saimme yllätyksenä bussilastillisen vierailijoita Tsekeistä asti. Se työllistikin melkein kaikki hetkeksi kahviossa, ja Emma lähti vielä opastamaan englanniksi tupaan ja myllyyn. Hyönteismyrkyttäjäkin ehti käydä iltapäivällä.
Tiistai 25.7.
Aamulla haettiin täydennystä jääkaappiin, kun Vilma kävi ostamassa lisää maitoa, kermaa ja vaniljakastiketta kahvioon. Arttu aloitti päivän leipomalla suklaakakun ja Emma palveli asiakkaita. Suklaakakku on tänä kesänä tuntunut menevän hyvin kaupaksi, eikä ihme, sillä onhan se herkullista! Lisäksi harjattiin kahvion lattiat puhtaaksi ja Emma kävi läpi Vilman aiemmin kirjoittamia englanninkielisiä opastustekstejä. Terhin ja Helgan päivä kuluikin Tarvasjoella, kun he olivat pitämässä kotiseutumuseota auki Härkätie-päivää varten. Tarvasjoella riitti hyvin kävijöitä, ja moni oli todella kiinnostunut näyttelyistä ja näyttelyteksteistä ja jäi pitkäksi aikaa Terhin kanssa juttelemaan paikkakunnan historiasta.
Maanantai 24.7.
Ofelialla olikin tänään viimeinen työpäivä, vaikka ei millään uskoisi, että niin nopeasti hänenkin työrupeamansa kului.
Vilma aloitti aamun päivittämällä museoalueen kylttejä ja opasteita, joissa oli menneitä tapahtumia. Terhi siirsi tiff-kuvia ulkoiselle kovalevylle, niin saatiin vapautettua lisää levytilaa. Arttu ja Ofelia laittoivat museon ja kahvilan kuntoon, leipoivat piirakkaa ja moppasivat keittiön.
Vilma ja Terhi menivät iltapäivällä putsaamaan turbiinisäiliön välppää, eli ritilää, joka estää roskien kulkeutumisen veden mukana turbiinisäiliöön. Itse säiliökin piti putsata, mutta valitettavasti välpän ritilä osoittautui liian painavaksi kahdestaan nostettavaksi. Kanavaa ja jääpatoa putsattiin myös, alla ennen/jälkeen-kuvia sekä välpästä, että kanavasta. Urakka jatkuu torstaina, jolloin Asko tulee huoltamaan turbiinit. Askon avulla välppä saadaan varmasti siirtymään, niin Vilma ja Terhi siivoavat säiliön ennen huoltoa.
Lauantai 22.7. & Sunnuntai 23.7.
Emma ja Ofelia olivat viikonlopun työvuorossa. Lauantai oli hiukan hiljaisempi päivä, mutta sunnuntai olikin sitten aika kiireinen. Siitä huolimatta viikonlopun aikana ehdittiin leipoa lisää suolaista piirakkaa, tällä kertaa kinkkuversiota. Myös yksi makea punaviinimarja-piirakka ja suklaakakkukin pyöräytettiin. Leipominen on kyllä sujunut kaikilta kesäoppailta tänä kesänä todella hienosti!
Perjantai 21.7.
Terhi aloitti aamun valokuvaamalla Arjan tuomia Saara Anttilan tauluja. Kuvaaminen on hankalaa, sillä taulujen lasi heijastaa kaiken yläpuolelta. Saamelaisia esittävässä taulussa oli mattapintainen lasi, joten sen kuva onnistui parhaiten. Muista täytyy yrittää vielä saada paremmat kuvat jossain toisessa paikassa.
Torstaina oli kasvispiirakka myyty loppuun, joten Terhi lähti kauppaan hakemaa aineksia uuden leipomiseen. Sillä aikaa Ofelia ja Arttu laittoivat museossa ja kahvilassa kaiken kuntoon. Ehtivät kahvilan lattiatkin harjata asiakkaiden palvelun lomassa. Ja kun ainekset saapuivat, alkoi piirakan valmistus. Ofelia teki taikinan, Arttu valmisti täytettä. Terhi oli aluksi mukana auttamassa, mutta kaksikon yhteistyö sujui niin hyvin, että hän siirtyi kahvilan puolelle palvelemaan asiakkaita.
Limsatilaus saapui, joten nyt on jälleen runsaasti juotavavaihtoehtoja tarjolla. Terhi neuvotteli Thomaksen kanssa, ja todettiin, että tänä vuonna Nautelankosken lepakkoretki jää päällekkäisyyksien vuoksi pitämättä. Ensi vuonna uusi yritys. Päivän lopuksi Terhi kävi vielä Tarvasjoella viemässä jokusen uuden parikuvan museoon ja lähetti Eevalle ja Maritalle pari muuta vanhaa valokuvaa Tarvasjoelta. Eeva, Marita ja Kalervo lähtivät vielä heti perjantaina etsimään niitä paikkoja, joista kuvat on aikoinaan otettu.
Torstai 20.7.
Tänään olikin Artun vuoro leipoa raparperipiirakkaa. Monta onnistunutta suklaakakkua olikin jo takana, mutta ei vielä yhtään piirakkaa. Mira hoiti pelakuita tuvassa ja Vilma käänsi joitakin opastustekstejä englanniksi. Jäätelöitä tuli aamulla lisää varastoon, riittävät taas hetkeksi.
Keskiviikko 19.7.
Aamu aloitettiin tekemällä raparperipiirakkaa. Arttu ja Mira hoitivat kahviota ja ehtivät samalla siivota ja mopata lattioita. Siisteydestä, kahvion tarjottavista ja näyttelystä saatiin positiivista asiakaspalautetta, mikä on aina mukavaa. Ehdittiin pestä ja silittää pyykkejäkin.
Iltapäivällä Rebecca tuli Alexin kanssa käymään museolla ja muistelimme viime vuoden Shadow Fliers-näyttelyä sekä vaihdoimme kuulumisia. Käytiin kävelemässä padolla ja ihmettelemässä kuivaa koskea.
Tiistai 18.7.
Sää oli epävakaa ja vaihteleva, ehkä siksi päivä oli vähän hiljaisempi. Thomas tuli iltapäivällä tutkijakollegoidensa kanssa tarkastamaan lepakoita. Arttu harjoitteli opastamista myllyssä ja tuvassa. Vilma ja Terhi korjasivat hiukan nettisivuja ja linkkejä.
Maanantai 17.7.
Mira leipoi lisää raparperipiirakkaa, sillä sitä tosiaan kului viikonlopun aikana, kun kävijöitä oli niin paljon. Miraa hiukan epäilytti, olisiko hänen leivontataitonsa vielä tallella viime vuodelta, ja olihan se, piirakasta tuli oikein hyvä! Terhi ja Vilma tilasivat lisää jäätelöitä ja Vilma autteli Miraa hiukan kahviossa sairastapauksen vuoksi.
Sunnuntai 16.7.
Sunnuntainakin kävi paljon museovieraita, mikä on ilahduttavaa. Mira ja Ofelia huolehtivat aukiolosta ja ehtivät suuresta asiakasmäärästä huolimatta mopata keittiön lattian ja leipoa lisää kaurakeksejäkin.
Lauantai 15.7.
Museolla vietettiin Vanhojen kaksipyöräisten päivää. Reijo toimi taas tapahtuman yhtenä järjestäjänä ja vei sanaa eteenpäin museon oman tiedotuksen lisäksi. Myllyssä ja tuvassa oli tapahtuman ajan avoimet ovet, Emma opasti myllyssä ja Lea tuvassa. Ofelia ja Vilma hoitivat kahvilaa ja Arttu huolehti talkooväelle ulos tarjoiluja Pirkon kanssa. Terhi dokumentoi ja hoiti vähän kaikkea. Leena ja Hannele laskivat kävijöitä. Tämän vuoden tapahtuma oli suosittu ja onnistunut, sillä kävijöitä oli yhteensä noin 450 ja vanhoja menopelejä 70. Alla muutamia kuvia tapahtumasta.
Perjantai 14.7.
Päivä alkoi taas leipomisilla: tehtiin yksi suklaakakku lisää ja Arttu teki niihin kuorrutteita. Emma tuli leipomaan kolme raparperipiirakkaa, nyt pitäisi riittää viikonlopuksi. Mira hoiti pelakuut tuvassa. Terhi ja Vilma ryhtyivät aamupäivällä pesemään tuvan ikkunoita. Aluksi mietitytti, saadaanko niitä ulkopuolelta pestyä, mutta saatiinhan ne. Nyt ovat siis sekä museon että tuvan ikkunat pestyjä ja puhtaita. Lisäksi päivitettiin vähän joitakin kylttejä huomista varten ja kannettiin penkkejä tupaan ja myllyyn. Koski-liveä tultiin korjaamaan, nyt pitäisi senkin taas toimia. Vilma kävi kuvaamassa siltaa vähän toisesta suunnasta, kun oli niin kaunis päivä.
Torstai 13.7.
Vilma teki aamulla raparperipiirakan ja Arttu leipoi useamman suklaakakun. Saatiin pilvinen päivä, niin Mira pesi museon ikkunat. Kylläpä tuli puhtaat! Aamulla tuli jäätelökuormakin. Terhi kävi kaupassa hakemassa lisää leivontatarvikkeita huomiseksi, niin saadaan leivottua viikonlopuksi Vanhojen kaksipyöräisten päivää varten. Iltapäivällä myös vieraslajin eli jättipalsamin torjuntaryhmä aloitti urakkansa luonnonsuojelualueella.
Keskiviikko 12.7.
Aamulla tehtiin kuukausittainen paloilmoitintesti, kaikki toimii normaalisti. Arja kävi aamupäivällä tuomassa kolme Saara Anttilan taulua digitoitavaksi, ne kuvataan ja lisätään verkkonäyttelyyn. Leivottiin myös lisää raparperipiirakkaa ja kuorrutettiin suklaakakkua.
Tiistai 11.7.
Arttu ja Ofelia pääsivät taas leipomaan: Arttu teki suklaakakun ja Ofelia leipoi raparperipiirakan. Molemmat onnistuivat oikein hyvin. Vilma tiedotti vielä joistain loppukesän tapahtumista nettiin ja opasti Ofeliaa ja Arttua kahviossa.
Maanantai 10.7.
Timo ja Pirkko kävivät tuomassa Lauri ja maisema-näytelmän videotaltioinnin. Terhi tiedotti Vanhojen kaksipyöräisten päivästä. Päivä oli yllättävän vilkas maanantaiksi, mutta jäätelöjäkin ehdittiin tilata lisää. Niitä kuluu paljon heti, kun kelit ovat helteisempiä.
