Liedon museo
Museonjohtajan päiväkirja 2023
On mukava lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä, kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä ja nykyään yhä useammin erilaisten sähköisten palvelujen kautta. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.
Museonjohtajan päiväkirja 2022
Maanantai 5.6.
Terhi, Satu, Vilma, Marjo ja Anne laittoivat Tarvasjoen kotiseutumuseon yläkerran näyttelyä kesäkuntoon. Esa-Matti, Anssi ja Matti aloittivat näytelmäharjoitukset paikan päällä Nautelankoskella. Metsästimme polkupyöriä. Saatiin Pekalta ja Päiviltä oikein tarkoitukseen sopivat pyörät. Pekan pyörän kumit olivat huonossa kunnossa, mutta onneksi Irmeli keksi siihen keinon. Koukittiin vielä välppä niin syvältä tyhjäksi kuin yletettiin.
Sunnuntai 4.6.
Aika paljon kävi väkeä, mutta Emma ehti silti tehdä käännökset julisteita varten loppuun. Lähetin heti Chrisille tarkistettavaksi.
Lauantai 3.6.
Tulin siivoamaan museon, koska eilen ei aika riittänyt. Pesin vessat, puunasin kahvion, keittiön ja vielä näyttelytilan lattiatkin.
Perjantai 2.6.
Tyhjensimme puuesineiden säilytystilasta keskihyllyt. Ylähyllyllä oli niin painava pöytälevy, ettemme onnistuneet yksin. Hälytettiin vapaaehtoiset Juri, Sasha ja Timo paikalle, sitten saatiin levy varovaisesti laskettua hyllyltä alas. Mutta siis kuusi ihmistä siinä tarvittiin. Timo ja Juri ottivat vastaan toisella puolella, kun Sasha ja minä toisessa ja Terhi ja Vilma toisessa päässä jarrutettiin liinojen avulla. Sitten vielä purettiin kaikki hylly ja siirrettiin käytävälle odottamaan kuljetusta Opintielle.
Torstai 1.6.
Marjo ja Vilma reippaina aloittivat työrupeamansa. Terhi opasti koululaisia Tarvasjoella. Lähikoulun oppilaat kävivät jäätelöllä. Taina imuroi myllyssä, Anne opasti Marjoa luettelointiin, Vilmalle työ olikin viime vuodesta tuttua. Hän aloitti näyttelyluettelon laatimisen ottamalla luettelointilappuja pois vitriinissä olevista esineistä ja piirtämällä pohjapiirustuksen näyttelystä.
Keskiviikko 31.5.
Väänneltiin ja käänneltiin kokoelmateksti valmiiksi. Pertti luetteloi taas vinon pinon kirjoja. Varhan järjestämässä Teams-palaverissa käytiin läpi kuntouttavan työtoiminnan uudistuneita pelisääntöjä.
Tiistai 30.5.
Terhi oli aamupäivän Tarvasjoella. Museon järjestämisen lisäksi hän haki Osuuspankista sellaisia tavaroita, joita voidaan liittää osaksi museon kokoelmia. Suurimmaksi osaksi valokuvia, mutta jonkin verran myös historiikkejä ja esineitäkin. Jokilaakson 4-luokkalaiset kävivät katsastamassa rautakautiset miekat pyöräretkellään. Kokoelmatekstiä väännettiin, venytettiin ja kutistettiin eri suuntiin. Viemäri oli mennyt tukkoon, soitin Raunolle, lupasivat aamulla tulla tekemään taikojaan.
Maanantai 29.5.
Pidettiin puhelinpalaveri Esa-Matin kanssa ja sovittiin käytännön järjestelyistä näytelmän edetessä harjoituksista esityksiin. Saksalais-hollantilainen ryhmä poikkesi jäätelöllä, muitakin ihmisiä palveltiin parhaamme mukaan. Kokoelmista kertova teksti on vielä aika alkutekijöissään, mutta hiukan Terhi ehti sitäkin edistää. Päivän päätteeksi hain tilimapit tilintarkastajalta ja Aurajokilaaksokirjoja Martilta.
Sunnuntai 28.5.
Oli aika tuulinen ja kylmä päivä. Emma ei päässyt avoinnapitoon, mutta Terhi pärjäsi yksin.
Sunnuntai 28.5.
Oli aika tuulinen ja kylmä päivä. Emma ei päässyt avoinnapitoon, mutta Terhi pärjäsi yksin.
Lauantai 27.5.
Terhi huolehti perannojenvaihtopäivän sujuvuudesta, Outi oli auttamassa. Minäkin tulin paikalle, kun yksi myllyn paloilmaisimista kiukutteli. Onneksi oli taas virhehälytys, mutta erilaisia toimenpiteitä sekin vaati.
Perjantai 26.5.
Tet-koululaisen viimeinen työpäivä meni valokuvien kanssa työskennellessä. Hän suoristi ja rajasi skannaamansa kuvat Photoshopissa. Huomista varten leivottiin kaksi omenapiirakkaa ja yksi omenaraparperipiirakka Emman ohjeiden mukaan, hyviä tuli.
Torstai 25.5.
Anne ohjasi tet-koululaista, kun minä valmistauduin illan kokoukseen. Hallitus kokoontui Annatuvalle. Ensin kierrettiin ulkona ja tutustuttiin biodiversiteettialueeseen, puutarhaan, vajaan ja liiteriin. Sisällä kiivettiin ullakollekin, siellä oli hienoja ampiaispesiä. Kokoustettiin tuvassa, kun ensin raivattiin pöydän ympärille tilaa.
Keskiviikko 24.5.
Aamupäivä kului eskarilaisten kanssa. Kerroin pienoismallin äärellä esihistoriasta ja sitten ihailtiin tietysti Nautelan kartanon puutarhasta löytyneitä miekkoja. Terhi katsoi Marjaanan kanssa Kulttuurivirta-asioita kuntoon. Tet-työnä oli ensin eskarilaisten opastuksen seuraaminen, sitten jatkui skannaus ja eilen skannattujen valokuvien suoristus ja järjestäminen numerojärjestykseen. Pertti luetteloi Laurin kirjoja, Anne esineitä.
Tiistai 23.5.
Tänään perehdytimme tettiläisen skannaamisen saloihin. Palautettavat valokuvat skannataan isolla resoluutiolla tiff-muotoon. Vein hiukan esineitä Opintielle, Terhi oli aamupäivän Tarvasjoella laittamassa näyttelyä. Iltapäivällä edistettiin keräilystä ja kokoelmista kertovaa näyttelyjulistetta. Museo- ja kahvila-asiakkaitakin palveltiin siinä ohessa.
Maanantai 22.5.
Tet-oppilas aloitti Annen opastuksella esineiden puhdistamisen ja luetteloinnin. Satu lähetti ensimmäiset oikovedokset arkeologisesta kokoelmasta, miekoista ja Ennakkoluulot ja arvonanto -julisteesta. Verkkolaskutus ja laskujen maksaminen vei oman aikansa. Terhi keskittyi Kulttuurivirta -sivuston ja Aurajoen matkailutien asioihin.
Sunnuntai 21.5.
Tulin Emman avuksi, ja hyvä että tulin: palvelimme yli 60 asiakasta noin kolmen tunnin aikana. Kolmen jälkeen hiljeni, niin saimme ajoissa siivottua ja tiskattua ja suljettua museon.
Lauantai 20.5.
Karavaanarit ympäri Suomen tulivat vierailulle Lietoon. Heidän lietolainen isäntänsä toi ryhmän museolle. Esittelimme tuvan ja myllyn sekä kerroimme esihistoriasta. Kahvin kanssa tarjosimme uuden sadon raparperipiirakkaa. Muitakin museovieraita poikkesi pitkin päivää, olivat ilahtuneita kun museo oli avoinna.
