top of page
Museonjohtajan päiväkirja 2024

On mukava lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä, kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä ja nykyään yhä useammin erilaisten sähköisten palvelujen kautta. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.

Museonjohtajan päiväkirja 2023

Museonjohtajan päiväkirja 2022

Museonjohtajan päiväkirja 2021

Museonjohtajan päiväkirja 2020

Tiistai 27.2.

 

Irrotettiin kirjahylly seinäkiinnikkeistä ja siirrettin pois huoltoluukun edestä. Kaltereiden kiinnikkeet vielä näyttävät olevan tiellä, mutta eiköhän niistä selvitä.

Maanantai 26.2.

 

Tyhjennettiin näyttelytilan kirjahylly, että Sakari pääsee huoltoluukun kautta korjaamaan kiinnikkeistään tipahtaneen liukuoven. Otin kuvan kirjahyllystä ja sitten laitoin kirjat laatikoihin niin, että ne on hyllyittäin helppo laittaa takaisin. Syötettiin Hyrrään täydennykset hankevetäjän työnkuvasta ja tarkistettiin, että hankkeen nimi on joka kohdassa oikein.

Soitettiin Vesalle turbiinin ja generaattorin rasvauksesta. Saimme uudet ohjeet, ettei tarvitse niin usein rasvata, mitä olemme tähän asti tehneet. Terhi rasvasi tänään kaikki nipat. Seuraavan kerran rasvataan sitten ensi viikon alussa. Kerran kuukaudessa rasvataan generaattorin nipat. Se riittää.

Kirjahylly.jpg

Sunnuntai 25.2.

 

Oli mukava päivä avoinnapidossa, kaikki museokävijät olivat hyvin kiinnostuneita näyttelyistä ja viipyivätkin kauan lukemassa tekstejä ja ihailemassa vitriineissä esillä olevia esineitä.

Perjantai 23.2.

 

Sähkökatko aamulla aiheutti taas manööverit. Nyt kun on paljon vettä, niin generaattorin pyörimisnopeutta ei saa alle 450, vaikka kiertää turbiinin vedenmenoaukot aivan kiinni. Niillä kierroksilla kun yhdistää generaattorin verkkoon, tulee aikamoinen sähköpiikki. Kaikki herkät laitteet pitää ennen yhdistämistä sulkea ja mielellään irrottaa verkosta kokonaan. Jäätilanne on aivan katastrofaalinen. Lumi sulaa ja vettä sataa, sitten taas kaikki jäätyy. Myllyn alakerran ikkuna-aukkojen kohdalle on muodostunut paksu jääkerros, joka sulaessaan tunkee sisälle myllyyn. Nyt emme asialle mitään mahda, mutta kesällä täytyy miettiä, miten tämän tilanteen saa estettyä. Polkua pitää myös hiekoittaa koko ajan, hiekat painuvat jään sisään, kun pinta sulaa. Sitten on taas pinta liukas ja hiekat jään sisällä.

Torstai 22.2.

 

Askartelin uudet kannet näyttelytilan ja kahvion maitotonkkiin. Tein prototyypit harmaasta vahvasta paperista, onnistuivat kohtalaisesti. Sitten täytyy miettiä, mikä olisi se vahvempi metriaali, josta kannet voisi tehdä... hmmm... hmmm... hmmm... Emma puhdisti jäätelöaltaan ja muutenkin siivosi kahviossa ja keittiössä. Hiljaista oli.

Keskiviikko 21.2.

 

Byrokratia vie aina aikansa, tänään hoidin kirjanpitoasioita. Toimintakertomus saa nyt odottaa hetken. Pelakuut saivat kevään ensimmäisen lannoituksen.

Tiistai 20.2.