Sunnuntai 9.7.
Päivä oli vilkas ja kävijöitä oli paljon. Mira ja Ofelia pärjäsivät silti erittäin hienosti.
Lauantai 8.7.
Tuvassa vietettiin tänään Karjalaisen käsityön päivää. Tuula ja Helena toivat käsitöitä ja kirjoja näytille ja opastivat tekniikoita kaikille halukkaille. Tänä vuonna he tekivät vikkelisukkia ja sydämenlämmittimiä, mutta näytillä oli myös etupistokirjontaa, ketjuvirkkausta ja neulakintaita. Emma laski kävijöitä ja Vilma dokumentoi. Mira ja Elsa hoitivat kahviota ja museota.
Perjantai 7.7.
Mira aloitti tämän vuoden kesätyönsä, hän olikin ollut museolla kesätöissä jo viime vuonna, hyvin olivat työtehtävät vielä muistissa. Myös Tarvasjoen kesäopas Elsa tuli vaihteluksi tänne Nautelankoskelle töihin muutamaksi päiväksi. Vilma ja Emma leipoivat suolaista piirakkaa. Syötimme Vanhassa vara parempi - Annantuvan ja Kyöstilän rakennusperinnön säilyttämishankkeen hakemuksen Hyrrä-asiointipalveluun.
Torstai 6.7.
Teimme Terhin kanssa hankehakemusta Annantuvan ja Kyöstilän kellarivajan korjaamiseksi, siinä menikin koko päivä. Vilma tiedotti loppukesän tapahtumista eri digitaalisten medioiden kanaviin.
Keskiviikko 5.7.
Sulku-hankkeen loppuraportti ja maksatushakemus jätettiin. Emma ja Ofelia leipoivat niittotalkoita varten raparperipiirakkaa ja Vilma teroitti viikatteet valmiiksi. Niittotalkoissa poistettiin myös vieraslajia eli jättipalsamia. Talkooväki pääsi illalla vielä savusaunaankin.
Tiistai 4.7.
Saatiin sulku-hankkeen eli Nautelankosken teollisen kulttuuriperinnön säilyttämishankkeen loppuraportti allekirjoitusta vaille valmiiksi. Riina pääsi leipomaan raparperipiirakkaa ja Ofelia harjoitteli tuvassa ja myllyssä opastamista.
Maanantai 3.7.
Ofelia aloitti tänään virallisesti kesätyönsä, vaikka hän kävikin jo pikaisesti perehtymässä aiemmin kesällä. Jasminilla oli sen sijaan kesän viimeinen työpäivä. Emma oli auttamassa museossa ja kahvilassa. Kirjoitimme Terhin kanssa Turun Tienooseen Annantuvasta ja Kyöstilän alueesta.
Lauantai 1.7.- sunnuntai 2.7.
Arttu aloitti lauantaina työrupeamansa. Terhi opasti häntä lauantaina ja Vilma sunnuntaina. Terhi teki myös tiedotteen Vuokon näyttelystä. Näyttely ottaa kantaa maailman nykytilanteeseen ja teokset puhuvat mm. rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta.
Perjantai 30.6.
Tänään oli kesäkuun viimeinen esitys, ja Timo ja Pirkko tulivat dokumentoimaan näytelmän videolle. Esityksen jälkeen ripustimme vielä illalla Vuokon näyttelyn museon auditorioon.
Torstai 29.6.
Viikko on ollut niin hektinen, ettei kukaan ole ehtinyt kirjoittaa päiväkirjaa. Maanantaina oli ensimmäinen läpimeno koeyleisön kanssa ja tiistaina toinen. Eilen oli ensi-ilta. Tämäniltaiseen esitykseen on tulossa sähköpyörätuolilla katsoja. Soitin siis Sepolle, joka tulikin heti työkaluineen paikalle ja teki myllyyn sellaisen kynnyksen ylittävän rampin, jota pitkin on turvallista kulkea. Sitten soitin Raunolla ja Jurille, jotka lupasivat toimia turvahenkilöinä. Jossain välissä kävin Annantuvalla, sinne asennettiin hiukan lisää turvalaitteita. Vilma on tehnyt ja joka päivä muokannut ja printannut käsiohjelmia. Muutakin kaikkea, mutta siinä ne päällimmäiset.
Lauantai 23.6. - sunnuntai 24.6.
Juhannuksen avoinna olo sujui mukavasti, kävijöitä riitti, mutta ei aivan ruuhkaksi asti. Sunnuntaiaamuna oli roskaa aika paljon myllärintuvan pihalla, mutta ystävällinen museovieras keräsi ne molokin viereen, josta ne oli helppo laittaa roskikseen.
Torstai 22.6.
Jäätelövalikoima toimittajalla on näin helteisenä aikana hiukan suppea, joitakin lajeja sentään saimme tänään juhannusta varten täydennykseksi.
Keskiviikko 21.6.
Turun sanomissa oli juttu Lauri ja maisema -näytelmästä. Aika moni kävi ostamassa lipun ensi viikon näytöksiin, syksyn illoissa on vielä hyvin tilaa. Näyttelijät ja ohjaaja lähtivät alkuiltapäivästä sulattelemaan ja kypsyttelemään roolejaan vaativassa projektissa. Terttu tuli pelakuita hoitamaan. Korjasimme penkit kärrylle, jossa pitikin hiukan järjestellä enemmän. Kyllä siitä selvittiin, Pekka auttoi. Vilma aloitti nettisivujen parissa. Meidän pitää hiukan uudistaa sivuja, tehdä Tarvasjoen kotiseutumuseolle, Nautelankosken museolle ja Annantuvalle omat sivut. Nyt kun kaikki näyttelyt - ovat sitten Tarvasjoella tai Nautelankoskella - esitellään samalla sivulla, niin on hiukan sekavaa.
Tiistai 20.6.
Makke on käynyt Annantuvalla kuulostelemassa lintuja, mustapääkerttu lauloi isossa koivussa ja pihan pöntössä talitiaisen poikaset kerjäsivät ruokaa, jota emot kantoivat herkeämättä. Vilma sai näyttelyluettelon valmiiksi. Kaupungintalon tulostin tekee myös suoraan vihkoja, Jaane tulosti meille kolme selailukappaletta, jotka haettiin heti ja laitettiin näyttelyyn.
Maanantai 19.6.
Terhi teki tiedotteita suluista ja näytelmästä. Näyttelijätkin saapuivat taas harjoituksiin. Tehtiin A4-kokoinen mainos näytelmästä, viedään sitä ympäristökuntien kirjastoihin ja kauppoihin. Kalervo toi Tarvaslehtiä Nautelankoskellekin.
Sunnuntai 18.6.
Elsa olikin tullut hiukan sairaaksi, niin Terhi meni Tarvasjoelle ja minä olin Emblan ja Jasminen kanssa Nautelankoskella. Kalervo toi Tarvaslehtiä Tarvasjoelle. Marita kiersi esittelemässä kirkkoa ja Kertun tupaa kiinnostuneille museokävijöille, niinpä hän ei ehtinyt vielä lisätä kaikkia kuvia näyttelyyn.
Lauantai 17.6.
Paljon oli väkeä ihastelemassa vanhoja autoja. Terhi piti nonstop-opastuksia myllyssä ja Lea tuvassa. Vilma hääräsi keittiössä, Elsa tiskillä ja Embla hoiti kassaa. Leena Vu ja Hannele laskivat kävijät.
Perjantai 16.6.
Terhi toi tarkastetut jauhesammuttimet tullessaan ja vei ne paikoilleen. Vilma haki loput näyttelyjulisteet, laittoi niitit reunoihin, pujotti ripustuskehykset ja ripusti julisteet paikoilleen. Hän opetteli myös paloilmoittimen kuukausikokeilun tekemisen ja turvavalojen tarkastuksen. Elsa tuli perehdytykseen. Emma, Terhi ja minä siirsimme puuesinevaraston poistumistiekäytävältä kaikki vähänkin kulkua estävät esineet pois. Emma leipoi huomista varten paljon piirakoita.
Torstai 15.6.
Jasmin leipoi suklaakakkuja ja raparperipiirakkaa. Pelakuut täytyy nyt kuumalla ilmalla kastella joka päivä, Antti on ottanut vastuun niistä. Näyttelijät harjoittelivat myllyssä tänään. Oli sen verran hiljaista, että saivat työskennellä rauhassa. Lähetin vuosiselvitysasiakirjat PRH:lle postitse.
Keskiviikko 14.6.
Outi tuli Terhin ja Vilman avuksi ohjaamaan NNKY:n leiriläisiä. Tänään aiheena oli luonto. Jean ja Marko poikkesivat katsomassa Laurin näyttelyn. Saatiin aivan viimeiset hionnat julisteisiin, niin että Satu voi lähettää ne Tuomolle printattavaksi. Juri poikkesi juuri oikeaan aikaan, hän auttoi kantamaan painavat sammuttimet Terhin autoon, niin että huomenna Terhi voi suoraan aamulla viedä ne Riihikosken LähiTapiolan konttorille tarkistettaviksi.
Tiistai 13.6.
Matti tuli aikaisin aamulla tutustumaan tarkemmin Annantuvan kunnostamisen kustannusarvioon. Näyttelijät ja ohjaaja tulivat taas harjoittelemaan. Terhi neuvotteli Vuokon kanssa taidenäyttelystä. Vietiin pelakuut tupaan, onpas mukavaa.
Maanantai 12.6.
Irmeli ja Lea olivat valmistelemassa luonnonkukkapäivän retken opastusta. Ennen kuin päästimme Irmelin pois, nostmme painavan pöytälevyn paikoilleen. Terhi teki tiedostusta, Emma ohjasi uusia oppaita. Pekan ryhmä tuli kahville peltojen ihailun välissä. Emma kertoi hiukan näyttelystä, kaikki kävivät kiinnostuneina tutustumassa.
Sunnuntai 11.6.
Satu, Antti ja Terhi laittoivat kahvipöydän valmiiksi Kansanlaulukirkkoväkeä varten. Kehotin kaikkia käymään näyttelyssä joko nyt tai myöhemmin kesällä. Käytiin Kertun tuvalla tutustumassa Raijan kokoamaan taidenäyttelyyn. Oli hienoja töitä.
Lauantai 10.6.