Perjantai 19.5.
Terhi hoiti tiedotusta, Auranmaan viikkolehden kesälehteen ja Turun Tienoon tapahtumakalenteriin ja muihinkin kalentereihin. Siivottiin ja leivottiin valmiiksi huomista varten. Saatiin miekkateksti valmiiksi ja lähetettiin Sadulle taitettavaksi.
Torstai 18.5.
Kansainvälinen museopäivä osui tänä vuonna helatorstaiksi. Tulimme siis töihin. Perhokalasuksen SM-osakilpailukin oli Nautelankoskella.
Keskiviikko 17.5.
Terhi haki karkkitäydennystä kesää varten. Arkeologisen kokoelman ja luonnonsuojelualueen tekstit saatiin valmiiksi ja lähetettiin Sadulle taittoa varten. Illalla Härkätien ympäristönsuojeluyhdistys kokoontui Annantuvalla. Esittelimme heille aluetta ja kerroimme sekä korjaussuunnitelmista että tulevan käytön suunnitelmista.
Tiistai 16.5.
Terhi oli Tarvasjoella järjestämässä museota kesäkuntoon. Tuomas tuli korjaamaan myllyn reistailevan paloilmoittimen, jonka jälkeen tein paloilmoittimen kuukausitestin. Kristiina tuli käymään, hän kertoi Laurin kokoelmassa olevista Välimeren alueen savifiguureista, -ruukuista ja -lampuista. Viimeistelin Annantuvan ja Kyöstilän rakennusperinnön säilymishankkeen suunnitelman ja kustannusarvion. Laadin kokouskutsun asialistoineen hallitukselle ja laitoin eteen päin. Laitoin kelan korvaushakemukset viime vuodelta sähköisesti maksatukseen ja TE-keskukselle raportteja. Muutama museovieraskin poikkesi.
Maanantai 15.5.
Aloitin päivän haravoimalla ojia puhtaaksi. Lea, Leena ja Hannele tulivat perkaamaan perenna- ja kasvimaita tuvan edestä, he auttoivat hetken myös haravoinnissa, ja Taina myös. Timo rasvasi myllyn ja vaihtoi sinne kirkkaampia lamppuja. Aaamupäivällä museon pihalla leikki kolme päiväkotiryhmää ja yksi supersankariryhmä, yhteensä 24 lasta ja 6 aikuista. Outi vei Pahkamäen kolmasluokkalaisia luonto-opastukselle Terhin avustuksella. Päivi toi valmistamiaan koruja, saatiin taas myyntivitriini kivan näköiseksi. Raision Tähkä-kerho vieraili alkuiltapäivästä, esittelimme kivikautta, myllyä ja tupaa sekä ihasteltiin koskea. Terhi pakkasi lähtiessään autoon Tarvasjoelle meneviä esineitä ja kassakoneen. Viiden aikaan vielä oli Varsin Hyvän yleiskokous, kokouksen päätteeksi esittelin hiukan Laurin kokoelmista ja keräilystä kertovaa näyttelyä. Ehdin vielä ennen kotiin lähtöä lähettää kuntouttavan työtoiminnan raportin alkukuun osalta.
Sunnuntai 14.5.
Tulin Emman avuksi, kun oli hieno ilma ja ihmisiä paljon liikkeellä. Minua ei tarvittu kahviossa, printtasin siis Ethän koske vitriineihin -kylttejä, joita Emma teippasi vitriineihin. sain myös Lauri Nautelan arkeologisesta kokoelmasta kertovan julisteen tekstin alkuun.
Perjantai 12.5.
Hain aamulla Opintieltä savipulloja keramiikkavitriiniin. Siirrettiin kartat oikeille paikoilleen. Miekat saivat pellavaisen liinan alustaksi. Nyt ovat kaikki näyttelyn esineet paikoillaan. Seuraavaksi sitten tekstit ja näyttelyn pohjapiirroksen tekeminen. Sitten vielä esineluettelot ja laajempi vihkonen.
Torstai 11.5.
Taina ja Timo puhdistivat trallit, Timo hoiti myllyn ja Taina oli Inton apuna, kun hän taivutti omenanpuun oksat leveämmälle. Into leikkasi oksia ja laittoi mehiläisvahaa leikkauskohtiin. Simpaset ja kirkonrakentaja poikkesivat ex tempore. Vesa on asentanut turbiinin ja generaattorin aikoinaan myllyyn, hän oli kovasti ilahtunut, kun vesivoimalaa on hoidettu hyvin ja se toimii edelleen. Satu toi pellavaliinoja rautakautisten miekkojen alle laitettavaksi. Terhi pesi ensin käsin valitsemamme liinan, ja sitten laitettiin vielä pesukoneeseen muiden pellavaisten liinojen kanssa. Näyttelyä edistettiin muutenkin, postikorttikansio ja valokuvarasiat nyt alkuun esille. Outi tuli suunnittelemaan ensi maanantain koululaisretkeä. Lietolaisista uhrilehdoista ja vanhoista makasiineista kiinnostunut museovieras poikkesi, hänen kanssaan keskusteltiin erityisesti Väljän alueesta.
Keskiviikko 10.5.
Pertti luetteloi kirjoja ja Irmeli lehtiä, Anne jatkoi valokuvien järjestämistä. Pidettiin palaveri näyttelyyn tulevista teksteistä ja julisteista. Satu on alustavasti tehnyt julistepohjia kuudelle julisteelle. Palautettiin tikkuaskien kannet laatikkoon omille paikoilleen ja laitettiin koko rasia näyttelyyn esille. Lisäksi valittiin muutamia kokonaisia tikkuaskeja esimerkinomaisesti vitriiniin. Järjestettiin tikkuaskien vierelle postimerkkejä ja niihin liittyviä kirjekuoria, sinettejä ynnä muuta. Illat ovat jo niin valoisia, että laitettiin katuvalot kokonaan pois.
Tiistai 9.5.
Anne aloitti yhden ison valokuvalahjoituksen järjestämisen. Kun valokuvia on paljon, ne on hyvä järjestää aihepiireittäin. Loistehokondensaattori on falskannut jossakin vaiheessa, Carunan kanssa neuvoteltiin alustavasti ratkaisukeinoista. Perehdytyspäivästä lähetettiin infoa kesäoppaille.
Maanantai 8.5.
Terhi keskittyi tapahtumien järjestelyihin ja tiedottamiseen sekä etsi valokuvia näyttelyjulisteita varten. Anne luetteloi ja digitoi Taimelasta syksyllä tuotuja Laurin esineitä. Minä pidin vapaapäivän, tai ainakin puolikkaan.
Sunnuntai 7.5.
Annukan ryhmä ehti ruokailun ja kahvin välissä tutustua myös hiukan museoon, ainakin miekat kehotin kaikkia tarkastamaan. Lea, Hannele, Viljami ja Jessie tulivat auttamaan pihakirkon penkkien laittamisen kanssa. Terhi huolehti asioista ulkona, Emma ja minä keskityimme keittiöhommiin. Museovieraita riitti neljään asti ja vähän ylikin.
Lauantai 6.5.
