Liedon museo
Museonjohtajan päiväkirja 2025
On mukava lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä, nettisivuilla, tapahtumina ja kulttuuriympäristössä vanhoina ja vähän uudempinakin rakennuksina ja rakenteina. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.
Museonjohtajan päiväkirja 2024
Museonjohtajan päiväkirja 2023
Museonjohtajan päiväkirja 2022
Museonjohtajan päiväkirja 2021
Maanantai 30.6.
Touko- ja kesäkuu ovat perinteisesti kiireistä aikaa museoissa. Niin myös meillä. Ei tiedä nyt oikein edes, mistä aloittaisi...
No, Tarvasjoen näyttely saatiin valmiiksi. Arttu ja Marita olivat auttamassa Terhiä ripustamaan näyttelyjulisteet, kun ensin ne haettiin kaupungintalolta ja listoitettiin. Toukokuussa vielä Kalervon kanssa puhuttiin näyttelystä, mutta suru-uutinen saapui ennen Kansanlaulukirkkoa. Kotiseutumuseon avajaispuheessa muistelin Kalervoa ja kerroin hänen osallistumisestaan vielä aivan viime aikoihin asti museon näyttelyn tekemiseen. Kalervon siunaus oli perjantaina 13.6., kirkon jälkeen seurakuntatalolla pidin pienen muistelupuheen Kalervon läheisille. Lähdimme hiukan kesken pois, koska meidän piti lauantaiksi pystyttää Nautelankoskelle Voitto Vikaisen taidenäyttely.
Viime vuonna Peugeot-kerhon kokoontumisessa oli mukana Ilmari Vikainen, Voitto Vikaisen poika. Hänen kanssaan tuli puheeksi, että olisipa mukava saada Voiton töitä esille kesän ajaksi. Maanantaina 9.6. haettiin Opintieltä kaupungin kokoelmissa olevat vapaat Vikaisen työt museolle ja keskiviikkona kaupungintalolta patsasjalustat. Torstaina hain Ilmarin Turun rautatieasemalta ja pakettiautolla huristelimme Taivassaloon. Valitsimme kattavan otoksen Voiton töistä, pakkasimme ne autoon ja sitten huristelin Nautelankoskelle ja purin kuorman. Olemme saaneet Lieto-Opiston maalaustelineet aina kesän ajaksi lainaan, niin tänäkin vuonna. Satu toi ne museolle perjantaina, kun olimme Terhin kanssa molemmat Kalervon hautajaisissa. Tällä kerralla telineet eivät aivan riittäneet, mutta löysimme Puuilosta oikein hyviä telineitä suhteellisen edullisesti. Tosin niitä ei ollut yhdessä myymälässä tarpeeksi, jouduin käymään sekä Raisiossa että Liedossa - ja Emma vielä myöhemmin uudelleen, sitten kun niitä oli taas saapunut myymälöihin. Mutta nyt on sitten meillä omat telineet myös jatkoa ajatellen. Kalervon siunaustilaisuuden jälkeen tulimme Nautelankoskelle ja pystytimme näyttelyn. Tiia tuli auttamaan. Siinä sitten havaitsimme, että auditorion kohdevalot olivat vielä Laurin elämästä kertovan näyttelyn jäljiltä myllyssä. Emma ja Terhi reippaina kävivät irrottamassa ne ja sitten kiinnitimme ne takaisin auditorion kattoon. Terhi teki näyttelytiedotteen ja lähetti sen Ilmarille. Ilmari tulikin sunnuntaina paikan päälle, ja katsottiin vielä kaikkien teosten nimi ja vuosiluku, että tulivat sitten oikein näyttelyluetteloon.
Samaan aikaan piti huolehtia lauantain 14.6. Vanhojen autojen päivän järjestelyistä. Torstaina ja perjantaina leivottiin suklaakakkuja ja raparperipiirakoita valmiiksi ja Terhi vei P-kyltin valmiiksi Pahkamäen koulun risteykseen. Lauantaiaamuna Emma tuli aikaisin museolle. Ensi töiksemme pystytimme katoksen ulkokahvitusta varten. Pirjo auttoi, ja kolmestaan onnistuimme hyvin. Reijo huolehti vanhojen autojen sijoittelusta ja jakoi kahviliput kaikille autoja näytille tuoneille. Pirkko oli vastuussa ulkokahvipöydästä, Lea tuvasta, Hannele ja Leena Vu kävijöiden tilastoinnista, Timo, Arttu ja Arto liikenteen ohjauksesta ja Riitta keittiöstä. Amanda oli kassalla ja Aino kahvilassa. Terhi huolehti dokumentoinnista ja ylipäätään ulkona, että kaikki sujui mallikkaasti. Itse olin museossa sisällä ja katsoin, että kaikki toimii. Emma hääräsi eri paikoissa ja päästi ihmisiä tauolle. Marita huolehti Tarvasjoella Avoimet kylät -tapahtuman ajan kotiseutumuseosta. Sunnuntaina olikin sitten Luonnonkukkien päivän retki, tänä vuonna Nautelankoskella. Lea ja Irmeli opastivat.