Avoimet kylät tapahtuma keräsi kiinnostuneita vierailijoita Tarvasjoelle, Satu ja Marita opastivat heitä. Marita laittoi valokuvapareja kartalle täydentämään näyttelyä. Nautelankoskellakin kävi paljon vierailijoita, Vilma ja oppaat olivat täystyöllistettyjä. Nostettiin isot pelakuut ulos. Niitä kuvattiin heti paljon.
Perjantai 9.6.
NNKY:n leiriläiset tutustuivat Laurin näyttelyyn, kivikauteen ja koskeen. Sitten syötiin jäätelöt. Käytiin kaupassa ja haettiin WC- ja käsipyyhepapereita kesäksi ja luontojulistekin saatiin Tarvasjoelle menevien lisäksi. Leivottiin Kansanlaulukirkkoa varten neljä piirakkaa. Vilma opetteli julisteiden ripustamisen. Satu ja Terhi tekivät vielä illalla ja vähän yölläkin Tarvasjoen näyttelyn esittelykuntoon.
Torstai 8.6.
Nautelankoskella museo avautui kesäaikaan. Antti ja Jasmin opettelivat Vilman opastuksella kahvin keittoa, leipomista, kassan käyttöä ja yleistä asiakaspalvelua. Pekka kävi haastattelemassa näytelmän tekijöitä.
Keskiviikko 7.6.
Terhi vei aamulla lauantaita varten piirakat Tarvasjoelle. Haettiin maalaustelineet kesän taidenäyttelyä varten. Kesätyöntekijät opiskelivat käytännön asioita Terhin ja Vilman ohjauksessa, kun minä täydensin Museoviraston tilastokyselyä talouslukujen osalta. Sähkökatko kiusasi meitä. Päätettiin, ettei liitetä enää generaattoria verkkoon, koska vesi on jo niin matalalla. Nostettiin ohivirtaussulut ylös ja laskettiin vesikanavan sulut alas, niin turbiinikin hiljeni.
Tiistai 6.6.
Aloitettiin päivä kuljettamalla hyllyt Opintielle ja lastaamalla kaksi harmoonia kyytiin Topinojalle. Sitten paneuduttiin näyttelyjulisteiden lopulliseen muotoon. Miekka- ja luontojulisteet saivat printtausluvan. Illalla kesäoppaat tulivat ensimmäiseen perehdytykseen, jossa täytettiin ja allekirjoitettiin työsopimukset ja kerrottiin kaikki viralliset asiat. Emma leipoi sekä suolaista että makeaa piirakkaa.
Maanantai 5.6.
Terhi, Satu, Vilma, Marjo ja Anne laittoivat Tarvasjoen kotiseutumuseon yläkerran näyttelyä kesäkuntoon. Esa-Matti, Anssi ja Matti aloittivat näytelmäharjoitukset paikan päällä Nautelankoskella. Metsästimme polkupyöriä. Saatiin Pekalta ja Päiviltä oikein tarkoitukseen sopivat pyörät. Pekan pyörän kumit olivat huonossa kunnossa, mutta onneksi Irmeli keksi siihen keinon. Koukittiin vielä välppä niin syvältä tyhjäksi kuin yletettiin.
Sunnuntai 4.6.
Aika paljon kävi väkeä, mutta Emma ehti silti tehdä käännökset julisteita varten loppuun. Lähetin heti Chrisille tarkistettavaksi.
Lauantai 3.6.
Tulin siivoamaan museon, koska eilen ei aika riittänyt. Pesin vessat, puunasin kahvion, keittiön ja vielä näyttelytilan lattiatkin.
Perjantai 2.6.
Tyhjensimme puuesineiden säilytystilasta keskihyllyt. Ylähyllyllä oli niin painava pöytälevy, ettemme onnistuneet yksin. Hälytettiin vapaaehtoiset Juri, Sasha ja Timo paikalle, sitten saatiin levy varovaisesti laskettua hyllyltä alas. Mutta siis kuusi ihmistä siinä tarvittiin. Timo ja Juri ottivat vastaan toisella puolella, kun Sasha ja minä toisessa ja Terhi ja Vilma toisessa päässä jarrutettiin liinojen avulla. Sitten vielä purettiin kaikki hylly ja siirrettiin käytävälle odottamaan kuljetusta Opintielle.
Torstai 1.6.
Marjo ja Vilma reippaina aloittivat työrupeamansa. Terhi opasti koululaisia Tarvasjoella. Lähikoulun oppilaat kävivät jäätelöllä. Taina imuroi myllyssä, Anne opasti Marjoa luettelointiin, Vilmalle työ olikin viime vuodesta tuttua. Hän aloitti näyttelyluettelon laatimisen ottamalla luettelointilappuja pois vitriinissä olevista esineistä ja piirtämällä pohjapiirustuksen näyttelystä.
Keskiviikko 31.5.
Väänneltiin ja käänneltiin kokoelmateksti valmiiksi. Pertti luetteloi taas vinon pinon kirjoja. Varhan järjestämässä Teams-palaverissa käytiin läpi kuntouttavan työtoiminnan uudistuneita pelisääntöjä.
Tiistai 30.5.
Terhi oli aamupäivän Tarvasjoella. Museon järjestämisen lisäksi hän haki Osuuspankista sellaisia tavaroita, joita voidaan liittää osaksi museon kokoelmia. Suurimmaksi osaksi valokuvia, mutta jonkin verran myös historiikkejä ja esineitäkin. Jokilaakson 4-luokkalaiset kävivät katsastamassa rautakautiset miekat pyöräretkellään. Kokoelmatekstiä väännettiin, venytettiin ja kutistettiin eri suuntiin. Viemäri oli mennyt tukkoon, soitin Raunolle, lupasivat aamulla tulla tekemään taikojaan.
Maanantai 29.5.
Pidettiin puhelinpalaveri Esa-Matin kanssa ja sovittiin käytännön järjestelyistä näytelmän edetessä harjoituksista esityksiin. Saksalais-hollantilainen ryhmä poikkesi jäätelöllä, muitakin ihmisiä palveltiin parhaamme mukaan. Kokoelmista kertova teksti on vielä aika alkutekijöissään, mutta hiukan Terhi ehti sitäkin edistää. Päivän päätteeksi hain tilimapit tilintarkastajalta ja Aurajokilaaksokirjoja Martilta.
Sunnuntai 28.5.
Oli aika tuulinen ja kylmä päivä. Emma ei päässyt avoinnapitoon, mutta Terhi pärjäsi yksin.
Lauantai 27.5.
Terhi huolehti perannojenvaihtopäivän sujuvuudesta, Outi oli auttamassa. Minäkin tulin paikalle, kun yksi myllyn paloilmaisimista kiukutteli. Onneksi oli taas virhehälytys, mutta erilaisia toimenpiteitä sekin vaati.
Perjantai 26.5.
Tet-koululaisen viimeinen työpäivä meni valokuvien kanssa työskennellessä. Hän suoristi ja rajasi skannaamansa kuvat Photoshopissa. Huomista varten leivottiin kaksi omenapiirakkaa ja yksi omenaraparperipiirakka Emman ohjeiden mukaan, hyviä tuli.
Torstai 25.5.
Anne ohjasi tet-koululaista, kun minä valmistauduin illan kokoukseen. Hallitus kokoontui Annatuvalle. Ensin kierrettiin ulkona ja tutustuttiin biodiversiteettialueeseen, puutarhaan, vajaan ja liiteriin. Sisällä kiivettiin ullakollekin, siellä oli hienoja ampiaispesiä. Kokoustettiin tuvassa, kun ensin raivattiin pöydän ympärille tilaa.
Keskiviikko 24.5.
Aamupäivä kului eskarilaisten kanssa. Kerroin pienoismallin äärellä esihistoriasta ja sitten ihailtiin tietysti Nautelan kartanon puutarhasta löytyneitä miekkoja. Terhi katsoi Marjaanan kanssa Kulttuurivirta-asioita kuntoon. Tet-työnä oli ensin eskarilaisten opastuksen seuraaminen, sitten jatkui skannaus ja eilen skannattujen valokuvien suoristus ja järjestäminen numerojärjestykseen. Pertti luetteloi Laurin kirjoja, Anne esineitä.
Tiistai 23.5.
Tänään perehdytimme tettiläisen skannaamisen saloihin. Palautettavat valokuvat skannataan isolla resoluutiolla tiff-muotoon. Vein hiukan esineitä Opintielle, Terhi oli aamupäivän Tarvasjoella laittamassa näyttelyä. Iltapäivällä edistettiin keräilystä ja kokoelmista kertovaa näyttelyjulistetta. Museo- ja kahvila-asiakkaitakin palveltiin siinä ohessa.
Maanantai 22.5.
Tet-oppilas aloitti Annen opastuksella esineiden puhdistamisen ja luetteloinnin. Satu lähetti ensimmäiset oikovedokset arkeologisesta kokoelmasta, miekoista ja Ennakkoluulot ja arvonanto -julisteesta. Verkkolaskutus ja laskujen maksaminen vei oman aikansa. Terhi keskittyi Kulttuurivirta -sivuston ja Aurajoen matkailutien asioihin.
Sunnuntai 21.5.
Tulin Emman avuksi, ja hyvä että tulin: palvelimme yli 60 asiakasta noin kolmen tunnin aikana. Kolmen jälkeen hiljeni, niin saimme ajoissa siivottua ja tiskattua ja suljettua museon.
Lauantai 20.5.
Karavaanarit ympäri Suomen tulivat vierailulle Lietoon. Heidän lietolainen isäntänsä toi ryhmän museolle. Esittelimme tuvan ja myllyn sekä kerroimme esihistoriasta. Kahvin kanssa tarjosimme uuden sadon raparperipiirakkaa. Muitakin museovieraita poikkesi pitkin päivää, olivat ilahtuneita kun museo oli avoinna.
Perjantai 19.5.
Terhi hoiti tiedotusta Auranmaan viikkolehden kesälehteen ja Turun Tienoon tapahtumakalenteriin ja muihinkin kalentereihin. Siivottiin ja leivottiin valmiiksi huomista varten. Saatiin miekkateksti valmiiksi ja lähetettiin Sadulle taitettavaksi.
Torstai 18.5.
Kansainvälinen museopäivä osui tänä vuonna helatorstaiksi. Tulimme siis töihin. Perhokalasuksen SM-osakilpailukin oli Nautelankoskella.
Keskiviikko 17.5.
Terhi haki karkkitäydennystä kesää varten. Arkeologisen kokoelman ja luonnonsuojelualueen tekstit saatiin valmiiksi ja lähetettiin Sadulle taittoa varten. Illalla Härkätien ympäristönsuojeluyhdistys kokoontui Annantuvalla. Esittelimme heille aluetta ja kerroimme sekä korjaussuunnitelmista että tulevan käytön suunnitelmista.