 

Lähetin Juvan kartanosta ja ylipäätään Tarvasjoen historiasta kiinnostuneelle sukutukijalle aloittamamme Tarvas-lehtien sisällysluettelon. Se tosin ei ole vielä täydellinen, kaikkien 1990- ja 2000-lukujen lehtien artikkelien otsikot puuttuvat vielä. Jatkoin toimintakertomusta ja saikin lähes kaikki yleisöpalvelutoiminnat kirjattua ennen Hysyn illan kokousta. Lounais-Suomen jätehuollosta oli asiantuntija paikalla alustamassa ajankohtaisista jätelakiin ja kierrätykseen liittyvistä asioista. Siinä vierähti yhtäkkiä tunnin verran ennen varsinaista kokousta, oli mielenkiintoista ja tärkeää asiaa, kuulijoilla oli myös paljon kysyttävää ja kerrottavaakin.

Maanantai 19.2.

 

Vielä tuli tarkennuspyyntö Annantuvan ja Kyöstilän alueen kehittämishankkeeseen liittyen ennen arviointityöryhmän kokousta. Emma tuli avoinnapitoon, niin pystyin keskittymään työpöytäni äärellä.

Perjantai 16.2.

 

Aloitettiin viime vuoden toimintakertomuksen laatimista. Käytiin läpi muutama pahvilaatikollinen vanhoja atk-laitteisiin ja nettiyhteyksiin liittyviä tavaroita. Suurin osa päätyi poistoon.

Torstai 15.2.

 

Aurajokisäätiön uusi toiminnanjohtaja Eelin tuli tutustumaan Nautelankoskelle. Paljon ehdittiin jutella puolin ja toisin, seuraavaksi palaveriksi sovittiin toukokuun se päivä, jolloin keltavuokot kukkivat.

Keskiviikko 14.2.

Intensiivisten työviikkojen jälkeen voimme pienen aikaa yrittää pitää viime vuoden lomia ennen uuden lomakauden alkua. Toki jonkun pitää joka päivä käydä huoltamassa vesivoimala ja muutenkin katsomassa, että kaikki on kunnossa. Mutta noin niinkun periaatteessa...

Tiistai 13.2.

Syötettiin Hyrrään vielä talkootyösuunnitelma aikatauluineen ja pöytäkirjanote eilisestä päätöksestä. Sitten oli enää allekirjoitukset, joiden jälkeen Jussi painoi lähetä-nappia ja nyt on sitten hankehakemus vireillä.

Maanantai 12.2.

Tehtiin paloilmoittimen kuukausitesti ja lähetettiin Turun Tienoon tapahtumakalenteriin maaliskuun tiedot. Illalla hallituksen kokouksessa päätettiin Annantuvan ja Kyöstilän alueen kehittämishankkeesta. Nimi muutettiin niin päin, että ensin on vanha ja sitten uusi, eli Vanhaa vaalien, uutta luoden on nyt hankkeemme nimi.

Sunnuntai 11.2.

Koska Emmalla ja Leenalla oli muita velvollisuuksia, tuli Terhi avoinnapitoon. Hän toteutti heti kulttuurihyvinvoinnin periaatteita erityisesti yhden vakioasiakkaan kanssa. Koska samaan aikaan ei ollut muita palveltavia asiakkaita, Terhi pystyi keskittymään ja keskustelemaan melko pitkäänkin asiakasta askarruttavista asioista.

Perjantai 9.2.

Saimme kehittämishankkeen aikatulun talkootyösuunnitelmineen valmiiksi. Muuta ei oikein ehditty, Terhi rasvasi myllyssä turbiinin ja generaattorin nipat. Generaattorin nipat rasvataan kerran viikossa. Tuntuu, että se on hiukan liikaa - rasvaa pursuilee vaan yli, kun sitä yrittää prässillä tunkea nippoihin. Päätettiin muuttaa rasvausväli neljäksi viikoksi.

Torstai 8.2.

Raision Harkossa tavattiin muita Varsinais-Suomen museoita koulutuksen merkeissä. Aiheena oli Museot kulttuurihyvinvoinnin toimijoina. Työpajoineen koulutus oli oikein hyvä, saimme ohjeita, neuvoja ja esimerkkejä, miten museot voivat sanoittaa sitä kylttuurihyvinvointityötä, jota arjessa teemme.

Keskiviikko 7.2.