Vähän ennen juhannusta Jonas sanoi, että meidän pitää tyhjentää opintiellä tekstiilihuone pelastuslaitoksen käyttöön. Kun Tarvasjoki liitettiin Lietoon, jouduimme luopumaan vanhalla kunnantalolla olevista arkistotiloista. Se aiheutti valtavan myllerryksen säilytystiloissa. Saimme korvaavia tiloja esineiden säilyttämistä varten lukion alakerran entisestä johtokeskuksesta, joka oli jäänyt tarpeettomaksi silloin, kun johtokeskus siirtyi Turkuun. Silloin meille vakuutettiin, että näitä tiloja ei koske 72 tunnin tyhjennysvaatimus. Siirsimme sinne Lauri Nautelan museon säilytystiloista tekstiilit ja puuesineitä, että saimme tiloja arkistosäilytystä vaativille aineistoille. Rakensimme seinätelineet rullille ja hyllyt laatikoille. Taideteoksille varattiin yksi huone, johon tehtiin liukukiskoille ritilät, joihin voidaan ripustaa ripustussäilytystä vaativat taulut. Tarvasjoen kokoelmille sisustettiin yksi huone, johon rakennettiin hyllyköt. No, juhannuksen jälkeisellä viikolla myllerrettiin sitten kaikki. Rakennettiin uusia hyllyköitä eri huoneeseen ja rullatelineitä toiseen ja siirrettiin esineitä paikasta toiseen edestakaisin.
Jossain välissä aina ehdittiin käydä myös Annantuvalla seuraamassa kunnostuksen etenemistä. Sakari on ottanut paljon vastuuta ja huolehtii virkatahon informoinnista ja työturvallisuudesta sekä neuvottelee rakennusmiesten kanssa työvaiheiden etenemisestä. Samaan aikaan päivitettiin Nautelankoskella pelastussuunnitelma ja parannettiin turvallisuutta palotarkastajan ohjeiden mukaisesti.
Sitten tietysti on tiedotettu, kirjoitettu raportteja, maksettu laskuja, tehty kirjanpitoa, käyty kaupassa ja leivottu ja siivottu ja oltu läsnä museossa. Tänä vuonna työvuorossa on aina jo viime vuonna työssä ollut nuori uuden kanssa, ja sunnuntaisin kolme, että sikäli hiukan helpottaa elämäämme.
Maanantai 6.6.
Perjantai 30.5.
Paljon on käynyt koulu- ja päiväkotiryhmiä nyt toukokuussa, tänään vielä yksi päiväkotiryhmä Ilmarisista ja koululuokka Pahkamäestä piipahtivat visiitille. Pekka näytti viime viikolla kohtaamispaikassa valokuvia Hyvättylän kylästä. Kiinnostuneita osallistujia oli paljon, kuten oli viime lauantain perennojenvaihdossa ja sunnuntain pihakirkossakin. Annantuvalla ollaan palaveerattu Eijan, Sakarin, Juhon ja Mikan kanssa. Tänään viimeksi katsottiin, mitä kaivolle pitää tehdä. Ensi viikolla aloitetaan työt.
Keskiviikko 14.5.
Vatania oli Hannan johdolla tutustumassa museon siivoussysteemeihin. Mukava saada apukäsiä työhön!
Keskiviikko 7.5.
Välppää on nyt tarvinnut putsata useamman kerran viikossa. Joen mukana tulee aina keväisin ja ylipäätään tulva-aikoina paljon heinää ja vesikasveja ja ihan roskiakin, jotka aika nopeasti tukkivat välpän.
Annantuvalla pidettiin päiväkotilaisille tapahtumapäivä huhtikuun viimeisenä maanantaina. Museologian opiskelijoiden lisäksi mukana oli vapaaehtoisia sekä Liedon Martoista että Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksestä. Lapsille oli järjestetty neljä eri toimintapistettä, joissa eri tavoin tutustuttiin entisajan elämään. Hauskinta varmaan lasten mielestä oli markkinapäivä, kun pääsivät ajelemaan maitokärryissä.