Tiistai 16.5.
Terhi oli Tarvasjoella järjestämässä museota kesäkuntoon. Tuomas tuli korjaamaan myllyn reistailevan paloilmoittimen, jonka jälkeen tein paloilmoittimen kuukausitestin. Kristiina tuli käymään, hän kertoi Laurin kokoelmassa olevista Välimeren alueen savifiguureista, -ruukuista ja -lampuista. Viimeistelin Annantuvan ja Kyöstilän rakennusperinnön säilymishankkeen suunnitelman ja kustannusarvion. Laadin kokouskutsun asialistoineen hallitukselle ja laitoin eteen päin. Laitoin kelan korvaushakemukset viime vuodelta sähköisesti maksatukseen ja TE-keskukselle raportteja. Muutama museovieraskin poikkesi.
Maanantai 15.5.
Aloitin päivän haravoimalla ojia puhtaaksi. Lea, Leena ja Hannele tulivat perkaamaan perenna- ja kasvimaita tuvan edestä, he auttoivat hetken myös haravoinnissa, ja Taina myös. Timo rasvasi myllyn ja vaihtoi sinne kirkkaampia lamppuja. Aaamupäivällä museon pihalla leikki kolme päiväkotiryhmää ja yksi supersankariryhmä, yhteensä 24 lasta ja 6 aikuista. Outi vei Pahkamäen kolmasluokkalaisia luonto-opastukselle Terhin avustuksella. Päivi toi valmistamiaan koruja, saatiin taas myyntivitriini kivan näköiseksi. Raision Tähkä-kerho vieraili alkuiltapäivästä, esittelimme kivikautta, myllyä ja tupaa sekä ihasteltiin koskea. Terhi pakkasi lähtiessään autoon Tarvasjoelle meneviä esineitä ja kassakoneen. Viiden aikaan vielä oli Varsin Hyvän yleiskokous, kokouksen päätteeksi esittelin hiukan Laurin kokoelmista ja keräilystä kertovaa näyttelyä. Ehdin vielä ennen kotiin lähtöä lähettää kuntouttavan työtoiminnan raportin alkukuun osalta.
Sunnuntai 14.5.
Tulin Emman avuksi, kun oli hieno ilma ja ihmisiä paljon liikkeellä. Minua ei tarvittu kahviossa, printtasin siis Ethän koske vitriineihin -kylttejä, joita Emma teippasi paikoilleen. sain myös Lauri Nautelan arkeologisesta kokoelmasta kertovan julisteen tekstin alkuun.
Perjantai 12.5.
Hain aamulla Opintieltä savipulloja keramiikkavitriiniin. Siirrettiin kartat oikeille paikoilleen. Miekat saivat pellavaisen liinan alustaksi. Nyt ovat kaikki näyttelyn esineet paikoillaan. Seuraavaksi sitten tekstit ja näyttelyn pohjapiirroksen tekeminen. Sitten vielä esineluettelot ja laajempi vihkonen.
Torstai 11.5.
Taina ja Timo puhdistivat trallit, Timo hoiti myllyn ja Taina oli Inton apuna, kun hän taivutti omenanpuun oksat leveämmälle. Into leikkasi oksia ja laittoi mehiläisvahaa leikkauskohtiin. Simpaset ja kirkonrakentaja poikkesivat ex tempore. Vesa on asentanut turbiinin ja generaattorin aikoinaan myllyyn, hän oli kovasti ilahtunut, kun vesivoimalaa on hoidettu hyvin ja se toimii edelleen. Satu toi pellavaliinoja rautakautisten miekkojen alle laitettavaksi. Terhi pesi ensin käsin valitsemamme liinan, ja sitten laitettiin vielä pesukoneeseen muiden pellavaisten liinojen kanssa. Näyttelyä edistettiin muutenkin, postikorttikansio ja valokuvarasiat nyt alkuun esille. Outi tuli suunnittelemaan ensi maanantain koululaisretkeä. Lietolaisista uhrilehdoista ja vanhoista makasiineista kiinnostunut museovieras poikkesi, hänen kanssaan keskusteltiin erityisesti Väljän alueesta.
Keskiviikko 10.5.
Pertti luetteloi kirjoja ja Irmeli lehtiä, Anne jatkoi valokuvien järjestämistä. Pidettiin palaveri näyttelyyn tulevista teksteistä ja julisteista. Satu on alustavasti tehnyt julistepohjia kuudelle julisteelle. Palautettiin tikkuaskien kannet laatikkoon omille paikoilleen ja laitettiin koko rasia näyttelyyn esille. Lisäksi valittiin muutamia kokonaisia tikkuaskeja esimerkinomaisesti vitriiniin. Järjestettiin tikkuaskien vierelle postimerkkejä ja niihin liittyviä kirjekuoria, sinettejä ynnä muuta. Illat ovat jo niin valoisia, että laitettiin katuvalot kokonaan pois.
Tiistai 9.5.
Anne aloitti yhden ison valokuvalahjoituksen järjestämisen. Kun valokuvia on paljon, ne on hyvä järjestää aihepiireittäin. Loistehokondensaattori on falskannut jossakin vaiheessa, Carunan kanssa neuvoteltiin alustavasti ratkaisukeinoista. Perehdytyspäivästä lähetettiin infoa kesäoppaille.
Maanantai 8.5.
Terhi keskittyi tapahtumien järjestelyihin ja tiedottamiseen sekä etsi valokuvia näyttelyjulisteita varten. Anne luetteloi ja digitoi Taimelasta syksyllä tuotuja Laurin esineitä. Minä pidin vapaapäivän, tai ainakin puolikkaan.
Sunnuntai 7.5.
Annukan ryhmä ehti ruokailun ja kahvin välissä tutustua myös hiukan museoon, ainakin miekat kehotin kaikkia tarkastamaan. Lea, Hannele, Viljami ja Jessie tulivat auttamaan pihakirkon penkkien laittamisen kanssa. Terhi huolehti asioista ulkona, Emma ja minä keskityimme keittiöhommiin. Museovieraita riitti neljään asti ja vähän ylikin.
Lauantai 6.5.
Tulimme ajoissa museolle, että saimme kaiken valmiiksi ryhmää varten. Ryhmällä ei ollut tilattua opastusta, mutta hiukan kerroimme kuitenkin, mistä museossa on kysymys. Jaoimme ryhmän kahteen osaan. Terhi kierrätti osan myllyssä, tuvassa ja muinaismuistoalueella sillä aikaa, kun minä palvelin kahvilassa ja avasin hiukan Lauri Nautelan kokoelmista kertovaa näyttelyä. Ryhmän lähdettyä huomasimme ongelman: viemäri on mennyt tukkoon. No, soitin heti Raunolle, joka lupasi tulla vielä tämän päivän aikana korjaamaan tilanteen. Odotellessamme menimme puhdistamaan välpän, joka oli taas kerännyt paljon kasveja, savea ja roskia tukkeeksi. Rauno tulikin aika pian ja sai viemäritukoksen poistettua. Sitten voimme jatkaa ruuanvalmistusta. Minä yritin keittää kananmunia mummun ja äidin reseptillä: kananmunat kylmään veteen ja kun vesi kiehuu, laitetaan levy nollille ja annetaan olla 20 minuuttia. No, eihän siitä mitään tullut kun on induktioliesi! Sitten ei auttanut kuin keittää lisää, kyllä niistä hyviä loppujen lopuksi tuli. Pertti ja Ailakin poikkesivat, olivat nähneet paljon autoja parkkipaikalla ja tulivat katsomaan, mitä museolla tapahtuu. Pattinkikisailijat olivat juuri lähtemässä museoalueelta pois, heidän kyytejään oli parkissa ja muidenkin kosken ihailijoiden ja museovieraidenkin. Ilta seitsemään asti riitti kävijöitä, sitten suljimme ja siivosimme huomista varten.
Perjantai 5.5.
Yöllä oli taas ollut sähkökatkos, joten aamu meni generaattorin verkkoon yhdistämisessä kaikkine kommervenkkeineen. Terhi osallistui kulttuuriasiantuntijoiden palaveriin Vanhalinnassa sillä aikaa kun minä leivoin huomista ryhmää varten mustikkapiirakoita. Sitten kun Terhi pääsi museolle, ryhdyimme näyttelyn rakentamiseen. Askartelimme Laurin löytökartolle tuet ja ripustimme ne näyttelyyn. Isolle Liedon alueen karttatulosteelle teimme puiset ylä- ja alatuet ja saimmekin oikein mukavan lopputuloksen aikaan. Yliskulman kartasta leikkasimme hiukan sivuista pois, se saatiin ujutettua julistekehikoihin. Vietiin loputkin lillutavarat pois auditoriosta. Illalla vielä kävin kaupassa hakemassa sunnuntairyhmän ruoka-ainekset valmiiksi.
Torstai 4.5.
Varsinais-Suomen sotaveteraanit kokoontuivat Paimiossa. He halusivat kuulla Liedon museon ja Liedon sotaveteraanien yhteistyöstä. Kerroin Sota - veteraanien muistista museon muistiin -hankkeesta ja näytin lopputuloksena tehdyt Lietolaiset sodassa -nettisivut. Nykydokumentointi herätti paljon keskustelua: mitä olisi hyvä tehdä nyt, kun perinnetoimikuntia perustetaan varsinaisten veteraaniyhdistysten toimintaa jatkamaan.
Keskiviikko 3.5.
Vapaaehtoistyöntekijä tuli opettamaan meille miten vaihdetaan myllyssä rasvatuubeja. Koskilive saatiin toimimaan, kun Matti etänä sen liitti taas youtubeen. Marja-Riitta toi abikronikoita ja penkkarilauluja, ne ovat hieno lisä nykydokumentoinnin ilmiötallennukseen. Irmeli luetteloi lehtiä ja Anne esineitä, Terhi leipoi suklaakakun ja teki tiedotusta. Näyttelyäkin ehdittiin edistää hiukan, yksi aivan ihastuttava Han-dynastian aikainen ruukku pääsi vitriiniin.
Avaa alaruuvit ja löysää yläruuveja.
Ota rasvaprässi varovasti pois.
Jätä yläruuvit paikoilleen ja sijoita alaruuvit niin, että saat ne helposti käteesi myöhemmin.
Kierrä prässi auki.
Vedä tyhjä rasvatuubi pois prässistä ja mäntä täysin auki.