Meistä on kehittynyt aivan mestarillisia rasvatuubin vaihtajia. Vaikka hiukan pursuili vanhaa rasvaa hahlosta, niin saimme uuden rasvatuubin näppärästi paikoilleen ja mäntäkin pysyi ulos vedettynä niin kauan, että saimme hahlon pohjan kierrettyä kunnolla paikoilleen. Terttu tuli tekemään pelargonien keväthuollon. Tarkasti laitettiin lasipurkkien kylkeen nimi, että tiedämme perennanvaihtopäivässä sitten, mikä juurtunut oksa on minkäkin pelakuun poikanen. Marjo toi leipomansa ihanat lusikkaleivät, on sitten taas sunnuntaina valikoimaa kahvilassa. Seppälän kylässä on 31 kiinteistöä, Irmeli sai ne kaikki kirjattua, seuraavaksi on vuorossa hiukan pienempi 7 kiinteistön Suitsula. Paljon emme ehtineet hankesuunnitelmaa täydentää, talous- ja sääntöliitteet kuitenkin.

Tiistai 6.2.

Juha poikkesi aamupäivällä Podcastin merkeissä. Nauhoituksen jälkeen keskityimme hankesuunnitelman täydentämiseen ja tiivistelmän tekemiseen. Kokouskutsukin hallitukselle lähetettiin. Marjo haki leipomistarvikkeita ja Terhi rasvasi turbiinin nipat. Hiukan taas hiekotettiinkin.

Maanantai 5.2.

Suuntasimme energiamme illan kokoukseen. Edustajiston kanssa käytiin läpi Annantuvan kehittämishanketta yhdistysten näkökulmasta. Mitä yhdistykset ovat valmiita tekemään ja toisaalta mitä toiveita yhdistyksillä on tulevan toiminnan suhteen. Kahvila nousi ykkösasiaksi, vessasta ja vesijohdoistakin keskusteltiin. Ne eivät varsinaisesti kehittämishankkeen asioita ole, joten ohitettiin ne ja päätettiin palata sitten kahvila- ja vessa-asioihin, kun rakennusten kunnostamiseen anottu avustus selviää. Kehittämishankkeen aikana tapahtuvaan sekä tutkimus-, kokoelma-, näyttely-, ympäristö- ja yleisötyöhön löytyi innostusta ja sitoutumista. Museokummi on jo aiemmin sitoutunut tiedottamiseen ja hankeaikaiseen dokumentointiin.

Annan nimestä keskusteltiin myös. Anna oli sukunimeltään Heinonen, mutta koska tupaa kutsutaan joko Mattilan mökiksi tai Annantuvaksi, on myös ruvettu Heinosen Annaa kutsumaan Mattilan Annaksi. Ajatukseksi muodostui, että kutsutaankin Heinosen Annaa jatkossa Annantuvan Annaksi. Siitä syntyy miellyttäviä konnotaatioita.

Perjantai 2.2.

Loppuviikko meni tiiviisti hankehakemuksen parissa. Liukkauden takia piti välillä hiekoittaa ja Pertti kyllä ehti luetteloida parikymmentä Laurin kirjaa. Myös yksi urakka tuli välietappiin, kun Tiia sai kaikki Rönnemaan kuvat skannattua.

Tiistai 30.1.

Eilinen päivä meni tämänpäiväisen valmistelussa. Isohko ryhmä piti koulutuspäivän museossa. Aluksi oli aamukahvi, sitten lounas ja iltapäiväkahvit. Siivoamisen jälkeen kello olikin jo kotiinlähdön aika.

Perjantai 26.1.

Eevalta saimme hyviä neuvoja hankehakemuksen täyttämiseen. Hakijan esittely ja hankkeen resurssit tuli jo melkein valmiiksi. Mietimme ensi viikon ruokailevan ryhmän erityisruokavaliot kohdilleen, että kaikki osallistuvat saavat suht saman palvelun. Kokousasiat ja muu byrokratia vaativat myös oman huomionsa.

Torstai 25.1.