Tarvasjoen näyttelykin edistyy pikku hiljaa, tutkimusta pitää vielä tehdä Savijoen Osuuskunnan ja Osuuskaupan tiimoilta, onneksi Pekalla on Liedon Osuuskaupan ja Ristolla Tarvasjoen Osuuskaupan 40-vuotishistoriikki tallella!
Keskiviikko 16.4.
Nyt ollaan aika paljon keskitytty (tietysti kaiken muun ohella) Tarvasjoen kotiseutumuseon kaupoista kertovan näyttelyn tekemiseen. Karttapohjalle sijoitetaan kaupat, ja erillisissä näyttelyjulisteissa kerrotaan alueittain kauppojen historiasta. Ei synny ihan käden käänteessä, vaikka kuinka tekoälyä hyödyntäisi.
Maanantai 7.4.
Tämän viikon tet-harjoittelija reippaana aloitti esineiden luetteloinnilla. Muutama Kuisman esine sai numeron, digittoitiin ja saatetietolomakkeet täytettiin. Osa esineistä on tehty Liedon 650-juhlavuotta varten vuonna 1981.
Perjantai 28.3.
Maaliskuu on perinteisesti tilastoinnin ja tilinpäätöksen aikaa. Museotyön monipuolisuus näyttäytyy erityisesti toimintakertomuksissa. Ei sitä aina arjessa huomaa, miten paljon kaikkea vuoden mittaan tehdään, kun päivä, viikko ja kuukausi kerrallaan puurretaan eteen päin. Tänään saatiin museotilastokin valmiiksi, aika hieno juttu sekin.
Lauantai 22.3.
Oli taas aika putsata välppä. Nyt virtaa vesi esteettä.
Perjantai 21.3.
Tet-viikon päätteeksi kävelimme länsirannan luontopolun. Keräsimme roskat polun varrelta ja nautimme ihanasta kevätsäästä. Aika hauskan kepeistä tehdyn "Jatulintarhan" jätimme paikoilleen.
Tiistai 18.3.
Aika on mennyt tiiviisti toimintakertomuksen, tilinpäätöksen, tilastojen ynnä muun byrokratian parissa, myös kokoelmia on luetteloitu ja ryhmävierailijoita palveltu. Päiväkotilaisetkin piipahtivat. Ensi kesän oppaat haastateltiin ja valittiin ja palotarkastajan ohjeiden mukaan parannettiin turvallisuutta museossa.
Yksi mahdollinen lahjoitus käytiin katsastamassa, olikin mielenkiintoiset hankiluistimet joukossa. Anna Heinosesta kirjoitettiin artikkeli Juhalle. Satu teki hyvän pohjatyön, johon lisättiin hiukan kontekstia ja liitettiin valokuvia mukaan.
Tällä viikolla on yläasteen työelämään tutustumisviikko. Samuel aloitti maanantaina reippaasti. Ensin hän auttoi kahvilassa ja keittiössä ryhmävieraiden kahvituksen ja ruokailun kanssa, iltapäivällä aloitettiin luetteloinnin opettelu.
Tänään Eija tuli avuksemme Annantuvan asioissa. Katsottiin muutamia ongelmakohtia, ja saimme hyviä neuvoja, miten jatkaa eteen päin. Viime kesän kunnostuksessa ei ikkuna-asiaa ehditty ajatella loppuun asti. Nyt liiterissä on metalliraaminen näyteikkuna, joka siis täytyy vaihtaa ensi kesänä. Kyl se siit sit...
Sen verran on jo päivä pidentynyt, että laitettiin katuvalot aamulla kokonaan pois päältä, illalla toimivat klo 19 - 23.
Tiistai 25.2.
Tänään oli valokuvientunnistuspäivä. Arja ja Pekka tunnistivat Sadun johdolla Annantupaan ja Kyöstilään liittyviä kuvia, Tiia toimi kirjurina. Mikko tunnisti Rähälän kylän vanhoja valokuvia ja toi kokoelmiin liitettäväksi 1960- ja 70-luvun dioja.
Eilen Reijo toi yhden Saara Anttilan Lappi-aiheisen taulun. Se saatiin heti luetteloitua ja lisättyä Saaran tauluista kertovaan nettinäyttelyyn.
Lisäsimme etusivulle yhteydenotto-ohjeet kokoelmiin ja tietopalveluun liittyvissä asioissa, etteivät ihmiset joudu pettymään sunnuntaisin, kun museon avoinna olon aikaan ei olekaan tutkijoita paikalla.
Torstai 20.2.
Kokoelmia luetteloidessa vastaan tulee todellisia helmiä. Kuten vaikkapa valokuva Kaurinkosken vastavalmistuneesta kansakoulusta tai tyrvääläisistä, jotka ovat tulleet kyläilemään Lietoon.