Avaa uuden rasvatuubin korkki.
Vedä korkin alla muovitulppa lenkistä. Jos lenkki hajoaa, ota ruuvimeisseli avuksi.
Laita tuubi prässiin. Jos on erikokoiset reiät, isompi edellä. Jos reunassa on huullos, se jää yläpäähän.
Avoin ja sileä pää edellä.
Kierrä prässi kiinni.
Paina hopeanvärisestä nupista, niin mäntä vapautuu.
Laita prässi paikoilleen.
Kiristä yläruuvit ja laita alaruuvit paikoilleen.
Tiistai 2.5.
Vietiin Opintielle huonekaluja: sohva, keinutuoli ja kolme nojatuolia. Lisäksi poistimme painavan kosketusnäyttötelineen, se vietiin suoraan Kisälliin kuten myös omituiset muoviset säilytyslokerikot Opintieltä. Viisi toimistotuolia sai myös häädön. Opintiekeikan jälkeen saimmekin museovieraita. Keitimme heille kahvia ja lämmitimme omenapiirakkaa sekä suklaakakkua. Irmeli tuli irrottamaan poistokirjoista kansia, veimme sisällöt saman tien paperinkeräykseen. Vielä hetken ehdimme tehdä Annantuvan hankehakemusta, huhtikuun kirjanpitokin tuli valmiiksi.
Illalla kolmoskanavan sekä seitsemän että kymmenen uutisten sääkuvana olikin tuttu maisema.
Perjantai 28.4.
Yöllinen sähkökatkos aiheutti taas operaation. Generaattorin yhdistäminen takaisin valtakunnan verkkoon vaatii aikamoisen määrän asioita, jotka pitää muistaa ja osata tehdä - ennen yhdistämistä ja sen jälkeen. Nämä kaikki tulivat nyt Annellekin tutuiksi. Kun generaattori pyöri jälleen oikeilla kierroksilla sähköä tuottaen, oli vuorossa tiedottamista. Anne harjoitteli julkaisun ajastamista facebookiin sillä aikaa, kun Terhi teki mediatiedotteen. Tiedottamisen jälkeen siivottiin ja tiskattiin sunnuntaita varten. Lopuksi ohjelmassa seurasi iltapäivällä vielä välpän ja vesikanavan puhdistus.
Torstai 27.4.
Mietimme näyttelytekstien sisältöä. Koska miekat ovat esillä vain tämän kesän, nostamme ne myös arkeologisesta kokoelmasta kertovassa näyttelyjulisteessa erityisesti esille. Muista kokoelmista kerromme lyhyesti omassa julisteessaan. Emma sai käännettyä seksologisesta kokoelmasta kertovan tekstin ja siihen tuleva valokuvakin valittiin. Emme kuitenkaan voi kokonaisvaltaisesti keskittyä näyttelyn viimeistelyyn, Annantupahankehakemus vaatii paljon työtä nyt, kuten tietysti kaikki käytännön työt ja tilinpäätösasiat ynnä muu byrokratia.
Anne on saanut luetteloitua paljon Lauri Nautelan kokoelmiin kuuluvia esineitä. Välillä tulee hienoja löytäjä vastaan, jotka pääsevätkin sitten suoraan vitriineihin. Anne ehti viedä myös kaikki Irmelin luetteloimat standaarit Opintielle säilytykseen. Iltapäivällä Terhi seurasi etänä Juha Ruohosen esitelmän Pettisten rautakutisen kalmiston kaivauksista. Taas tuli tarkennettua tietoa, jota voi hyödyntää kesällä hautausmaakierroksella. Kesää kohti mennään, sillä ensimmäinen jäätelötilaus saapui.
Keskiviikko 26.4.
Vaikka museo ei ole virallisesti avoinna, palvelemme museovieraita näin arkisinkin niin paljon kuin pystymme. Lähikoulun oppilaita käy usein koulun jälkeen katsomassa näyttelyitä. Tänään lisäksi saimme museovieraita Urjalasta asti. Raotin heille hiukan miekkavitriiniä (toistaiseksi vitriinin päällä on liina), ja he olivat kovasti ihastuksissaan. Pertti luetteloi taas vinon pinon Laurin kirjoja, Irmeli sai Toukon standaarit luetteloitua ja Terhi päivitettyä tapahtumakalentereita. Teollisen kulttuuriperinnön sivukin tuli valmiiksi.
Tiistai 25.4.
Nautelankosken teollisen kulttuuriperinnön säilyttämishankkeen nettisivu alkaa olla melko hyvässä mallissa. Sain Antilta vielä tarkennetun tekstin sähkövoimasta ja kuvan Rautarouvasta. Vielä odottelen hiukan Krisseltä tietoja, muun muassa lehtiartikkelia Pahkamäen koulussa pidetystä sähkökokouksesta.
Maanantai 24.4.
Aikamoinen haipakkapäivä. Aamulla hain tilitoimistosta tilimapit ja vein ne tilintarkastajalle. Koska tilintarkastaja on uusi, kerroin hänelle perusasioita museon ja säätiön toiminnasta ja taloudesta. Lea tuli sillä aikaa museolle. Terhin kanssa he kävivät läpi Luonnonkukkapäivän ohjelmaa. Iltapäivällä Kisällin työmiehet tulivat hakemaan kaksi sivustavedettävää sohvaa, yhden päästävedettävän sängyn, yhdet sängynpäädyt ja muutaman salin kalustoon kuuluvan tuolin. Satu oli Opintiellä vastaanottamassa esineitä. Vie mennessäs, tuo tullessas -periaatteella paluukuormaan laitettiin poistuvaa tavaraa, tällä kertaa vain yksi pöytä, koska aika loppui kesken.
Sunnuntai 23.4.
Emma huolehti avoinnapidosta, mutta poikkesin sen verran, että skannasin Emmalle Hortus Novus -kirjasta otteita hänen opintojaan varten. Häntä kiinnostivat erityisesti Sonja Hukantaipaleen artikkeli Hare's Feet Under a Hearth - Discussing 'ritual' deposits in building, Visa Immosen Pro sacra Eucharista Conseruanda - Finnish medieval ciboria and the temporality of artefacts ja Hanna-Leena Pellisen Reconstruction and Archaeology - A case study of a village from historically recorded times. Marja-Riitta sattui olemaan kahvilla juuri samaan aikaan, häntä kiinnosti Emman tapa yhdistää opintoja ja työtä. Museotyössä on mahdollisuuksia moneen suuntaan.
Perjantai 21.4.
Yöllä vartiointiliike soitti: Tarvasjoen kotiseutumuseon liiketunnistin hälyttää. Onneksi sain Timon kiinni, ja hän lupasi käydä katsomassa tilanteen. Päivällä siivottiin kahvio ja WC:t, näyttelytilan lattiakin mopattiin. Sepon kanssa neuvoteltiin näytelmästä, aikatauluista, näyttelystä ynnä muusta. Jarkko haki miekat. Ne ovat nyt täällä.
Torstai 20.4.
Lajittelin poistokirjat hävitettäviin, lahjoitettaviin ja myytäviin. Sähköpostilaatikoita on hyvä aina välillä tyhjennellä, sitäkin ehdin tehdä noin tuhannen sähköpostiviestin verran. Lähetetyt -kansiosta suurin osa meni poistoon, mutta muutama oli arkistoitavaa joukossa. Satu toi Tuomon printtaamat isommat kartat, mutta niitä ei ehditty vielä tänään ripustaa näyttelyyn.
Keskiviikko 19.4.
Noin. Liedon kotiseutuportaali - avain kyliin ja kulmakuntiin -hankkeen loppuraportti ja viimeinen maksuhakemus saatiin valmiiksi ja lähetettyä. Myös vos-luvut sain täytettyä kyselyyn. Seuraavat isot ponnistukset ovat näyttelytekstit ja niiden kääntäminen englanniksi sekä Annantuvan investointihankehakemuksen laatiminen.
Tiistai 18.4.
Hallitus kokoontui käsittelemään vuoden 2022 toimintakertomusta ja tilinpäätöstä. Muitakin asioita oli listalla, muun muassa Annantuvan tuleva investointihanke, johon palataan tarkemmin seuraavassa kokouksessa.
Maanantai 17.4.
Raporttien kirjoittamista ja kirjanpitoa. Fölin kesäaikatauluvihkosia haettiin kaupungintalolta, kun oli muutakin asiaa keskustaan.
Sunnuntai 16.4.
Museovieraita kävi 90, kyllä siitä selvittiin. Välppäkin siivottiin.
Perjantai 14.4.
Terhi jatkoi leipomista gluteenittomalla suklaakakulla ja kuorruuti molemmat. Johanna kävi hakemassa muutaman asiakirjan ja kertomassa kuulumisiaan. Tietokoneiden ohjelmia piti hiukan säätää.
Torstai 13.4.
Anne on etsinyt Kalervolle kuvia Tarvasradion jatkosotaa käsittelevää videota varten. Kalervo kävi hakemassa valokuvat. Terhi leipoi vegaanisen suklaakakun. Iltapäivällä koukittiin taas välppä puhtaaksi.
Keskiviikko 12.4.
Aina muutaman vuoden välein uusimme tietokonekantaa. Tänä vuonna Terhi sai uuden koneen ja Terhin vanha kone siirtyi luettelointikoneeksi kokoelmienhoitohuoneeseen, josta taas vanhin kone tyhjennettiin ja viedään sopivassa kohtaa Kisällikellariin purettavaksi. Sekä Terhi että minä saimme uudet leveät näytöt. Minun näyttöni yhdistettiin kannettavaan tietokoneeseen, niin saadaan sekin hyötykäyttöön paremmin. Ja minunkin vanha koneeni näyttöineen siirrettiin kokoelmienhoitohuoneeseen luettelointikoneeksi.
Tiistai 11.4.
Mediatilasto kun vielä saatiin valmiiksi, niin kaikki toimintakertomuksen palaset olivat koossa. Hiukan vielä hienosäätöä oikoluennan yhteydessä, mutta lopulta olimme tyytyväisiä. Pekan ryhmä vieraili alkuillasta, Jarkolla oli mukana kaksi valokuvaa Hungerlasta. Hän oli nähnyt Auranmaan Viikkolehdessä artikkelin Kotiseutuportaalista. Siinä kerroimme, että museolla ei ole yhtään valokuvaa Hungerlan kylästä. Nyt on: vasemmalla Hungerlan Lampo ja oikealla Klemilä, kiitos!
Keskiviikko 5.4.