Tulimme ajoissa museolle, että saimme kaiken valmiiksi ryhmää varten. Ryhmällä ei ollut tilattua opastusta, mutta hiukan kerroimme kuitenkin, mistä museossa on kysymys. Jaoimme ryhmän kahteen osaan. Terhi kierrätti osan myllyssä, tuvassa ja muinaismuistoalueella sillä aikaa, kun minä palvelin kahvilassa ja avasin hiukan Lauri Nautelan kokoelmista kertovaa näyttelyä. Ryhmän lähdettyä huomasimme ongelman: viemäri on mennyt tukkoon. No, soitin heti Raunolle, joka lupasi tulla vielä tämän päivän aikana korjaamaan tilanteen. Odotellessamme menimme puhdistamaan välpän, joka oli taas kerännyt paljon kasveja, savea ja roskia tukkeeksi. Rauno tulikin aika pian ja sai viemäritukoksen poistettua. Sitten voimme jatkaa ruuanvalmistusta. Minä yritin keittää kananmunia mummun ja äidin reseptillä: kananmunat kylmään veteen ja kun vesi kiehuu, laitetaan levy nollille ja annetaan olla 20 minuuttia. No, eihän siitä mitään tullut kun on induktioliesi! Sitten ei auttanut kuin keittää lisää, kyllä niistä hyviä loppujen lopuksi tuli. Pertti ja Ailakin poikkesivat, olivat nähneet paljon autoja parkkipaikalla ja tulivat katsomaan, mitä museolla tapahtuu. Pattinkikisailijat olivat juuri lähtemässä museoalueelta pois, heidän kyytejään oli parkissa ja muidenkin kosken ihailijoiden ja museovieraidenkin. Ilta seitsemään asti riitti kävijöitä, sitten suljimme ja siivosimme huomista varten.
Perjantai 5.5.
Yöllä oli taas ollut sähkökatkos, joten aamu meni generaattorin verkkoon yhdistämisessä kaikkine kommervenkkeineen. Terhi osallistui kulttuuriasiantuntijoiden palaveriin Vanhalinnassa sillä aikaa kun minä leivoin huomista ryhmää varten mustikkapiirakoita. Sitten kun Terhi pääsi museolle, ryhdyimme näyttelyn rakentamiseen. Askartelimme Laurin löytökartolle tuet ja ripustimme ne näyttelyyn. Isolle Liedon alueen karttatulosteelle teimme puiset ylä- ja alatuet ja saimmekin oikein mukavan lopputuloksen aikaan. Yliskulman kartasta leikkasimme hiukan sivuista pois, se saatiin ujutettua julistekehikoihin. Vietiin loputkin lillutavarat pois auditoriosta. Illalla vielä kävin kaupassa hakemassa sunnuntairyhmän ruoka-ainekset valmiiksi.
Torstai 4.5.
Varsinais-Suomen sotaveteraanit kokoontuivat Paimiossa. He halusivat kuulla Liedon museon ja Liedon sotaveteraanien yhteistyöstä. Kerroin Sota - veteraanien muistista museon muistiin -hankkeesta ja näytin lopputuloksena tehdyt Lietolaiset sodassa -nettisivut. Nykydokumentointi herätti paljon keskustelua: mitä olisi hyvä tehdä nyt, kun perinnetoimikuntia perustetaan varsinaisten veteraaniyhdistysten toimintaa jatkamaan.
Keskiviikko 3.5.
Vapaaehtoistyöntekijä tuli opettamaan meille miten vaihdetaan myllyssä rasvatuubeja. Koskilive saatiin toimimaan, kun Matti etänä sen liitti taas youtubeen. Marja-Riitta toi abikronikoita ja penkkarilauluja, ne ovat hieno lisä nykydokumentoinnin ilmiötallennukseen. Irmeli luetteloi lehtiä ja Anne esineitä, Terhi leipoi suklaakakun ja teki tiedotusta. Näyttelyäkin ehdittiin edistää hiukan, yksi aivan ihastuttava Han-dynastian aikainen ruukku pääsi vitriiniin.
Avaa alaruuvit ja löysää yläruuveja.
Ota rasvaprässi varovasti pois.
Jätä yläruuvit paikoilleen ja sijoita alaruuvit niin, että saat ne helposti käteesi myöhemmin.
Kierrä prässi auki.
Vedä tyhjä rasvatuubi pois prässistä ja mäntä täysin auki.
Avaa uuden rasvatuubin korkki.
Vedä korkin alla muovitulppa lenkistä. Jos lenkki hajoaa, ota ruuvimeisseli avuksi.
Laita tuubi prässiin. Jos on erikokoiset reiät, isompi edellä. Jos reunassa on huullos, se jää yläpäähän.
Avoin ja sileä pää edellä.
Kierrä prässi kiinni.
Paina hopeanvärisestä nupista, niin mäntä vapautuu.
Laita prässi paikoilleen.
Kiristä yläruuvit ja laita alaruuvit paikoilleen.
Tiistai 2.5.
Vietiin Opintielle huonekaluja: sohva, keinutuoli ja kolme nojatuolia. Lisäksi poistimme painavan kosketusnäyttötelineen, se vietiin suoraan Kisälliin kuten myös omituiset muoviset säilytyslokerikot Opintieltä. Viisi toimistotuolia sai myös häädön. Opintiekeikan jälkeen saimmekin museovieraita. Keitimme heille kahvia ja lämmitimme omenapiirakkaa sekä suklaakakkua. Irmeli tuli irrottamaan poistokirjoista kansia, veimme sisällöt saman tien paperinkeräykseen. Vielä hetken ehdimme tehdä Annantuvan hankehakemusta, huhtikuun kirjanpitokin tuli valmiiksi.
Illalla kolmoskanavan sekä seitsemän että kymmenen uutisten sääkuvana olikin tuttu maisema.
Perjantai 28.4.
Yöllinen sähkökatkos aiheutti taas operaation. Generaattorin yhdistäminen takaisin valtakunnan verkkoon vaatii aikamoisen määrän asioita, jotka pitää muistaa ja osata tehdä - ennen yhdistämistä ja sen jälkeen. Nämä kaikki tulivat nyt Annellekin tutuiksi. Kun generaattori pyöri jälleen oikeilla kierroksilla sähköä tuottaen, oli vuorossa tiedottamista. Anne harjoitteli julkaisun ajastamista facebookiin sillä aikaa, kun Terhi teki mediatiedotteen. Tiedottamisen jälkeen siivottiin ja tiskattiin sunnuntaita varten. Lopuksi ohjelmassa seurasi iltapäivällä vielä välpän ja vesikanavan puhdistus.
Torstai 27.4.
Mietimme näyttelytekstien sisältöä. Koska miekat ovat esillä vain tämän kesän, nostamme ne myös arkeologisesta kokoelmasta kertovassa näyttelyjulisteessa erityisesti esille. Muista kokoelmista kerromme lyhyesti omassa julisteessaan. Emma sai käännettyä seksologisesta kokoelmasta kertovan tekstin ja siihen tuleva valokuvakin valittiin. Emme kuitenkaan voi kokonaisvaltaisesti keskittyä näyttelyn viimeistelyyn, Annantupahankehakemus vaatii paljon työtä nyt, kuten tietysti kaikki käytännön työt ja tilinpäätösasiat ynnä muu byrokratia.
Anne on saanut luetteloitua paljon Lauri Nautelan kokoelmiin kuuluvia esineitä. Välillä tulee hienoja löytäjä vastaan, jotka pääsevätkin sitten suoraan vitriineihin. Anne ehti viedä myös kaikki Irmelin luetteloimat standaarit Opintielle säilytykseen. Iltapäivällä Terhi seurasi etänä Juha Ruohosen esitelmän Pettisten rautakutisen kalmiston kaivauksista. Taas tuli tarkennettua tietoa, jota voi hyödyntää kesällä hautausmaakierroksella. Kesää kohti mennään, sillä ensimmäinen jäätelötilaus saapui.
Keskiviikko 26.4.