Ryhdyimme syöttämään Hyrrään eilisen aivoriihen tuloksia. Muutama sellainen kysymys nousi esille, joihin emme ohjeista löytäneet oikein yksiselitteistä vastausta. Keräsimme kysymykset nippuun ja huomenna kysymme Eevalta neuvoa kaikkiin kerralla. Irmeli tuli jatkamaan Mäentaan kylän inventoitujen rakennusten kirjaamista luettelointitietokantaan, sitten olikin äkkiä vuorossa Seppälä!

Keskiviikko 24.1.

Pertti luetteloi kolmisenkymmentä Laurin kirjaa. Tarkensimme ensi viikon ruokailevan ryhmän menuta ja mietimme raaka-aineita. Kehittämishanke on niin moniulotteinen, että kaivoimme vanhan kunnon fläppitaulun esille - saimmekin jonkinlaisen järjestyksen ainakin omasta mielestämme aikaan. Vettä on satanut ja vesi jäätynyt poluille, niinpä hiekoitimme Nautelankoskenpolun ja myllylle kulkureitin ennen kotiin lähtöä.

Flappitaulu.jpg

Tiistai 23.1.

Irmeli kirjasi Tarvasjoen kortteja jo Mäentaan kylästä. Terhi työsti kehittämishankkeen tavoitteita, tiedotusta, tuloksia ja yleistä viitekehystä, kun minä jouduin lähtemään muille asioille.

Maanantai 22.1.

Ilmasto on kovin häilyväinen, kun viime viikolla oli pakkasta ja lunta, niin nyt on plussaa ja vettä. Ja jäätä. Vähän vaati toimenpiteitä sekä poluilla että vesivoimalassa. Muuten jatkoimme kehittämishankkeen työstämistä.

Perjantai 19.1.

Kun eilen arvioin, että lunta oli tullut 10 cm, niin kyllä sitä oli paljon enemmän. Ja tänään vielä enemmän. Eilisillan ja yön lumisateen jälkeen oli semmoiset vähintään puolimetriset kinokset. Tehtiin polut myllyyn ja myllärintupaan sekä sillan yli ja toisella puolella kaksi kulkureittiä Vintalantielle. Haettiin tuvan ikkunoilta kyntteliköt pois, Annantuvalla saavat olla helmikuun loppuun, jollei Anna niitä sieltä ennen käy sammuttamassa.

Aloitettiin museotilaston täyttämistä ja saatiinkin kokoelmia ja taloutta vaille valmiiksi.

Tupapolku.jpg

Torstai 18.1.

Lunta oli yön aikana satanut varmaan ainakin 10 cm:n kerros, niinpä Terhi ja Tiia reippaina kolasivat ensitöikseen polun sillan yli ja myllyyn. Arkisto ja esineet olivat muuten päivän teema, hiukan edistettiin hankesuunnitelmaakin.

Keskiviikko 17.1.

Esineiden ja arkistomateriaalin järjestäminen jatkuu. Ja jatkuu varmaan vielä monta päivää. Annantuvan alueen kehittämishankkeen luonnostelu aloitettiin. Satu on kirjannut tarpeita ylös, niiden pohjalta on hyvä lähteä liikkeelle. Tiia luetteloi Rönnemaan valokuvien ohella myös esineitä. Irmeli on päässyt Tarvasjoen rakennusinventointilomakkeiden kirjaamisessa jo Liedonperään.

Tiistai 16.1.

Ryhdyimme laittamaan pakastuksessa olleita esineitä paikoilleen. Osa on jo luetteloitu, niiden kohdalla asia eteni nopeasti. Osa on puhdistamatta ja luetteloimatta, niiden kanssa menee kauemmin. Aloitimme myös Annantuvan kehittämishanketta, luonnollisestikin talousarviosta.

Maanantai 15.1.