Kuunvaihde tuli ja meni kaikkine kommervenkkeineen. Toimintakertomuksen laatiminen vaatii paljon huomiotamme, mutta saimme sentään siinä ohessa Toukon standaarit kuvattua, kun Irmeli tuli niitä luetteloimaan. Normaalisti emme ota vastaan yksityisten ihmisten kokoelmia, mutta tämä Liedon ensimmäisen kunnanjohtajan standaarijoukko on osa ilmiötallennusta, jota nimenomaan nykydokumentoinnissa tehdään.
Perjantai 31.3.
Sairaustapauksen vuoksi jouduimme lykkäämään, peruuttamaan ja siirtämään monta asiaa. Museoviraston vuosittaiseen tilastokyselyyn oli kuitenkin vastattava, kysely sulkeutuu tänään. Tet-harjoittelija sai viikon aikana kattavan kuvan museotyöstä, vaikka yhden etäpäivän hänkin joutui pitämään.
Torstai 23.3.
Toimintakertomukseen kirjataan kaikki vuoden aikana museossa tehdyt asiat, sen laatiminen vie paljon aikaa. Saimme toimintakertomuksen talous-, media- sekä vapaaehtoistyölukuja vaille valmiiksi.
Keskiviikko 22.3.
Kesäoppaiksi hakeneiden haastattelu valmisteluineen vei suurimman osan tämän päivän työajasta. Toteutamme nykyään haastattelut Teamsin välityksellä, se toimii hyvin ja on kaikille helpointa.
Tiistai 21.3.
Lähetettiin Teams-linkki kaikille niille nuorille, jotka ilmoittautuivat haastatteluun. Pertti luetteloi Laurin kirjoja taas muutaman kymmentä, Outi suunnitteli englanninkielistä suoretkiopastusta. Ehdimme ripustaa Laurin löytökartat näyttelyyn ja siirtää ikonit miekkojen tieltä korkeaan vitriiniin. Printattujen karttojen ja julisteiden kanssa on aika askartelu. Ensin laitetaan niittejä sopivin välein ylä- ja alareunaan. Sitten pujotetaan kehykset paikoilleen. Yläkehykseen pujotetaan vielä lenkit, joista julisteen saa siiman kanssa ripustettua seinälle. Siima on todella vaikea saada molemmille puolille tasamittaisesti, hiukan kieputtamalla koukun ympäri ja joskus koukkua hiukan siirtämällä saadaan juliste suoristettua.
Maanantai 20.3.
Saimme alustavan hankesuunnitelman valmiiksi ja lähetettyä Eevalle. Lisäsimme kuvia, ne kertovat aina enemmän kuin pelkkä sanallinen kuvailu. Haastateltaville oppaille lähetettiin alustava aikataulu.
Sunnuntai 19.3.
Klas poikkesi matkallaan kohti Outokumpua ja lupasi auttaa meitä miekkojen hakemisessa, jollei itse ehditä. Sopivan vilkas päivä sai Emman muistelemaan viime kesää, kun oli aina pieni hyörinä museossa.
Perjantai 17.3.
Vanhassa vara parempi! Teimme alustavan hankesuunnitelman kustannusarvioineen Annantuvan ja Kyöstilän rakennusperinnön säilyttämishankkeelle. Jari kävi tarkistamassa Deffan ja ensiapupisteen tarvikkeet. Sovittiin tulevasta ensiapukoulutuksesta niin, että voimme suorittaa sen verkkokoulutuksena. Ennen kotiin lähtöä siivottiin keittiö ja vessat, on sitten Emman mukava tulla sunnuntaina töihin.
Torstai 16.3.
Oikoluimme yhdessä Kotiseutuportaalihankkeen loppuraportin tekstiosuuden. Pertti luetteloi Laurin kirjoja, nyt valinta osui kaunokirjallisuuteen. Vietiin Opitielle muutama esine, pyykkilaudat tällä kertaa. Outi ja Terhi valokuvasivat hyllyt ja ottivat mittoja vapaista hyllyistä ja toisaalta niistä huonekaluista, jotka vaativat hyllyjen rakentamista sillä aikaa kun minä pakkasin loput Laurin arkeologisen kokoelman iskoksista laatikoihin. Kahdelta olikin treffit Anteron kanssa Annantuvalla. Kunnostushankkeessa on hyvä olla mukana eri tahoja, nyt pohdimme, mitä ammattiopiston opiskelijat voivat tehdä. Ikkunoiden kunnostus sekä puolipaneelin ja pinkopahvien laitto tupaan nousivat esille. Graffiteja on ilmestynyt lisää.
Keskiviikko 15.3.
Museoiden valtakunnallinen tallennusvastuu oli tämän päivän aihe TAKOn etäseminaarissa. Liedon museo kuuluu nelospooliin, jonka aiheena on arki. Tallennusvasuualueena meillä on vesimyllyt. Seminaarissa oli paljon hyödyllistä pohdintaa, jonka kautta selkeytettiin erilaisia tapoja osallistua toimintaan. Muiden museoiden kokemukset antoivat myös vertaistukea ja ymmärrystä. Terhi sai Kotiseutuportaalihankkeen raportin talouslukuja vaille valmiiksi. Outi tutki aiemmin luontopolulla toteutettuja koululaisvierailuja. Irmeli luetteloi loputkin tulitikkuaskien kannet. Iltapäivällä lähdimme tutustumaan luontopolun länsipuolelle. Hiukan oli liukasta, mutta kävelysauvojen avulla pärjättiin. Koska vesi on noussut joessa, käytiin myllyssä avaamassa turbiinin vedenmenoluukkuja. Muutama esinekin löysi taas paikkansa säilytystiloissa.
Tiistai 14.3.
Pakattiin käsityövälineitä laatikoihin ja vietiin Opintielle. Opintiellä rakennettiin maalöytöhuoneeseen lisää hyllyjä. Nyt muistettiin ottaa akkuporakone mukaan, mutta ei vatupassia. Satu askarteli luotilangan, ja sen avulla saatiin hylly vaateriin. Lauri Nautelan arkeologisen kokoelmaan kuuluvat iskokset olivat aiemmin vetolaatikostoissa minigrip-pusseissa. Se ei ollut hyvä, koska laatikoista tuli liian painavia. Eli ensin järjestettiin pussit numerojärjestyksessä laatikoihin, ja sitten laitettiin laatikot numerojärjestyksessä hyllyille.
Kotiseutuportaalin loppuraportti ja muut byrokraattisen asiat veivät loppupäivän.
Maanantai 13.3.
Lauri Nautelan hauta vaatii hiukan enemmän kunnostusta tänä vuonna. Hautakivi vaatii oikaisua. Kivi on aika iso ja lepää reunakivien varassa, että ei ole ihan pikkuhomma. Meillä on onneksi kokemusta Henrik Antinpojan hautakiven oikaisusta, ja hyvä yhteistyökumppani valmiina.
Perjantai 10.3.
Terhi kirjoitti Kotiseutuportaalin loppuraporttia, minä tein toimintakertomusta ja järjestin pienesineiden säilytystiloja. Kirsti poikkesi koskikaran bongausreissulla myös sisällä museossa. Siivottiin WC:t ja keittiö vielä ennen kotiin lähtöä.
Torstai 9.3.
Raporttien ja hankesuunnitelman lisäksi vähän perusbyrokratiaa. Pienesineiden säilytystiloissa järjestin hiukan esineitä paikoilleen ja kirjasin paikkatietoja tietokantaan.
Keskiviikko 8.3.
Vietiin Opintielle taas muutama laatikollinen käsityövälineitä, häkilöitä, sukkuloita ja rohka. Muistettiin tällä kertaa ottaa työkalupakki mukaan, niin saatiin koottua maalöytöhuoneeseen hyllyjä. Järjestettiin myllärin saunan muurinpohjatiilet hyllyille ja siirrettiin muutama palokaappi tekstiilihuoneeseen. Museolla jatkui sekä valokuvien tietojen kirjaaminen että Annantuvan hankkeen suunnittelu.
Tiistai 7.3.
Vietiin Opintielle muutama laatikollinen käsityövälineitä, kangaspuun osia ja karstoja. Pekka on toimittanut Terhille valokuviin liittyviä tietoja, joita on nyt saatu sitten lisättyä sekä luettelointitietokantaan että Kotiseutuportaaliin.
Maanantai 6.3.
Aloitimme Kotiseutuportaalin loppuraportin, Annatuvan hankehakemuksen ja viime vuoden toimintakertomuksen laatimisen. Nyt voi olla, että päiväkirjaa ei paljon ehditä kirjoittamaan, ennen kuin nuo on saatu valmiiksi.
Sunnuntai 5.3.
Koska Emma huolehti kahviosta ja museokävijöistä, pystyin aloittamaan vitriineistä pois otettujen haarukoiden, lusikoiden ja veitsien laittamista paikoilleen. Havaitsin, että teimme aikoinaan oikean ratkaisun, kun jätimme pussukoihin tilaa valmiiksi näyttelyssä toistaiseksi oleville ruokailuvälineille. (Asiaa pohdittiin päiväkirjassa 16.3. viime vuonna.)
Perjantai 3.3.
Outi aloitti harjoittelurupeamansa. Katsottiin työpiste ja tietokoneet hänelle sopiviksi. Luotiin oma työskentelykansio, johon kaiken aineiston voi tallentaa ja muokkailla sitten rauhassa niitä. Thomas poikkesi tarkastamaan, minkä kokoisia Luomukselta lainassa olleet lepakkonäyttelyn havainnollistamisvälineet ovat, josko hän ensi viikolla saisi ne palautettua. Kalervo oli havainnut virheen Tarvas-lehtien skannauksessa, hän poikkesi lehden kanssa, skannattiin ja lähetettiin heti Esalle, että pystyy korjaamaan Tarvaisten nettisivuille oikean pdf:n. Samalla ovenavauksella, kun Irmeli tuli jatkamaan tikkuaskien kanssa, nostettiin maalaustelineet vapaaehtoisen pakettiautoilijan kyytiin ja kuskattiin Lieto-Opistolle. Kun keskustaan kerran mentiin, niin vein tilitoimistoon viime kuun kirjanpidon ja kävin kaupassa ostamassa viikonloppua varten maitoa ja kermaa. Terhi pesi vessat, niin on taas siistiä ja raikasta. Kellot ja aterimet pääsivät paikoilleen, mutta loput vitriinin esineet pitää jättää ensi viikkoon.
Torstai 2.3.