Vaikka museo ei ole virallisesti avoinna, palvelemme museovieraita näin arkisinkin niin paljon kuin pystymme. Lähikoulun oppilaita käy usein koulun jälkeen katsomassa näyttelyitä. Tänään lisäksi saimme museovieraita Urjalasta asti. Raotin heille hiukan miekkavitriiniä (toistaiseksi vitriinin päällä on liina), ja he olivat kovasti ihastuksissaan. Pertti luetteloi taas vinon pinon Laurin kirjoja, Irmeli sai Toukon standaarit luetteloitua ja Terhi päivitettyä tapahtumakalentereita. Teollisen kulttuuriperinnön sivukin tuli valmiiksi.
Tiistai 25.4.
Nautelankosken teollisen kulttuuriperinnön säilyttämishankkeen nettisivu alkaa olla melko hyvässä mallissa. Sain Antilta vielä tarkennetun tekstin sähkövoimasta ja kuvan Rautarouvasta. Vielä odottelen hiukan Krisseltä tietoja, muun muassa lehtiartikkelia Pahkamäen koulussa pidetystä sähkökokouksesta.
Maanantai 24.4.
Aikamoinen haipakkapäivä. Aamulla hain tilitoimistosta tilimapit ja vein ne tilintarkastajalle. Koska tilintarkastaja on uusi, kerroin hänelle perusasioita museon ja säätiön toiminnasta ja taloudesta. Lea tuli sillä aikaa museolle. Terhin kanssa he kävivät läpi Luonnonkukkapäivän ohjelmaa. Iltapäivällä Kisällin työmiehet tulivat hakemaan kaksi sivustavedettävää sohvaa, yhden päästävedettävän sängyn, yhdet sängynpäädyt ja muutaman salin kalustoon kuuluvan tuolin. Satu oli Opintiellä vastaanottamassa esineitä. Vie mennessäs, tuo tullessas -periaatteella paluukuormaan laitettiin poistuvaa tavaraa, tällä kertaa vain yksi pöytä, koska aika loppui kesken.
Sunnuntai 23.4.
Emma huolehti avoinnapidosta, mutta poikkesin sen verran, että skannasin Emmalle Hortus Novus -kirjasta otteita hänen opintojaan varten. Häntä kiinnostivat erityisesti Sonja Hukantaipaleen artikkeli Hare's Feet Under a Hearth - Discussing 'ritual' deposits in building, Visa Immosen Pro sacra Eucharista Conseruanda - Finnish medieval ciboria and the temporality of artefacts ja Hanna-Leena Pellisen Reconstruction and Archaeology - A case study of a village from historically recorded times. Marja-Riitta sattui olemaan kahvilla juuri samaan aikaan, häntä kiinnosti Emman tapa yhdistää opintoja ja työtä. Museotyössä on mahdollisuuksia moneen suuntaan.
Perjantai 21.4.
Yöllä vartiointiliike soitti: Tarvasjoen kotiseutumuseon liiketunnistin hälyttää. Onneksi sain Timon kiinni, ja hän lupasi käydä katsomassa tilanteen. Päivällä siivottiin kahvio ja WC:t, näyttelytilan lattiakin mopattiin. Sepon kanssa neuvoteltiin näytelmästä, aikatauluista, näyttelystä ynnä muusta. Jarkko haki miekat. Ne ovat nyt täällä.
Torstai 20.4.
Lajittelin poistokirjat hävitettäviin, lahjoitettaviin ja myytäviin. Sähköpostilaatikoita on hyvä aina välillä tyhjennellä, sitäkin ehdin tehdä noin tuhannen sähköpostiviestin verran. Lähetetyt -kansiosta suurin osa meni poistoon, mutta muutama oli arkistoitavaa joukossa. Satu toi Tuomon printtaamat isommat kartat, mutta niitä ei ehditty vielä tänään ripustaa näyttelyyn.
Keskiviikko 19.4.
Noin. Liedon kotiseutuportaali - avain kyliin ja kulmakuntiin -hankkeen loppuraportti ja viimeinen maksuhakemus saatiin valmiiksi ja lähetettyä. Myös vos-luvut sain täytettyä kyselyyn. Seuraavat isot ponnistukset ovat näyttelytekstit ja niiden kääntäminen englanniksi sekä Annantuvan investointihankehakemuksen laatiminen.
Tiistai 18.4.
Hallitus kokoontui käsittelemään vuoden 2022 toimintakertomusta ja tilinpäätöstä. Muitakin asioita oli listalla, muun muassa Annantuvan tuleva investointihanke, johon palataan tarkemmin seuraavassa kokouksessa.
Maanantai 17.4.
Raporttien kirjoittamista ja kirjanpitoa. Fölin kesäaikatauluvihkosia haettiin kaupungintalolta, kun oli muutakin asiaa keskustaan.
Sunnuntai 16.4.
Museovieraita kävi 90, kyllä siitä selvittiin. Välppäkin siivottiin.
Perjantai 14.4.
Terhi jatkoi leipomista gluteenittomalla suklaakakulla ja kuorruuti molemmat. Johanna kävi hakemassa muutaman asiakirjan ja kertomassa kuulumisiaan. Tietokoneiden ohjelmia piti hiukan säätää.
Torstai 13.4.
Anne on etsinyt Kalervolle kuvia Tarvasradion jatkosotaa käsittelevää videota varten. Kalervo kävi hakemassa valokuvat. Terhi leipoi vegaanisen suklaakakun. Iltapäivällä koukittiin taas välppä puhtaaksi.
Keskiviikko 12.4.
Aina muutaman vuoden välein uusimme tietokonekantaa. Tänä vuonna Terhi sai uuden koneen ja Terhin vanha kone siirtyi luettelointikoneeksi kokoelmienhoitohuoneeseen, josta taas vanhin kone tyhjennettiin ja viedään sopivassa kohtaa Kisällikellariin purettavaksi. Sekä Terhi että minä saimme uudet leveät näytöt. Minun näyttöni yhdistettiin kannettavaan tietokoneeseen, niin saadaan sekin hyötykäyttöön paremmin. Ja minunkin vanha koneeni näyttöineen siirrettiin kokoelmienhoitohuoneeseen luettelointikoneeksi.
Tiistai 11.4.
Mediatilasto kun vielä saatiin valmiiksi, niin kaikki toimintakertomuksen palaset olivat koossa. Hiukan vielä hienosäätöä oikoluennan yhteydessä, mutta lopulta olimme tyytyväisiä. Pekan ryhmä vieraili alkuillasta, Jarkolla oli mukana kaksi valokuvaa Hungerlasta. Hän oli nähnyt Auranmaan Viikkolehdessä artikkelin Kotiseutuportaalista. Siinä kerroimme, että museolla ei ole yhtään valokuvaa Hungerlan kylästä. Nyt on: vasemmalla Hungerlan Lampo ja oikealla Klemilä, kiitos!
Keskiviikko 5.4.
Kuunvaihde tuli ja meni kaikkine kommervenkkeineen. Toimintakertomuksen laatiminen vaatii paljon huomiotamme, mutta saimme sentään siinä ohessa Toukon standaarit kuvattua, kun Irmeli tuli niitä luetteloimaan. Normaalisti emme ota vastaan yksityisten ihmisten kokoelmia, mutta tämä Liedon ensimmäisen kunnanjohtajan standaarijoukko on osa ilmiötallennusta, jota nimenomaan nykydokumentoinnissa tehdään.
Perjantai 31.3.
Sairaustapauksen vuoksi jouduimme lykkäämään, peruuttamaan ja siirtämään monta asiaa. Museoviraston vuosittaiseen tilastokyselyyn oli kuitenkin vastattava, kysely sulkeutuu tänään. Tet-harjoittelija sai viikon aikana kattavan kuvan museotyöstä, vaikka yhden etäpäivän hänkin joutui pitämään.
Torstai 23.3.