 

Mietimme Teilipolun, -tuvan ja -sillan nimiasiaa eteen päin. Ahvenanmaan saaristossa on merenselkä, jonka nimi on Teili. Se on ruotsiksi Delet. Teilituvan alue keskellä Hyvättylän kylää kuuluu Nuolemon kylään, eli on osa eli ruotsiksi delet Nuolemoa keskellä Hyvättylää. Hypoteesi: Delet -sanasta on voinut suomentua Teili. Samalla rupesi kiinnostamaan, mitä teilipyörä on ruotsiksi. Koska netin kääntäjät ja sanakirjat olivat neuvottomia asian edessä, otimme yhteyttä Klasiin. Hän meille heti kertoikin, että teilaus on ruotsiksi rådbråkning. Tulee saksalaisista sanoista Rad (pyörä) ja brechen (murtaa). Itse teilipyörälle ei ehkä ole termiä ollenkaan. Termiä ”Katarina-hjul” on käytetty, sillä Katariina Aleksandrialainen tuomittiin tällä tavalla marttyyrikuolemaan noin vuonna 305.

Perjantai 12.1.

 

Vesikanavan välpänpuoleisen sulun alaosaan on ilmestynyt reikä. Nyt kun on jäässä kaikki paikat, ei voida sulkua nostaa ylös paikattavaksi. Ujutimme lautoja sulun sisäpuolelle tueksi, saimmekin sillä tavalla väliaikaisen paikan aikaiseksi. Pestiin lattiat auditoriossa ja kahvilassa sekä puunattiin keittiö, Emman on sitten mukava tulla sunnuntaina avoinnapitoon.

 

Teilisillan nimi on herättänyt kiinnostusta: Olisiko siinä ollut mestauspaikka aikoinaan? Mutta ei ole. Yhdessä Liedon isojakokartassa on piirretty mestauspaikkaa merkitsemään hirsipuu ja viereen kirjoitettu Galge (=Golgata), mutta se ei ole Teilisillan kohdalla. 

Mestauspaikka3.jpg

Torstai 11.1.

 

Saimme hakemuksen Annantuvan liiterin ja Kyöstilän kellarivajan kunnostuksen rahoituksesta valmiiksi. Seuraava hankeponnistus onkin sitten kehittämishanke Annantuvalle. Pertti tuli taas reippaana vapaaehtoistutkijana luetteloimaan Laurin kirjoja. Illalla Härkätien ympäristönsuojeluyhdistys eli tuttavallisesti HYSY kokousti museolla.

Keskiviikko 10.1.

 

Tehtiin Annantuvan liiterin ja Kyöstilän kellarivajan kunnostuksen hankesuunnitelmaan vielä muutamia lisäyksiä ja lähetettiin kommenttikierrokselle. Kaikki muut liitteet ovatkin jo paikoillaan. Irmeli tuli kirjaamaan Tarvasjoen rakennusinventointikortteja luettelointitietokantaan, nyt mennään jo Juvan kylän taloissa.

Tiistai 9.1.

 

Lea, Leena ja Hannele tulivat tunnistamaan valokuvia. Se on niin kätevää, kun voi heijastaa kuvat isolle scriinille ja niitä pääsee läheltä tutkimaan. Erkki Paakin valokuvakokoelmassa on 1970-luvulla otettuja valokuvia rakennuksista ja kulttuurimaisemasta. Kirkonkylässä monet asuinalueet ovat täysin erinäköisiä kuin 1970-luvulla, niin paljon on rakennuksia purettu ja uusia rakennettu tilalle. Tietoja kirjattiin ylös niin rakennusten sijainnista kuin niiden asukkaistakin. Meille selvisi muun muassa, miksi Ajurintien nimi on Ajurintie.

Tunnistusta.jpg

Maanantai 8.1.

 

Auditorion ja näyttelytilan välinen liukuovi on tipahtanut takimmaisista kiinnikkeistään. Emme siis saa sitä sen paremmin auki kuin kiinnikään. Koska on kovin kylmä, ja illalla hallitus kokoontuu auditoriossa, laitoimme kalterioven kiinni ja ripustimme huopia ja räsymattoja molemmin puolin ovea ja vielä isoja sohvatyynyjäkin sen verran kuin pystyi. Sitten laitoimme patterit isommalle ja saimmekin lämpötilan nousemaan jonkin verran.

Perjantai 5.1.

 

Vuoden ensimmäinen viikko kului byrokratian parissa, tänään vein mapit tilitoimistoon.

bottom of page