Aloitettiin puuesineiden säilytystilan hyllyjen tyhjennys. Aina välillä täytyy tehdä isojakin myllerryksiä, nyt oli huonekaluhyllyn vuoro. Osa esineistä viedään Opintien säilytystilaan, kunhan saadaan hyllyt rakennettua sinne.
Keskiviikko 1.3.
Irmeli luetteloi vaihteeksi tulitikkulaatikoita. Kirjanpidon ja muiden kuun vaihteen raporttien lomassa mietittiin Annantuvan kunnostamisaikataulua. Lähetin Sadulle kuvat näyttelyyn suunnitelluista kartoista. Vähän pohdittiin Tarvasjoen ensi kesän näyttelyn toteutustapaa myös.
Tiistai 28.2.
Pakettiautoileva vapaaehtoinen kuljetti luomapuut ja kangaspuiden luhat Opintien säilytystiloihin. Muutakin pienempää mahtui mukaan muutama pahvilaatikollinen. Siirsimme luiskasta Ikean hyllyköt kahvioon ja laitoimme pelargonit niiden päälle. Hyllyille saadaan ilmaisjakeluesitteitä. Illalla Yliskulman nuorisoseuran talolla Varsin Hyvän järjestämässä hankeinfossa esittelin museon tekemiä leader-hankkeita. Palatessani kävin laittamassa Annantuvan jouluvalot pois päältä.
Maanantai 27.2.
Tarja kävi tutustuttamassa Tiialle museon toimintaa. Petrin kanssa pidimme Teams-palaverin tietokoneista. Meillä on kaksi tietokonetta liisattuna, aina kolmen-neljän vuoden välein niitä uusitaan ja vanhat lunastetaan kokolelmatyöhön. Näin pysyy koko ajan konekanta suht kelvollisena kaikkien tehdä työtä.
Sunnuntai 26.2.
Aikoinaan hiukan erheellisesti vastaanotettu turkulainen mankeli lähti traktorikyydillä uuteen kotiinsa Paattisille.
Perjantai 24.2.
Laitoin maalöydöt vitriineihin, mutta korkea vitriini jäi odottelemaan vielä.
Torstai 23.2.
Jonna sai loputkin Tarvasjoen tekstiilit puhdistettua ja pakattua laatikoihin odottamaan kuljetusta. Siirsin Laurin arkeologisesta kokoelmasta kertovat maalöydöt uusiin vitriineihin. Hiukan jäi kesken, kun Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen kokousväki saapui paikalle. Pikku-Niilo oli mukana, hän leikki nätisti junaradallaan, kun aikuiset kokoustivat. Omenapiirakkakin maistui.
Keskiviikko 22.2.
Ryhdyimme puhdistamaan pakastuksessa olleita Tarvasjoen kotiseutumuseon tekstiilejä ja asusteita. Jonna pudisti ulkona kirpakassa pakkasessa Miinan, Lumivalon, Kriiskryynärin ja muiden näyttelyssä esillä olevien hahmojen vaatteita. Sitten pakattiin ne huolellisesti odottamaan kuljetusta. Esineimurista oli irronnut kannen kiinnipitävä nipsu. Timo suunnitteli ja toteutti ruuvilla toimivan kiinnityssysteemin, niin pystytään taas imuroimaan. Anne järjesti luetteloinnin ohessa hansikaslaatikon, etsi parit ja paikkasi hiukan rikkinäisiä hanskoja. Skannasin Irmeliä varten tulitikkulaatikoiden kansia. Sitten kun urheilulehdet on käsitelty, voi välillä luetteloida hauskoja lintuetikettejä. Julius tulee maaliskuussa viikoksi tutustumaan museotyöhön. Hän kävi näyttäytymässä, samalla täytettiin TET-kaavakkeet.
Tiistai 21.2.
Timo ja Jonna tekivät polut tupaan ja myllyyn ja muutenkin lumitöitä oli paljon. Paloilmoittimen kuukausikokeilun jälkeen järjestin hiukan hyllyjä pienesinevarastossa. Kun on ollut kiire, niin esineitä on vaan laitettu hyllyille odottamaan varsinaista sijoittamista. Se on hiukan taiteilua, kun niitä on niin paljon. Lähetin haastattelulupalomakkeen Markulle Keijon haastattelua varten. Vapaaehtoisten työ esimerkiksi elämänurahaastattelujen tekemisessä on ensiarvoisen tärkeä apu aineettoman kulttuuriperinnön tallentamisessa. Irmelikin tuli pitkästä aikaa taas lehtien luetteloinnin pariin.
Maanantai 20.2.
Oltiinkin Annen kanssa kahdestaan, kun kaikki muut ovat talvilomalla. Paitsi Timo tietysti kävi tekemässä lumityöt ja rasvaamassa turbiinin. Paloilmoittimen kuukausikokeilun jälkeen järjestelin karanteenihuoneessa ja sainkin taas jonkinlaisen järjestyksen aikaan. Markulle lähetin haastattelulupalomakkeen ja kysymyksen ensi kesän niittotalkoiden saunavuorosta. VOS-liitelomakkeenkin sain korjattua sähköiseen hakuun.
Sunnuntai 19.2.
Pidin museota avoinna, kun Emmalla oli este. Ja olikin hyvä, että olin paikalla, kun Kai tuli suunnittelemaan mankelin kuljetusta. Oli myös kiva päästä puhumaan italiaa, kaksi nuorta vaihto-opiskelijaa poikkesi museossa ja kahvilla.
Perjantai 17.2.
Takaoven katos päällystettiin huovalla ja laitettiin pellit paikoilleen. Vein muutaman kelan Opintielle, sen jälkeen olikin palaveri atk-laitteista. Iltapäivällä pidettiin aivoriihi Krissen ja Antin kanssa. Krisse on selvittänyt sähköntuotannon historiaa Nautelankoskella ja Antti yleisesti. Antti on myös selvittänyt generaattorin toimintaperiaatteita ja kirjoittanut niistä kansantajuisen selostuksen. Sovittiin seuraavat toimenpiteet myllyn sähkövoimalan nettisivujen suhteen. Krisse lupasi tehdä havainnekuvia ja Antti kirjoittaa lisää generaattoreista.
(Kuvan käyttöoikeus: file:Induction-motor-3a.gifby user:Mtodorov 692008-07-26GFDL or CC-BY-SA-3.0)
Torstai 16.2.
Markku, Satu ja Terhi tulivat mukaan, kun käytiin Annantuvalla katsastamassa puistopuolen työmiesten raivaussavotta. Samalla keikauksella vietiin ja haettiin loput hyllyt Opintieltä. Iltapäivällä sovittiin Outin kanssa tulevista luontoalan harjoittelupäivistä. Lopuksi vielä ennen kotiinlähtöä laitettiin hyllyt paikoilleen. Nostimme purkuvaiheessa hyllyiltä esineet käytäville odottamaan paikoilleen laittoa. Siinä näki hyvin, miten paljon kahteen hyllyväliin mahtuu tavaraa. Se on aika paljon.
Keskiviikko 15.2.
Tuupovaaralaiset saappaat pääsevät Joensuuhun. Pakkasin ne luovutusasiakirjoineen lähetettäväksi, postin automaatti on kätevä. Tyhjennettiin esinepakastin edellisestä erästä ja täytettiin seuraavat. Taina opetteli tunnistamaan kylätunnuksen kiinteistörekisteristä Dorikseen lisättäväksi.
Tiistai 14.2.
Vietiin hyllyjä Opintielle ja tuotiin toisia Nautelankoskelle. Pakastinhuoneessa raivattiin hyllyistä pitkään odottaneita esinekokonaisuuksia, osasta tehtiin poistopäätös. Päätettiin tarjota alunperin Tuupovaarasta kotoisin olevia saappaita oikeaan kotiinsa Pohjois-Karjalan museoon. Outin opintoihin kuuluu tutustuminen jonkin kirkon ulkopuolisen organisaation toimintamalleihin; miten vastataan muuttuneisiin tilanteisiin ja minkälaisia ongelmanratkaisumalleja organisaatiolla on haasteellisissa tilanteissa. Totesimme, että seurakunnalla ja museolla on paljon samantyyppistä toimintaa, joten oli helppo tuoda asioita esille. Pertti pääsi tavoitteeseensa: nyt on tämän vuoden puolella sata kirjaa luetteloitu.
Maanantai 13.2.
Opintiellä todettiin, että onkin kahta lajia hyllyjä, joista toiset ovat eri tikkaisiin kuin toiset. No, museolla purettiin sitten pari hyllyväliä, että saatiin oikeita hyllyjä riittävästi Opintielle.
Perjantai 10.2.
Annantuvan katselmuksessa kaupungin puistopuolen kanssa sovittiin alueen hoitamisesta. Perennamaat ja lahoaidan tekeminen biodiversiteettialueelle jäävät museon kontolle, puistopuoli pitää rauniot siisteinä ja kaataa kaikki puut ja puskat rakennusten läheltä sekä karsii vanhoja puita turvallisiksi. Navetanvintin ajoluiskan kylkeen oli ilmestynyt graffiti sitten viime käynnin. Lähetin kuvan Laurille, joka tulkitsi teoksen meille. Kyseessä on siis aloittelijan, todennäköisesti ala-asteikäisen harjoitelma. Se oli itse asiassa niin hauska iloisine väreineen, että annetaan sen olla siinä jonkin aikaa. Terhi etsi vanhoja valokuvia, joista näkee, millaiset aidat Annantuvalla ja Kyöstilässä on ennen vanhaan ollut.
Torstai 9.2.
Lähetettiin Sauvon kotiseutumuseolle kuvia yhdestä lahjoituserästä. Esineet ovat alunperin Sauvosta, niin paremmin sopivat Sauvon museon kokoelmiin. Muutama huonokuntoinen viikate ja kuokka päätettiin esittää poistettavaksi. Pakkasin autoon yhden hyllykön ja vein Opintielle maalöytöhuoneeseen. Erkki soitti ja kertoi mielenkiintoisia tietoja liitettäväksi Hankkijan taimiston valokuvien yhteyteen. Taimisto sijaitsi nykyisen Zoolandian kohdalla. Paikka oli alunperin suota, josta kuivattamalla saatiin hyvää puutarhamaata. Kasteluvettä kuitenkin tarvittiin. Kiilintien kohdalle puroon rakennettiin pato, jolloin paikalle muodostui Hankkijan lampi. Siitä saatiin kasteluvettä puutarhalle. Talvisin, kun lampi jäätyi, siinä pystyi luistelemaan. Muutama kuva alla. Lepaan puutarhakoulun puistolinjan opiskelijoita on tullut tutustumaan taimistoon. Pari viimeistä kuvaa Nautelankoskelta, se oli virkistäytymispaikka myös siihen maailman aikaan.