Tiistai 28.1.
Paljon ehtii yhden päivän aikana. Pertti sai Annan kirjat valmiiksi viime viikolla, ja nyt hän ryhtyi Laurin vanhojen kirjojen kokoelman luettelointiin. Aamupäivän Teamsin (ATK-laitteet ja niiden päivitys) jälkeen olikin työterveyssuunnitelman laatimisen vuoro. Käytiin läpi kaikki mahdollinen turvallisuuden, riskienhallinnan ja yleisesti työhyvinvoinnin kannalta oleelliset asiat. Jussi poikkesi kyselemään kuulumiset ja saatiin seuraavan hallituksen päivämääräkin lyötyä lukkoon. Ehdittiin myös luetteloida, järjestää ja pakata esineitäkin, kuten kaksi kirkkosilkkiä, jotka pääsivät turvallisesti rullalle silkkipapereiden väliin.
Keskiviikko 22.1.
Museon kokoelmiin kuuluu esineiden ja valokuvien lisäksi myös arkistoaineistoa, joka pitää tallentaa yksilöllisesti. Vanhaa vaalien, uutta luoden -hankkeessa on viime vuoden lopulla tehty haastatteluja eli museon arkistoaineisto on kasvanut omakeruun myötä. Haastattelut on tallennettu digitaalisena, mutta niiden mukana on tullut myös fyysistä arkistoaineistoa, kun haastattelun aikana on esimerkiksi merkitty kartalle puheena olleita paikkoja tai tehty selventävä piirustus. Nämä aineistot luetteloidaan haastattelun yhteyteen, mutta omiksi arkistoyksiköikseen.
Osa hankkeen aikana haastatelluista oli sellaisia, joita on ennenkin haastateltu tai he ovat aiemmin lahjoittaneet museoon arkistoaineistoa. Uudet fyysiset dokumentit tuli siis liittää aiemmin tallennetun yhteyteen samaan arkistomappiin. Samalla heräsi ajatus, että mappiin voisi tehdä tarkan listan sisällöstä, ei vain aineiston päänumeroista ja aineiston luovuttajista, vaan yksilölliset numerot ja niitä vastaavat arkistoyksiköt. Ja kun hommaan kerran ryhdyttiin, päätettiin tarkistaa jokainen arkistoyksikkö: oliko se luetteloitu ja digitoitu, ja kaipasiko jotain lisätietoja. Niin tuli sitten käytyä kaikki arkistomapin aineistot läpi, skannattua digitoimattomat, luetteloitua luetteloimattomat sekä korjattua ja täydennettyä tarvittaessa tietoja. Ja lopuksi sitten se yksilöity lista sisällöstä mappiin päällimmäiseksi. Olipas kiva juttu!
Keskiviikko 15.1.
Otamme hyvin valikoiden esineitä vastaan, mutta heti näin alkuvuodesta liitimme kokoelmiin yhden tupakkapöydän Saukonojalta sekä lietolaisen sotaveteraanin sotarepun ja muutakin aineistoa, jota korsutuvalla ei enää pystytä säilyttämään. Olemme pystyneet keskittymään kokoelmatyöhön kiitettävästi. Ilmari Vesterisen lämpöteoria todellistui tänään, kun kunnalliskodista aikoinaan (varmaan jo 1970-luvulla) museoon tuodut silmälasit saivat kaikki oman yksilöllisen numeronsa, valokuvatunnisteen ja luettelointikortin. Olipa siellä joukossa herra Plözin aurinkolasitkin!
Ja teoriasta kiinnostuneille: Vesterisen mukaan esineillä on lämpöä sen mukaan, miten merkityksellisiä ne ovat. Kun esine on uusi ja tarpeellinen, se on lämmin. Tarpeettomaksi käynyt esine, nurkkaan unohdettu tai pois heitetty kylmenee. Kylmennyt esine saa uuden lämmön esimerkiksi keräilijän kokoelmissa tai osana museokokoelmia. Nyt ovat silmälasitkin taas lämpöisiä.
Perjantai 10.1.
Sepon, Annan ja Sadun kanssa pidettiin palaveria Annantuvan asioista. Seppo on kunnostanut vanhat puiset kottikärryt, seuraavaksi hän laittaa vanhan potkukelkan kuntoon.
Perjantai 3.1.
Kokoelmien järjestämistä, parranajovälineet pääsivät kauniisti laatikoihin ja hyllylle säilytystiloihin. Muutama esimerkki:
Torstai 2.1.
Tuttuun tapaan alkuvuosi kuluu byrokratian parissa. Emma tuli avoinnapitoon, niin pystyin hyvin keskittymään kirjanpitoon.