Toimintakertomukseen kirjataan kaikki vuoden aikana museossa tehdyt asiat, sen laatiminen vie paljon aikaa. Saimme toimintakertomuksen talous-, media- sekä vapaaehtoistyölukuja vaille valmiiksi.
Keskiviikko 22.3.
Kesäoppaiksi hakeneiden haastattelu valmisteluineen vei suurimman osan tämän päivän työajasta. Toteutamme nykyään haastattelut Teamsin välityksellä, se toimii hyvin ja on kaikille helpointa.
Tiistai 21.3.
Lähetettiin Teams-linkki kaikille niille nuorille, jotka ilmoittautuivat haastatteluun. Pertti luetteloi Laurin kirjoja taas muutaman kymmentä, Outi suunnitteli englanninkielistä suoretkiopastusta. Ehdimme ripustaa Laurin löytökartat näyttelyyn ja siirtää ikonit miekkojen tieltä korkeaan vitriiniin. Printattujen karttojen ja julisteiden kanssa on aika askartelu. Ensin laitetaan niittejä sopivin välein ylä- ja alareunaan. Sitten pujotetaan kehykset paikoilleen. Yläkehykseen pujotetaan vielä lenkit, joista julisteen saa siiman kanssa ripustettua seinälle. Siima on todella vaikea saada molemmille puolille tasamittaisesti, hiukan kieputtamalla koukun ympäri ja joskus koukkua hiukan siirtämällä saadaan juliste suoristettua.
Maanantai 20.3.
Saimme alustavan hankesuunnitelman valmiiksi ja lähetettyä Eevalle. Lisäsimme kuvia, ne kertovat aina enemmän kuin pelkkä sanallinen kuvailu. Haastateltaville oppaille lähetettiin alustava aikataulu.
Sunnuntai 19.3.
Klas poikkesi matkallaan kohti Outokumpua ja lupasi auttaa meitä miekkojen hakemisessa, jollei itse ehditä. Sopivan vilkas päivä sai Emman muistelemaan viime kesää, kun oli aina pieni hyörinä museossa.
Perjantai 17.3.
Vanhassa vara parempi! Teimme alustavan hankesuunnitelman kustannusarvioineen Annantuvan ja Kyöstilän rakennusperinnön säilyttämishankkeelle. Jari kävi tarkistamassa Deffan ja ensiapupisteen tarvikkeet. Sovittiin tulevasta ensiapukoulutuksesta niin, että voimme suorittaa sen verkkokoulutuksena. Ennen kotiin lähtöä siivottiin keittiö ja vessat, on sitten Emman mukava tulla sunnuntaina töihin.
Torstai 16.3.
Oikoluimme yhdessä Kotiseutuportaalihankkeen loppuraportin tekstiosuuden. Pertti luetteloi Laurin kirjoja, nyt valinta osui kaunokirjallisuuteen. Vietiin Opitielle muutama esine, pyykkilaudat tällä kertaa. Outi ja Terhi valokuvasivat hyllyt ja ottivat mittoja vapaista hyllyistä ja toisaalta niistä huonekaluista, jotka vaativat hyllyjen rakentamista sillä aikaa kun minä pakkasin loput Laurin arkeologisen kokoelman iskoksista laatikoihin. Kahdelta olikin treffit Anteron kanssa Annantuvalla. Kunnostushankkeessa on hyvä olla mukana eri tahoja, nyt pohdimme, mitä ammattiopiston opiskelijat voivat tehdä. Ikkunoiden kunnostus sekä puolipaneelin ja pinkopahvien laitto tupaan nousivat esille. Graffiteja on ilmestynyt lisää.
Keskiviikko 15.3.
Museoiden valtakunnallinen tallennusvastuu oli tämän päivän aihe TAKOn etäseminaarissa. Liedon museo kuuluu nelospooliin, jonka aiheena on arki. Tallennusvasuualueena meillä on vesimyllyt. Seminaarissa oli paljon hyödyllistä pohdintaa, jonka kautta selkeytettiin erilaisia tapoja osallistua toimintaan. Muiden museoiden kokemukset antoivat myös vertaistukea ja ymmärrystä. Terhi sai Kotiseutuportaalihankkeen raportin talouslukuja vaille valmiiksi. Outi tutki aiemmin luontopolulla toteutettuja koululaisvierailuja. Irmeli luetteloi loputkin tulitikkuaskien kannet. Iltapäivällä lähdimme tutustumaan luontopolun länsipuolelle. Hiukan oli liukasta, mutta kävelysauvojen avulla pärjättiin. Koska vesi on noussut joessa, käytiin myllyssä avaamassa turbiinin vedenmenoluukkuja. Muutama esinekin löysi taas paikkansa säilytystiloissa.
Tiistai 14.3.
Pakattiin käsityövälineitä laatikoihin ja vietiin Opintielle. Opintiellä rakennettiin maalöytöhuoneeseen lisää hyllyjä. Nyt muistettiin ottaa akkuporakone mukaan, mutta ei vatupassia. Satu askarteli luotilangan, ja sen avulla saatiin hylly vaateriin. Lauri Nautelan arkeologisen kokoelmaan kuuluvat iskokset olivat aiemmin vetolaatikostoissa minigrip-pusseissa. Se ei ollut hyvä, koska laatikoista tuli liian painavia. Eli ensin järjestettiin pussit numerojärjestyksessä laatikoihin, ja sitten laitettiin laatikot numerojärjestyksessä hyllyille.
Kotiseutuportaalin loppuraportti ja muut byrokraattisen asiat veivät loppupäivän.
Maanantai 13.3.
Lauri Nautelan hauta vaatii hiukan enemmän kunnostusta tänä vuonna. Hautakivi vaatii oikaisua. Kivi on aika iso ja lepää reunakivien varassa, että ei ole ihan pikkuhomma. Meillä on onneksi kokemusta Henrik Antinpojan hautakiven oikaisusta, ja hyvä yhteistyökumppani valmiina.
Perjantai 10.3.
Terhi kirjoitti Kotiseutuportaalin loppuraporttia, minä tein toimintakertomusta ja järjestin pienesineiden säilytystiloja. Kirsti poikkesi koskikaran bongausreissulla myös sisällä museossa. Siivottiin WC:t ja keittiö vielä ennen kotiin lähtöä.
Torstai 9.3.
Raporttien ja hankesuunnitelman lisäksi vähän perusbyrokratiaa. Pienesineiden säilytystiloissa järjestin hiukan esineitä paikoilleen ja kirjasin paikkatietoja tietokantaan.
Keskiviikko 8.3.
Vietiin Opintielle taas muutama laatikollinen käsityövälineitä, häkilöitä, sukkuloita ja rohka. Muistettiin tällä kertaa ottaa työkalupakki mukaan, niin saatiin koottua maalöytöhuoneeseen hyllyjä. Järjestettiin myllärin saunan muurinpohjatiilet hyllyille ja siirrettiin muutama palokaappi tekstiilihuoneeseen. Museolla jatkui sekä valokuvien tietojen kirjaaminen että Annantuvan hankkeen suunnittelu.
Tiistai 7.3.
Vietiin Opintielle muutama laatikollinen käsityövälineitä, kangaspuun osia ja karstoja. Pekka on toimittanut Terhille valokuviin liittyviä tietoja, joita on nyt saatu sitten lisättyä sekä luettelointitietokantaan että Kotiseutuportaaliin.
Maanantai 6.3.
Aloitimme Kotiseutuportaalin loppuraportin, Annatuvan hankehakemuksen ja viime vuoden toimintakertomuksen laatimisen. Nyt voi olla, että päiväkirjaa ei paljon ehditä kirjoittamaan, ennen kuin nuo on saatu valmiiksi.
Sunnuntai 5.3.