Keskiviikko 8.2.
Esineiden säilytystilasta vietiin pois aikoinaan erehdyksessä vastaan otettu mankeli. Se odottaa nyt joko pääsyä toiseen museoon tai sitten se pitää vaan hävittää purkamalla ja lajittelemalla eri jätelajeihin. Liisa toi kahdeksan mapillista Tuomon kilpailukarttoja arkistoitavaksi. Onneksi hyllyssä oli tilaa, laitettiin odottamaan luettelointia.
Tiistai 7.2.
Siivousurakka jatkuu. Anne ja Satu järjestävät Opintiellä. Terhi perkaa valokuvakokoelmaa. Minulla jatkuu luiskan ja kirjahyllyn järjestely. Fiskarsin museosta oltiin yhteydessä vesimyllyasioissa. Heillä on ajatuksissa kunnostaa 1800-luvulta peräisin oleva mylly, jossa alkuperäiset jauhinkivet ja muitakin koneita on vielä olemassa.
Maanantai 6.2.
Järjestin alakerran kirjahyllyä. Laurin kirjat jaetaan käyttökokoelmaan ja vanhojen kirjojen kokoelmaan. Vanhat kirjat sijoitetaan arkistoon, mutta käyttökirjat muodostavat hyvin kattavan käsikirjaston.
Perjantai 3.2.
Terhi haki Elinalta muutamia lainassa olleita vanhoja kuvia kirkosta. Samalla tutustuimme leipähuoneeseen ja uusiin keittiötiloihin, olivat oikein hienot ja toimivat kuulemma hyvin. Samalla kierrettiin Annantuvan lenkki, hiukan olivat jo kaupungin puutarhurit raivanneet risukkoja pois. Iltapäivällä Pertti piipahti tarkastamaan tuholaistilanteen tuvassa, myllyssä ja Laurin museossa. Saimme myös neuvoja ullakkokärpästen torjumisessa. Sitten jatkettiin näyttelyn suunnittelua. Nyt mietinnässä ovat arkeologisten löytöjen kartat. Pohdimme, jos piirrämme vitriinien taustalle Aurajoen ympäristöineen isojakokarttojen tyyliin. Se voisi olla hauska. Mutta toisaalta meillä on tallella Laurin 1960-luvun kartat, joihin hän on merkinnyt löytöpaikkoja. Laitettiin koemielessä valkoisia papereita kiinni seinään vitriinien taakse. Mietimme, voisiko olla niin, että alhaalla kulkisi kivikauden ihmisen maisema ja seuraavassa tasossa isojaon aikainen tiestö ja asumukset. Sitten voisi olla Laurin omia karttoja niiden yläpuolella.
Torstai 2.2.
Purettiin loputkin poistuvat vitriinit ja laitettiin esineet, postimerkit ja -kortit joko vitriineihin hetkeksi tai vietiin takaisin säilytystiloihin. Poistuva tavara lajiteltiin materiaalien mukaan ulko-oven lähelle pinoihin. Vapaaehtoinen pakettiautoilija haki kaatopaikalle lähtevän tavaran, Timo lähti apumieheksi.
Keskiviikko 1.2.
Loputkin vitriinit saatiin koottua. Sitten ryhdyttiin avaamaan poistuvia vitriineitä ja siirtämään niissä olleita esineitä ja arkistomateriaalia uusiin vitriineihin väliaikaisesti, että saadaan vanhat purettua pois tieltä.
Tiistai 31.1.
Kolme kuudesta vitriinistä saatiin koottua. Pertti luetteloi kirjoja, Anne esineitä ja Taina häärää valokuvien parissa.
Maanantai 30.1.
Haettiin vapaaehtoistyöntekijän kanssa vitriinejä Ikeasta. Pakettiautoon mahtuu paljon, tällä kertaa kuusi. Lauri ja Ilona toivat lahjoittajan Vanhalinnaan toimittamat Toukon standaarit, saadaan nekin asianmukaisesti luettelointiin Liedon museon kokoelmiin.
Sunnuntai 29.1.
Olimme Terhin kanssa molemmat avoinnapidossa, kun Emmalla oli muuta.
Perjantai 27.1.
Vein yhden ikälopun tietokoneen Kisällikellariin ja kävin samalla kaupassa. Kaakao oli aivan loppu, ja se tuntuu nyt maistuvan pakkassäällä. Muutakin täydennettävää oli. Valokuvakokoelmien järjestäminen oli muuten päivän teemana.
Torstai 26.1.
Yläkerran toimistohuone on nyt siivottu. Seuraavaksi pääasiallisen siivouskohde on luiska. Jonna pesi kahvion ja näyttelytilan lattiat, taas on ihanan siistiä ja valoisaakin, kun aurinko paistaa.
Keskiviikko 25.1.
Siirryimme pörssisähköön. Täytettiin seurantatiedot Hyrrään Kotiseutuportaalin osalta. Illalla pieni ryhmä naapurikunnasta vieraili museossa. Laurin keruualue ulottuu Aurajokivarressa Aurasta Maariaan, oli mukava kertoa vieraille heidän omasta esihistoriastaan.
Tiistai 24.1.
Pertti tuli luetteloimaan Laurin kirjastoa, olipa taas muutama syvällistä tutkimustyötä vaativa teos joukossa. Irmeli puolestaan luetteloi Laurin lehtikokoelmaa. Olisipa mukava saada näyttelyynkin muutama vanha lehti esille, Irmeli löytää aina joitakin tähän päivään sopivia artikkeleita. Nyt ovat käsittelyssä 1930-luvun urheilulehdet.
Opintiellä tekstiilihuone rupeaa olemaan niin järjestyksessä, kuin nyt pystyy olemaan. Kangaspuuhuoneeseen tarvitaan lisää hyllytilaa, niin saadaan kaikki esineet kauniisti paikoilleen.
Maanantai 23.1.
Niklas kävi katsastamassa takaoviongelmaamme. Kyllä siitä selvitään.
Sunnuntai 22.1.
Emmalla oli muuta menoa, tulin pitämään museota avoinna. Päivä oli kiireinen, mutta ehdin kahvinkeiton ja tiskaamisen lomassa kertoa esihistoriasta kiinnostuneille vieraille Kukkarkoskesta ja Aurajokilaakson menneisyydestä.
Lauantai 21.1.
Tulin puhdistamaan välpän puolenpäivän aikaan. Kiinnostuneita katselijoita oli niin paljon, että tuli mieleen aivan saunakaivaukset joskus taannoin. No, kerroin sitten aina välillä yleisölle, mitä teen ja miksi: siitä tulikin sitten välpänpuhdistustyönäytös.
Perjantai 20.1.
Anne aloitti esineiden puhdistamisen ja luetteloinnin. Terhi opasti alkuun. Viikonlopun avoinnapitoa varten katsottiin paikat kuntoon, Terhi pesi WC:t ja minä siirsin näyttelytilasta ylimääräiset esineet pois silmistä.
Torstai 19.1.
Yläkerran toimistohuoneen hyllyt rupeavat olemaan mukavasti järjestyksessä. Siivoamisen lomassa byrokratiakin tuli hoidettua ajan tasalle. Tainalle katsottiin uusi valokuvakokonaisuus käsiteltäväksi. Isot tiff-kuvat vievät niin paljon tallenustilaa keskuskoneelta, että niistä tehdään pienemmät käyttöjpg:t. Tiffit siirretään ulkoisille kovalevyille, joista niitä voidaan tarvittaessa hakea.
Keskiviikko 18.1.
Välppä kerää nyt koko ajan valtavasti oksia ja muuta joen tuomaa. Jonna ja Timo puhdistivat ritilät, ettei muodostu patoa vesikanavan ja tubiinisäiliön väliin.
Tiistai 17.1.
Reippaat työmiehet saapuivat paikalle ja luiskan katon korjaus alkoi. Mietimme samalla jonkinlaisen pienen katoksen rakentamista, että vastaisuudessa välttyisimme vesiongelmilta. Pidettiin palaveri ensi kesän näytelmästä Sepon, Esa-Matin ja näyttelijöiden kanssa. Anssi ja Matti olivat ensimmäistä kertaa paikan päälle, heille esiteltiin Lauri Nautelan museon lisäksi mylly ja tupa sekä ihailtiin tietysti luontoa.
Maanantai 16.1.
Läsnäoloraportit lähetetty, paloilmoiitimen kuukausikokeilu tehty. Vapaaehtoiset Ilmarisista tulivat käymään, Terhi kirjasi ylös muistitietoa Ilmaristen Säästöpankista ja samassa liiketilassa olleista kioskista ja kaupasta.
Sunnuntai 15.1.
Tulin Emman avuksi avoinnapitoon. Ja hyvä niin, koska havaitsimme, että luiskan yläosan oven päältä tuli vettä sisään. Soitin heti Jarkolle, joka järjesti saman tien korjaajan paikalle katsastamaan tilanteen.
Perjantai 13.1.
Vettä virtaa niin paljon myllylammen sulkujen yli ja sivuitse, että piti avata ohivirtausluukkua. Talja toimi hienosti. Alkuun vesi painoi sulkua niin paljon, että tarvittiin kaksi käsiparia vetämään ketjua, mutta sitten helpotti ja saatiin sen verran sulkua auki, ettei ole enää rakennuksilla tulvavaaraa.
Torstai 12.1.
Alkuvuosi on kulunut kokoelmien ja yleisten huoltotöiden parissa. Kaappeja on tyhjennetty ja järjestetty tavaroita paikoilleen, lattioita on tehopuhdistettu ja laitettu hoitoainetta suojaksi, palaneita lamppuja hankalissa paikoissa on myös pystytty vaihtamaan. Perttikin pääsi taas auttamaan kirjojen luetteloinnin kanssa.
Sunnuntai 1.1.
Vesi on niin korkealla joessa, että virtaa yli sivu-uoman sulkujen. Tulee ihan mieleen yksi uusivuosi kauan sitten, kun kammettiin sulkuja ylös, ettei vesi virtaa sisälle myllyyn. Se oli ennen kuin sivusulkuja madallettiin. Nyt olisi kyllä helpompi nostaakin sulkuja, kun on vinssi. Silloin aikaisemmin kammettiin pienten rautakankien kanssa väli kerrallaan sulkuja ylös. Kun vesi painoi koko ajan sulkuja vasten, se vaati ankaraa lihasvoimaa.