Koska Emma huolehti kahviosta ja museokävijöistä, pystyin aloittamaan vitriineistä pois otettujen haarukoiden, lusikoiden ja veitsien laittamista paikoilleen. Havaitsin, että teimme aikoinaan oikean ratkaisun, kun jätimme pussukoihin tilaa valmiiksi näyttelyssä toistaiseksi oleville ruokailuvälineille. (Asiaa pohdittiin päiväkirjassa 16.3. viime vuonna.)
Perjantai 3.3.
Outi aloitti harjoittelurupeamansa. Katsottiin työpiste ja tietokoneet hänelle sopiviksi. Luotiin oma työskentelykansio, johon kaiken aineiston voi tallentaa ja muokkailla sitten rauhassa niitä. Thomas poikkesi tarkastamaan, minkä kokoisia Luomukselta lainassa olleet lepakkonäyttelyn havainnollistamisvälineet ovat, josko hän ensi viikolla saisi ne palautettua. Kalervo oli havainnut virheen Tarvas-lehtien skannauksessa, hän poikkesi lehden kanssa, skannattiin ja lähetettiin heti Esalle, että pystyy korjaamaan Tarvaisten nettisivuille oikean pdf:n. Samalla ovenavauksella, kun Irmeli tuli jatkamaan tikkuaskien kanssa, nostettiin maalaustelineet vapaaehtoisen pakettiautoilijan kyytiin ja kuskattiin Lieto-Opistolle. Kun keskustaan kerran mentiin, niin vein tilitoimistoon viime kuun kirjanpidon ja kävin kaupassa ostamassa viikonloppua varten maitoa ja kermaa. Terhi pesi vessat, niin on taas siistiä ja raikasta. Kellot ja aterimet pääsivät paikoilleen, mutta loput vitriinin esineet pitää jättää ensi viikkoon.
Torstai 2.3.
Aloitettiin puuesineiden säilytystilan hyllyjen tyhjennys. Aina välillä täytyy tehdä isojakin myllerryksiä, nyt oli huonekaluhyllyn vuoro. Osa esineistä viedään Opintien säilytystilaan, kunhan saadaan hyllyt rakennettua sinne.
Keskiviikko 1.3.
Irmeli luetteloi vaihteeksi tulitikkulaatikoita. Kirjanpidon ja muiden kuun vaihteen raporttien lomassa mietittiin Annantuvan kunnostamisaikataulua. Lähetin Sadulle kuvat näyttelyyn suunnitelluista kartoista. Vähän pohdittiin Tarvasjoen ensi kesän näyttelyn toteutustapaa myös.
Tiistai 28.2.
Pakettiautoileva vapaaehtoinen kuljetti luomapuut ja kangaspuiden luhat Opintien säilytystiloihin. Muutakin pienempää mahtui mukaan muutama pahvilaatikollinen. Siirsimme luiskasta Ikean hyllyköt kahvioon ja laitoimme pelargonit niiden päälle. Hyllyille saadaan ilmaisjakeluesitteitä. Illalla Yliskulman nuorisoseuran talolla Varsin Hyvän järjestämässä hankeinfossa esittelin museon tekemiä leader-hankkeita. Palatessani kävin laittamassa Annantuvan jouluvalot pois päältä.
Maanantai 27.2.
Tarja kävi tutustuttamassa Tiialle museon toimintaa. Petrin kanssa pidimme Teams-palaverin tietokoneista. Meillä on kaksi tietokonetta liisattuna, aina kolmen-neljän vuoden välein niitä uusitaan ja vanhat lunastetaan kokolelmatyöhön. Näin pysyy koko ajan konekanta suht kelvollisena kaikkien tehdä työtä.
Sunnuntai 26.2.
Aikoinaan hiukan erheellisesti vastaanotettu turkulainen mankeli lähti traktorikyydillä uuteen kotiinsa Paattisille.
Perjantai 24.2.
Laitoin maalöydöt vitriineihin, mutta korkea vitriini jäi odottelemaan vielä.
Torstai 23.2.
Jonna sai loputkin Tarvasjoen tekstiilit puhdistettua ja pakattua laatikoihin odottamaan kuljetusta. Siirsin Laurin arkeologisesta kokoelmasta kertovat maalöydöt uusiin vitriineihin. Hiukan jäi kesken, kun Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen kokousväki saapui paikalle. Pikku-Niilo oli mukana, hän leikki nätisti junaradallaan, kun aikuiset kokoustivat. Omenapiirakkakin maistui.
Keskiviikko 22.2.
Ryhdyimme puhdistamaan pakastuksessa olleita Tarvasjoen kotiseutumuseon tekstiilejä ja asusteita. Jonna pudisti ulkona kirpakassa pakkasessa Miinan, Lumivalon, Kriiskryynärin ja muiden näyttelyssä esillä olevien hahmojen vaatteita. Sitten pakattiin ne huolellisesti odottamaan kuljetusta. Esineimurista oli irronnut kannen kiinnipitävä nipsu. Timo suunnitteli ja toteutti ruuvilla toimivan kiinnityssysteemin, niin pystytään taas imuroimaan. Anne järjesti luetteloinnin ohessa hansikaslaatikon, etsi parit ja paikkasi hiukan rikkinäisiä hanskoja. Skannasin Irmeliä varten tulitikkulaatikoiden kansia. Sitten kun urheilulehdet on käsitelty, voi välillä luetteloida hauskoja lintuetikettejä. Julius tulee maaliskuussa viikoksi tutustumaan museotyöhön. Hän kävi näyttäytymässä, samalla täytettiin TET-kaavakkeet.
Tiistai 21.2.
Timo ja Jonna tekivät polut tupaan ja myllyyn ja muutenkin lumitöitä oli paljon. Paloilmoittimen kuukausikokeilun jälkeen järjestin hiukan hyllyjä pienesinevarastossa. Kun on ollut kiire, niin esineitä on vaan laitettu hyllyille odottamaan varsinaista sijoittamista. Se on hiukan taiteilua, kun niitä on niin paljon. Lähetin haastattelulupalomakkeen Markulle Keijon haastattelua varten. Vapaaehtoisten työ esimerkiksi elämänurahaastattelujen tekemisessä on ensiarvoisen tärkeä apu aineettoman kulttuuriperinnön tallentamisessa. Irmelikin tuli pitkästä aikaa taas lehtien luetteloinnin pariin.
Maanantai 20.2.
Oltiinkin Annen kanssa kahdestaan, kun kaikki muut ovat talvilomalla. Paitsi Timo tietysti kävi tekemässä lumityöt ja rasvaamassa turbiinin. Paloilmoittimen kuukausikokeilun jälkeen järjestelin karanteenihuoneessa ja sainkin taas jonkinlaisen järjestyksen aikaan. Markulle lähetin haastattelulupalomakkeen ja kysymyksen ensi kesän niittotalkoiden saunavuorosta. VOS-liitelomakkeenkin sain korjattua sähköiseen hakuun.
Sunnuntai 19.2.
Pidin museota avoinna, kun Emmalla oli este. Ja olikin hyvä, että olin paikalla, kun Kai tuli suunnittelemaan mankelin kuljetusta. Oli myös kiva päästä puhumaan italiaa, kaksi nuorta vaihto-opiskelijaa poikkesi museossa ja kahvilla.
Perjantai 17.2.
Takaoven katos päällystettiin huovalla ja laitettiin pellit paikoilleen. Vein muutaman kelan Opintielle, sen jälkeen olikin palaveri atk-laitteista. Iltapäivällä pidettiin aivoriihi Krissen ja Antin kanssa. Krisse on selvittänyt sähköntuotannon historiaa Nautelankoskella ja Antti yleisesti. Antti on myös selvittänyt generaattorin toimintaperiaatteita ja kirjoittanut niistä kansantajuisen selostuksen. Sovittiin seuraavat toimenpiteet myllyn sähkövoimalan nettisivujen suhteen. Krisse lupasi tehdä havainnekuvia ja Antti kirjoittaa lisää generaattoreista.
(Kuvan käyttöoikeus: file:Induction-motor-3a.gifby user:Mtodorov 692008-07-26GFDL or CC-BY-SA-3.0)
Torstai 16.2.
Markku, Satu ja Terhi tulivat mukaan, kun käytiin Annantuvalla katsastamassa puistopuolen työmiesten raivaussavotta. Samalla keikauksella vietiin ja haettiin loput hyllyt Opintieltä. Iltapäivällä sovittiin Outin kanssa tulevista luontoalan harjoittelupäivistä. Lopuksi vielä ennen kotiinlähtöä laitettiin hyllyt paikoilleen. Nostimme purkuvaiheessa hyllyiltä esineet käytäville odottamaan paikoilleen laittoa. Siinä näki hyvin, miten paljon kahteen hyllyväliin mahtuu tavaraa. Se on aika paljon.
Keskiviikko 15.2.
Tuupovaaralaiset saappaat pääsevät Joensuuhun. Pakkasin ne luovutusasiakirjoineen lähetettäväksi, postin automaatti on kätevä. Tyhjennettiin esinepakastin edellisestä erästä ja täytettiin seuraavat. Taina opetteli tunnistamaan kylätunnuksen kiinteistörekisteristä Dorikseen lisättäväksi.
Tiistai 14.2.
Vietiin hyllyjä Opintielle ja tuotiin toisia Nautelankoskelle. Pakastinhuoneessa raivattiin hyllyistä pitkään odottaneita esinekokonaisuuksia, osasta tehtiin poistopäätös. Päätettiin tarjota alunperin Tuupovaarasta kotoisin olevia saappaita oikeaan kotiinsa Pohjois-Karjalan museoon. Outin opintoihin kuuluu tutustuminen jonkin kirkon ulkopuolisen organisaation toimintamalleihin; miten vastataan muuttuneisiin tilanteisiin ja minkälaisia ongelmanratkaisumalleja organisaatiolla on haasteellisissa tilanteissa. Totesimme, että seurakunnalla ja museolla on paljon samantyyppistä toimintaa, joten oli helppo tuoda asioita esille. Pertti pääsi tavoitteeseensa: nyt on tämän vuoden puolella sata kirjaa luetteloitu.
Maanantai 13.2.
Opintiellä todettiin, että onkin kahta lajia hyllyjä, joista toiset ovat eri tikkaisiin kuin toiset. No, museolla purettiin sitten pari hyllyväliä, että saatiin oikeita hyllyjä riittävästi Opintielle.
Perjantai 10.2.
Annantuvan katselmuksessa kaupungin puistopuolen kanssa sovittiin alueen hoitamisesta. Perennamaat ja lahoaidan tekeminen biodiversiteettialueelle jäävät museon kontolle, puistopuoli pitää rauniot siisteinä ja kaataa kaikki puut ja puskat rakennusten läheltä sekä karsii vanhoja puita turvallisiksi. Navetanvintin ajoluiskan kylkeen oli ilmestynyt graffiti sitten viime käynnin. Lähetin kuvan Laurille, joka tulkitsi teoksen meille. Kyseessä on siis aloittelijan, todennäköisesti ala-asteikäisen harjoitelma. Se oli itse asiassa niin hauska iloisine väreineen, että annetaan sen olla siinä jonkin aikaa. Terhi etsi vanhoja valokuvia, joista näkee, millaiset aidat Annantuvalla ja Kyöstilässä on ennen vanhaan ollut.
Torstai 9.2.
Lähetettiin Sauvon kotiseutumuseolle kuvia yhdestä lahjoituserästä. Esineet ovat alunperin Sauvosta, niin paremmin sopivat Sauvon museon kokoelmiin. Muutama huonokuntoinen viikate ja kuokka päätettiin esittää poistettavaksi. Pakkasin autoon yhden hyllykön ja vein Opintielle maalöytöhuoneeseen. Erkki soitti ja kertoi mielenkiintoisia tietoja liitettäväksi Hankkijan taimiston valokuvien yhteyteen. Taimisto sijaitsi nykyisen Zoolandian kohdalla. Paikka oli alunperin suota, josta kuivattamalla saatiin hyvää puutarhamaata. Kasteluvettä kuitenkin tarvittiin. Kiilintien kohdalle puroon rakennettiin pato, jolloin paikalle muodostui Hankkijan lampi. Siitä saatiin kasteluvettä puutarhalle. Talvisin, kun lampi jäätyi, siinä pystyi luistelemaan. Muutama kuva alla. Lepaan puutarhakoulun puistolinjan opiskelijoita on tullut tutustumaan taimistoon. Pari viimeistä kuvaa Nautelankoskelta, se oli virkistäytymispaikka myös siihen maailman aikaan.
Keskiviikko 8.2.
Esineiden säilytystilasta vietiin pois aikoinaan erehdyksessä vastaan otettu mankeli. Se odottaa nyt joko pääsyä toiseen museoon tai sitten se pitää vaan hävittää purkamalla ja lajittelemalla eri jätelajeihin. Liisa toi kahdeksan mapillista Tuomon kilpailukarttoja arkistoitavaksi. Onneksi hyllyssä oli tilaa, laitettiin odottamaan luettelointia.
Tiistai 7.2.
Siivousurakka jatkuu. Anne ja Satu järjestävät Opintiellä. Terhi perkaa valokuvakokoelmaa. Minulla jatkuu luiskan ja kirjahyllyn järjestely. Fiskarsin museosta oltiin yhteydessä vesimyllyasioissa. Heillä on ajatuksissa kunnostaa 1800-luvulta peräisin oleva mylly, jossa alkuperäiset jauhinkivet ja muitakin koneita on vielä olemassa.
Maanantai 6.2.
Järjestin alakerran kirjahyllyä. Laurin kirjat jaetaan käyttökokoelmaan ja vanhojen kirjojen kokoelmaan. Vanhat kirjat sijoitetaan arkistoon, mutta käyttökirjat muodostavat hyvin kattavan käsikirjaston.
Perjantai 3.2.
Terhi haki Elinalta muutamia lainassa olleita vanhoja kuvia kirkosta. Samalla tutustuimme leipähuoneeseen ja uusiin keittiötiloihin, olivat oikein hienot ja toimivat kuulemma hyvin. Samalla kierrettiin Annantuvan lenkki, hiukan olivat jo kaupungin puutarhurit raivanneet risukkoja pois. Iltapäivällä Pertti piipahti tarkastamaan tuholaistilanteen tuvassa, myllyssä ja Laurin museossa. Saimme myös neuvoja ullakkokärpästen torjumisessa. Sitten jatkettiin näyttelyn suunnittelua. Nyt mietinnässä ovat arkeologisten löytöjen kartat. Pohdimme, jos piirrämme vitriinien taustalle Aurajoen ympäristöineen isojakokarttojen tyyliin. Se voisi olla hauska. Mutta toisaalta meillä on tallella Laurin 1960-luvun kartat, joihin hän on merkinnyt löytöpaikkoja. Laitettiin koemielessä valkoisia papereita kiinni seinään vitriinien taakse. Mietimme, voisiko olla niin, että alhaalla kulkisi kivikauden ihmisen maisema ja seuraavassa tasossa isojaon aikainen tiestö ja asumukset. Sitten voisi olla Laurin omia karttoja niiden yläpuolella.
Torstai 2.2.
Purettiin loputkin poistuvat vitriinit ja laitettiin esineet, postimerkit ja -kortit joko vitriineihin hetkeksi tai vietiin takaisin säilytystiloihin. Poistuva tavara lajiteltiin materiaalien mukaan ulko-oven lähelle pinoihin. Vapaaehtoinen pakettiautoilija haki kaatopaikalle lähtevän tavaran, Timo lähti apumieheksi.
Keskiviikko 1.2.
Loputkin vitriinit saatiin koottua. Sitten ryhdyttiin avaamaan poistuvia vitriineitä ja siirtämään niissä olleita esineitä ja arkistomateriaalia uusiin vitriineihin väliaikaisesti, että saadaan vanhat purettua pois tieltä.
Tiistai 31.1.
Kolme kuudesta vitriinistä saatiin koottua. Pertti luetteloi kirjoja, Anne esineitä ja Taina häärää valokuvien parissa.
Maanantai 30.1.
Haettiin vapaaehtoistyöntekijän kanssa vitriinejä Ikeasta. Pakettiautoon mahtuu paljon, tällä kertaa kuusi. Lauri ja Ilona toivat lahjoittajan Vanhalinnaan toimittamat Toukon standaarit, saadaan nekin asianmukaisesti luettelointiin Liedon museon kokoelmiin.
Sunnuntai 29.1.
Olimme Terhin kanssa molemmat avoinnapidossa, kun Emmalla oli muuta.
Perjantai 27.1.
Vein yhden ikälopun tietokoneen Kisällikellariin ja kävin samalla kaupassa. Kaakao oli aivan loppu, ja se tuntuu nyt maistuvan pakkassäällä. Muutakin täydennettävää oli. Valokuvakokoelmien järjestäminen oli muuten päivän teemana.
Torstai 26.1.
Yläkerran toimistohuone on nyt siivottu. Seuraavaksi pääasiallisen siivouskohde on luiska. Jonna pesi kahvion ja näyttelytilan lattiat, taas on ihanan siistiä ja valoisaakin, kun aurinko paistaa.
Keskiviikko 25.1.
Siirryimme pörssisähköön. Täytettiin seurantatiedot Hyrrään Kotiseutuportaalin osalta. Illalla pieni ryhmä naapurikunnasta vieraili museossa. Laurin keruualue ulottuu Aurajokivarressa Aurasta Maariaan, oli mukava kertoa vieraille heidän omasta esihistoriastaan.
Tiistai 24.1.
Pertti tuli luetteloimaan Laurin kirjastoa, olipa taas muutama syvällistä tutkimustyötä vaativa teos joukossa. Irmeli puolestaan luetteloi Laurin lehtikokoelmaa. Olisipa mukava saada näyttelyynkin muutama vanha lehti esille, Irmeli löytää aina joitakin tähän päivään sopivia artikkeleita. Nyt ovat käsittelyssä 1930-luvun urheilulehdet.
Opintiellä tekstiilihuone rupeaa olemaan niin järjestyksessä, kuin nyt pystyy olemaan. Kangaspuuhuoneeseen tarvitaan lisää hyllytilaa, niin saadaan kaikki esineet kauniisti paikoilleen.
Maanantai 23.1.
Niklas kävi katsastamassa takaoviongelmaamme. Kyllä siitä selvitään.
Sunnuntai 22.1.
Emmalla oli muuta menoa, tulin pitämään museota avoinna. Päivä oli kiireinen, mutta ehdin kahvinkeiton ja tiskaamisen lomassa kertoa esihistoriasta kiinnostuneille vieraille Kukkarkoskesta ja Aurajokilaakson menneisyydestä.
Lauantai 21.1.
Tulin puhdistamaan välpän puolenpäivän aikaan. Kiinnostuneita katselijoita oli niin paljon, että tuli mieleen aivan saunakaivaukset joskus taannoin. No, kerroin sitten aina välillä yleisölle, mitä teen ja miksi: siitä tulikin sitten välpänpuhdistustyönäytös.
Perjantai 20.1.
Anne aloitti esineiden puhdistamisen ja luetteloinnin. Terhi opasti alkuun. Viikonlopun avoinnapitoa varten katsottiin paikat kuntoon, Terhi pesi WC:t ja minä siirsin näyttelytilasta ylimääräiset esineet pois silmistä.
Torstai 19.1.
Yläkerran toimistohuoneen hyllyt rupeavat olemaan mukavasti järjestyksessä. Siivoamisen lomassa byrokratiakin tuli hoidettua ajan tasalle. Tainalle katsottiin uusi valokuvakokonaisuus käsiteltäväksi. Isot tiff-kuvat vievät niin paljon tallenustilaa keskuskoneelta, että niistä tehdään pienemmät käyttöjpg:t. Tiffit siirretään ulkoisille kovalevyille, joista niitä voidaan tarvittaessa hakea.
Keskiviikko 18.1.
Välppä kerää nyt koko ajan valtavasti oksia ja muuta joen tuomaa. Jonna ja Timo puhdistivat ritilät, ettei muodostu patoa vesikanavan ja tubiinisäiliön väliin.
Tiistai 17.1.
Reippaat työmiehet saapuivat paikalle ja luiskan katon korjaus alkoi. Mietimme samalla jonkinlaisen pienen katoksen rakentamista, että vastaisuudessa välttyisimme vesiongelmilta. Pidettiin palaveri ensi kesän näytelmästä Sepon, Esa-Matin ja näyttelijöiden kanssa. Anssi ja Matti olivat ensimmäistä kertaa paikan päälle, heille esiteltiin Lauri Nautelan museon lisäksi mylly ja tupa sekä ihailtiin tietysti luontoa.
Maanantai 16.1.
Läsnäoloraportit lähetetty, paloilmoiitimen kuukausikokeilu tehty. Vapaaehtoiset Ilmarisista tulivat käymään, Terhi kirjasi ylös muistitietoa Ilmaristen Säästöpankista ja samassa liiketilassa olleista kioskista ja kaupasta.
Sunnuntai 15.1.
Tulin Emman avuksi avoinnapitoon. Ja hyvä niin, koska havaitsimme, että luiskan yläosan oven päältä tuli vettä sisään. Soitin heti Jarkolle, joka järjesti saman tien korjaajan paikalle katsastamaan tilanteen.
Perjantai 13.1.
Vettä virtaa niin paljon myllylammen sulkujen yli ja sivuitse, että piti avata ohivirtausluukkua. Talja toimi hienosti. Alkuun vesi painoi sulkua niin paljon, että tarvittiin kaksi käsiparia vetämään ketjua, mutta sitten helpotti ja saatiin sen verran sulkua auki, ettei ole enää rakennuksilla tulvavaaraa.
Torstai 12.1.
Alkuvuosi on kulunut kokoelmien ja yleisten huoltotöiden parissa. Kaappeja on tyhjennetty ja järjestetty tavaroita paikoilleen, lattioita on tehopuhdistettu ja laitettu hoitoainetta suojaksi, palaneita lamppuja hankalissa paikoissa on myös pystytty vaihtamaan. Perttikin pääsi taas auttamaan kirjojen luetteloinnin kanssa.
Sunnuntai 1.1.
Vesi on niin korkealla joessa, että virtaa yli sivu-uoman sulkujen. Tulee ihan mieleen yksi uusivuosi kauan sitten, kun kammettiin sulkuja ylös, ettei vesi virtaa sisälle myllyyn. Se oli ennen kuin sivusulkuja madallettiin. Nyt olisi kyllä helpompi nostaakin sulkuja, kun on vinssi. Silloin aikaisemmin kammettiin pienten rautakankien kanssa väli kerrallaan sulkuja ylös. Kun vesi painoi koko ajan sulkuja vasten, se vaati ankaraa lihasvoimaa.
